Nokian Kulovedellä 22.1.

Kulovedellä tuli vihdoinkin käytyä pilkillä Siuron edustalla. Tuo on sen verran virtaavaa aluetta, että alueella tarvitsee olla erityisen varovainen kävi sitten mihin aikaan talvesta tahansa. Nimittäin Melon voimalan juoksutukset ovat tuolla kaikkein kovimmat juurikin talvella. Olen tuolla alueella aktiivisesti kalastanut veneestä pari viime kesää, mutta nyt vasta kävin koittamassa osaa samoista paikoista jään päältä. Naarlahdellahan väkeä on käynyt jo pitkään, mutta sen verran voin sanoa että olin siitä useamman kilometrin päässä.

Olen tässä viime päivinä rakennellut kehittäviin ketjupilkki/värikoukkuvapoihin hiilikuitukärkiä alkuperäisten Karismaxin lasikuitukärkien tilalle. Tarkoitus oli niitä testata jo Vitträskillä, mutta syönti oli siellä niin heikkoa että meni morritteluksi. Tällä kertaa päätin heti alusta alkaen testata näitä uusia kärkiä, tällä kertaa siiman päässä oli Kilpasepe omatekemällä ketjukoukulla (oli muuten sama pilkki, jolla nousi 2018 SM-pilkin suurin saalis...)

Oikealla tuunattu hiilikuitukärki, vasemmalla alkuperäinen

Päätin keventää pilkkipäivää sen verran, että jätin tällä kertaa kaikuluotaimen kotiin. Pulkalla kun sitä on aika tuskaista vetää kun on lumen alla vettä ja pulkan pohja kerää jäätä.

Olin jäällä vähän turhankin aikaisin, joten en pilkkinyt vielä lähtörannasta, vaikka se olikin syksyllä yksi parhaista venepilkkipaikoista. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen aloitin pilkkimisen kartan mukaan 6m viivalta, mutta vettä ei ollut alla kuin 4,5 metriä. Melko pian oli selvää, että kaikkialla muuallakin oli vähemmän vettä kuin piti, eli vedet oli melkoisen alhaalla. Kaloja en aloituspaikaltani saanut, vaikka tuokin on syksyllä ollut yksi parhaita paikkoja.

Aamuhämärä

Alueet oli melko koskemattomia, mutta vähän matkan päästä löysin kuin löysinkin kahden ihmisen jalanjäljet ja pulkanjäljet. Lähdin seuraamaan vanhoja jälkiä, kun ajattelin siinä ainakin varmasti jään kestävän. Muilla alueilla tein 20-50m välein varmistusreikiä kun tarkkailin jään vahvuutta, joka vaihteli siihen asti 12-20cm. Yhdelle alueelle oli tehty muutama reikä pienin välein ja potkittu reilusti laikkuja jäälle. Kokeilin yhdeltä laikulta aluksi ketjupilkillä, mutta kaloja ei tuntunut olevan. Vaihdoin morriin, ja huomasin, että virtaus on aika kova kun siima lähti heti sivulle. Sain kuitenkin morrilla 4 pikkuahventa tästä reiästä.

Pikkuahvenet eivät kuitenkaan herättäneet mielenkiintoa, vaan suuntasin muiden pilkkijöiden jälkiä pitkin kohti paikkaa, josta sain aivan loppusyksystä parhaat saaliini venepilkillä. Matkan varrella oli muutamia hyvän näköisiä laikkuja, mutta ahvenia ei niistä noussut. Yhden laikun reunassa oli vain 8cm jäätä, joten keskemmälle en joka laikulla tohtinut mennäkään.

Jonkin ajan kuluttua saavuin oletetulle kalapaikalle. Tein aluksi neljä reikää riviin keskeltä rantaa kohti. Toisesta reiästä sain yhden pienen ja yhden hieman alle 100g ahvenen. Ajattelin, että kohta alkaa ahventa nousta. Vaan seuraavat vajaat 10 reikää eivät sitten antaneetkaan kaloja. Alkoi olla jo aika luovuttajafiilis, mutta päätin kokeilla vielä toisesta suunnasta, josta syksyllä en saanut kaloja.

Heti ensimmäinen reikä antoi ketjupilkillä pari 150g ahventa, ja hetken päästä hauen. Päätin rauhoittaa tuon reiän hetkeksi ja tein lisää reikiä. Seuraavista melkein 10 reiästä taisi 7-8 reikää antaa filekoon ahvenia. Kaloja tuli vain 1-7kpl/reikä, mutta koko oli sen verran mukavaa, että jäin alueelle yrittämään vielä yli tunniksi. Pilkin kaikki reiät sekä ketjulla että morrilla, ja kaikki reiät aloitin ketjulla. Kappaleita sain molemmilla välineillä suunnilleen saman verran, mutta morrilla tulleet ahvenet oli keskimäärin isompia. Ketjulla pilkin pelkästään reilun metrin irti pohjasta, kun taas morrilla koko vesialueen pohjasta metri ylöspäin. Uskon tuon välivedestä pilkkimisen aktivoivan ahvenia enemmän. Kokeilin myös tuon "haukireiän" uudelleen ja sain siitä vielä melkein 300g ahvenen. Vettä oli tuolla alueella 3,5-4,5m, joten ajankohtaan nähden aika matalissa vesissä olin. Alue oli tasaisessa lumipeitteessä.

Syönti kuitenkin hiipui nopeasti, ja lähdin kävelemään autolle päin. Kokeilin vielä uudelleen sen reiän, mistä sain aamulla ne 4 pikkuahventa. Nyt en saanut enää sinttejä, vaan morriin otti samasta reiästä noin 200g ahven ja toinenkin oli kiinni, mutta karkasi. Lopuksi kokeilin vielä lähtörannasta kymmenkunta reikää tai enemmänkin, mutta alue oli suuri pettymys. En saanut tuolta alueelta mitään merkkiä kaloista, vaikka koitin 3-6m syvyyksiä.

Päivän saalis oli tuttua settiä Kulovedelle, vaikka koitinkin uusia alueita. Tuolle alueelle tulee varmaankin vielä tänä talvena mentyä, mutta mielessä on samalta järveltä niin monta muutakin potentiaalista paikkaa, että ei kaikkiin millään ehdi. Päivän saalis oli noin 4,5kg ahvenia, ja 10 suurinta painoi 2440g. Suurimmat ahvenet olivat 310g ja 300g.

Sama paikka kuin aamulla kuvattu, kaloja ei tästä tosin kuvasta huolimatta noussut

Keskikoko oli varsin mukavaa, muutamia pienempiä ahvenia tuli näiden lisäksi

Vitträskillä 20.1.

Myös viime sunnuntaina tuli vielä koitettua ahventa Vitträskiltä. Tuuli oli melko navakka ja suunta luoteesta, joten päätettiin yrittää järven länsipuolelta, jossa on vähän tyynempää. Järvellä oltiin jälleen hyvissä ajoin aamuhämärässä.

Kunnollisia laikkuja ei tuolta puolelta järveä löytynyt, vaikkakin matkan varrella paikoitellen oli aika isoja vähälumisia alueita, joissa oli ilmeisesti pilkitty aika paljon. Muuten tuolla puolella järveä oli lunta selvästi enemmän kuin edellispäivän alueilla. Päätettiinkin kävellä suoraan syvempään veteen noin 15m viivalle. Muutama reikä mieheen sinne tehtiin, mutta kyllä aika hiljaista piteli. Kaksi kalaa kävi pilkkiä katsomassa yhdellä reiällä, joista toisen 150g ahvenen sain ylöskin morrilla.

Päätettiin lähteä kokeilemaan näitä isoja vähälumisia alueita, ja Juha saikin melko nopeasti ahvenen tai pari noin 12m vedestä. Parin reiän jälkeen löysin myös itse kaloja 10m vedestä. Ahvenet oli edelliseen päivään verrattuna pieniä noin 70g. Jossain vaiheessa pilkinnän lomassa tunsin kun silmään meni joku roska ja koitin hieroa sitä pois kuitenkaan siinä onnistumatta. Yritin myös huuhtoa silmää pilkkireiän vedellä, mutta se ei auttanut.

Roskantunne teki pilkkimisestä hyvin vaikeaa/melkein mahdotonta, ja kun tilanne ei noin tunnissa helpottanut päätimme lähteä jo järveltä pois. Onnistuin silti saamaan alueelta muutaman yli 150g ahvenen isoimman painaessa 200g. Melkein kaikki ahvenet nousi tuosta samasta reiästä morrilla 10m vedestä. Kokonaissaaliikseni jäi noin 15 ahventa ja keskipaino varmaan vähän alle 100g luokkaa.

Koitin vielä kotikonstein huuhtoa silmää, mutta sekään ei auttanut ja kävin terveyskeskuksessa, jossa silmää tutkittiin. Mitään roskaa silmästä ei löytynyt, mutta naarmu löytyi ja sain pitää seuraavat pari tuntia silmälappua, ja silmävoidetta on saanut laittaa nyt muutaman päivän ajan.

Kyllä heikolta vaikutti kalantulo tuolla puolella järveä, ei näkynyt kaiussakaan kummempia kalamääriä, vaan itse asiassa sunnuntaina alla olleet kalat tulivat aika hyvällä prosentilla ylös asti. Taas tuli tosin turvauduttua morriin.

Kalajäädykettä...taisi olla parvekkeella turhan kylmä

Kirkkonummen Vitträskillä 19.1.

Viime talven reissu Vitträskille peruuntui, mutta tänä talvena saatiin Juhan kanssa reissu sovittua. Aiemmin en ollut tällä järvellä pilkillä käynyt, mutta Juhalla oli järvestä kokemusta muutaman vuoden ajalta. Järvestä nousee tyypillisesti noin 70-100g keskipainolta olevaa ahventa ja hyvin syvästä 10-20 metristä varsinkin alkutalvesta. Kevättä kohti ahventa tulee myös matalampaan. Tällä järvellä ahventa saa kuulemma yleensä melko paljon etsiä, sillä kala liikkuu paljon paikasta toiseen.

Itse pidän järveä melko eksoottisena, jonka takia paikasta kiinnostuin. Harvassa järvessä on ahventa näin syvässä. Ilmeisesti Vitträskillä happitilanne on hyvä, sillä useimmissä järvissä syvänteet ovat hyvin hapettomia talvisin.

Mutta mennään lauantain tapahtumiin!

Suuntasimme Juhan kanssa paikkaan, josta hän on järvestä saanut parhaan saaliinsa. Lunta oli jäällä ainakin puoli saappaanvartta ja monin paikoin vettä pohjalla. Itse otin vielä mahdollisen sydänlihastulehduksen vuoksi varovaisesti ja Juha sai vetää molempia ahkioita ja itse kävelin perässä Juhan jälkiä...

Kävelyä aamuhämärässä

Pelipaikoilla oltiin hyvissä ajoin klo 8.40. Aloitimme noin 15m vedeltä penkasta, mutta kaloja ei näkynyt olevan aloitusalueella oikein ollenkaan. Kun aurinko alkoi nousta ja näkyvyys parani, huomasin vähän matkan päässä tummemman alueen ja siirryin sinne. Tummempi alue osoittautui ihan hyvän oloiseksi laikkupaikaksi, ja odotukset oli heti korkealla. Kaiun anturi veteen ja kalaa näkyi kaiussa vaikka kuinka paljon. Vettä oli reilut 17 metriä. Tapsipilkki veteen ja ei muuta kuin kaloja ylös? Noh, näin ei käynyt, vaan kaloja ei tuntunut nousevan millään. Välillä joku kala kävi katsomassa pilkkiä, mutta ei käynyt edes hipaisemassa.

Päätin vaihtaa pelkkään morriin. Moni varmaan tässä vaiheessa ihmettelee miten tuo onnistuu näissä syvyyksissä, ja se oli itsellenikin vähän arvoitus. Tähän mennessä en ollut ikinä morritellut sen syvemmässä kuin 11m vedessä. Yllätyin, sillä tuntuma oli hyvä. Siimana oli 0.12mm Stroftia ja morrina kaverin tekemä noin 2g painoinen kuparin värinen volframimorri. Syötiksi surviaisentoukkia.

Muutama ensimmäinen ahven tuli melkein saman tien kun morrin sai lähelle pohjaa. Sen sijaan ylös vetämiseen ja varsinkin laskemiseen kuluikin aikaa hieman enemmän. Hetken kuluttua syönti tuntui paranevan entisestään ja vaihdoin takaisin tapsipilkkiin. Syönti tuntui hiljalleen paranevan ja hetken päästä jo kärpäsentoukkakin kelpasi ahvenille. Olisin kokeillut ahvenen silmää, mutta kun pieniä ahvenia ei noussut ollenkaan vaan kaikki olivat noin 100g luokkaa. 4-5 kilon jälkeen syönti hieman heikkeni, ja päätin tehdä pienen lämmittelykävelyn ja kävin samalla katsomassa Juhan kalantuloa. Juhahan aiemmin piiritti minut joka suunnasta huonolla tuloksella, mutta nyt hänkin löysi pieniä kalaputkia.

Palasin samalle reiälle ja sain heti tapsilla muutaman ahvenen, kunnes hiljeni. Kokeilin uudestaan pelkkää morria. Sillä sai vielä kaloja, mutta tahti oli jo varsin heikkoa. Toisaalta kalan koko kasvoi sain reiästä päivän suurimman 350g ahvenen lisäksi muutaman 150-200g ahvenen. Kalaa tuli hiljalleen koko ajan, mutta sen verran alkoi palella että vaihdoin aluetta. Kokeilin vielä Juhan vanhoista rei'istä uudelta alueelta, mutta niistä ei noussut muutamaa ahventa kummempaa.

Keli oli aurinkoinen ja tyyni

Alueella meni ilmeisesti jonkinlainen railo, ja parin sadan metrin päässä näkyi vielä koskematonta laikkupaikkaa. Näihin ei jostain syystä muut pilkkijät kairailleet, vaikka olivat kävelleet yli. Juha tuli kanssani myös samalle laikulle. Aloimme molemmat saada heti kaloja, tosin itse en tapsilla saanut kuin 3-4 ahventa. Vaihdoin taas morriin (samalla reiällä) ja oli kuin olisi järveä vaihtanut. Melkein 20 ahventa sain morrilla lähes peräjälkeen ja vettä oli taas alla se 17 metriä. Kokeilin tuon jälkeen vielä pari muuta reikää, mutta saalis taisi jäädä yhteen ahveneen. Menin vielä uudestaan "putkireiälle" ja hetken houkuttelun jälkeen nousi pienehkö ahven. Tuon jälkeen luulin nostavani toista samanmoista ahventa, mutta ylös nousikin kirkkaamman puoleinen kala. Ylös nostaessa luulin ensin särjeksi, avannolla siiaksi, mutta Juha sanoi heti että tuo on muikku. En itse sen tarkemmin kalaa vielä ollut katsonut vaan kuvittelin sen heti siiaksi. Ensimmäinen pilkillä saamani muikku oli tosiasia, ei ole mikään yleinen saalis pilkillä.

Muikun saamisen jälkeen kello oli jotain yli 14 ja päätettiin lähteä pois. Olen melko varma, että tuolla päivän ensimmäisellä hyvällä reiällä olisi syönti vielä jatkunut kun laikku kerää kalaa alleen...
Joka tapauksessa itselläni oli hyvin mukava noin 10 kilon ahvensaalis ja Juhan saalis noin 3 kiloa. Loppupäivä menikin pitkälti saalista fileeratessa.

Päivän saaliini

Ensimmäinen muikku pilkillä

Filehommia ja päivän suurin ahven

Näistä syvyyksistä liki jokaisella ahvenella nousi uimarakko kurkkuun tai jopa suusta ulos

Nokian Pyhäjärvellä, Huhtaanselällä 15 & 16.1.

Kahtena päivänä peräkkäin kävin Pyhäjärvellä kotivesillä, tiistaina vajaa 3 tuntia jäällä ja keskiviikkona noin 4,5 tuntia.

Tiistai

Autolla pääsin hyvin lähelle oletettuja kalapaikkoja. Vanhoja reikiä ei näkynyt missään, mutta tuolla alueella oli melkeinpä koko viime talven hyvin ahventa. Laikkupaikoista ei ollut juurikaan apua, mutta yhdessä kohtaa oli moottorikelkkaura hieman märempi ja päätin tehdä siihen ensimmäisen reiän. Kalaa oli alla reilusti, mutta tuntui olevan pientä. Sain kuitenkin morrilla yhden reilu 100g ahvenen. Sen jälkeen tuli vain pientä, joten jatkoin matkaa.

Siirryin 30-40 metriä ja tein pari reikää valmiiksi. Molemmissa saalis oli samankaltainen. Pari 70-100g ahventa, sinttiä ja yksi isompi molemmista rei'istä. Kokeilin pikkutasuria, jigiä ja morria. Morrilla tuli pientä ahventa jatkuvalla syötöllä, ja sen sellaista jaksanut kauaa. Tasurilla ja jigillä nousi yksittäisiä hieman isompia.

Seuraavalla reillä oli aluksi useamman minuutin hiljaista, mutta kun laskin väliveteen Karismaxin tasurin niin tasurin ympärille kasaantui nopeasti ahvenia, ja hetken aikaa tuli tärppejä todella tiheään tahtiin. Läheskään kaikki tärpit eivät tarttuneet, mutta alla tuntui olevan myös isompaa kalaa. Yli 300g ahvenia ei kuitenkaan ylös asti tullut, vaan kokoluokka oli 80-250 -grammaista. Tulipa kerran 2 ahventa kerrallakin. Kovin pitkään ei kiivasta syöntiä jatkunut, vaan jouduin välillä pilkkimään lähempää pohjaa. Myös sieltä nousi filekaloja vielä harvakseltaan, ja joku yksittäinen kala innostui vielä välivedestäkin.

Sen verran luottoa tuli tuohon välineeseen, että pilkin koko loppuajan samalla tasurilla. Muutaman reiän vielä tein, ja kaikista paitsi viimeisestä reiästä sain ainakin yhden yli 100g ahvenen. Pari reikää antoi muutaman n. 150-grammaisen. Useimmilla rei'illä ahvenet sai innostumaan vasta kun pilkki nousi pari metriä irti pohjasta.

Kaikenkaikkiaan syönti oli hyvää, mutta isompaa kalaa ei alueella ihan valtavasti tuntunut olevan. Pientä sen sijaan olisi tullut joka reiästä kyllästymiseen asti muilla välineillä kuin jigillä tai tasurilla. Pyhäjärvellä onkin usein filekalan pyynnissä isoin ongelma tuo suuri silppuahvenen määrä, mutta toisinaan myös morri on silti antanut isompaa ahventa. Nyt vaikutti siltä, että isommat ahvenet vaativat isompaa ärsykettä, kun pikkutasuritkaan eivät meinanneet kelvata.

Kokonaissaalis oli 5-6kg ahvenia, ja keskikoko ihan mukavaa.

Tiistain saalis

Keskiviikko

Olin edellisenä päivinä potkinut hieman laikkua vanhojen reikien kohdalle, ja pilkin uudelleen aivan samat reiät. Tuo on joskus tuottanut hyvin tulosta, mutta nyt ei tuottanut. Koko laikut eivät houkuttaneet kaloja, tai sitten kalaa ei vaan alueella ollut. Toisinaan tuo "laikuttaminen" on jo päivässä kerännyt hyvinkin kaloja kohdalle.

Sain kuitenkin melkein jokaisesta reiästä ainakin yhden yli 100g ahvenen. Nyt kalat eivät tuntuneet olevan tasurin perään niin paljon kuin edellispäivänä. Vaihdoinkin melko äkkiä tasurin pystypilkkiin ja värikoukkuun, ja sillä tuli pilkittyä melkein koko loppuaika. Oikeastaan halusin pilkkiä värikoukulla siksi, että en ole sitä juurikaan tänä talvena vielä kokeillut, ja ajattelin ison värikoukun karsivan myös jonkun verran pikkuahvenia pois. Käytin nro 10 koukkua, mutta täytyy sanoa, että pikkuahvenet olivat siltikin pahasti riesana. Tilanne ei muuttunut edes silloin, kun vaihdoin vähäksi aikaa nro 8 koukun. Tuntui siltä, että nro 8 koukulla sai huonommin sekä isompaa että pienempää ahventa.

Ensimmäinen hetki kun sain useita yli 100g ahvenia peräkkäin, tuli vasta sitten kun aloin tehdä uusia reikiä hieman irralleen vanhoista rei'istä. Yhdestä reiästä taisi nousta kymmenkunta 80-250g peräkkäin, mutta kauheasti muuta ei sitten ympäriltä tullutkaan. Sinttiä tuntui olevan varsinkin hieman syvemmässä noin 7m vedessä todella paljon. Pientä oli paljon kaikkialla, mutta tuon yhden reiän lisäksi ei tullut isompia ahvenia kuin yksittäiskappaleina. Kovin kauaksi en tosin lähtenyt yrittämäänkään, vaan tiistain ja keskiviikon parhailla rei'illä oli välimatkaa noin 100 metriä.

Ruokakalat tuli kasaan keskiviikkonakin, mutta kaukana oli vielä se kalantulo mitä samalla alueella oli edellistalvena. 1,2kg sain tehtyä filettä keskiviikon kaloista, mutta aika pieniä sai jo siihen fileerata. Kokonaissaalis oli vähintään saman verran kuin tiistainakin, mutta keskikoko oli huomattavasti pienempää. Isoin ahven keskiviikkona oli 260g.

Keskiviikon saalista

Keskiviikon ottikoukku, yksi luottoväreistäni tuolle järvelle

Rautavedellä 12.1.

Rautavedelle pääsin vihdoinkin "kalapaikoille" muutama päivä sitten. Joulukuun lopussa tuolla ei vielä ollut jäätä pilkkimiseen. Enpä päässyt korkkaamaan aluetta ensimmäisenä, vaan alueelle oli tehty jo varmaan toista sataa reikää.

Lyhyen siirtymän aikana matkan varrella oli kuitenkin pari laikkupaikkaa, jotka kokeilin ennen vakipaikkaan saapumista. Ensimmäisen laikun kohdalla vettä oli vain kolmisen metriä, eikä alla tuntunut olevan kaloja. Toinen laikku oli lähempänä vakipaikkoja, ja tuolta reiältä aloinkin heti saamaan ahvenia. Vettä oli tässä noin 4,5 metriä. Pari noin 100g ahventa nousi tasurilla saman tien, mutta siihen tyssäsi. Vaihdoin jigiin ja sain vähän aikaa ahvenia hyvää tahtia. Kovin isoja ei noussut, mutta filekokoa kuitenkin. Välillä käytin myös morria. Arviolta 1,5 kiloa nousi ahvenia tästä reiästä. Koitin vielä laikun toisesta päästä, mutta siellä oli matalampaa ja vain pikkukaloja alla.

Siirryin eteenpäin noin 20m välein reikiä kairaten. Yksittäisiä ahvenia nousi ainoastaan, kunnes saavuin kohtaan jossa oli vanhoja reikiä tiheämmin. Nähtävästi kalaa oli tuossa ollut ja oli edelleenkin, sillä tuo reikä antoi mukavan kokoisia 100-250g ahvenia useampia. Vettä oli alla neljä metriä. Pari ensimmäistä ahventa sain jigillä, mutta loput morrilla. Aloin tekemään alueelle lisää reikiä ja melkein jokaisesta sain ainakin yhden yli 100g ahvenen.

Kun olin mennyt aluetta jo jonkin aikaa ristiin rastiin, huomasin pienen pienen railon, jonka kohdalla oli vettä lumen ja jään välissä. Ajattelin, että ennen edellisten lumien satamista tuo kohta oli saattanut olla jopa lumettomana, ja päätin lähteä kairailemaan tuon juuri ja juuri erottuvan railon kohdalle. Ensimmäiset pari reikää eivät ihmeempiä kaloja antaneet, mutta kolmannella reiällä alkoi tapahtua. Alla oli selvästi enemmän kalaa kuin millään muulla reiällä oli ollut, mutta jälleen syönti hiipui jigiin parin kolmen ahvenen jälkeen. Vaihdoin morrivehkeisiin, ja aloin saamaan ahvenia harvakseltaan. Kala tuntui aika lailla jurottavan pohjassa, ja sainkin valtaosan ahvenista 30-100cm pohjasta. Aivan yksittäisiä ahvenia sain ylempää, ja nekin vain silloin kun näin kaiusta ahvenien nousevan perään kun kehin koukussa olevia ahvenia ylös.

Syönti oli kuitenkin aivan onnetonta ja morrin kokoa sai pienentää siitä mihin olen tottunut, siiman paksuutena käytin 0.12mm, mikä on vielä melko turvallinen, kunhan ottaa ahvenia niskasta kiinni kun ne tulevat reiälle. Tuntui siltä, että mitä vaimeampi tärppi, sitä isompia olivat ahvenet. Heti kun surviaiset alkoi mennä huonoksi eivät ne tuntuneet ronkeleille ahvenille enää kelpaavan. Montaa alle 100g ahventa ei tästä reiästä noussut, vaan koko oli hyvin mukavaa 100-300g.

Tuon reiän jälkeen oli ahvenia kasassa ehkä 7-8 kiloa, ja ihmeempiä kaloja ei enää tuon jälkeen noussutkaan. Lopuksi kiertelin tosin lähinnä vanhoja reikiä, ja onnistuin jigillä saamaan vielä pari 200g ahventa ja jonkin verran pienempiä. Kokeilin uusiksi myös tuon "laikkureiän", josta sain päivän ensimmäisetkin kalat, mutta en siitä saanut yhden yli 100g ahvenen lisäks kuin pikkuahvenia, jota tuntui riittävän.

Päivän kokonaissaldo oli 8-9kg ahvenia, joista kolmekymmentä oli yli 100-grammaisia. Suurimmat ahvenet nousivat morrilla ja ne painoivat 340g ja 290g.

Maisemaa kalapaikalta

Päivän parhaimmisto

Jigi antoi monesta reiästä 1-3 filekalaa, mutta ei pidempiä putkia

Kuloveden Sarkolanlahdella 11.1.

Perjantaina kävin parin vuoden tauon jälkeen pilkillä Sarkolanlahdella. Tuolla on tullut käytyä ylipäätään vain muutama kerta talvella pilkillä aiemmin, mutta kesäaikaan tuo on hyvin tuttua aluetta. Saaliit tuolta pilkillä olivat olleet tätä ennen aika tasapaksuja 2-5 kiloa, mutta ruokakalat on joka kerta tullut. Odotukset eivät kauhean korkealla olleet, mutta valitsin tuon pilkkipaikaksi kun sattui olemaan tuulensuojainen paikka.

Jäänvahvuudesta ei ollut muuta tietoa, kuin että lahti on ollut jo ainakin kuukauden jäässä. Uskoin siis jäätä olevan tuolla alueella riittävästi. Rantaan päästyäni huomasin, että alueella on myös pilkitty, kun pilkkireikiä näkyi sekä vasemmalla että oikealla. Molemmat paikat mihin oli kairailtu, oli tuttuja. En tiedä teinkö virheen, mutta päätin kävellä oikealle.

Jäätä oli reilusti noin 20cm ja aloitin läheltä vanhoja reikiä. Ensimmäisellä reiällä oli hiljaista, joten menin nopeasti seuraavalle. Tällä reiällä tuli pari kalaa katsomaan tasuria, mutta ei ottanut. Vaihdoin morriin, ja hetken päästä noin 200g ahven ylös. Hetken päästä vielä toinen kala...kiiski. Hiljeni ja tein seuraavan reiän, mutta siinä ei kaloja ilmaantunut kaiun näyttöön, joten neljättä reikää tekemään.

Aamuysin maissa näkymää

Tällä reiällä oli aluksi hiljaista, mutta pikkuhiljaa alkoi kerääntyä kaloja alle Karismaxin tasuria ihmettelemään, vettä oli alla 5 metriä. Yksikään ei napannut, joten aloitin välinevaihtelurumban. Pienellä karvaperätasurilla sain pari ahventa ja morrilla lisää. Myös jigiä kokeilin ja silläkin sain muutamia ahvenia. Aika pitkän aikaa olin reiällä välineitä vaihdellen. Kun parven mielenkiinto lakkasi, sai sen monta kertaa tasurilla uudestaan heräämään. Syönti kuitenkin hiipui aika nopeasti, ja jatkoin matkaa.

Keli oli päivällä kirkas, mutta olin varjoisella puolella lahtea

Seuraavilla parilla reiällä oli kaloja, mutta sen verran pieniä, että palasin kohti samaa reikää, mistä kaloja sain. Tein tuon reiän tuntumaan vielä pari reikää, mutta näistä ei noussut kuin yksi vähän isompi ahven. Kokeilin uudestaan vanhasta reiästä, josta enemmän kaloja sain, ja se kannatti! Nyt otti monta peräkkäin tukevasti jigin suuhunsa ja sain kertaalleen parven houkuteltua aivan jään alle. Noin viisi ahventa kerkesin saamaan, kunnes oli taas jatkettava lähempää pohjaa. Ahvenia tuli vielä muutamia kohtuullisen kokoisia, kunnes koko alkoi hiipua. Koitin vielä morrillakin, mutta se ei nyt asiaa auttanut. Kello oli 13, joten piti lähteä siirtymään autolle päin kun töihin piti mennä vielä illaksi. Tein vielä pari reikää matkan varrelle koskemattomalle alueella ja viimeisestä reiästä täräytti vielä Karismaxin tasuriin 150g ahven. Enempää kaloja ei alla näkynyt, joten siihen oli hyvä lopettaa.

Ahventa sain hyvin normaalin määrän tuolta alueelta, 4-5 kiloa, 15 isointa ahventa oli yli 100-grammaisia, ja isoin jäi tällä kertaa alle 300 grammaan, 270g. Sama perusnihkeä meininki jatkui Sarkolanlahdella kuin aiemminkin, mutta ehkä tuolta joskus vielä sen toistakymmentä kiloakin isompaa ahventa saa kun osuu kohdalleen. Joka tapauksessa tämä oli ensimmäinen kerta, kun sain Kulovedellä talvella jigin jossain määrin pelittämään. Vakiokalustoon on ehdottomasti murtautunut näillä vesillä.

Haukikin eksyi taas sekaan

Loppiaisena Pyhäjärven Säijänselällä

Aluksi muutama sana 7 vuoden rupeamasta blogin parissa...

On kulunut melko lailla tasan 7 vuotta tämän blogin luomisesta ja tässä kohtaa iso kiitos kaikille lukijoille, katsotaan mitä 416. blogipäivitys pitää sisällään! Jos palautetta haluaa blogista antaa, otan sitä mielellään vastaan esim. tähän kommentoimalla tai sähköpostiini kilpapilkinta@gmail.com. Tämä kirjoittelu on ollut aika lailla reissuraporttipainoitteista, mutta olen jälleen pohtinut mikä muu voisi teitä lukijoita kiinnostaa. Olen myös hieman suunnitellut alkavani harjoittaa muutamia kertoja talvessa kalastusopastusta/pilkkiopastusta tässä Pirkanmaan vesillä. Tuo on vielä suunnitteluasteella. Luentojahan olen pilkinnästä muutaman kerran pitänytkin jo aiemmin.

Alkutalvesta on kantautunut enimmäkseen hyvää ahventen syönnin osalta. Hyviä saaliita on saatu esim. Lahden Vesijärveltä, Tampereen ja Säkylän Pyhäjärvestä, Vanajavedeltä ja Kulovedeltä. Myös merellä on monin paikoin pilkitty ja saaliit olleet ihan hyviä. Mielestäni saaliit ovat olleet yllättävänkin hyviä siihen nähden, että nuo isoimmat järvet jäätyivät vasta joulukuun puolivälissä. Olisin odottanut, että useampia viikkoja menee ennen kuin ahven alkaa kunnolla syömään, mutta olin nähtävästi väärässä. Omalla kohdallani tilanne on se, että huomenna olisi vuorossa ekg-kontrolli (sydänfilmi), ja sen jälkeen toivottavasti näkee miten kausi tulee jatkumaan. Mieli tekisi kovasti jo kisata 12.1. Roismalanlahdella, mutta saa nähdä miten käy. Joka tapauksessa rauhallisesti otetaan kisakin jos sinne lähden.

Sitten loppiaisen tapahtumiin

Sykemittarin lukeamia tarkkaillen tuli pilkittyä tämä toinenkin pilkkikerta sairaalareissun jälkeen. Sen verran viimeksi innostuin jigipilkinnästä, että tein muutaman pidempivartisen "jigimorrin" testiin. Syke kävi jopa 138:ssa, kun otin jäällä ensimmäisiä askelia. Tuo taisi kuitenkin johtua jännityksestä, kun oli odotukset aika korkealla kalantulon suhteen. Jäällä olin puoli 10:n aikoihin, ja pilkkijöitä näytti olevan siellä täällä, mutta ihan "minun" pilkkipaikalla ei ollut muita.

Keli oli varsin hämärä ja lunta satoi suuren osan päivästä

Jigejä tuli mukaan useita, tämän virittelin morrikehimisvapaan. 

Aloitin pilkkimisen jigillä jyrkähkön penkan reunasta 5m vedestä. Alla oli heti kaloja, mutta oikein saanut niitä ottamaan. Yhden noin 50g ahvenen sain lopulta jigillä ylös, mutta tuo ei kyllä nyt vakuuttanut. Jiginä käytin tällä kertaa Berkley Powerbait Power Minnow 2", jigipäänä toimi siis omatekemä pitkävartinen morri nro 10 koukulla. Uskoisin että tuo yhdistelmä kuitenkin toimii, kun pääsee Kulo-Rautavedelle kokeilemaan.

Ensimmäisestä reiästä sain pelkällä morrilla ronkittua 3 filekalaa, ja seuraavistakin rei'istä sain yksittäisiä filekaloja ylös, mutta pääosin ahvenet olivat alle 50-grammaisia. Aloitin reiät joko jigillä tai tasapainopilkeillä. Siniselkäisen Karismaxin lisäksi oli käytössä seuraavassa kuvassa oleva tasuri, jolla sainkin yhdestä reiästä hieman myöhemmin pari 150-200g ahventa.

En tiedä mikä tasuri, tietääkö joku?

Loppujen lopuksi olin tuolla reiällä todella pitkään, sillä kalaa tuntui olevan alla koko ajan sen jälkeen kun ensimmäiset kalat kaiun näyttöön tulivat. Vaihtelin vuoronperään morrin ja erilaisten tasureiden välillä, loppujen lopuksi ottavimmaksi totesin pienen harmaan Ässä-tasurin. Sain kuitenkin morrilla isoimman ahvenen tästä reiästä.

Tuuli oli melko kova, ja oli tuon reiän pilkkimisen jälkeen pakko lämmitellä välillä. Se ei ole helppoa, kun ei saa kuitenkaan syke nousta. No, kävelin rauhallisesti varmaan lähemmäs puoli tuntia, että sain itseni lämpimäksi. Vaihdoin samalla aluetta, kun jonkinlaiset ruokakalat oli jo kasassa. Kello oli varmaan jotain 12 tuossa vaiheessa.

Löysin pari pientä lumetonta laikkua ja yhden ison pitkänmallisen, ilmeisesti railon muodostaman laikun. Näillä kohdilla oli ahventakin hyvin, mutta koko oli pettymys. Vain yhden noin 150g ja pari noin 100g ahventa onnistuin näistä saamaan. Pientä 20-50g ahventa tuli yhdestä reiästä tasurillakin koko ajan ja nousipa tuosta reiästä myös Ässällä 2 ahventa kerralla. Taisi olla laikut turhan syvässä, sillä vettä oli alla 6,5-8 metriä.

Koska kunnon kokoista kalaa ei alla ollut, lähdin kokeilemaan yhtä kartalla näkynyttä vedenalaista niemenkärkeä. Tuo jäi kuitenkin mysteeriksi, sillä en gps:stä huolimatta löytänyt mitään matalaa kohtaa. Kartan mukaan vettä piti olla alle 6 metriä, mutta syvyyttä oli 8 metriä. Myös ympärillä oli syvää ja kalojakaan ei näkynyt.

Viimeiseksi tunniksi siirryin vielä takaisin tuolle alueelle, kuin mistä aamulla aloitin. Nyt vaikutti tosi hiljaiselta. Taisin tehdä lähemmäs 10 reikää, kunnes lopulta sain jonkun verran 50-150g ahvenia 6m vedestä. Nämä ottivat morriin ihan peräjälkeen sen jälkeen, kun olin tasurilla saanut ahvenen tai pari. Yhtäkkiä morriin tarrattiin kuitenkin raskaammin, ja kehin varovaisesti kalan liikkeitä myötäillen ylös 552-grammaisen raitapaidan. Yleensä tuon kokoiset tulee vedettyä kehimisvavallakin siimasta, mutta kokeilin kerrankin kehiä vähän isompaa kalaa. Tuntui päivän pelastukselta tuo ahven, kun koko oli muuten niin sinttiä!

Jonkin aikaa pilkin vielä tuon jälkeen, mutta en saanut enää ainoatakaan yli 100g ahventa. Morrilla onkiessa särjet olivat riesana varsinkin tuossa loppupäivästä. Yleensä vaihdan heti reikää, kun särkiä tulee 2-3 peräkkäin. Kokonaissaalis olis ehkä noin 6kg ahvenia, joista filekokoa vajaat 4 kiloa. Tuon puolikiloisen lisäksi taisi olla kymmenkunta yli 100g ahventa, joista muutama yli 200g. Ei hyvä saalis, mutta huonompiakin reissuja on joskus tehty.

552g ylhäällä!

Filerajan sai pudottaa nihkeänä päivänä 60 grammaan

200g ahvenelle oli kelvannut reilun kokoinen särki

Pikkujärvellä Sastamalassa 30.12.

Tässä olen "toipilasaikana" koittanut kyttäillä lämpimiä pilkkikelejä, kun kovin kylmällä en ole vielä tohtinut pilkille yrittää. Kylmällä kelillä kun joutuu liikkumaan enemmän ja se ei vielä ole vaihtoehtona.

Uudenvuoden aatonaattona oli sen verran lämmintä keliä ennusteissa, että pilkkihimo vei voiton ja suuntasin jäälle parin viikon lepäilyn jälkeen. Tuuli oli aivan nollassa ja pakkasta 1-2 astetta, joten olosuhteet todellakin olivat kohdillaan.

Ajelin aluksi Rautavedelle, ja pari reikääkin kairasin sinne. Jouduin kuitenkin pettymään, kun en päässyt kalapaikoille asti kun jää oheni jo 5-senttiseksi. Suunnitelmat menivät siinä uusiksi ja samalla ensimmäinen tunti valoisasta ajasta täysin hukkaan. Lisäksi myös kaikki mukana olevat välineet olin laittanut kuntoon juuri Rautavettä varten.

Päätin pelata varman päälle, ja suuntasin samalle pikkujärvelle kuin millä olen käynyt näillä jäillä muutaman kerran aiemminkin. Aiemmilla kerroilla en nähnyt tuolla ketään muuta pilkillä, mutta nyt jäällä oli 2 muutakin pilkkijää ja hetken päästä tuli 2 lisää.

Aloittelin poikkeuksellisesti pienellä mikrojigillä, jossa jigipäänä toimi omaa tuotantoa oleva isohko morri. Morrilla on painoa noin 1,5 grammaa, joten tuo yhdistelmä on aika leijaava. Jiginä käytin Lunker Cityn Fin-s Fishiä (koko 2,5"), jota kuitenkin olin lyhentänyt reilusti. Heti lähtörannassa oli pieni lumeton kohta, josta aloittelin. Tuossa oli ilmeisesti vain jotain pikkukaloja alla, kun ne eivät jigiin ottaneet ja morrillakin sain vain hentoisia tärppejä.

Nuo 2 pilkkijää olivat juuri sillä kohdalla pilkillä, josta olen saanut isoimmat ahvenet tästä järvestä. Päätinkin suunnata muualle, kun tuo paikka oli jo rei'itetty. Parin tyhjän reiän jälkeen löytyikin jo syönnillään olevia ahvenia melko matalasta reilun 3 metrin vedestä. Ahvenet nousivat hyvin mielellään jigin perässä väliveteen ja melkein kaikki tärpit myös jäivät kiinni. Olin yllättynyt, kuinka pienetkin ahvenet ottivat jigiin eli syöntiä oli. Sekaan tuli yksi vähän isompi 310g ahven myös. Jigittelyn jälkeen koitin vielä morrilla, mutta en saanut kuin yhden melko pienen ahvenen ja pari särkeä.

Päivän suurin 310g ahven ja ottijigi

Seuraavalla reiällä oli aluksi hiljaista, mutta yhtäkkiä noin minuutin uittelun jälkeen kaikuun ilmestyi ahvenia ja sain kolme yli 100g peräjälkeen. Hyvin sama uittotapa toimi kuin muillakin pilkeillä on toiminut: reiluja vetoja kunnes uintia rauhoitetaan ahventen tultua jigin alle. Enimmäkseen itse väristytän ja nostan hitaasti, kuten morrillakin.

Tuon jälkeen tein reikiä vähän sinne sun tänne, mutta kaloja ei näkynyt. Jonkin verran löytyi vähemmän lumisia kohtia, mutta kunnon laikkuja ei ollut missään. Tuli ongittua tyhjää yhdelläkin alueella, josta aiemmalla reissulla sain 10-20 ahvenen kalaputkia. Melkein yhtä tyhjältä vaikutti alue, josta kauden ensikäynnillä sain määrällisesti eniten ahvenia. Nyt sain tuolta alueelta kaksi ahventa ylös asti 6-7m vedestä, eikä kauissa sen enempää kaloja näkynytkään. Toinen näistä ahvenista kelpuutti Karismaxin tasurin ja toinen morrin.

Vähän tuon jälkeen nuo kaksi pilkkijää lähtivät järveltä pois, jotka olivat pyörineet samalla alueella koko sen ajan kuin jäällä olin. Kokeilin yhtä vanhaa reikää heidän poistuttuaan ja taisin saada siitä reiästä 5kpl 100-150g ahvenia. En saanut jigiä toimimaan, vaan nämä ahvenet kelpuuttivat vain morrin ja hyvin läheltä pohjaa.

Alkoi olla sen verran hämärä, että päätin vielä äkkiä poiketa sille alueelle, mistä päivän ensimmäiset kalani sain. Vanhoista rei'istä en saanut mitään, mutta tein alueelle uusia ja yhdestä sain vielä muutaman ahvenen jigillä. Kalat tulivat aivan peräkkäin ja nousivat jälleen väliveteen. Siihen kuitenkin lakkasi syönti ja päätin lähteä kotiin kun alkoi hämärtääkin.

Normaalia kevyemmin tuli otettua tämä pilkkipäivä ja reikiäkin kairasin vain yhden kerrallaan ja yhteensä noin 20kpl, vaikka kalaa ei hyvin tullutkaan. Kokonaissaalis oli 1,9kg ahvenia keskipainon asettuessa 60-70 grammaan, joka on samaa luokkaa kun tällä järvellä aiemminkin. Määrä jäi sen verran pieneksi, että voi olla ettei tälle järvelle tule enää näillä jäillä mentyä.

Kokonaissaalis