maanantai 12. huhtikuuta 2021

Pilkkikauden päätös, Raippaluoto 8-10.4.

 Hieman haikein mielin kirjoittelen tätä kauden päätösraporttia. Pilkillä tuli käytyä laskujeni mukaan 32 päivänä, mikä on selvästi vähiten mitä olen käynyt lähes 20 vuoteen. Kyllä se kisojen puuttuminen söi motivaatiota eikä into ole enää ihan samaa luokkaa muutenkaan kuin vuosikymmen sitten.

Reissuun piti lähteä Tonin kanssa, mutta sairastumisen vuoksi reissuseuraksi vaihtui oma isäni. Perjantaina lähdimme aamusta ajelemaan kohti Raippaluotoa, ja matkan aikana satoi enempi vähempi lunta. Perille päästyämme keli äityi oikein kovaksikin kun lunta tuli vaakatasossa ihan reilua tahtia. Emme päässeet suunnitellusta paikasta jäälle, kun matala lahdukka ei enää ollutkaan tarpeeksi tukevassa jäässä.

Hetken kiertelyn jälkeen löytyi varjorannasta paikka, josta tohdimme jäälle siirtyä. Kello oli jo jotain 14.30, kun aloimme pilkkiä. Jäätä ei ollut kuin 10-15cm ja laatu huonoa. Muutamilla ensimmäisillä rei'illä oli heti kalaa, mutta kokoluokka ei vakuuttanut. Jatkoin kohti edelliskevään parhaita paikkoja, mutta ihan sinne asti en ehtinyt kun kalaa alkoi löytyä. Yli 100g ahvenia nousi joka reiästä, mutta parvet tuntuivat olevan pieniä tai ainakaan kala ei syönyt. Kaiun mukaan kalaa oli aivan joka reiällä, mutta ei se oikein syönyt. Yksi reikä kuitenkin hetken päästä osui, josta nousi noin 4kg ahventa, hetken ajan oli jopa pientä syönninpoikaista. Kalat tuntuivat olevan hieman irti pohjasta. Virtaus oli nousuveden myötä sen verran kova, että se ilmeisesti sai kalat liikkeelle.

Mitään selvää syöntipiikkiä ei muilta rei'iltä osunut, vaan enemmänkin meininki oli ahven sieltä ja toinen täältä. Kolmea eri väristä morria kaloille tarjosin, ja pinkki-keltaiseen tuli eniten uskoa. Ottisyvyys vaihteli kolmesta viiteen metriin, parhaat reiät noin 4m vedessä.

Perjantaina lumisateen lakattua pieni lumikerros suli jäältä nopeasti


Perjantain saaliini

Perjantaina oli kaikukin mukana

Kahdeksaan asti oltiin jäällä ja itselleni saaliiksi n. 11kg 100-300g ahvenia ja isälle n. 8-9kg. Kala ei ollut merikalaksi kummoista kun itselläni oli isoin ahven 289g ja isällä 337g.

Lauantaina oli pieni pohdinta, mennäkkö edellispäivän tapaan Klobbfjärdenille vai yrittääkkö Pikku-Vistanille (Kalskärsfjärden). Päätettiin kokeilla, josko Pikku-Vistanille vielä jostain pääsisi, mutta hukkareissuhan siitä tuli. En tiedä olisiko Spovrevet-niemestä jäälle päässyt, mutta veden nousun vuoksi ei päässyt koko Spovrevetiin asti. Kahluuhousuilla tai Ursuitilla olisi tietysti voinut päästä.

Ei muuta kuin kävely takaisin autolle ja sen päivän mahdollisuudet aamusyönnille pääsyyn menivät sitten siinä. Kello oli jo noin 7.30 kun pääsimme autolle takaisin noin 1,5h kävelyltä. Suuntasimme seuraavaksi Skalörfjärdenille, missä tiesimme ainakin olevan paljon paremmat jäät kuin muualla. Siltikin jäätilanne oli erittäin positiivinen yllätys, paksuutta oli 20-30cm ja vielä kohtuullisen hyvälaatuista ja erittäin laajalla alueella. Tiedä sitten, olisiko Revofjärdenin puolellekin vielä jostain päässyt. Väkeä oli jäällä aika paljon, mutta eipä kukaan näyttänyt kummoisesti saavan kaloja ainakaan sillä hetkellä. Tehtiin aika iso lenkki, josta saaliina ainoastaan minulle 3 filekalaa ja isälle 1kpl. Särkiä ja kiiskejä sen sijaan nousi morrilla riesaksi asti paikoitellen. 

Johonkin 11-12 asti viitsittiin niillä alueilla yrittää, ja päätettiin sitten vielä käydä iltapäivällä Klobbfjärdenillä. Jäätilanne mietitytti, mutta vielä jäälle päästiin. Syönti tuntui olevan huomattavasti heikompaa kuin edellispäivänä. Jää oli jonkun verran huonompi, ja jouduttiin hieman supistamaan pilkkialuetta edellispäivästä. Vähän klo 14 jälkeen jää alkoi pehmetä sen verran vauhdilla, että jäältä oli päästävä pian pois kun vielä voi. Jääsauva meni kertalyönnillä läpi monessa kohtaa, ja rantaan päästäkseen piti hakata kepillä puolen metrin välein, jokainen askel varmistaen. Pari kertaa suuntaa joutui muuttamaan ja piti etsiä uusi reitti. Rannempana jää hieman parani, vaikkakin tarkkana sai olla siinäkin, mutta kuivana pysyttiin kaikesta huolimatta.

Tähän tyssäsi matka, ehkä ensi vuonna tuosta pääsisi näihin aikoihin?

Talsimista kohti Pikku-Vistania

Sunnuntaille oli oikeastaan kolme vaihtoehtoa: mennä Skalörfjärdenille pidemmäksi aikaa, Klobbfjärdenille aamuksi tai jäädä nukkumaan. Jälkimmäinen vaihtoehto alkoi jo houkuttaa eniten. Mutta jo illalla ilman mentyä hieman pakkaselle mieli muuttui, ja päätimme mennä Klobbfjärdenille vielä aamuksi. Ajateltiin, että kyllä se jää nyt ainakin sinne 9-10 asti kestää, ennen kuin aurinko alkaa lämmittää...

Aamulla oltii jäällä jo kuuden aikaan. Varsinaista aamusyöntiä ei tuntunut olevan. Ennen auringonnousua taisin saada yhden yli 100g ahvenen ja muutaman pienen. Syönti ei kyllä tuntunut alkavan missään vaiheessa vaan aika aneemista oli. Kalaa ei tullut sen paremmin vaan pikemminkin huonommin kuin edellisenä päivänä keskellä päivää. Veikkaan siltikin, että perjantaina ja lauantaina olisi tuosta ahventa tullut hyvin. Kyllä se syönti normaalisti tähän aikaan vuodesta hiipuu huomattavasti klo 11-12 aikaan.

Pienellä alueella sunnuntai pilkittiin, kun ei oikein uskaltanut mennä mihinkään muualle kuin sille alueelle missä oltiin edellispäivänä kuljettu. Tosin siinäkin käännyin yhdessä kohtaa takaisin kun jäätä oli vain 5 kairan pyöräytystä...todellista viime jäiden pilkintää! Ahvenia tuli muutamasta reiästä jonkun verran, yhtään pidempää putkea en saanut. Sen sijaan isä sai lähes kaikki ahvenensa samasta reiästä. 

Vähän klo 9 jälkeen lähdettiin pois...hieman rannempana olisi vielä varmaan kestänyt jää pilkkiä vielä tunnin pari, mutta ei jääty enää sitä odottelemaan. Kyllä tuo virtaus tulee tuolta alueelta syömään loputkin jään rippeet pois tämän viikon aikana. Sen sijaan Raippaluodon suojaisimpiin kolkkiin luulisi vielä 1-2 viikkoa pääsevän. Oma kauteni oli joka tapauksessa tässä ja ensi lauantaina alkanee jo jigikausi. Tämä kausi päättyi 3,8kg saaliiseen fileahventa.

Ensi kaudella toivottavasti jo päästään itse asiaan, eli takaisin kilpapilkinnän pariin!!


Skalörfjärdenillä oli lauantaina jäätä "silmänkantamattomiin"


maanantai 5. huhtikuuta 2021

Vaasan Sundomissa 2-3.4.

 Pitkäperjantaina ja lankalauantaina tuli pyörittyä Sundomin vesillä. 

Perjantaina tuli mentyä vähän hölmöstä paikasta jäälle, mutta jääsauvan turvin löytyi onneksi lopulta reitti, josta jäälle pääsin. Tiesin tosin jo tuolla hetkellä, että samaa reittiä en tulisi takaisin yrittämään. Mutta ajattelin että se on sitten sen ajan murhe ja päätin keskittyä itse asiaan eli pilkkimiseen. Luulin olevani aikaisin jäällä, mutta väkeä olikin ennen minua jo vaikka kuinka paljon, olivat jättäneet autonsa vain eri paikkaan. 

Kävelin suoraan yhdelle kivikolle, ja muutaman reiän tuloksena oli yksi likelle 500g ahven värikoukkupilkillä. Lisää ei kuitenkaan näkynyt, ja jatkoin eteenpäin rei'ittäen. Hiljaista piteli. Siirryin seuraavalle kivikolle ja sain pari ahventa ensimmäisistä kolmesta reiästä. Kiersin kivikon ympäri, mutta toiselta puolelta ei kalahavaintoja tullut ja palasin takaisin. Tein lisää reikiä, ja yhdestä reiästä alkoi hiljalleen nousta ahvenia. En saanut niitä värikoukkuun ottamaan, vaan pienellä morrilla ja surviaisilla sai ronkkia. 

Syönti tuntui hiljalleen paranevan ja löytyi toinen reikä, josta alkoi nousta kalaa. Hetken ajan kalat olivat jopa syönnillään, kun morriin otti matkalta kiinni kaksi ahventa peräkkäin. Kun tuo reikä hiipui, oli ahventa kasassa noin 15kg ja kävin tyhjentämässä kalat pussiin, jonka sai juuri ja juuri vielä solmittua.

Kokeilin lähialueen muita vanhoja reikiä ja lähes jokaisesta sain sen 5-10kpl ahvenia, eli viisi reikää antoi hyvinkin 30-40 ahventa. Tuon jälkeen syönti selvästi hiipui, mutta joitakin kaloja vielä nousi sieltä täältä. Kävin klo 13-16 rannassa pitämässä taukoa, kun ajattelin että keski/iltapäivän "syöntiseisaus" osuisi tuohon ajankohtaan. Klo 16 jälkeen menin vielä jatkamaan, ja sain vielä nelisen kiloa ahventa samoista rei'istä kuin aamulla sain kaloja. Klo 17.30 asti löytyi kaloja jonkun verran, mutta sen jälkeen kalat hävisivät täysin, joko eivät syöneet tai sitten en vaan niitä löytänyt. Klo 19 luovutin ja lähdin talsimaan kohti rantaa. Vedin pulkkaa maita pitkin isomman tien varteen ja kävin sitten hakemassa auton vajaan 3 kilometrin päästä, joten tuli siinä päivän liikunnatkin tehtyä samalla.

Aamupäivän saldoa


Illemmalla ei näkynyt enää muita

Jää pehmeni ja pulkkakin upotti illemmalla

Vähän raskaampi pulkan veto isomman tien reunaan

Lauantaina  olikin pohdinta, käydäkkö vielä kokeilemassa samasta paikasta, vai suunnatakko eri paikkaan. Lopulta päädyin siihen, että kävin kokeilemassa vielä samasta paikasta. Ajattelin, että tuohon olisi liikkunut kalaa lisää, mutta ei siltä vaikuttanut. Ehkä 10 ahventa sain pariin tuntiin ja keskipainokin vain 100g paikkeilla. Jonkun verran viitsin tuon jälkeen kokeilla lähialueelta muualta, mutta en muuta saanut kuin pari pienehköä ahventa. Kello oli vasta 9 ja päätin lähteä autolle ja kokeilla toista paikkaa. 

Tuolla alueella tuhrasin jotain 2,5 tuntia, kunnes luovutin ja lähdin taas autolle ja vaihdoin jälleen paikkaa. Kello taisi olla jo yli 12, kun jäälle pääsin. Yllätyksekseni kalaa löysin melkein heti, mutta ahvenia tuli vain 1-2kpl reiästä jos sitäkään. Samaa rantapenkkaa etenin ja aina sieltä täältä tuli se 1-2 ahventa, mutta enimmäkseen oli tyhjää. Yksi 5 ahvenen reikä osui tyhjien reikien väliin ja toinen noin 10 ahvenen reikä, joista puolet oli pieniä. Ottisyvyys vaihteli 1-2,5m väliltä, mutta toisaalta matampaan tai syvempään en mennytkään. 

Etenin rantaa siihen asti, kunnes tuli peräkkäin muutama reikä ilman kaloja. Kävelin takaisin päin ja rei'itin tarkemmin aluetta, josta sain isoimmat ahvenet. Olisiko 6kpl tullut ahvenia lisää tuosta ja kaikki yli 200g. Lähdin rei'ittämään autolle päin, ja pari kalareikää osui vielä yhden rantakivikon reunasta. Toinen reikä antoi 5 ahventa ja toinen 3 ja loput 5-10 reikää taas tyhjiä.

Lauantaina kaiku ei ollut mukana, ja on aika vaikea arvioida paljonko kaloja alla sitten oli. Veikkaan että huomattavasti enemmän kuin miltä se pilkkiessä vaikutti, sillä jokaista ahventa tuntui joutuvan pilkkivän "erikseen" eli ne eivät todellakaan ottaneet heti morriin kun sen veteen sai. Klo 16.30 lopettelin pilkinnän ja tuo 4,5h testaus tähän paikkaan antoi kuitenkin ihan mukavat noin 8kg ahventa. Varsinkin kun ottaa huomioon, että aamusyönti meni kokonaan sivu suun.

Aamupäivän maisemia

Päivän viimeinen muttei vähäisin ahven

Iltapäivän saalis


Pikkujärvellä Pälkäneellä 29.3.

 Viime maanantaina tuli käytyä vielä Jarin kanssa pikkujärvellä tai oikeastaan lammella pilkillä. Suorantainen ja kirkasvetinen järvi, jossa en ollut ennen käynyt. Kalaa tuolla on, mutta Jarinkin edellisestä käynnistä oli muutama vuosi aikaa. Siitä erikoinen lampi, että kalat ovat olleet aivan rannassa kiinni suon reunassa, tai jopa suomättäiden alla, johon ei pilkkivehkeillä pääse käsiksi.

Heti toisella reiällä alkoi näkyä elämää ja tuli ensimmäinen hyvän oloinen tärppi, mutta kala irtosi. Parin reiän jälkeen yksi kala kävi katsomassa pilkkiä, mutta ei ottanut. Jatkoin rannan tuntumaan rei'ittämistä, mutta hiljaista piteli... Palasin vielä tekemään lisää reikiä tuolle kohtaa, missä kalahavaintoja oli, mutta ne vähätkin kalat näyttivät kadonneen tyystin.

Päätin lähteä kiertämään lampea eri kautta ympäri kuin Jari lähti. Kerkesin vajaat 100m edetä, kunnes 5m vedestä sain pystypilkillä viisi ahventa samasta reiästä, kokoluokka 50-120g. Seuraavasta reiästä sain vielä yhden ahvenen, mutta sitten oli taas hakusessa. Muutama ahven nousi taas vajaan sadan metrin päästä, ja sitten jälleen 10-20 tyhjää reikää...

En ollut saanut alle 3m vedestä yhtään ahventa, mutta lopulta löysin yhden vähän matalamman suon reunan, jossa suunnilleen joka toinen reikä antoi kaloja. Kolme ahventa tosin jäi pisimmäksi kalaputkeksi. Kalan keskikoko oli varmaan jotain 120-150g, parin isoimman ollessa vähän yli 200g. Muutaman ahvenen sain morrilla sen jälkeen, kun pysty ei enää kelvannut.

Aika pitkän lenkin rei'itin vielä tuon jälkeen, mutta ainoa kalahavainto oli 4m vedessä kun pari kalaa kävi katsomassa pilkkiä, mutta eivät siihen ottaneet. Kävin vielä kertaalleen tuossa suon laidassa ja tein paljon lisää reikiä vanhojen reikien viereen ja ongin vielä kaikki kalareiät uudelleen läpi. Taisin 6kpl saada ahvenia vielä yhteensä lisää, ja siihen loppui kalantulo. Parilta alueelta vielä kokeilin, mutta ei sitten mitään enää. Jarilla oli hieman toistakymmentä ahventa, joista liki kaikki tuli samalta alueelta. Lopuksi ongimme molemmat tuota kohtaa, mutta siitäkään ei enää kaloja noussut Jarin yhtä ahventa lukuunottamatta.

Tiukassa oli kala tuona päivänä, mutta sen verran hyvän kokoista oli keskikoko, että varmaan tulee joskus toistekin käytyä. Lisäksi aika ainutlaatuinen ja eksoottinenkin paikka pilkkiä. Parhaimmillaan 2m päässä rannasta oli 4-5 metriä syvää.

Päivän selvästi kalaisin paikka 

Kokonaissaalis noin 25 ahventa keskipainolta noin 100g


Vanajavedellä 28.3.

 Vanajaveden Lusinselällä tuli poikettua 28.3. Alueella oli pilkkijöitä aika paljon, mutta näytti olevan aika hiljaista kalantulon suhteen. Vajaat 10 reikää sai tehdä, kunnes nousi pari vähän alle 100g ahventa. Vähän matkan päästä yksi reikä antoi yhden reilun 300g:n ahvenen, mutta ei sitten muita kaloja. Parin tyhjän reiän jälkeen osui värikoukkuun pieni syöntipyrähdys, kun tuli 5kpl 100-200g ahvenia ja jokusia pienempiä. Yksi pienimmistä ahvenista sylki kuoreen suusta. Ihan pari filekalaa sain lisää kun rei'itin aluetta tarkemmin. Tuntui, ettei ollut oikein mitään logiikkaa minkä avulla kaloja etsiä. Yli 100m päästä tuli pari 100g ahventa, noin kymmenen tyhjän reiän jälkeen. Kaloja tuntui kyllä kaiun mukaan alueella olevan, mutta suuri osa ahvenista oli pieniä ja ne harvat isoimmat eivät olleet syönnillään ollenkaan.

Morria tuli moneen kertaan kokeiltua, mutta nyt se ei tuntunut kelpaavan kaloille ollenkaan, vaan vähät kalat nousi kaikki värikoukulla. Pienen lenkin tein vielä ja nuo 10-15 reikää antoivat taas pari filekalaa, mutta ei sen enempää. Kello alkoi olla jotain 10-11 ja syönti hyytyi siinä määrin, että päätin vaihtaa kokonaan järveä. 

Vanajan sintit

Poikkesin kotimatkalla eräälle kirkasvetiselle pikkujärvelle katsomaan olisiko siellä syöntiä. Aika pian huomasin että oli, sillä ekasta reiästä tuli varmasti toista sataa ahventa. Vettä oli alla 3m ja suurin osa kaloista oli ns. "käsikaloja" eli yhdellä vedolla ylös. Kalojen koko ei päätä huimannut...

10 metrin päähän tein seuraavan reiän hieman matalampaan. Yhtäkkiä näyttöön ilmestyi kaksi kalaa, joista toinen tarrasi kiinni. Hyvän kokoiselta tuntui, mutta en ollut täysin varma oliko kala ahven vai hauki. Ylös nousi 456g ahven, mutta toinen alla ollut kala ui tiehensä. Joka tapauksessa suurin ahven tuosta järvestä mitä olen saanut.

Parin tyhjän reiän jälkeen osui aivan mahdottoman kokoinen pikkukalaparvi, ja nostelin reiästä 150-200 ahventa, kunnes kyllästyin kun syönti ei hiipunut ollenkaan ja sekaan ei tullut yhtään isompia. Joka tapauksessa ehdottomasti kovinta ahvenen syöntiä koko talvena. Vettä tuossakin 3m alla ja sain liki koko parven nousemaan aivan kannen alle.

Kokeilin vielä hetken etsiä isompia ahvenia, mutta ei löytynyt kuin sinttejä jonkin verran. Taas kerran tuli kuitenkin todistettua, että 10kg ahventa tästä pikkujärvestä ei ole kauhean kova urakka. Vielä kun saisi nuo kalat vähän kasvamaan kokoa.

Välillä kahtakin kerralla

456g ahven kuvan pilkillä




Kulovedellä & Piikkilänjärvellä 27.3.

 Kulovedellä tuli käytyä ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa tänä talvena. Sarkolassa oli ideana kokeilla osittain uusia ja osittain vanhoja paikkoja. Noilla alueilla on tullut pilkittyä hyvin vähän siihen nähden kuinka lähellä ne ovat.

Aloittelin eräältä loivapiirteiseltä pakalta/vedenalaiselta niemekkeeltä, josta olen joskus kesällä saanut ahventa, 4-6m vedestä. Paikka näytti olevan muidenkin tiedossa reikien määrästä päätellen. Muutamia reikiä alueelle tein ja vain yksi reikä antoi yhden noin 150g ahvenen, muuten ei kaiussakaan näkynyt mitään. Siirryin vähän rannemmas samaa pakan reunaa ja yhdestä reiästä sitten reilun kilon hauki tälläsi tasuriin. Tasuri oli syvällä suussa, mutta ihme kyllä 0.22mm monofiilisiima kesti. Eipä ole tasurin kanssa tullut käytettyä minkäänlaisia perukkeita.

Harvinaisempi tilanne, mutta hauen jälkeen samasta reistä alkoi heti nousta ahvenia. Yleensä hauki kyllä tehokkaasti karkottaa ahvenet alueelta pois. Kymmenkunta ahventa nousi, kuitenkin pienehköä kaliiberia, olisiko kaksi ollut vähän yli 100g. Vaikeata kuitenkin oli, ja samasta penkasta ei enempää kaloja löytynyt.

Päätin suunnata seuraavaan paikkaan, eli erään syvänteen päähän lahden suulle. Tuossa en ollut ikinä käynyt kesälläkään. Lahden läpi meni houkuttelevan oloinen "maitojääjuova" eli vanha railo jossa oli vaaleata jäätä. Ensimmäinen reikä oli tyhjä, mutta toisesta sain jo muutaman ahvenen. Seuraava reikä oli jälleen tyhjä, mutta siitä seuraava tarjosi hetken oikein mukavaa tasurisyöntiä välivedestä. Noin puolet kaloista oli kiinni peräkoukussa ja puolet vatsakoukussa. Koko ei ollut mitään järisyttävää, 100-230g.

Kun tuo reikä hiljeni niin tuntui hiljenevän koko järvi. Tein alueelle lisää reikiä ja kokeilin vanhat ottipaikat läpi, mutta ei sitten mitään paitsi pari pikkuahventa. Parilla reiällä oli hetken aikaa hyvän oloinen parvi alla, mutta kalat eivät kiinnostuneet tarjotuista välineistä sitten ollenkaan.

Aamulla oli melko tuhruinen keli

Hauki haukkasi Lastua





Kulovedeltä poistumisen jälkeen tuli kurkattua Kulo-Rautaveden vuolteita, ja kyllähän tuohon jäälautalle vielä joku hurja olisi voinut mennä pilkkimään ;). Hyvin näytti olevan sulaa ja venekin ajoi ohitse.

Iltapäivällä tuli vielä kokeiltua pikaisesti Piikkilänjärveltä, pari vanhaa täsmäpaikkaa kokeillen. Yksi filekala osui, mutta muuten oli kyllä kuolemanhiljaista.