keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Kilpapilkkijän varusteet

Tässä vähän lisää asiaa kilpapilkkijöiden varusteista. Ensinnäkin kaira. Itse olen aina käyttänyt kisoissa ainoastaan UR:n vihreää kairaa. Niitä löytyy itseltäni 100mm, 115mm ja 155mm. Kisoissa 155mm kaira on erittäin harvinainen varustus, mutta joskus se on tullut otettua isojen kalojen varalta, tai muuten vähäkalaisiin kisoihin, joissa ei ole kuitenkaan oletettavissa suurta reikämäärää päivän aikana. Ehdoton 6 tuuman kaira on kisoissa, joissa kannattaa koittaa haukea.

100mm kairaa käytän niissä kisoissa, missä ei ole vaaraa yli 500g ahvenista tai muista kaloista, mitkä ei 100m reiästä mahtuisi. Omassa 100mm kairassa on melkoisen kova syönti terässä, minkä vuoksi en käytä sitä kuitenkaan paksuun yli 40cm jäähän melkein koskaan. Eli tuossa olisi omalla kohdalla ainakin vielä varaa parantaa varusteita, hankkimalla kevyemmin menevä terä 100mm kairaan. Loppujen lopuksi tulee käytettyä 115mm kairaa selvästi eniten, sillä siitä mahtuu lähes 100% varmasti isoimmatkin kisoissa kohdalle osuvat ahvenet, ja tuolla 115mm kairalla on vielä todella kevyt vääntää reikiä.

Jos nyt uuden kairan hankkisin, niin se olisi varmaan UR-Suomi, eli oranssinvärinen UR juurikin tuossa 100mm koossa. Kokemusta ei siitä ole, mutta kuulopuheiden mukaan hyvä kaira ja varsinkin terä kaikin puolin.

Muista kairoista yleisesti kisoissa paljon näkee Mora Novaa, joka on kuitenkin kaiketi ominaisuuksiltaan hyvin lähellä UR-Suomi -kairaa. UR:n terällä varustettuja Titaanikairoja myös käytetään jonkun verran, jotka ovat selvästi kevyimpiä kantaa. Mutta sanoisin että perus-UR:llä pääsee aika pitkälle, kunhan siinä on olosuhteisiin soveltuva terä. Eli kovaan ja kiinteään jäähän saa olla melko kovalla syötöllä kairan terä, paitsi jos jäätä on tosi paksulti niin sitten pienempi syönti että jaksaa vääntää kisoissa tarvittavan määrän reikiä.

Vaatetukseni on sellainen, että aluskerrastona merinovillaa oleva urheilukerrasto. Aika ylivoimaiselta tuntuu tuo materiaali, päästää hien hyvin seuraaviin kerroksiin, eikä merinovilla edes haise juurikaan vaikka kuinka tulisi hiki. Saappaita, eli Safari Termoja käyttäessäni on alla yleensä merinovillasukka. Goretex-lenkkareissa ohuet juoksusukat ja niiden päällä Goretex-sukat.

Kevään lämpimillä keleillä urheilukerraston päällä voi olla ainoastaan tavallinen takki ja vedenpitävät/vettä hylkivät housut. Itselläni tuo pilkkiasu on joku Visionin 2-osainen puku. Uutena tuo piti vettä aika hyvin, mutta nykyään päästää isomman sateen osittain läpi. Kaikkein lämpimimmillä keleillä en tosin Visionin takkia pidä, ainakaan jos ei sada tai tuule kovaa. Keväällä on ollut välillä tavallinen tuulitakkikin päällä.

Kylmällä kelillä on ollut käytössä Rapalan haalarit, jotka kyllä monen talven jäljiltä ovat alkaneet ratkeilla saumoista aika pahastikin. Sama tosin on käynyt jo Visionin housuillekin, jotka ovat olleet 4 talvea aktiivisessa käytössä.

Kärjistäen voisi sanoa, että yli 15 asteen pakkasessa käytän haalareita ja lämpimämmässä tuota 2-osaista ohutta kalvoasua. Tarvittaessa sinne alle laitan 3-4 housut ja urheilukerraston paidan päälle paksun fleecepaidan ja joskus villapaidankin. Riippuu kovasti paljonko on odotettavissa oleva liikkumismäärä päivän aikana. Pikkujärville saa luonnollisesti pukea vaatetta paljon enemmän kuin isoille vesille, kun tulee liikuttuakin enemmän.

Joka tapauksessa sanoisin, että melkeinpä housut on pilkillä pakko olla vedenkestävät, sillä vettä loiskuu jäällä kulkiessa ja sohjojen potkaisussa jalat kastuu myös. Takin osalta vedenpitävyyttä tarvitaan oikeastaan vain vesisateella. Ja ainahan nuo vedenpitävät materiaalit ovat huonommin hengittäviä.

Yksi mikä itseni pitäisi vielä hankkia ehkäpä, on parempi pipo joka myös hengittäisi. Tosin nykyään siirtymät tulee mentyä aika lailla paljain päin ja pipo päähän vasta kun alkaa pilkkiä.

Ai niin, sitten vielä liukuestepuoli. Itselläni ei saappaissa ole lainkaan liukuesteitä, mutta ehkä tulee vielä ajankohtaiseksi hankkia. Tossuissa on pohjiin ruuvattavat ruuvinastat, jotka kävin ostamassa suutarilta. On tosin tullut huomattua, että parempiakin ruuvinastoja on markkinoilla, ja sellaiset tulisikin hankkia ensi talveksi. Nykyiset nastat kun tuppaavat hieman lipsumaan oikein liukkailla keleillä.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kilpapilkintä - vavat ja siimat

Tämä blogiviesti on lähinnä vastaus lopputalvesta tulleeseen kysymykseen välineistä, joka kuului näin:

"Voisit kirjoittaa enemmän varustuksesta. Minkälaisia vapoja käytät eri pilkeille? Entä mikä kaira? Myös vaatetuksesta olisi kiva saada tietoa.."

Ensinnäkin, kaikki vavat ovat Karismaxin vapoja, ja olen aina käyttänyt ainoastaan niitä kilpailuissa koko "urani" ajan. Eli kehiminen on opeteltu jo reippaasti alle 10-vuotiaana.

Käytän lähes yksinomaan kehimisvapoja, paitsi tietysti välillä alle 1,5 metrin vedessä ja tasapainopilkillä syvemmässäkin perus diagonaali/siimastavetovapoja. Karismaxin kehimisvavoista käytän ainoastaan lyhyemmän mallin kehimisvapoja, eli ketjupilkeille ja värikoukkupilkeille Max 1 srv, tapsipilkeille Max 1 sr ja morreille Max 1 srm.



Max 1 sr - tapsipilkintään

Max 1 srm - mormyskointiin
Max 1 srv - ketju- ja värikoukkupilkintään














Morrivavoissa herkistimen paksuus vaihtelee morrin koon mukaan: pienimmille morreille olen saksilla varovasti ohentanut herkistintä saadakseni sitä herkemmäksi. Kehittäviä ketjupilkkivapoja ja tapsipilkkivapoja kuuluu molempia 4kpl vapavalikoimaani ja morrivapoja 5kpl. Tapsipilkkivavoissa käytän pienimmillä pilkeillä filmikärkeä herkistimenä, isommilla pilkeillä taas vavoissa valmiina olevaa lattajousiteräsherkistintä. Ketjupilkkivavoissa kahdessa vavassa on jämäkkä herkistin ja kahdessa hieman ohuempi, sillä käytän niissä ohuempaa siimaa ja pienempää pilkkiä.

Vaikka vapoja on noinkin monta, olisi ehkä pientä tarvetta lisätä kehimisvapavalikoimaa.

Siimoina käytän ainoastaan Stroftin siimoja.
Siimanvahvuudet vavoissani ovat seuraavanlaiset:

Morrivavoissa 0.10, 0.12, 0.14, 0.16 ja 0.18mm, poikkeustilanteessa matalasta isoa ahventa yrittäessä mahdollisesti jopa 0.20mm siima, ja vastaavasti "kriittisissä" olosuhteissa joskus 0.08mm.

Ketjuvavoissa 0.25mm, 0,20mm, 0,18mm ja 0,16mm

Tapsivavoissa kahdessa pääsiimana 0.16mm, kahdessa muussa 0.14mm ja 0.18mm. Tapsisiiman vahvuus aina 0.02mm ohuempi kuin pääsiima. Syvästä ison pilkin kanssa käytän 0.18mm siimaa, muuten ahvenelle melkein aina 16 pääsiima ja 14 tapsi. Särjelle ja pienelle huonosyöntiselle ahvenelle 0.12mm tapsi.

Matalassa vedessä käytän sitten myös näitä ei-kehittäviä vapoja, varsinkin pelkälle morrille. Tapsilla pilkin aina kehimisvavalla, sillä en pilki tapsilla lainkaan alle 1,5m vedessä. Mielestäni tapsipilkin parhaat edut tulevat esiin vasta syvemmässä vedessä. Käytän matalassa mieluummin ketju- kuin tapsipilkkiä. Kisoissa myös tapsi on matalassa jonkun verran hitaampi kuin ketjupilkki, syvässä vedessä ero on aika minimaalinen.

Vapoina matalassa mormyskoidessa käytän oikeastaan ihan sekaisin Max 8ja Max 5 vapoja. Käytän toisinaan näitä vapoja myös syvemmässä (2-6m) morsmyskoidessa, jos vain kala on kookkaamman kokoista (yli 100g) ja keli on sellainen, että siima ei tartu liikaa jääkökkäreisiin avannon vieressä. Maxtreme 3 olisi Karismaxilla erikoisonki matalassa mormyskointiin, ja se taitaa olla itselläni hankintalistalla. Tuosta minulta löytyykin pari kappaletta ketjupilkintäversioita matalassa pilkintään.
Max 8

Max 5


Ketjupilkkivavoista käytän Maxtreme 2 -vapaa suurimmaksi osaksi kun pilkin alle 1,5 metrin vedestä. Noita vapoja on itselläni kuitenkin vain 2kpl tällä hetkellä, joten käytän lisäksi myös Max 3 ja Max 9-vapoja. Max 3:sta ja Max 9:ä käytän pystypilkin lisäksi pienillä tasapainopilkeillä aina noin 5-6m veteen asti. Ketjupilkkivavoissa on siiman vahvuus tilanteesta riippuen 0.16 - 0.25mm. Värikoukkupilkeillä yleensä 0.16 tai 0.18mm.

Max 3

Max 9
Maxtreme 2




















Laitan muista kilpapilkkijän varusteista blogiviestiä myöhemmin...