keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Pilkkikausi avattu

Pilkkikauden pääsin avaamaan tänä vuonna joulupäivänä, vaikka pari viikkoa sitten näytti aika huonolta kun mursin nilkkani aitajuoksussa. Myös viimeisen laituripilkin jätin väliin tuon loukkaantumisen takia.

Henkilön Atte Mustalahti kuva.
10. joulukuuta 



Henkilön Atte Mustalahti kuva.
17. joulukuuta

Jalka on edelleen jäykkä ja aika turvoksissa, mutta kun sain goresukan mahtumaan Icebugiin niin pitihän se kausi käydä avaamassa 25.12. ja kautta jatkamassa 26.12. Paikkana itselleni varmasti kaikkein tutuin vesistö eli Nokian Pyhäjärven Liukuslahti.

Joulupäivänä kun kautta avasin, ei etukäteen ollut sen tarkempaa tietoa jäistä, kun en ole pystynyt oikein jäätymistä viime viikkoina seuraamaankaan. Mutta Liukuslahti oli hyvinkin tukevasti jäässä, paksuutta noin 12-15cm. Monilla pikkujärvillä on jäässä vahvuutta myös suunnilleen saman verran. Lähialueelta aika lailla kaikki vesistöt Näsijärveä lukuunottamatta alkaa olla jäässä, mutta isoille järville pääsyä saanee odottaa vielä viikkoja näillä sääennusteilla.

Kauden ensimmäisestä reiästä nousi kuusi ahventa, ja muutenkin ahven tuntui olevan suhteellisen pirteällä otilla. Ei mitään parasta Liukuslahtea, mutta on sitä paljon heikompiakin kauden avauksia ollut. Vajaan 3 tunnin pilkinnän tulos oli arviolta 2,5 kiloa ahvenia, suurimpien ollessa 100g ja 150g väliltä. Parvet olivat pieniä, mutta syönti kohtuullisen hyvää, kun parhaimmillaan 4,5m vedestä sai ahvenia 1,5m siimalla. Valtaosa kaloista otti värikoukkuun, mutta muutamat heikompisyöntiset yksilöt joutui ronkkimaan morrivehkeillä.

Testissä oli myös alimmassa kuvassa näkyvä uusi Miro Meurosen valmistama värikoukkuvapa. Tässä yksilössä oli hiilikuitukärki, joka tuntui tunnokkaalta ainakin pienten kalojen kanssa. Saa nähdä miten tartutus pelittää näin jäykällä kärjellä vähän isompien ahventen kanssa. Vähän isompia kalamääriä pitäisi päästä kiskomaan, että osaa sanoa vavan toiminnasta tarkemmin..

Henkilön Atte Mustalahti kuva.



Henkilön Atte Mustalahti kuva.
Mukavan näköinen railo meni lahden läpi

Henkilön Atte Mustalahti kuva.
Avauspäivän saldo 45 ahventa
Tapaninpäivänä tuli myös käytyä Liukuslahdella, tällä kertaa myös isä tuli avaamaan kautensa. Lunta oli satanut pari senttiä jäälle ja kaikki laikut olivat peittyneet ja kalantulo muutenkin oli paljon vaisumpaa kuin joulupäivänä. Isälle yhdestä reiästä kuitenkin hetkessä reilusti yli kilon verran ahvenia, muutamien isoimpien ollessa yli 100g. Itse en saanut kuin 2-3 yli 100g ahventa ja yhteensäkin ahvenia vain 20kpl. Jäällä tuli oltua myös se vajaa 3 tuntia tapaninpäivänäkin.

Vaikea sanoa koska sitä pääsee tänä talvena kilpailut aloittamaan. Murtuman luutumisessa menee joka tapauksessa vielä 2-4 viikkoa, mutta nilkkaortoosin turvin pystyn aika hyvin kävelemään. Toisaalta tuon nilkkatuen kanssa ei saapasta tule saamaan jalkaan ollenkaan. Tossuihin ne saa sen sijaan sopimaan hyvin, mutta nyt ei pysty oikein liikkumalla saamaan jalkoja lämpimiksi kun alkaa paleltaa. Näillä näkymin kisakauden avaus voisi olla Roismalanlahdella 13.1., mikäli kisa pidetään ja olosuhteet on sellaiset, että lenkkareilla voisi juoksematta tarjeta. No, käydään pilkillä huvikseen ja koitetaan olla helmikuun puolella kisakunnossa.

torstai 30. marraskuuta 2017

Ratinan laituripilkkikisat 26.11.

Tulipa sunnuntaina pitkästä aikaa käytyä laituripilkkikisoissa. Edellisen kerran taisin käydä viime vuonna keväällä, kun viime syksyn kisat jäivät kokonaan väliin. Kisa-aika oli 9-13, ja tuttuun tapaan ensimmäinen vartti piti pilkkiä arvotulla paikalla. Tämä oli itselleni ensimmäinen kisa Ratinassa laiturin laajennuksen jälkeen, kun nyt oli käytössä pitkä pätkä aluetta, jossa oli vettä alla yli 15 metriä.

Ensimmäisen vartin aikana ei kukaan liiaksi kaloja saanut, ja väki siirtyikin heti syvempiin vesiin, ja niin tein itsekin. Alku oli silti sen jälkeenkin hyvin vaikeaa ja tovin sai odotella päivän ensimmäistä tärppiä, joka ei edes kiinni jäänyt. Tuolta paikalta sain kuitenkin päivän avaussärjen ylös, ennen kun vaihdoin paikkaa. Seuraavasta paikasta alkoi hiljalleen nousta kalaa, mutta mitään sen kummempaa syöntiä ei tuntunut olevan. Kaloja tuli kuitenkin sen verran, että edes jonkinlainen mielenkiinto säilyi. Kun särkiä oli repussa ehkä pari kiloa, päätin vaihtaa pienen volframipilkin vähän nopeampaan pilkkiin, ja se kannatti. Tosin olisin voinut ehkä varautua vieläkin nopeammilla pilkeillä. Kalatapahtumat tulivat noin 9-10 metriä pinnasta, enkä uskaltanut paljoa syvyyttä vekslata kun kalaa oli alla kuitenkin vähäsen koko ajan.

Päivän mittaan parvi tuntui siirtyvän hieman syvempään 10-11 metriin, ja mielestäni kalantulo muutenkin parani koko ajan jonkun verran kisan loppua kohden. Mitään kovin pitkiä putkia peräkkäin särkiä ei saanut kuitenkaan, ja tuolle paikalle normaalien noin 50g särkien lisäksi välillä alla oli riesaksi asti vain noin 15-20g kokoluokan särkiä. Loppua kohden alkoi myös pasureita (tai pieniä lahnoja) olla särkien seassa, ja 6kpl niitä sain ylös asti. Yhtään ahventa en saanut ja vierestäni saatiin yksi.

Kyllä huomasi tauon jälkeen, että tuntuma touhuun ei ollut paras mahdollinen, siimoja olisi saanut myös uusia enemmän kun kaksi morria tuli menetettyä siiman katkeamisen takia. Ensimmäinen katkeaminen tuli kun nostin pienehköä lahnaa ylös, mutta seuraavan kerran katkesi kehiessäni pienehköä särkeä. Syöttinä käytin kisassa sekä kärpäsentoukkia, että pienten matojen palasia. Matoa tykkään käyttää huomattavasti enemmän, kun särki saa sen yleensä helpommin suuhunsa. Tosin tuli huomattua, että 50g särki otti kyllä aika hyvin kiinni kärpäsentoukkaankin.

Kokonaisuutena kisa tuntui menevän kohtuullisesti ja sijoituskin oli sitä luokkaa kun mitä ajattelin. Naisten sarjan liki 10kg saalis oli siltikin jonkunlainen yllätys. :) Ja keskimääräiset saaliit nousivat vähän korkeammiksi kuin mitä arvelin. Kaikilla oli kuitenkin kalatapahtumia sen verran, että oli hyvin hankala pilkkimisen aikana arvioida pilkkiikö joku selvästi paremmalla paikalla kuin muut. Sanoisinkin, että Ratina on laiturin lisäyksen myötä entistäkin tasapuolisempi kisapaikka, jossa ei paikkavalinta ratkaise liikaa sijoitusta.

Ensi sunnuntain kisa jäänee väliin, mutta sen jälkeen aion vielä kisailla jos laiturikisoja Ratinassa pidetään. Mainostettakoon tähän loppuun, että tapsimorreja on nyt jälleen blogissa myytävänä, ja tarkoitus on niitä seuraavissa kisoissa myös pitää mukana. Värivalikoima on netissä myynnissä olevissa ja paikan päällä jonkin verran poikkeava.

Tulokset:

Naiset

1. Hilkka Helin 9910
2. Helena Villenius 8750
3. Terttu Kota-aho 6940
4. Mirja Soukko 6470
5. Irene Siitonen 5940
6. Airi Rodziewicz 5650
7. Vieno Sisso 4970
8. Anna-Maija Pohja 2470

Miehet

1. Matti Helin 8070
2. Erkki Siitonen 7360
3. Marko Helin 7050
4. Atte Mustalahti 7040
5. Arto Särkikoski 7020
6. Paavo Pyöriä 6820
7. Kauno Kota-aho 6180
8. Ossi Aronen 5900
9. Reijo Tammisalo 5480
10. Armas Ruokolainen 4900
11. Tarmo Tonttila 4880
12. Leo Laatikainen 4600
13. Matti Santonen 4415
14. Antti Sytelä 4165
15. Veini Honkanen 3460
16. Mauno Suhonen 2630