Laitetaanpa vähän yhteenvetoa menneestä pilkkikaudesta omasta näkökulmastani.
Pilkillä tuli käytyä vähiten sitten armeijavuoden 2009, ja muutenkin toiseksi vähiten ainakin vuodesta 2004 lähtien. Laiskuuden ja kiireiden vuoksi en pitänyt oikestaan mitään muuta pilkkipäiväkirjaa kuin tätä blogia. Aiempina vuosina olen tehnyt paljon perusteellisempia muistiinpanoja jopa ilmanpaineeseen, kuun asentoon ja tuulten suuntiin yms asti. Tarkoitus ei suinkaan kyllä ole hylätä näiden muistiinpanojen tekemistä, sillä niistä saa kyllä ihan mielenkiintoista dataa ja ne auttaa muistamaan asioita...
Niin, arviolta 62 pilkkikertaa kertyi tälle talvelle, mikä oli reilut 30 kertaa vähemmän kuin viime talvena. Pilkkikerroista 10-15kpl oli lyhyitä alle 3 tunnin käväisyitä, pitkiä 10h+ päiviä tuli tehtyä kutakuinkin yhtä paljon. Kausi alkoi ennätysmyöhään, vasta 3.1. Muistaakseni entinen ennätys oli 26.12 vuodelta 2009. Mainittakoon tähän vielä, että yhden kerran olen kauteni avannut lokakuussa, vuonna 2002. Kausi päättyi viime vuosille tyypilliseen aikaan 22.4. Vielä odottaa se talvi, että toukokuussa pääsisin jäältä pilkkimään.
Pilkkikilpailuita kertyi tälle kaudelle ainoastaan 15 kappaletta, mikä oli varmasti vähiten sitten talven 2001-2002, joihin aikoihin aloittelin aktiivisemmin tätä lajia. Suurimpana syynä vähäiseen kisailuun oli yksinkertaisesti todella vähäinen kisatarjonta. Alkukauden kisoja varsinkin peruttiin todella pitkälle tammikuuhun jään puutteen vuoksi. Helmikuussa kun vihdoin oli jäätä, niin kisajärjestäjiä ei juuri ollut näköpiirissä. Kausi meni ihan tasaisen hyvin verrattuna edellisiinkin vuosiin, mutta Pohjanmaalla käydyt kisat (paras sijoitus 8.) laski kyllä kauden kokonaistasoa. Kaikkiaan taisin olla kahdeksassa kisassa viidestätoista viiden parhaan joukossa. Kilpailuja tuli kyllä käytyä etukäteen oudoilla/melko oudoilla vesillä aiempaa enemmän, mikä ei ainakaan helpottanut pärjäämistä. Monet hyvin tuntemillani vesillä olevat kilpailut jouduttiin perumaan sekä alku, että loppukaudesta. Olen myös tavallisesti pärjännyt hyvin kaiken kalan kisoissa (viime talvena sijoitukset 2x1 ja 2x2), mutta tänä talvena en osallistunut kaiken kalan kisoihin kertaakaan.
Kisaennätystä onnistuin vihdoin menneellä kaudella parantamaan ja tuli parannettua sen verran kerralla, (17,44kg -> 24,39kg) että uudelleen parantaminen on edellistä vaikeampaa. Tai ehkäpä se riippuu enemmän siitä missä kisailee...
Kauden ensimmäisen pilkkikerran ensimmäinen ahven ja kauden ensimmäinen kala jäi samalla kauden isoimmaksi ahveneksi. Painoa en saa koskaan tietää, mutta arvioit pyörivät 550g tietämillä (34cm ja pulska). Seuraavaksi isompia olivat 530g, 480gx2, 450gx3 jne jos oikein muistan. Kilpailuissa isoimmat ahvenet taisivat tulla samassa kisassa kuin missä tuli 24,39kg saaliskin, arviolta 350g-400g oli useampia.
Hupipilkillä tuli viimeisellä meripilkintäkerralla paranneltua myöskin hupipilkintäennätystä (n. 35-36kg). Tuohon ei kyllä kyseisestä paikasta paljoa vaadita ja sitä voi parantaa melkein milloin tahansa jos vain viitsii tehdä pitkää päivää. Noidenkin pilkkimiseen meni yli 12 tuntia.
Suurin asia, tai suurin muutos omassa pilkinnässä menneellä kaudella oli ehdottomasti diagonaalivavan käytön aloittaminen kilpailuissa. Tosin silloin kun en kehimällä pilki, on kala saatava yhdellä vedolla ylös asti. Eli mieluiten vettäkin tulisi olla alla alle se 1,5 metriä. Tämä oli ehdottomasti ensimmäinen kausi koskaan, kun kehityin siimasta vetäjänä sen verran että koin sen käyttämisen kilpailuissa hyödylliseksi. Tuli hupipilkillä tehtyä niin paljon toistoja, että lopulta homma alkoi sujua. Viime talvena tuli oikeastaan vain Kuhamajan kilpailussa koitettua siimasta vetoa, kun vettä oli alla vain metri. Siitä huolimatta touhusta ei tahtonut tulla yhtään mitään ja vaihdoin kehimiseen muutaman kilon jälkeen ja homma alkoi toimia.
Piikkareiden käytön lopettaminen ja siirtyminen nastoitettuihin goretex-tossuihin oli myös täysin oikea ratkaisu eikä takaisin ole varmasti paluuta. Omat jalat ei vain yksinkertaisesti kestä juostessa kovapohjaisilla piikkareilla vaan jalkapohjat kipeytyvät. Viime keväänä meni kauden jälkeen monta viikkoa, että pystyin käymään lenkillä kauden jälkeen.
Ennen kauden alkua tuli liimattua myös pehmuste pilkkirepun sisäastian selän puoleiselle alareunalle, eikä selkä kipeytynyt talven aikana kertaakaan tuon ansiosta. Viime talvena alaselkä tuli välillä kovinkin kipeäksi kun pehmustetta ei ollut.
Lopuksi sanon vielä pilkkikaudesta yleisesti näin Etelä-Suomessa, että isompaa ahventa nousi talven aikana todella paljon huonommin kuin edellisinä talvina. Suurinpana syynä pidän tuota järvien myöhään jäätymistä, siitä seurannutta vesien sekoittumista ja kylmenemistä hyvin lähelle nollaa astetta. Odotuksiin nähden kuitenkin isompaa ahventa nousi yllättävänkin paljon. Keskimääräistä vähemmän sitä kuitenkin nousi ja valtaosa kisasaaliista oli kyllä tänä talvena aika surkean kokoista ahventa. Kisasaaliit jäivät useimmissa paikoissa keskimääräistä pienemmiksi, ja varsinkin ensijäillä saaliit olivat monessa paikassa aivan onnettomia. Yksittäisissä kisoissa kala kuitenkin söi ja saaliit olivat sen mukaisia.
translate-työkalu
tiistai, 8. toukokuuta 2012
sunnuntai, 29. huhtikuuta 2012
Kausi sittenkin paketissa
Ei tullut enää lähdettyä pohjoisempaa jäitä etsimään kun löytäminen tuntuisi turhan epätoivoiselta. Pyhäjärven Liukuslahtikin pääasiassa jo lainehtii joten ei sitä mistään lähietäisyyksiltä varmaan kovin tukevaa jäätä enää löydä.
Tämä blogi jossain määrin hiljenee nyt kesätauon ajaksi, mutta koitan jotain laittaa kesälläkin ja perustin kesäblogin mihin tulee kyllä kesäkalastusjuttuja ja tarkoitus on siellä pitää myös treenipäiväkirjaa jos on aikaa.
Tämä blogi jossain määrin hiljenee nyt kesätauon ajaksi, mutta koitan jotain laittaa kesälläkin ja perustin kesäblogin mihin tulee kyllä kesäkalastusjuttuja ja tarkoitus on siellä pitää myös treenipäiväkirjaa jos on aikaa.
maanantai, 23. huhtikuuta 2012
Kuusamon pilkkiviikko 2012
Tuonne olisi joskus mielenkiintoista itsekin päästä, ehkäpä jo lähivuosina. Suht tuttuja nimiä näyttäisi olevan kärkipäässä joka sarjassa. Tulokset löytyy täältä.
Saaliskaloinahan tuolla on kaikki paitsi harjus.
Olisi hieman myöhemmin tuo pilkkiviikko niin osallistujia saisi ehkä vieläkin enemmän, tuohon aikaan kun tänäkin vuonna kisa oli pääsi aika etelässäkin vielä pilkille. Toki kaikkina vuosina ei ole enää esim. Hämeessä päässyt noihin aikoihin jäälle. Järvet tuolla näyttäisi olevan melko kalaisia tuloksia päätellen, mutta jokunen heikompikin paikka saattaa osua kohdalle jos jokaisen osakilpailun käy...
Saaliskaloinahan tuolla on kaikki paitsi harjus.
Olisi hieman myöhemmin tuo pilkkiviikko niin osallistujia saisi ehkä vieläkin enemmän, tuohon aikaan kun tänäkin vuonna kisa oli pääsi aika etelässäkin vielä pilkille. Toki kaikkina vuosina ei ole enää esim. Hämeessä päässyt noihin aikoihin jäälle. Järvet tuolla näyttäisi olevan melko kalaisia tuloksia päätellen, mutta jokunen heikompikin paikka saattaa osua kohdalle jos jokaisen osakilpailun käy...
sunnuntai, 22. huhtikuuta 2012
Kausi vetelee viimeisiään
Pyhäjärvellä tuli käytyä värikoukkua uittamassa välillä Riihilahti-Lamminlahti. Jäätä oli erittäin niukasti jos sitä sellaiseksi voi edes kutsua. Ensimmäistäkään kalaa ei ylös tullut, kyllä tuo pilkkiminen tuppaa olemaan yleensä vaikeaa viime jäillä näillä isommilla järvillä. Olisi saanut käydä vaan pikkujärvillä mielummin. Pois lähtiessä tuli vielä mentyä jäästä läpi ja jalat kasteltua. Kausi alkaa tosiaan olla lopussa mutta josko sitä vähän pohjosempaan menisi vielä ensi viikonloppuna kokeilemaan.
Yksi hauki sentään oli kiinni tänään mutta sekin sai irroitettua värikoukun pois perholukosta.
Yksi hauki sentään oli kiinni tänään mutta sekin sai irroitettua värikoukun pois perholukosta.
perjantai, 20. huhtikuuta 2012
Raippaluodossa vielä kerran
Rasmus halusi aloittaa (ja samalla lopettaa?) pilkkikautensa ja lähti eilen vielä mukaan Raippaluotoon. Kohteena jälleen Pikku-Vistan, tarkemmin sanottuna Spovrevetin pohjoispuoli, sillä eteläpuolelta ei tahdo enää kantavaa jäätä löytää.
Rantoja pitkin käveltiin viitisen kilometriä niin päästiin pilkkipaikalle. Käveleen lähdettiin neljän maissa ja viiden aikoihin oltiin rannassa. Hämmästys oli melko suuri, kun alueelta ei tahtonutkaan löytää vanhoja reikiä, ja kairat jätettiin pois siihen luottaen että reikiä olisi. Aivan aavistuksenomaisesti muutama vanha reikä erottui, mutta nekin olivat sekoittuneet lumeen ja jäätyneet niin paljon, että oli suuria vaikeuksia saada lyöntisauvoilla avattua niitä. Sitten kun ne sai avattua, ne olivat aivan täynnä sohjoa ja jäälohkareita. Eipä tullut sohjokauhaakaan mukaan otettua, joten ei muuta kuin käsin sohjoja lappaamaan pois. Aamulla se tuntui vähän vilpoiselta kun ilma oli viitisen astetta pakkasen puolella.
Ensimmäiset reiät olivat täysin tyhjiä, mutta muutaman reiän jälkeen alkoi tapahtua, varsinkin Rasmuksen vavan päässä. Kymmenisen kiloa hän 1,5 tuntiin nosteli samasta reiästä, itse pilkin kahta reikää vuorotellen saaden samassa ajassa pari kolme kiloa. Tämän jälkeen etsittiin uusia reikiä, mutta niitä ei oikein tahtonut löytää. Muutama niitä kuitenkin löydettiin ja melkein kaikki antoivat kalaa - osa hyvinkin. Morrilla ongittiin, ja kokeilin välillä tasurilla ja värikoukullakin laihoin tuloksin - vain yksi pikkuahven. Syönti oli kyllä varsin heikkoa ja suurin osa kaloista tuli läheltä pohjaa ja tärpitkään eivät kovimmasta päästä olleet.
En tahtonut itse löytää oikein minkäänlaisia reikiä, vaan sain parhaiten Rasmuksen vanhoja reikiä kiertelemällä.
Syönti oli kyllä ihan hyvää taas näin aurinkoisella kelillä 10-11 asti, kunnes se alkoi selvästi hiipua. Iltasyöntiä vain ei ollut havaittavissa vaan syönti väheni melko tasaisesti klo 18.30 asti kun jäällä olimme. Tosin kaveri sai vikaan tuntiin yhden 5kg reiän, että josko se syönti olisi siitä vielä parantunut.
Tuli ekaa kertaa koskaan fileerattua ahvenia jäällä ja lokithan siitä riemastuivat ja sai koko päivän olla tarkkana ettei ne vieneet kaloja. Kaverin muutama filekala kyllä lähti yhdessä vaiheessa lokkien matkaan kun selkänsä käänsi. Merikotkakin alueelle tuli myöhemmin pyörimään. 8,5kg vetelin ahvenia nahkafileiksi jäällä, joten ihan tarkkaa en osaa sanoa paljonko filekalaa tuli, mutta 32-35kg haarukkaan kuitenkin. Pienimpiä tuli heitettyä lokeille/takaisin avantoonkin pari kolme kiloa. Tuli saatua pari vain noin 15g ahventakin ja alle 40g ahveniakin tuli toistakymmentä. Eipä ole ennen tuolta tullut noin pieniä. Eipä tullut isojakaan sillä kumpikaan ei saanut 500g rikki eikä ehkä edes 450g. Keskipaino kyllä varmasti yli 150g taas, mutta eipä se tuolla varmaan koskaan sen alle olekaan. Kaverille tuli yli 100g ahvenia noin 24 kiloa.
Jäistä sanon sen verran vielä, että aamulla kun oli pakkasta niin jää kesti erittäin hyvin puoleen päivään asti, mutta sitten alkoi vauhdilla heiketä, ja kokeilusauva meni monin paikoin jäästä läpi. Yli 95% alueista oli kyllä edelleen sellaista ettei sauvaa saanut mitenkään lyömällä läpi. Viime keväänä kun tuli 22.4 käytyä samalla paikalla, niin sauva meni läpi melkein kaikkialla ja jää muitenkin taipui ja vettä nousi jäälle. Nyt ei sellaista ilmiötä ollut, mutta jää olikin jotenkin erilaista rakenteeltaan kuin viime keväänä. Nyt jää vaikutti olevan enemmän kerroksissa kun viime keväänä oli vain se 10cm pinta. Samoin rannat olivat kaikkialta edelleen jäässä, ja vesi huomattavasti alempana kuin viime keväänä.
Meripilkintäkauteni sai nyt päätöksen, mutta järville pitää vielä ainakin pari kertaa yrittää. Saapa nähdä vieläkö löytää kaloja tai jäätä.
Rantoja pitkin käveltiin viitisen kilometriä niin päästiin pilkkipaikalle. Käveleen lähdettiin neljän maissa ja viiden aikoihin oltiin rannassa. Hämmästys oli melko suuri, kun alueelta ei tahtonutkaan löytää vanhoja reikiä, ja kairat jätettiin pois siihen luottaen että reikiä olisi. Aivan aavistuksenomaisesti muutama vanha reikä erottui, mutta nekin olivat sekoittuneet lumeen ja jäätyneet niin paljon, että oli suuria vaikeuksia saada lyöntisauvoilla avattua niitä. Sitten kun ne sai avattua, ne olivat aivan täynnä sohjoa ja jäälohkareita. Eipä tullut sohjokauhaakaan mukaan otettua, joten ei muuta kuin käsin sohjoja lappaamaan pois. Aamulla se tuntui vähän vilpoiselta kun ilma oli viitisen astetta pakkasen puolella.
Ensimmäiset reiät olivat täysin tyhjiä, mutta muutaman reiän jälkeen alkoi tapahtua, varsinkin Rasmuksen vavan päässä. Kymmenisen kiloa hän 1,5 tuntiin nosteli samasta reiästä, itse pilkin kahta reikää vuorotellen saaden samassa ajassa pari kolme kiloa. Tämän jälkeen etsittiin uusia reikiä, mutta niitä ei oikein tahtonut löytää. Muutama niitä kuitenkin löydettiin ja melkein kaikki antoivat kalaa - osa hyvinkin. Morrilla ongittiin, ja kokeilin välillä tasurilla ja värikoukullakin laihoin tuloksin - vain yksi pikkuahven. Syönti oli kyllä varsin heikkoa ja suurin osa kaloista tuli läheltä pohjaa ja tärpitkään eivät kovimmasta päästä olleet.
En tahtonut itse löytää oikein minkäänlaisia reikiä, vaan sain parhaiten Rasmuksen vanhoja reikiä kiertelemällä.
Syönti oli kyllä ihan hyvää taas näin aurinkoisella kelillä 10-11 asti, kunnes se alkoi selvästi hiipua. Iltasyöntiä vain ei ollut havaittavissa vaan syönti väheni melko tasaisesti klo 18.30 asti kun jäällä olimme. Tosin kaveri sai vikaan tuntiin yhden 5kg reiän, että josko se syönti olisi siitä vielä parantunut.
Tuli ekaa kertaa koskaan fileerattua ahvenia jäällä ja lokithan siitä riemastuivat ja sai koko päivän olla tarkkana ettei ne vieneet kaloja. Kaverin muutama filekala kyllä lähti yhdessä vaiheessa lokkien matkaan kun selkänsä käänsi. Merikotkakin alueelle tuli myöhemmin pyörimään. 8,5kg vetelin ahvenia nahkafileiksi jäällä, joten ihan tarkkaa en osaa sanoa paljonko filekalaa tuli, mutta 32-35kg haarukkaan kuitenkin. Pienimpiä tuli heitettyä lokeille/takaisin avantoonkin pari kolme kiloa. Tuli saatua pari vain noin 15g ahventakin ja alle 40g ahveniakin tuli toistakymmentä. Eipä ole ennen tuolta tullut noin pieniä. Eipä tullut isojakaan sillä kumpikaan ei saanut 500g rikki eikä ehkä edes 450g. Keskipaino kyllä varmasti yli 150g taas, mutta eipä se tuolla varmaan koskaan sen alle olekaan. Kaverille tuli yli 100g ahvenia noin 24 kiloa.
Jäistä sanon sen verran vielä, että aamulla kun oli pakkasta niin jää kesti erittäin hyvin puoleen päivään asti, mutta sitten alkoi vauhdilla heiketä, ja kokeilusauva meni monin paikoin jäästä läpi. Yli 95% alueista oli kyllä edelleen sellaista ettei sauvaa saanut mitenkään lyömällä läpi. Viime keväänä kun tuli 22.4 käytyä samalla paikalla, niin sauva meni läpi melkein kaikkialla ja jää muitenkin taipui ja vettä nousi jäälle. Nyt ei sellaista ilmiötä ollut, mutta jää olikin jotenkin erilaista rakenteeltaan kuin viime keväänä. Nyt jää vaikutti olevan enemmän kerroksissa kun viime keväänä oli vain se 10cm pinta. Samoin rannat olivat kaikkialta edelleen jäässä, ja vesi huomattavasti alempana kuin viime keväänä.
Meripilkintäkauteni sai nyt päätöksen, mutta järville pitää vielä ainakin pari kertaa yrittää. Saapa nähdä vieläkö löytää kaloja tai jäätä.
sunnuntai, 15. huhtikuuta 2012
Raippaluodossa myrskysäässä
Kohteenamme (minä, isä ja Eero) ja jälleen Pikku-Vistan.
Eipä tässäkään ollut taas mitään järkeä. Ennuste lupaili 15m/s keskituulia Raippaluotoon ja sadetta noin 15-30mm, jonka olomuodosta ei oikein tiennyt onko vettä vai lunta.
Pieni ihme kuitenkin tapahtui, ja kerkesin pilkkimään pari ekaa reikää ennen vesisateen alkua. Loppupäivä olikin sitten sekä sadetta että tuulta yltyvän suuntaisesti ja lumeksi muuttuen. Kala söi todella surkeasti, mutta sitä sentään tuli koko ajan jonkun verran näin pilvisellä säällä. Ei ole koskaan ennen tullut oltua Raippaluodossa näin huonoa syönnillä.
Reilu 9 tuntia vietettiin jäällä, kunnes tuli pudottua ekaa kertaa koskaan jäihin ja vieläpä kaksi kertaa. Ensin putosi jalka, sitten muutama askel ja plumps, taas muutama askel ja plumps uudestaan. Ylöstulo oli yhtä helppoa kuin arvelinkin, hieman kun sai nojattua jäätä vasten ja pari uintipotkua niin nousi helposti takaisin jäälle. Vettä oli alla kyllä ihan riittävästi n. 1,5m eikä siinä jalat kerenneet pohjaan osua. Ihan kaulaa myöten en pudonnut, sillä sain jään reunoista kiinni käsillä ja putosin vain rintaa myöten.
Putoamisien jälkeen oli sen verran kylmä olo tuossa kelissä, että tuli lähdettyä pois, oltaisiin kuitenkin kyllä lähdetty muutenkin. Keli oli yksinkertaisesti niin jäätävä kaikessa tuulisuudessaan ja sateessa. Punnitus näytti omaksi saaliiksi 16,5kg filekalaa, isälle 16kg ja Eerolle 13,5kg. Isoimmat ahvenetkin loistivat poissaolollaan, eikä 400g ylityksiä tapahtunut.
Eipä tässäkään ollut taas mitään järkeä. Ennuste lupaili 15m/s keskituulia Raippaluotoon ja sadetta noin 15-30mm, jonka olomuodosta ei oikein tiennyt onko vettä vai lunta.
Pieni ihme kuitenkin tapahtui, ja kerkesin pilkkimään pari ekaa reikää ennen vesisateen alkua. Loppupäivä olikin sitten sekä sadetta että tuulta yltyvän suuntaisesti ja lumeksi muuttuen. Kala söi todella surkeasti, mutta sitä sentään tuli koko ajan jonkun verran näin pilvisellä säällä. Ei ole koskaan ennen tullut oltua Raippaluodossa näin huonoa syönnillä.
Reilu 9 tuntia vietettiin jäällä, kunnes tuli pudottua ekaa kertaa koskaan jäihin ja vieläpä kaksi kertaa. Ensin putosi jalka, sitten muutama askel ja plumps, taas muutama askel ja plumps uudestaan. Ylöstulo oli yhtä helppoa kuin arvelinkin, hieman kun sai nojattua jäätä vasten ja pari uintipotkua niin nousi helposti takaisin jäälle. Vettä oli alla kyllä ihan riittävästi n. 1,5m eikä siinä jalat kerenneet pohjaan osua. Ihan kaulaa myöten en pudonnut, sillä sain jään reunoista kiinni käsillä ja putosin vain rintaa myöten.
Putoamisien jälkeen oli sen verran kylmä olo tuossa kelissä, että tuli lähdettyä pois, oltaisiin kuitenkin kyllä lähdetty muutenkin. Keli oli yksinkertaisesti niin jäätävä kaikessa tuulisuudessaan ja sateessa. Punnitus näytti omaksi saaliiksi 16,5kg filekalaa, isälle 16kg ja Eerolle 13,5kg. Isoimmat ahvenetkin loistivat poissaolollaan, eikä 400g ylityksiä tapahtunut.
keskiviikko, 11. huhtikuuta 2012
9.4 Lappajärven kisat, Karvala, treeni 5.4
Myönnettäköön että 5.4 tuli käytyä treeenaamassa. Lähtökohdat oli treenin jälkeen erittäin epävarmat vaikka kalaa löytyikin, sillä treenipäivänä oli lumisadetta ja kisapäivänä aurinkoista ja kisan ja treenin väliä 4 päivää. Lappajärveä sen verran tunnen kuitenkin, että kalat voivat päivässäkin kadota alueelta kuin tuhka tuuleen.
Treenissä ei kylläkään löytynyt kuin yksi hyvä reikä, mutta se oli niin hyvä että keskipainolta 200g ahventa tuli ihan koko ajan miltä etäisyydeltä pohjasta tahansa ja millä välineellä tahansa. Siinä vaiheessa tuli jo tehtyä päätös että tähän suuntaan kisassa meni miten meni. 4-5 kiloa nostelin tästä reiästä ahventa treenissä eikä syönti missään nimessä hiipunut. Koko treeni Eeron kanssa vedettiin Kärnän puolella 0,5-5m vedessä. Ennen parasta treenireikää kohdalle osui jo muutama paremman kokoinen ahven isoimman ollessa 530g.
Treenin päätteeksi mulla ahventa n. 10kg ja Eerolla n. 7kg.
Löytämäni paikan epävarmuus tiedettiin, eikä Eero loppujen lopuksi tullut koko alueelle kisassa vaan etsi kalaa aivan muualta. Itse suuntasin samaan paikkaan ja vieläpä aavistuksen omaisesti torstain jäljet hangessa erottuivat. Päivän ainoa kunnon reikä löytyi noin 30 metrin päästä parhaasta treenireiästä, mutta sen jälkeen olikin aika lailla eväät syöty. Kello oli aika lailla 11 kun peräjälkeen nostin kymmenkunta 100-300g ahventa jään paremmalle puolelle, mutta sitten lakkasi kuin seinään. Ahvenista kuusi oli yli 250-grammaisia.
Hyvin olisi ollut aikaa tehdä alueelta löytyneistä pikkuahvenista kohtuullinen kisatulos, mutta koitin riskillä isompia koko loppuajan siinä kuitenkaan onnistumatta. Näin ollen saalis jäi vaatimattomaksi noin 3,7 kiloon, mutta sijoitus yllättävänkin korkea 8. Kisa vietiin pääasiassa pienillä ahvenilla edellisen Lappajärven kisan tapaan.
Nyt on sitten tämäkin kisakausi lusittu ja viime jäiden keskittyminen kohdistuu ruokakalan pyyntiin hupipilkillä ainakin Raippaluodossa ja myöhemmin varmaan Seinäjärvellä. Kaudesta voin sanoa omalta osaltani, että alku oli tasaisen vahvaa, mutta loppukaudesta hieman oudommilla vesillä otin riskejä paljon ja olin erittäin suurissa hankaluuksissa. Jotenkin tuntuu, että melkein aina pärjää sitä paremmin mitä enemmän varman päälle kisat ottaa, eli menee sinne mihin menee muitakin. Sillä taktiikalla kun vain ei niitä 20kg+ saaliita oikein usein tule ja usein kuitenkin haluaa että siihenkin on mahdollisuus jos pääsisi yksin kalaa kiskomaan. Sen tason saaliit ei toki kovin monessa paikassa ole edes mahdollisia. Ainakin jäi ensi kaudelle moniin kisoihin (vai pitäiskö sanoa joka ikiseen kisaan) huomattavasti kehittämisen kohteita omassa pilkinnässä. Järvituntemushan se tässä eniten kehittyy jos nyt ensi vuonna edes samoja kisoja tulee käytyä.
 | |||
| 530g ja 400g ahvenet treenipäivältä |
Treenin päätteeksi mulla ahventa n. 10kg ja Eerolla n. 7kg.
Löytämäni paikan epävarmuus tiedettiin, eikä Eero loppujen lopuksi tullut koko alueelle kisassa vaan etsi kalaa aivan muualta. Itse suuntasin samaan paikkaan ja vieläpä aavistuksen omaisesti torstain jäljet hangessa erottuivat. Päivän ainoa kunnon reikä löytyi noin 30 metrin päästä parhaasta treenireiästä, mutta sen jälkeen olikin aika lailla eväät syöty. Kello oli aika lailla 11 kun peräjälkeen nostin kymmenkunta 100-300g ahventa jään paremmalle puolelle, mutta sitten lakkasi kuin seinään. Ahvenista kuusi oli yli 250-grammaisia.
Hyvin olisi ollut aikaa tehdä alueelta löytyneistä pikkuahvenista kohtuullinen kisatulos, mutta koitin riskillä isompia koko loppuajan siinä kuitenkaan onnistumatta. Näin ollen saalis jäi vaatimattomaksi noin 3,7 kiloon, mutta sijoitus yllättävänkin korkea 8. Kisa vietiin pääasiassa pienillä ahvenilla edellisen Lappajärven kisan tapaan.
Nyt on sitten tämäkin kisakausi lusittu ja viime jäiden keskittyminen kohdistuu ruokakalan pyyntiin hupipilkillä ainakin Raippaluodossa ja myöhemmin varmaan Seinäjärvellä. Kaudesta voin sanoa omalta osaltani, että alku oli tasaisen vahvaa, mutta loppukaudesta hieman oudommilla vesillä otin riskejä paljon ja olin erittäin suurissa hankaluuksissa. Jotenkin tuntuu, että melkein aina pärjää sitä paremmin mitä enemmän varman päälle kisat ottaa, eli menee sinne mihin menee muitakin. Sillä taktiikalla kun vain ei niitä 20kg+ saaliita oikein usein tule ja usein kuitenkin haluaa että siihenkin on mahdollisuus jos pääsisi yksin kalaa kiskomaan. Sen tason saaliit ei toki kovin monessa paikassa ole edes mahdollisia. Ainakin jäi ensi kaudelle moniin kisoihin (vai pitäiskö sanoa joka ikiseen kisaan) huomattavasti kehittämisen kohteita omassa pilkinnässä. Järvituntemushan se tässä eniten kehittyy jos nyt ensi vuonna edes samoja kisoja tulee käytyä.
8.4 Vaskuunjärven kisat
Viime sunnuntaina olin kisoissa Virroilla Vaskuunjärvellä. Tuolla on tullut käytyä kisoissa joka vuosi vuodesta 2007.
Edellisen päivän lyhyessä iltatreenissä Eeron kanssa tosiaan tarkistimme lähtöalueen ja ei sieltä kovinkaan paljoa kalaa löytynyt, vaikkakin koko oli varsin hyvää keskipainon ollessa liki 50g.
Päätettiin itse kisassa mennä vanhan tiedon mukaan noin 2,5km päähän lähdöstä järven isoimman saaren lähettyville ja sen viereiselle lahdelle. Lahti antoi kalaa erittäin niukasti aluksi, mutta siitä pois siirryttyäni en tahtonut saada kalaa sitten vähääkään. Saaren rannassakin tuli käytyä 5-7 reikää kokeilemassa tuloksetta. Muutama pilkkijä, mm. Eero saivat siitä kyllä heti joitakin ahvenia.
Päätin mennä hieman kauemmaksi lähdöstä kokeilemaan vielä täysin reijittämättömiä alueita, joista on kuitenkin melkein joka talvi tullut ainakin melko hyvin ahventa. No - nyt ei tullut kuin pari kymppigrammaista. Siirryin takaisin saaren lähettyville, johon oli muodostunut pieni ryhmä pilkkijöitä. Arvelin, että ainakin jonkun verran siitä oli sitten kalaa noussut kun he siinä niin viihtyivät. Menin alueelle ja kairasin uuden reiän täysin tuloksetta jälleen. Sitten kokeilin yhden vanhan reiän - ei edelleenkään mitään. Muut pilkkijät näyttivät saavan kalaa joka reiästä ainakin jonkun verran. Kokeilin seuraavan vanhan reiän ja kas kummaa siihen astinen noin 300g saaliini kutakuinkin viisin tai kuusinkertaistui seuraavan vartin aikana. Sitten reikä hiipui ja seuraavista oli tullut vain yksittäisiä. Reikää onkiessani Eero kyseli paljonko oli tässä vaiheessa kalaa ja hän sanoi että oli saanut rauhassa kiskoa kolmisen kiloa pohjiksi. Siinä vaiheessa pidin Eeron palkintosijaa jo melko varmana. Tässä välissä Eerokin kävi vähän kyseisen alueen ulkopuolella, mutta tuli nopeasti takaisin.
Melko pitkään oli kalantulo aika hiljaista, kunnes Eero alkoi kiskomaan sinttiä yhdestä reiästä ihan kunnolla. Itse sitten lopulta siitä läheltä löysin myös kohtalaisen hyvän reiän. Kalat ei vain ottaneet enää oikeastaan lainkaan pystypilkkiin siinä vaiheessa vaan touhu meni ihan täysin morritteluksi ja siihenkin tuntui ottavan todella heikosti. Huomasin, että muut huomasivat morrini toimivan paremmin ja moni muukin siirtyi tässä vaiheessa morritteluun, myös Eero. Loppuaikana löysin enää yhden yli 5 ahvenen reiän, tosin en tällä alueella saanut itse kairaamistani reijistä kalaakaan (n. 10 reikää), vaan kaikki kalat nousivat muiden kairaamista reijistä. Tässä yli 5 ahvenen reiässä oli keskikoko tavallista suurempaa ja seassa yksi bonuskala reilu 200g ahven joka jäi päivän ainoaksi oli 100g ahveneksi.
Viimeinen puoli tuntia oli täysin yksittäisten pienten ahvenen onkimista ja niitäkään ei enää viiden viimeisen minuutin aikana tullut. Harmittamaan jäi kun en tajunnut kuinka paljon tuo porukka heti aamusta siitä kalaa kiskoi ja itsellä ei reiät osuneet sitten alkuunkaan. Viiden metrin päässä olin käynyt yli kilon reikiä saamatta mitään. Loppuaikana sain melko varmasti koko porukan eniten kalaa mutta se ei enää 10. sijaa korkeammalle riittänyt (3818g), näin ollen itse sivusin "urani" huonointa sijoitusta Vaskuulla. Eeron 5,3kg+ riitti koko kilpailun voittoon. Sen verran oli syönti huonoa että tulostaso ei tuon korkeammaksi noussut.
Edellisen päivän lyhyessä iltatreenissä Eeron kanssa tosiaan tarkistimme lähtöalueen ja ei sieltä kovinkaan paljoa kalaa löytynyt, vaikkakin koko oli varsin hyvää keskipainon ollessa liki 50g.
Päätettiin itse kisassa mennä vanhan tiedon mukaan noin 2,5km päähän lähdöstä järven isoimman saaren lähettyville ja sen viereiselle lahdelle. Lahti antoi kalaa erittäin niukasti aluksi, mutta siitä pois siirryttyäni en tahtonut saada kalaa sitten vähääkään. Saaren rannassakin tuli käytyä 5-7 reikää kokeilemassa tuloksetta. Muutama pilkkijä, mm. Eero saivat siitä kyllä heti joitakin ahvenia.
Päätin mennä hieman kauemmaksi lähdöstä kokeilemaan vielä täysin reijittämättömiä alueita, joista on kuitenkin melkein joka talvi tullut ainakin melko hyvin ahventa. No - nyt ei tullut kuin pari kymppigrammaista. Siirryin takaisin saaren lähettyville, johon oli muodostunut pieni ryhmä pilkkijöitä. Arvelin, että ainakin jonkun verran siitä oli sitten kalaa noussut kun he siinä niin viihtyivät. Menin alueelle ja kairasin uuden reiän täysin tuloksetta jälleen. Sitten kokeilin yhden vanhan reiän - ei edelleenkään mitään. Muut pilkkijät näyttivät saavan kalaa joka reiästä ainakin jonkun verran. Kokeilin seuraavan vanhan reiän ja kas kummaa siihen astinen noin 300g saaliini kutakuinkin viisin tai kuusinkertaistui seuraavan vartin aikana. Sitten reikä hiipui ja seuraavista oli tullut vain yksittäisiä. Reikää onkiessani Eero kyseli paljonko oli tässä vaiheessa kalaa ja hän sanoi että oli saanut rauhassa kiskoa kolmisen kiloa pohjiksi. Siinä vaiheessa pidin Eeron palkintosijaa jo melko varmana. Tässä välissä Eerokin kävi vähän kyseisen alueen ulkopuolella, mutta tuli nopeasti takaisin.
Melko pitkään oli kalantulo aika hiljaista, kunnes Eero alkoi kiskomaan sinttiä yhdestä reiästä ihan kunnolla. Itse sitten lopulta siitä läheltä löysin myös kohtalaisen hyvän reiän. Kalat ei vain ottaneet enää oikeastaan lainkaan pystypilkkiin siinä vaiheessa vaan touhu meni ihan täysin morritteluksi ja siihenkin tuntui ottavan todella heikosti. Huomasin, että muut huomasivat morrini toimivan paremmin ja moni muukin siirtyi tässä vaiheessa morritteluun, myös Eero. Loppuaikana löysin enää yhden yli 5 ahvenen reiän, tosin en tällä alueella saanut itse kairaamistani reijistä kalaakaan (n. 10 reikää), vaan kaikki kalat nousivat muiden kairaamista reijistä. Tässä yli 5 ahvenen reiässä oli keskikoko tavallista suurempaa ja seassa yksi bonuskala reilu 200g ahven joka jäi päivän ainoaksi oli 100g ahveneksi.
Viimeinen puoli tuntia oli täysin yksittäisten pienten ahvenen onkimista ja niitäkään ei enää viiden viimeisen minuutin aikana tullut. Harmittamaan jäi kun en tajunnut kuinka paljon tuo porukka heti aamusta siitä kalaa kiskoi ja itsellä ei reiät osuneet sitten alkuunkaan. Viiden metrin päässä olin käynyt yli kilon reikiä saamatta mitään. Loppuaikana sain melko varmasti koko porukan eniten kalaa mutta se ei enää 10. sijaa korkeammalle riittänyt (3818g), näin ollen itse sivusin "urani" huonointa sijoitusta Vaskuulla. Eeron 5,3kg+ riitti koko kilpailun voittoon. Sen verran oli syönti huonoa että tulostaso ei tuon korkeammaksi noussut.
tiistai, 10. huhtikuuta 2012
6.4 Lappajärvellä kisoissa
Tulipa vihdoin päästyä Lappajärvelle kisoihin sitten SM-pilkin. Tällä kertaa kisasta tulikin sitten täysi katastrofi. Halusin kovasti päästä Karpan tuntumaan kokeilemaan mitä SM-voittopaikasta olisi tullut nyt, mutta en sinne koskaan päässyt. Matkaa sinne olisi ollut lähtöpaikasta Katajalahdesta noin 6km.
Ekat 2-3km juoksin täysin vaivatta Karppaa kohti, mutta sitten lumisade vei voiton ja lopulta hävisi Karppa kauaksi näkyvyysalueelta. Havaitsin yhden pienen ruohosaaren/kivikon ja suuntasin siihen hetkeksi sakean lumisateen keskellä. Näkyvyyttä oli välillä korkeintaan 50 metriä. Muutaman reiän kerkesin pilkkiä, kunnes näkyvyys palasi ihan hyväksi. Minulla oli vain yksi ongelma: ei ollut hajuakaan missä päin oli lähtöranta ja suuntavaisto meni aivan sekaisin. Lähdin ilmeisesti aluksi oikeaan suuntaan, mutta jostain kumman syystä sain päähäni ettei tuo saari olekkaan Karppa ja lähdin kohti Sammakkosaarta joka oli ihan eri suunnassa.
Pettymys oli aika kova kun törmäsin siellä Eeroon joka oli sanonut aloittavansa Sammakkosaarelta. Että olin sitten 3-4km väärässä paikassa. Ei ollut minkäänlaista tietoa tuon alueen syvyyskäyristä ja pilkkiminen meni täysin hakuammunnaksi tuloksetta. Hölmö kun olin enkä ottanut karttaa mukaan. Karpasta olisin osannut kaikki syvyyskäyrät "ulkoa" kun on niitä tullut sen verran kartalta katseltua. Isompaa ahventa koitin lähinnä noin 6 metristä hakea, mutta eipä ensimmäistäkään tullut.
Saalista kertyi huimat 990 grammaa, joka oikeutti kisassa viimeiseen sijaan ainakin niistä jotka kalansa punnitsivat. Eero onnistui loppupäivästä ja varsinkin paluumatkalla jossa hänelle jäi 10 sekuntia aikaa.
Keskipainolta hyvin pientä kalaa oli kaiketi ollut ainakin melkein kaikilla pärjänneillä. Että nopeasti on tuo järvi muuttunut silppupaikaksi ainakin näin keväisin kun ei isommat ahvenet oikein syö tai parvet on ongittu harvoiksi.
Parhaat saaliit yli kymmentä kiloa joten kyllä sitä silppua nyt on jostain syystä Lappajärvessä paljon. Ei tälläistä viime vuosina ole kuulemma ollut lainkaan. Jos suuntaus jatkuu samana tulee varmaan kaikki kisavoitot tuolla kohta pikkukalalla ainakin keväisin...
Ekat 2-3km juoksin täysin vaivatta Karppaa kohti, mutta sitten lumisade vei voiton ja lopulta hävisi Karppa kauaksi näkyvyysalueelta. Havaitsin yhden pienen ruohosaaren/kivikon ja suuntasin siihen hetkeksi sakean lumisateen keskellä. Näkyvyyttä oli välillä korkeintaan 50 metriä. Muutaman reiän kerkesin pilkkiä, kunnes näkyvyys palasi ihan hyväksi. Minulla oli vain yksi ongelma: ei ollut hajuakaan missä päin oli lähtöranta ja suuntavaisto meni aivan sekaisin. Lähdin ilmeisesti aluksi oikeaan suuntaan, mutta jostain kumman syystä sain päähäni ettei tuo saari olekkaan Karppa ja lähdin kohti Sammakkosaarta joka oli ihan eri suunnassa.
Pettymys oli aika kova kun törmäsin siellä Eeroon joka oli sanonut aloittavansa Sammakkosaarelta. Että olin sitten 3-4km väärässä paikassa. Ei ollut minkäänlaista tietoa tuon alueen syvyyskäyristä ja pilkkiminen meni täysin hakuammunnaksi tuloksetta. Hölmö kun olin enkä ottanut karttaa mukaan. Karpasta olisin osannut kaikki syvyyskäyrät "ulkoa" kun on niitä tullut sen verran kartalta katseltua. Isompaa ahventa koitin lähinnä noin 6 metristä hakea, mutta eipä ensimmäistäkään tullut.
Saalista kertyi huimat 990 grammaa, joka oikeutti kisassa viimeiseen sijaan ainakin niistä jotka kalansa punnitsivat. Eero onnistui loppupäivästä ja varsinkin paluumatkalla jossa hänelle jäi 10 sekuntia aikaa.
Keskipainolta hyvin pientä kalaa oli kaiketi ollut ainakin melkein kaikilla pärjänneillä. Että nopeasti on tuo järvi muuttunut silppupaikaksi ainakin näin keväisin kun ei isommat ahvenet oikein syö tai parvet on ongittu harvoiksi.
Parhaat saaliit yli kymmentä kiloa joten kyllä sitä silppua nyt on jostain syystä Lappajärvessä paljon. Ei tälläistä viime vuosina ole kuulemma ollut lainkaan. Jos suuntaus jatkuu samana tulee varmaan kaikki kisavoitot tuolla kohta pikkukalalla ainakin keväisin...
4.4 Nerkoonjärvi, treenipäivä, 7.4 kisa ja Vaskuunjärven treeni
Ihan lyhyt treeni käytiin Eeron kanssa vetämässä, kun piti ahvenia fileerata koko loppupäivä. Kalantulo oli todella nihkeätä, ja sain vaivaiset 9 ahventa saaliikseni. Kolme näistä oli kylläkin sentään filekokoa ja isoin 150g. Eero sai yhdeltä alueelta 300g ja 100g ahvenen, ja toiselta alueelta joka reiästä suht hyvin 20-70g ahventa, johon ilman muuta kisassa suuntasimme.
Harvinaisen hyvin osasi taas treenatut paikat pettää. Hakattiin tuo alue aivan täyteen reikää ja saatiin molemmat 3 ahventa ekaan tuntiin. Kokeilin myös 5-6 reikää Eeron möllikkäpaikassa tuloksetta. Siirryin koittamaan ne paikat joista treeneissä joitakin kaloja sain ja niistäkin tuli huonommin kalaa kuin treenissä. Ei todellakaan hyvältä näyttänyt. Yhden niemen kupeesta löysin vedenalaisen matalikon puoli 1 jälkeen mistä kerkesin kilon verran ahventa saamaan, ja yhteensä kalaa oli 1,2kg. Eipä niitä ollut syytä vaa-alle viedä vaan punnittiin ne vasta kotona. Eero ei ollut saanut yhtään mitään siiryttyään täysin puhtaille alueilla kaloja etsimään. Vikan tunnin aikana hän meni vielä koittamaan siltä alueelta mistä treeneistä sai ne pari isompaa ahventa ja onnistui vielä lopussa saamaan vajaan kilon verran keskipainolta yli 100g ahvenia. Mutta eipä tuollakaan kilon kokonaissaaliilla ollut mitään syytä mennä vaa-alle.
4,5kg tuolla oli voittosaalis ollut ja se oli tullut pari sataa metriä siitä mihin kisan itse lopetin. Voittajalla oli vain 30 ahventa joten koko oli varsin mukavaa.
Kisan jälkeen suuntasimme Vaskuunjärvelle pikatreeneihin seuraavan päivän kisaan, tarkoituksena vaan katsoa lähdöstä vasemmalle pari paikkaa sekä lähtöaluetta. Kalaa ei niistä kovinkaan hyvin löytynyt joten päätettiin painella kisassa melko kauas oikealle kuten melkein aina ennenkin tuolla. Treenikalat oli kyllä hyvän kokoisia, keskipaino hipoi 50 grammaan rajaa. Morrilla ei tuntunyt yhtään pystyvän paikkaamaan jo pystyllä ongittuja reikiä, ja samoin vanhat reiät näyttivät tyhjää.
Harvinaisen hyvin osasi taas treenatut paikat pettää. Hakattiin tuo alue aivan täyteen reikää ja saatiin molemmat 3 ahventa ekaan tuntiin. Kokeilin myös 5-6 reikää Eeron möllikkäpaikassa tuloksetta. Siirryin koittamaan ne paikat joista treeneissä joitakin kaloja sain ja niistäkin tuli huonommin kalaa kuin treenissä. Ei todellakaan hyvältä näyttänyt. Yhden niemen kupeesta löysin vedenalaisen matalikon puoli 1 jälkeen mistä kerkesin kilon verran ahventa saamaan, ja yhteensä kalaa oli 1,2kg. Eipä niitä ollut syytä vaa-alle viedä vaan punnittiin ne vasta kotona. Eero ei ollut saanut yhtään mitään siiryttyään täysin puhtaille alueilla kaloja etsimään. Vikan tunnin aikana hän meni vielä koittamaan siltä alueelta mistä treeneistä sai ne pari isompaa ahventa ja onnistui vielä lopussa saamaan vajaan kilon verran keskipainolta yli 100g ahvenia. Mutta eipä tuollakaan kilon kokonaissaaliilla ollut mitään syytä mennä vaa-alle.
4,5kg tuolla oli voittosaalis ollut ja se oli tullut pari sataa metriä siitä mihin kisan itse lopetin. Voittajalla oli vain 30 ahventa joten koko oli varsin mukavaa.
Kisan jälkeen suuntasimme Vaskuunjärvelle pikatreeneihin seuraavan päivän kisaan, tarkoituksena vaan katsoa lähdöstä vasemmalle pari paikkaa sekä lähtöaluetta. Kalaa ei niistä kovinkaan hyvin löytynyt joten päätettiin painella kisassa melko kauas oikealle kuten melkein aina ennenkin tuolla. Treenikalat oli kyllä hyvän kokoisia, keskipaino hipoi 50 grammaan rajaa. Morrilla ei tuntunyt yhtään pystyvän paikkaamaan jo pystyllä ongittuja reikiä, ja samoin vanhat reiät näyttivät tyhjää.
Raippaluodossa 3.4
Eeron kanssa lähdettiin aikaisin aamulla Pikku-Vistanille (Kalskärsfjärden) kokeilemaan josko siellä olisi jo kutupaikoille tulleita ahvenia. Aamu alkoi vähän turhankin lupaavasti kun ensimmäinen kalani oli 480g ahven. Ekasta reiästä tuli vielä 5 muutakin hyvän kokoista ahventa, mutta sitten hiljeni. Samoin Eero sai ekasta reiästään 4 ahventa ja sitten meni vaikeaksi. Pari tuntia kaiketi viihdyttiin vain Pikku-Vistanin puolella, itse sain siinä ajassa 11 ahventa ja Eero 6.
Saimme eräiltä pilkkijöiltä ohjeita miten "Pumpulle" pääsee kun emme olleet siellä koskaan pilkkineet. Siellä oli kuulemma edellisenä päivänä hyvin ollut kalaa, mutta tuuli oli vaikeuttanut pilkintää. Pumpulle saavuttuamme saimme pilkkiä melkoisen ajan täysin tyhjää ja kalan saanti alkoi näyttää jo todella epätoivoiselta. Muutkaan eivät näyttäneet kalaa saavan. Yksikin pilkkijä kertoi painelevansa takaisin Pikku-Vistanille kun ei ollut kalaakaan Pumpulta saanut.
No lopulta näin parin pilkkijän saavan muutamia ahvenia ja menin heitä kohti kairailemaan. Yhdestä reiästä onnistuin 4 ahventa saamaan mutta sitten hiljeni. Eerolla oli myös aluksi hiljaista, mutta yhtäkkiä hän alkoi ahventa nostelemaan yhdestä reiästä, taisi tulla 8 kiloa samasta reiästä. Itse menin siihen tuntumaan koittamaan ja sainkin heti jokusia ahvenia, mutta ei mitään kunnon putkia. Tunnin parin päästä ahvenen syönti tuntui lakkaavan kokonaan, noin 12 aikaan päivällä. Yksi pilkkijä kuitenkin alkoi hieman kalaa saamaan, Karismaxin tasapainolla aivan ylävedestä. No itse kokeilin samaa eräällä hetki sitten morrilla onkimallani reiällä ja melkein välittömästi 4 ahventa ylös peräjälkeen. Sitten kuitenkin jälleen hiljeni.
Pilkkijöitä tuli meidän viereemme hieman kauempaa ja sanoivat että sieltä kaikki kiskoivat kalaa, mutta jäät olivat huomattavasti heikommat, noin 15cm melko heikkolaatuista jäätä. Kävimme siellä kokeilemassa ja heti ekasta reiästä sain 3 hyvän kokoista peräkkäin. Siihen se sitten jäikin sillä toistakymmentä uutta reikää eivät tulosta tuottaneet. Eerokin sai vain 2 ahventa tällä käynnillä.
Syönti oli todella aneemista noin klo 15 asti, jolloin yhtäkkiä alkoi yhdeltä alueelta nousta kalaa ihan hyvin. Kalaa tuli sen verran mukavasti, että pysyimme melkein aloillemme noin klo 18 asti, kunnes reput alkoivat olla täynnä kalaa. Lisääkin tuntui tulevan, mutta kalantulo jälleen vähän hiljeni. Kalat uivat selvästi ohi parvissa, sillä silloin kun joku sai kalaa niin yleensä muutkin sai ja taas hetken päästä hiljeni kaikilla.
Päätettiin lähteä pois käyden vielä Pikku-Vistanilla hetkeksi. Ongimme ainoastaan vanhoja reikiä. Kalaa tuli huomattavasti paremmin kuin aamulla saimme, mutta alue missä pilkimme oli varmaankin parempi. Samassa kohtaa oli joukko pilkkijöitä aamulla ja he saivat ainakin jonkun verran kalaa. Sen sijaan omilta aamuisilta rei'iltä emme saaneet enää mitään.
Päivän kokonaissaldo oli mulla 19,9kg filekalaa ja Eerolle 20,5kg filekalaa. Jotenkin tuntui, että Pikku-Vistanin puolella keskikoko oli jonkun verran parempaa, mikä oli kyllä pieni yllätys. Itselläni suurimmat ahvenet 2x480g ja 2x410g. Kolme näistä ja kaksi isointa tuli Pikku-Vistanilta. Molemmat 480g ahvenet aamulla joista toinen oli maitikala. Eeron isoin ahven jäi 370 grammaan ja hänellä muutenkin keskipaino oli huomattavasti pienempää kuin minulla. Vastaavasti Eero sai päivän aikana selvästi parempia reikiä kuin minä. Nähtävästi niissä kohdissa kala oli sitten pienempää missä niitä oli enemmän. Itselläni 10 isointa ahventa painoi 3,75kg.
Saimme eräiltä pilkkijöiltä ohjeita miten "Pumpulle" pääsee kun emme olleet siellä koskaan pilkkineet. Siellä oli kuulemma edellisenä päivänä hyvin ollut kalaa, mutta tuuli oli vaikeuttanut pilkintää. Pumpulle saavuttuamme saimme pilkkiä melkoisen ajan täysin tyhjää ja kalan saanti alkoi näyttää jo todella epätoivoiselta. Muutkaan eivät näyttäneet kalaa saavan. Yksikin pilkkijä kertoi painelevansa takaisin Pikku-Vistanille kun ei ollut kalaakaan Pumpulta saanut.
No lopulta näin parin pilkkijän saavan muutamia ahvenia ja menin heitä kohti kairailemaan. Yhdestä reiästä onnistuin 4 ahventa saamaan mutta sitten hiljeni. Eerolla oli myös aluksi hiljaista, mutta yhtäkkiä hän alkoi ahventa nostelemaan yhdestä reiästä, taisi tulla 8 kiloa samasta reiästä. Itse menin siihen tuntumaan koittamaan ja sainkin heti jokusia ahvenia, mutta ei mitään kunnon putkia. Tunnin parin päästä ahvenen syönti tuntui lakkaavan kokonaan, noin 12 aikaan päivällä. Yksi pilkkijä kuitenkin alkoi hieman kalaa saamaan, Karismaxin tasapainolla aivan ylävedestä. No itse kokeilin samaa eräällä hetki sitten morrilla onkimallani reiällä ja melkein välittömästi 4 ahventa ylös peräjälkeen. Sitten kuitenkin jälleen hiljeni.
Pilkkijöitä tuli meidän viereemme hieman kauempaa ja sanoivat että sieltä kaikki kiskoivat kalaa, mutta jäät olivat huomattavasti heikommat, noin 15cm melko heikkolaatuista jäätä. Kävimme siellä kokeilemassa ja heti ekasta reiästä sain 3 hyvän kokoista peräkkäin. Siihen se sitten jäikin sillä toistakymmentä uutta reikää eivät tulosta tuottaneet. Eerokin sai vain 2 ahventa tällä käynnillä.
Syönti oli todella aneemista noin klo 15 asti, jolloin yhtäkkiä alkoi yhdeltä alueelta nousta kalaa ihan hyvin. Kalaa tuli sen verran mukavasti, että pysyimme melkein aloillemme noin klo 18 asti, kunnes reput alkoivat olla täynnä kalaa. Lisääkin tuntui tulevan, mutta kalantulo jälleen vähän hiljeni. Kalat uivat selvästi ohi parvissa, sillä silloin kun joku sai kalaa niin yleensä muutkin sai ja taas hetken päästä hiljeni kaikilla.
Päätettiin lähteä pois käyden vielä Pikku-Vistanilla hetkeksi. Ongimme ainoastaan vanhoja reikiä. Kalaa tuli huomattavasti paremmin kuin aamulla saimme, mutta alue missä pilkimme oli varmaankin parempi. Samassa kohtaa oli joukko pilkkijöitä aamulla ja he saivat ainakin jonkun verran kalaa. Sen sijaan omilta aamuisilta rei'iltä emme saaneet enää mitään.
 |
| Reppu täynnä ja aika lähteä pois |
 |
| Isoimmat ahveneni: molemmat 480g, alempi maitikala |
Puulaakipilkki Vanajanselkä 1.4 klo 9-14
Aprillipäivänä tuli käytyä kauden toinen kilpailu Vanajaniemessä. Treenaamassa olin hetken kisaa edeltävänä keskiviikkona. Kala oli todella nihkeällä otilla ja odotukset eivät sen perusteella kovin korkealla olleet kisaan. Sen verran kuitenkin kuulin, että perjantaina olisi kala jo kohtuu hyvin syönyt.
Viime vuoden kisa voitettiin lähtölahdesta ja siihen tuli tällä kertaa tutustuttua. Muuten olisi varmaan tullut juostua kauemmas, mutta hieman piti säästellä tulevaa "Pohjanmaan pilkkiviikkoa" varten. Koko kisassa oli vain noin 25 osanottajaa joka latisti kyllä kisafiiliksetkin saman tien. Eipä noilla osanottajamäärillä tahdo päästä kisasta taloudellisestikaan edes voitolle vaikka voittaisi.
Mikäli mahdollista, syönti oli vielä paljon nihkeämpää itse kisassa kuin keskiviikon treenissä. Parhaiten taisi kalaa tulla siitä mistä aloitin, vaikka siinäkin oli yli 5 ahvenen reiät todella vähissä. Tuli kyllä kisan aikana juostua koko lahti pariin kertaan edes takaisin kun kaloja ei juuri näkynyt. Lopulta sain raavittua kasaan 5,1 kiloa keskipainolta ehkä 25g ahventa. Ihan kohtuu kokoistahan tuo kisakalaksi olisi ollut jos sitä olisi kunnolla tullut. Sijoitustani en tällä kertaa kuullut mutta ilmeisesti olin yleisen neljäs. Kolme kilpailijaa pilkki muualla kuin lähtölahdessa ja heillä oli myös 3 parasta saalista. Kalaa heillä 8-11kg.
Viime vuoden kisa voitettiin lähtölahdesta ja siihen tuli tällä kertaa tutustuttua. Muuten olisi varmaan tullut juostua kauemmas, mutta hieman piti säästellä tulevaa "Pohjanmaan pilkkiviikkoa" varten. Koko kisassa oli vain noin 25 osanottajaa joka latisti kyllä kisafiiliksetkin saman tien. Eipä noilla osanottajamäärillä tahdo päästä kisasta taloudellisestikaan edes voitolle vaikka voittaisi.
Mikäli mahdollista, syönti oli vielä paljon nihkeämpää itse kisassa kuin keskiviikon treenissä. Parhaiten taisi kalaa tulla siitä mistä aloitin, vaikka siinäkin oli yli 5 ahvenen reiät todella vähissä. Tuli kyllä kisan aikana juostua koko lahti pariin kertaan edes takaisin kun kaloja ei juuri näkynyt. Lopulta sain raavittua kasaan 5,1 kiloa keskipainolta ehkä 25g ahventa. Ihan kohtuu kokoistahan tuo kisakalaksi olisi ollut jos sitä olisi kunnolla tullut. Sijoitustani en tällä kertaa kuullut mutta ilmeisesti olin yleisen neljäs. Kolme kilpailijaa pilkki muualla kuin lähtölahdessa ja heillä oli myös 3 parasta saalista. Kalaa heillä 8-11kg.
keskiviikko, 4. huhtikuuta 2012
MJ-loppukarsinta 31.3
Sen verran on (pilkki)kiireitä riittänyt, että ehtii tuosta loppukarsinnasta kirjoittamaan vasta nyt. Kisajärvihän oli tällä kertaa Puula. Eipä ollut pahemmin tietoa järvestä ennen kisan alkua ja vähän arpapeliä oli minne päin suunnata. Lähtörannan viereisen saaren lähdöstä katsottuna vasen puoli näytti mielenkiintoiselta kun siellä oli vedenalainen niemeke ja kivikkoa ja päätin suunnata kisassa sinne.
Kisan alku oli todella hakemista, enkä saanut nyppyäkään ennen kuin siirryin syvempään 6 metrin veteen. Sieltä sitten hiljakseen alkoi tulemaan pientä ahventa tapsilla ja saman tapainen tahti jatkui läpi kisan. Ahven oli todella pientä noin 10-grammaista, mutta sekaan tuli kuitenkin 5kpl 100-200g ahvenia. Rahkeet ei riittäneet korkemmalle kuin 16. sijaan. Olisi taas saanut vaan aktiivisemmin ja aktiivisemmin rei'ittää ja hakea kalaa, mutta ei sitä siinä aamusella heti tajunnut kun syönti tuntui todella nihkeältä vaikka kalaa tuntui alla olevan. Viimeisen tunnin aikana kuitenkin osui sitten päivän paras reikä, josta nousi yli kilon verran ahvenia. Sellainen tunne kuitenkin jäi, ettei tuolla alueella oikeen millään muulla paitsi osumalla isojen ahventen parveen olisi voinut itseään maajoukkueeseen pilkkiä. Eli paikanvalinta ei osunut kovin hyvin kohdalleen. Hankalahan se on tällaisissa kisoissa pilkkiä kun ei tiedä yhtään millaista saalismäärää tulisi tavoitella, mutta kisatyyppinä kyllä pidän tällaisista "salaisista" paikoista. Siinä vaiheessa kun itse oli pari yli 100g ahventa saanut, niin tuli kyllä heti mieleen että eiköhän jollain ole enemmänkin tuota isoa kalaa ja niin sitä sitten olikin todella monella...
En tiedä mistä syvyydestä tuolla valtaosa parhaista saaliista tuli, mutta sellainen tunne jäi että 2-7 metrissä oli kalaa jos vain olisi ollut oikeassa paikassa.
Ensi vuoden karsintoja odotellessa, jos vaikka oma taso olisi hivenen parempi. Ei auta kuin treenata kovempaa.
Kisan alku oli todella hakemista, enkä saanut nyppyäkään ennen kuin siirryin syvempään 6 metrin veteen. Sieltä sitten hiljakseen alkoi tulemaan pientä ahventa tapsilla ja saman tapainen tahti jatkui läpi kisan. Ahven oli todella pientä noin 10-grammaista, mutta sekaan tuli kuitenkin 5kpl 100-200g ahvenia. Rahkeet ei riittäneet korkemmalle kuin 16. sijaan. Olisi taas saanut vaan aktiivisemmin ja aktiivisemmin rei'ittää ja hakea kalaa, mutta ei sitä siinä aamusella heti tajunnut kun syönti tuntui todella nihkeältä vaikka kalaa tuntui alla olevan. Viimeisen tunnin aikana kuitenkin osui sitten päivän paras reikä, josta nousi yli kilon verran ahvenia. Sellainen tunne kuitenkin jäi, ettei tuolla alueella oikeen millään muulla paitsi osumalla isojen ahventen parveen olisi voinut itseään maajoukkueeseen pilkkiä. Eli paikanvalinta ei osunut kovin hyvin kohdalleen. Hankalahan se on tällaisissa kisoissa pilkkiä kun ei tiedä yhtään millaista saalismäärää tulisi tavoitella, mutta kisatyyppinä kyllä pidän tällaisista "salaisista" paikoista. Siinä vaiheessa kun itse oli pari yli 100g ahventa saanut, niin tuli kyllä heti mieleen että eiköhän jollain ole enemmänkin tuota isoa kalaa ja niin sitä sitten olikin todella monella...
En tiedä mistä syvyydestä tuolla valtaosa parhaista saaliista tuli, mutta sellainen tunne jäi että 2-7 metrissä oli kalaa jos vain olisi ollut oikeassa paikassa.
Ensi vuoden karsintoja odotellessa, jos vaikka oma taso olisi hivenen parempi. Ei auta kuin treenata kovempaa.
perjantai, 30. maaliskuuta 2012
MJ-karsintaan valmistautumista
Huomenna on vuorossa maajoukkueen loppukarsinta Mikkelissä. Ehdottomasti yksi kauden kohokohdista näin etukäteen ajateltuna ja mitä tahansa siellä voi tapahtua. Järvi tunnetusti kerrotaan vasta paikan päällä, joten varustevalinnat tuottavat aina hieman päänvaivaa. Tapana on ollut ottaa vähintään 20 vapaa mukaan ja sitten järven syvyydet suurin piirtein tiedettyäni karsin puolet välineistä pois ennen kisan alkua. Yleensä kisa-alueet ovat olleet ainakin alle 4km mittaisia, välillä jopa alle 2km.
Tällä hetkellä näyttäisi, että mukaan lähtee kehittäviä morrivapoja noin 4kpl, tapsivapoja n. 4kpl, diagonaalimorrivapoja n. 4kpl, kehittäviä ketjupilkkivapoja n. 4kpl, diagonaalivapoja ketjupilkeille n. 4kpl ja varmaan pari tasurivapaa. Jokaisesta mukaan otettavasta välineestä tarkistan siiman kunnon ja uusin solmut ja tarkistan että kelat toimivat niin kuin pitääkin. Tietyistä vavoista pitää myös tietysti tarkistaa, että keloissa on tarpeeksi siimaa. Koukut tarkistan myös huolellisesti ja mukaan lähtee varmasti vain todella hyvällä koukulla varustettuja morreja ja koukkuja.
Kaikkeen täytyy varautua alle metrin syvyisistä ruskeavetisistä järvistä aina syviin ja kirkasvetisiin, joista voi joutua kalaa etsimään jopa yli 10 metristä. Jalkineistakaan ei osaa etukäteen sanoa kannattaako pitää saappaita vai lenkkareita jalassa joten otan molemmat matkaan. Jos sattuisi toista kertaa koskaan käymissäni loppukarsinnoissa se käymään, että takarajalle olisi yli 4km...Oletan, että tuolla on puolen tunnin siirtymäajat ja kilpailuaika 10-14, niin on mielestäni ennenkin ollut. Samaten pitää varautua kaikenlaisiin saalismääriin noin kilosta ylöspäin, joten herkimmät mukaan tulevat välineet ovat kyllä varsin ohutsiimaisia.
Yöksi luvataan Mikkeliin liki 10 astetta pakkasta, joten tuskin ainakaan loskaa jään päältä löytyy jos nuo lämpötilat toteutuvat. Aamullakin kisan alkaessa pitäisi olla vielä vähän pakkasen puolella. Päivällä menee hieman plussan puolelle ja auringon pitäisi paistaa koko kisan ajan. Ilmanpaineen puolesta kalan pitäisi huomenna olla syönnillään: pientä matalapainetta ja paine nousussa. Toki jos johonkin tosi vaikeaan rutakkoon vievät niin voi kilo olla kova sana kisassa.
Aikaisemmat loppukarsintanihan olivat muistaakseni 2011 Jääsjärvi, 2006 Kylliönjärvi, 2005 Paljojärvi, 2004 Palvajärvi ja 2003 Mallos. Joukkueeseen ekaa (nuorissa) kertaa päästyäni pidin karsintoihin tosiaan muutaman vuoden väliä, suurin syy siihen oli kyllä se että niin hyviä muita kisoja oli samoina päivinä. Hieman silti harmittaa kun en viimeisenä nuorten sarjan vuotena joukkueeseen pyrkinyt kun vahvoilla olisin varmasti ollut...
Mutta ei muuta kuin varusteita viilaamaan ja huomenna Mikkeliin.
Tällä hetkellä näyttäisi, että mukaan lähtee kehittäviä morrivapoja noin 4kpl, tapsivapoja n. 4kpl, diagonaalimorrivapoja n. 4kpl, kehittäviä ketjupilkkivapoja n. 4kpl, diagonaalivapoja ketjupilkeille n. 4kpl ja varmaan pari tasurivapaa. Jokaisesta mukaan otettavasta välineestä tarkistan siiman kunnon ja uusin solmut ja tarkistan että kelat toimivat niin kuin pitääkin. Tietyistä vavoista pitää myös tietysti tarkistaa, että keloissa on tarpeeksi siimaa. Koukut tarkistan myös huolellisesti ja mukaan lähtee varmasti vain todella hyvällä koukulla varustettuja morreja ja koukkuja.
Kaikkeen täytyy varautua alle metrin syvyisistä ruskeavetisistä järvistä aina syviin ja kirkasvetisiin, joista voi joutua kalaa etsimään jopa yli 10 metristä. Jalkineistakaan ei osaa etukäteen sanoa kannattaako pitää saappaita vai lenkkareita jalassa joten otan molemmat matkaan. Jos sattuisi toista kertaa koskaan käymissäni loppukarsinnoissa se käymään, että takarajalle olisi yli 4km...Oletan, että tuolla on puolen tunnin siirtymäajat ja kilpailuaika 10-14, niin on mielestäni ennenkin ollut. Samaten pitää varautua kaikenlaisiin saalismääriin noin kilosta ylöspäin, joten herkimmät mukaan tulevat välineet ovat kyllä varsin ohutsiimaisia.
Yöksi luvataan Mikkeliin liki 10 astetta pakkasta, joten tuskin ainakaan loskaa jään päältä löytyy jos nuo lämpötilat toteutuvat. Aamullakin kisan alkaessa pitäisi olla vielä vähän pakkasen puolella. Päivällä menee hieman plussan puolelle ja auringon pitäisi paistaa koko kisan ajan. Ilmanpaineen puolesta kalan pitäisi huomenna olla syönnillään: pientä matalapainetta ja paine nousussa. Toki jos johonkin tosi vaikeaan rutakkoon vievät niin voi kilo olla kova sana kisassa.
Aikaisemmat loppukarsintanihan olivat muistaakseni 2011 Jääsjärvi, 2006 Kylliönjärvi, 2005 Paljojärvi, 2004 Palvajärvi ja 2003 Mallos. Joukkueeseen ekaa (nuorissa) kertaa päästyäni pidin karsintoihin tosiaan muutaman vuoden väliä, suurin syy siihen oli kyllä se että niin hyviä muita kisoja oli samoina päivinä. Hieman silti harmittaa kun en viimeisenä nuorten sarjan vuotena joukkueeseen pyrkinyt kun vahvoilla olisin varmasti ollut...
Mutta ei muuta kuin varusteita viilaamaan ja huomenna Mikkeliin.
keskiviikko, 28. maaliskuuta 2012
Kilpailuissa Kurjenjärvellä
Sunnuntaina tuli käytyä Virtojen Kurjenjärvellä ensi kertaa koskaan kisassa ja samalla ensi kertaa koskaan pilkillä kyseissä paikassa. Odotukset olivat kisan suhteen ristiriitaiset, sillä olin sellaisessa käsityksessä, että tuolla on voittosaaliit viime vuosina vaihdelleet suuresti noin 3 kilosta jopa 14 kiloon. Arvelin, että todennäköisesti tuolla nyt tulisi olemaan jotain 6-8kg saaliita.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan suurin osa porukasta näytti olevan heti aamusta aika epätoivoisia kun kaloja ei näkynyt eikä kuulunut. Itse sain heti ensimmäisestä reiästä yhden ahvenen, mutta seuraavaa sai odottaa sietämättömän kauan, noin puoli tuntia. Ottipaikkoja oli tutut koittaneet jakaa ennen kisaa ja eräiden pintakivien tuntumasta aloitin, mutta siitä ei sen yhden ahvenen lisäksi toista tullut.
Siirryin seuraavalle alueelle, mutta sieltäkään ei tuntunut ahventa nousevan. Pari pilkkijää siellä kuitenkin niin hyvin tuntui viihtyvän, että ajattelin heidän ainakin jotain saaneen ja lähdin sinne päin kairailemaan. Muutamasta reiästä sain morrilla ja pystyllä joitakin pieniä ahvenia, kunnes päätin kokeilla tasapainolla. Ja kas kummaa kun heti 3kpl 100g+ ahvenia peräkkäin, mutta sitten oli taas hiljaista. Sen verran tuli tuossa kuitenkin heti luottoa tasuriin, että sillä tuli aloitettua jokainen reikä siitä lähtien, välillä tarkistin morrilla mutta se ei juuri tulosta tuottanut vaan ahvenet jotka olivat tullakseen tuntuivat kyllä ottavan tasuriin ihan hyvin. Määrää olisi vain saanut olla huomattavasti enemmän, sillä kisan ekan tunnin jälkeen yli 2 ahvenen reikiä en löytänyt ensimmäistäkään.
Isä tuli ekan tunnin jälkeen myös samalle alueelle ja morritteli kalaa enemmän kuin mitä minä sain. Kuvittelin, että kyllä porukalla olisi 5 kilon saaliita ainakin ollut kun kalat kuitenkin tuntuivat ihan hyvin syövän jos kohdalle osui. Mutta ei vaan yleisen sarjan voittajallakin oli kalaa vain alle 3 kiloa. Isä pääsi tiukassa kisassa yleisen kolmanneksi ja itse jäin niukasti palkinnoilta vajaan 2,2kg:n saaliilla. Sijoitus mitä ilmeisemmin kuudes tai seitsemäs. Vetereraanisarjassa kuitenkin yksi oli selvästi yli muiden. Hieman jäi silti harmittamaan yksi todella iso kala, mitä todennäköisemmin ahven joka repeytyi irti pystypilkin koukusta ekan tunnin aikana. Myös viimeinen puoli tuntia meni itsellä täysin huruksi, ei ensimmäistäkään ahventa enää. Tuli reijitettyä täysin puhtaille alueille ja ongittujen lähelle ja ongittua uudestaan kalaa antaneitä reikiä, mutta ei sitten yhtikäs mitään. Vaikea järvi ei voi muuta sanoa.
Syvyyksistä olin kuullut, että puolesta metristä tulee vain yksittäisiä, mutta täytyy sanoa että en juurikaan sen syvempää järvestä löytänyt. Mutta yksittäisiähän nuo olivat. ;)
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan suurin osa porukasta näytti olevan heti aamusta aika epätoivoisia kun kaloja ei näkynyt eikä kuulunut. Itse sain heti ensimmäisestä reiästä yhden ahvenen, mutta seuraavaa sai odottaa sietämättömän kauan, noin puoli tuntia. Ottipaikkoja oli tutut koittaneet jakaa ennen kisaa ja eräiden pintakivien tuntumasta aloitin, mutta siitä ei sen yhden ahvenen lisäksi toista tullut.
Siirryin seuraavalle alueelle, mutta sieltäkään ei tuntunut ahventa nousevan. Pari pilkkijää siellä kuitenkin niin hyvin tuntui viihtyvän, että ajattelin heidän ainakin jotain saaneen ja lähdin sinne päin kairailemaan. Muutamasta reiästä sain morrilla ja pystyllä joitakin pieniä ahvenia, kunnes päätin kokeilla tasapainolla. Ja kas kummaa kun heti 3kpl 100g+ ahvenia peräkkäin, mutta sitten oli taas hiljaista. Sen verran tuli tuossa kuitenkin heti luottoa tasuriin, että sillä tuli aloitettua jokainen reikä siitä lähtien, välillä tarkistin morrilla mutta se ei juuri tulosta tuottanut vaan ahvenet jotka olivat tullakseen tuntuivat kyllä ottavan tasuriin ihan hyvin. Määrää olisi vain saanut olla huomattavasti enemmän, sillä kisan ekan tunnin jälkeen yli 2 ahvenen reikiä en löytänyt ensimmäistäkään.
Isä tuli ekan tunnin jälkeen myös samalle alueelle ja morritteli kalaa enemmän kuin mitä minä sain. Kuvittelin, että kyllä porukalla olisi 5 kilon saaliita ainakin ollut kun kalat kuitenkin tuntuivat ihan hyvin syövän jos kohdalle osui. Mutta ei vaan yleisen sarjan voittajallakin oli kalaa vain alle 3 kiloa. Isä pääsi tiukassa kisassa yleisen kolmanneksi ja itse jäin niukasti palkinnoilta vajaan 2,2kg:n saaliilla. Sijoitus mitä ilmeisemmin kuudes tai seitsemäs. Vetereraanisarjassa kuitenkin yksi oli selvästi yli muiden. Hieman jäi silti harmittamaan yksi todella iso kala, mitä todennäköisemmin ahven joka repeytyi irti pystypilkin koukusta ekan tunnin aikana. Myös viimeinen puoli tuntia meni itsellä täysin huruksi, ei ensimmäistäkään ahventa enää. Tuli reijitettyä täysin puhtaille alueille ja ongittujen lähelle ja ongittua uudestaan kalaa antaneitä reikiä, mutta ei sitten yhtikäs mitään. Vaikea järvi ei voi muuta sanoa.
Syvyyksistä olin kuullut, että puolesta metristä tulee vain yksittäisiä, mutta täytyy sanoa että en juurikaan sen syvempää järvestä löytänyt. Mutta yksittäisiähän nuo olivat. ;)
lauantai, 24. maaliskuuta 2012
Kaikulan pilkkikisat
Pilkkikilpailut Pyhäjärven Kaikulassa 24.3 klo 9-14 + 0,5h
Viime vuonna kyseinen kisa jäi väliin maajoukkueen loppukarsinnan takia, mutta nyt tuli lähdettyä kun ei tärkeämpää osunut samalle päivälle.
Päätin hyvissä ajoin että missään tapauksessa en treenaamassa käy kyseiseen kisaan, kahdesti olen sen tuolla viimeksi tehnyt ja lopputulokset olivat heikkoja (n. 10. sija molemmilla kerroilla).
Päätin myös hyvissä ajoin sen, että tulen pilkkimään koko kisan Pajulahdessa alle 3 metrin syvyydessä ketjupilkillä ja silmällä, tulee kalaa sitten tai ei. Viimeksi tuolla tuli pilkittyä kovin syvässä 4-6m eikä siitä oikein mitään tullut.
Kisa oli myös ensimmäinen kisa Pyhäjärvellä koskaan missä pilkin siimasta vetämällä, oikeastaan tänä talvena on vasta tullut "kunnolla" harjoiteltua sitä. Tavoitteena oli siis onkia koko päivä siten, että yhdellä vedolla saa vedettyä kalan ylös.
Ihan täysin tuo tavoite ei kyllä täyttynyt, mutta suurimmaksi osaksi kylläkin. Viitisenkymmentä reikää tuli kairattua Pajulahdelle, kaikki alle 3m veteen paitsi muutama ensimmäinen mitkä lipsahtivat syvään jyrkän rannan vuoksi. Ihan lähelle kiviä kairasin ensimmäisenkin reiän mutta vettä oli yli 4m. Reiät pyrin hylkäämään välittömästi jos ahventa ei tullut siten että ne sai yhdellä vedolla ylös.
Heti ensimmäisestä alle 3 metriin osuneesta reiästä alkoi pientä ahventa nousta, mutta se lakkasi hyvin nopeasti. Noin 5kpl vastaavia, noin 300-500g reikiä alueelta löytyi ja sitten hiljeni täysin. Pari pilkkijää heilutteli käsiään vähän matkan päässä sen näköisenä, että menin kokeilemaan olisiko siellä kalaa vielä minullekkin ja ensimmäinen reikä alle 20m päähän heistä tuotti heti tulosta päivän parhaan reiän muodossa. Tästä reiästä taisi noin kolme kiloa tulla ahventa kaikkineensa. Muita yli kilon reikiä ei tainnut ollakkaan tällä alueella, mutta sellaista 300-700g tuli hyvin monesta reiästä.
Kun kalaa antava alue alkoi olla täynnä reikää, häivyin alueelta mikä oli ehkäpä virhe mikä maksoi voiton tänään. Eipä löytynyt enää kunnon paikkaa tästä siirtymisen jälkeen. Aivan Pajulahden toisesta päästä mistä aloitin löysin reiän mistä kilon verran sain ahventa, mutta ympärillä oli melkoisen tyhjää. Lähdin kairailemaan takaisin päin tuloksetta ja pilkkiaikaa oli puolisen tuntia jäljellä. Päätin juosta takaisin aamupäivän reijille jos sieltä vielä sattuisi ahventa tulemaan kun alue oli jo toista tuntia rauhoittunut. Yhdestä reiästä sain lupauksia herättävästi noin 30 ahventa, mutta lähellekkään vastaavaa ei alueelta löytynyt vaikka lisääkin vielä reijitin.
Aivan viimeiseksi 5-10 minuutiksi menin vielä aamun ekoille kalaa antaneille reijille ja yhdestä niistä lopulta alkoi ahventa nousta. Noin 15kpl ehdin nostella ennen ajan päättymistä ja aivan täysi syönti oli päällä.
Ahven oli tänään todella pientä, keskipaino ei varmasti ylittänyt 15g. Pari 100g sattumakalaa eksyi sekaan mutta ne eivät paljoa tuohon vielä vaikuta. Ahventa oli siis yhteensä noin 700kpl, ehkäpä enemmänkin. Painoa näille kertyi 9485g, mikä riitti kakkossijaan voittajalle selvästi yli kilolla häviten. Taakse päin oli myös kilon verran eroa kisan kolmoseen ja neloseen melkein saman verran.
Jos oikein muistan niin veteraanisarjan voittajalla oli kalamäärä samaa luokkaa kuin yleisen viidennellä, joten tällä kertaa yleisessä selvästi kovimmat saaliit.
Viime vuonna kyseinen kisa jäi väliin maajoukkueen loppukarsinnan takia, mutta nyt tuli lähdettyä kun ei tärkeämpää osunut samalle päivälle.
Päätin hyvissä ajoin että missään tapauksessa en treenaamassa käy kyseiseen kisaan, kahdesti olen sen tuolla viimeksi tehnyt ja lopputulokset olivat heikkoja (n. 10. sija molemmilla kerroilla).
Päätin myös hyvissä ajoin sen, että tulen pilkkimään koko kisan Pajulahdessa alle 3 metrin syvyydessä ketjupilkillä ja silmällä, tulee kalaa sitten tai ei. Viimeksi tuolla tuli pilkittyä kovin syvässä 4-6m eikä siitä oikein mitään tullut.
Kisa oli myös ensimmäinen kisa Pyhäjärvellä koskaan missä pilkin siimasta vetämällä, oikeastaan tänä talvena on vasta tullut "kunnolla" harjoiteltua sitä. Tavoitteena oli siis onkia koko päivä siten, että yhdellä vedolla saa vedettyä kalan ylös.
Ihan täysin tuo tavoite ei kyllä täyttynyt, mutta suurimmaksi osaksi kylläkin. Viitisenkymmentä reikää tuli kairattua Pajulahdelle, kaikki alle 3m veteen paitsi muutama ensimmäinen mitkä lipsahtivat syvään jyrkän rannan vuoksi. Ihan lähelle kiviä kairasin ensimmäisenkin reiän mutta vettä oli yli 4m. Reiät pyrin hylkäämään välittömästi jos ahventa ei tullut siten että ne sai yhdellä vedolla ylös.
Heti ensimmäisestä alle 3 metriin osuneesta reiästä alkoi pientä ahventa nousta, mutta se lakkasi hyvin nopeasti. Noin 5kpl vastaavia, noin 300-500g reikiä alueelta löytyi ja sitten hiljeni täysin. Pari pilkkijää heilutteli käsiään vähän matkan päässä sen näköisenä, että menin kokeilemaan olisiko siellä kalaa vielä minullekkin ja ensimmäinen reikä alle 20m päähän heistä tuotti heti tulosta päivän parhaan reiän muodossa. Tästä reiästä taisi noin kolme kiloa tulla ahventa kaikkineensa. Muita yli kilon reikiä ei tainnut ollakkaan tällä alueella, mutta sellaista 300-700g tuli hyvin monesta reiästä.
Kun kalaa antava alue alkoi olla täynnä reikää, häivyin alueelta mikä oli ehkäpä virhe mikä maksoi voiton tänään. Eipä löytynyt enää kunnon paikkaa tästä siirtymisen jälkeen. Aivan Pajulahden toisesta päästä mistä aloitin löysin reiän mistä kilon verran sain ahventa, mutta ympärillä oli melkoisen tyhjää. Lähdin kairailemaan takaisin päin tuloksetta ja pilkkiaikaa oli puolisen tuntia jäljellä. Päätin juosta takaisin aamupäivän reijille jos sieltä vielä sattuisi ahventa tulemaan kun alue oli jo toista tuntia rauhoittunut. Yhdestä reiästä sain lupauksia herättävästi noin 30 ahventa, mutta lähellekkään vastaavaa ei alueelta löytynyt vaikka lisääkin vielä reijitin.
Aivan viimeiseksi 5-10 minuutiksi menin vielä aamun ekoille kalaa antaneille reijille ja yhdestä niistä lopulta alkoi ahventa nousta. Noin 15kpl ehdin nostella ennen ajan päättymistä ja aivan täysi syönti oli päällä.
Ahven oli tänään todella pientä, keskipaino ei varmasti ylittänyt 15g. Pari 100g sattumakalaa eksyi sekaan mutta ne eivät paljoa tuohon vielä vaikuta. Ahventa oli siis yhteensä noin 700kpl, ehkäpä enemmänkin. Painoa näille kertyi 9485g, mikä riitti kakkossijaan voittajalle selvästi yli kilolla häviten. Taakse päin oli myös kilon verran eroa kisan kolmoseen ja neloseen melkein saman verran.
Jos oikein muistan niin veteraanisarjan voittajalla oli kalamäärä samaa luokkaa kuin yleisen viidennellä, joten tällä kertaa yleisessä selvästi kovimmat saaliit.
maanantai, 12. maaliskuuta 2012
SM-pilkki 2012
11.3.2012 oli sitten se suuri päivä.
Päivä jolloin piti puolustaa viime vuoden Suomen mestaruutta.
Jäälle päästettiin arviolta 47
minuuttia ennen kisan alkua, joten kiire ei ollut paikkaani johon oli
matkaa noin 5,6km. Melko hidasta vauhtia lähdin liikkeelle ja
kiristin hieman loppua kohden ja olin noin 5 minuuttia ennen perillä
kun sai alkaa pilkkimään. Odotukset hieman kasvoivat, sillä vain
pari pilkkijää tuli samalla alueelle vähän ennen lähtölaukausta.
Alku olikin sitten suuri pettymys,
sillä heti pari ekaa reikää oli täysin tyhjiä. Eikä
seuraavistakaan noussut ahvenia kehuttavasti, taisi olla 3 ahventa
parhaasta reiästä. Porukkaa tuli nihkeästä kalantulosta
huolimatta alueelle lisää ja hetken päästä siinä oli jo
kymmenkunta henkeä. Reijittelin aluetta niin kauan kuin torstain
kala-aluetta oli jäljellä. Parhaasta reiästä tuli ainoastaan 5
ahventa ja kisa alkoi olla sitä myöten selvä ja alkoi onkiminen
jämäsijoista.
Ekan tunnin jälkeen juoksin
kakkospaikkaan Vohloistenlahden suulle ja siellä oli ainakin 50
pilkkijää yhdessä rykelmässä. Se siitäkin paikasta. Menin
porukan toiselle puolelle missä oli vielä hiema tilaa kairata ja
sainkin heti kymmenkunta ahventa kun osuin vähänkin sopivaan
syvyyteen. Vaan eipä ollut enää tilaa etsiä toista yhtä hyvää
reikää kun heti minut piiritettiin. Juoksin vielä hiema kauemmaksi
ja sain kohtalaisia n. 5 ahvenen reikiä. Kala-alue tuntui loppuvan
ja menin takaisin niille paikkeille mistä aloitin.
Vikan 2 tuntia melkeinpä menin kahta
vanhaa reikää edes takaisin ja kalantulo oli ehkä parasta koko
päivänä, mutta erittäin heikkoa silti! Parhaimmillaan taisi tulla
7 ahventa peräjälkeen. Yksi yli 100g ahvenkin osui sekaan.
Tulipa sitten nyhjättyä vikat 2
tuntia kun tuntui ettei ole mitään enää tehtävissä tuolla
alueella.
Sen verran hyvin monet tuntuivat tuosta
kalaa vetävän että varmaa niillä joilla heti aamulla osui reiät
kohdalleen oli saaliit jopa yli viittä kiloa. En olisi uskonut ikinä
että tuostakaan olisi sellaisia määriä voinut saada - treenien
perusteella. Varsinkaan tuollaisesta väkimäärästä.
Hämmästys vain kasvoi punnitusjonossa
kun yhä isompia pusseja n. 8 kg asti alkoi ilmestyä. Oma saalis jäi
3,1 kiloon ja sijoitus 174. Hämmästys vain koveni kun Eero kertoi
kisassa olevan monia yli kympin pusseja ja ne oli tulleet vieläpä
Liikkiöstä, mistä ei kovin ihmeellisesti kalaa saatu. Eerolla oli itsellään juuri 3 kiloa täyteen. Aivan
käsittämätön syönnin muutos. Eipä vaan tuollaista muutosta
ollut siellä mihin itse kisassa menin. Eikä Eeron paikassakaan mikä oli lähellä omaani mutta syvemmässä. Vaan väärä ratkaisu tuli
tehtyä kun kuitenkin Liikkiön ison ahvenen potentiaali oli
harvinaisen hyvin tiedossa.
Ei onnistunut kuitenkaan Juuso vaikka
Liikkiöön hänet ohjasin paikalle mistä tuli ainakin kisan
kolmonen ja nelonen noin 11kg saaliilla. Kuitenkin puoli kiloa
enemmän kuin minulla. Isäkin sai lähemmäs 5kg Lylyistenlahden
suulta vaikka alue tuntui varsin hiljaiselta perjantaina, ihan yhtä
käsittämättömän tuntuista. Myös Hirmuholmasta tuli monia 5kg+
pusseja johon porukkaa ohjasin.
Onpahan todettava taas kerran että ei se treenaaminenkaan aina auta yhtään mitään. Melko 100% varmuudella olisin Liikkiöön painellut ilman treenejä ja tuloskin olisi voinut olla ihan toista luokkaa. Ei tätä lajia vaan tunnu koskaan oppivan ja hyvä ehkä niin. Monet enemmänkin treenanneet jäivät vieläkin heikompiin sijoituksiin kun eivät arvanneet että syönti paranee.
Keskiviikosta perjantaihin ainakin syönti joka päivä vaan huononi, arvelin sen johtuvan pääasiassa pilkkijöiden kasvaneesta määrästä ja ylös otetuista kaloista. Ilmanpaine laski lauantaiksi ja sunnuntaina se oli kyllä aika optimaalisissa lukemissa, mutta noin hakatulla alueella ei olisi tätä siltikään ikinä uskonut. Kalaa on täytynyt olla Liikkiössä hyvin kun kuuleman mukaan sinne noin 70 henkeä paineli.
Tässä vielä kisan tulokset.
Oma piiri pärjäsi hienosti, kun yleisessä kolme viiden sakissa ja moni muukin pärjäsi hyvin. Samat kolme olivat kaikki Hämeen PM-pilkissäkin neljän joukossa. Hämeeseen taisi tulla yksi kulta, yksi hopea ja yksi pronssi.
http://www.youtube.com/watch?v=0K98M6NoY9M&feature=youtu.be
Tässä vielä kisan tulokset.
Oma piiri pärjäsi hienosti, kun yleisessä kolme viiden sakissa ja moni muukin pärjäsi hyvin. Samat kolme olivat kaikki Hämeen PM-pilkissäkin neljän joukossa. Hämeeseen taisi tulla yksi kulta, yksi hopea ja yksi pronssi.
http://www.youtube.com/watch?v=0K98M6NoY9M&feature=youtu.be
SM-ennakkotunnelmat
Treenit eivät todellakaan paljoa luvanneet, ja taktiikan kisan laadin niin että nelisen kiloa kalaa saisin. Uskoin vahvasti sen riittävän korkealle, niin monelta kuulin juttua että kalaa ei sitten tule millään. Isä sai kahden muun meidän seuralaisen kanssa perjatain treenissä yhteensä reilut 10 ahventa. 2 ahvenen saajia oli perjantain treenissä varmasti monta. Välillä pyörittelin mielessä että ehkä 4,6kg voisi olla kisan suurin saalis, mutta samalla arvelin että kai aina joku saa isompaa ahventa sen yli 5 kiloa, mahdollisesti syvästä vedestä.
Aloin ihmettelemään Eero kanssa että onko meidän paikat oikeasti näin hyviä, kun kuitenkin perjantainakin sain toistasataa ahventa. Odotukset oli tavallaan korkealla mutta tavallaan taas ei sillä ei omatkaan paikat kovin hyviltä tuntuneet.
Pitkään mietin lähdenkö kisassa Liikkiöön vai lähelle eteläpuolen havutusta, mistä torstaina tuli hyvin kalaa. Lopulta päätin mennä eteläpuolelle ja neuvoin Ruohosen Juuson Liikkiöön kertoen missä perjantaina oli kaloja. Samoin Eero neuvoi isällensä Liikkiön paikat. Itse annoin isälleni vaihtoehdoiksi Hirmuholman ja Lylyistenlahden suun. Lylyistenlahden hän sitten valitsi ja sitä vähän suosittelinkin ehkä enemmän. Ruthin Villelle myös lauantaina linkkasin reikiä mistä perjantaina joitakin kaloja tuli, Vivamon suunnalta ne yksittäiset reiät.
Aamulla viel Koivulan Juhalle näytin Hirmuholman paikat ja Eero oli tehnyt saman monelle muulle joten siellä varmasti riitti porukkaa kisassa.
Aloin ihmettelemään Eero kanssa että onko meidän paikat oikeasti näin hyviä, kun kuitenkin perjantainakin sain toistasataa ahventa. Odotukset oli tavallaan korkealla mutta tavallaan taas ei sillä ei omatkaan paikat kovin hyviltä tuntuneet.
Pitkään mietin lähdenkö kisassa Liikkiöön vai lähelle eteläpuolen havutusta, mistä torstaina tuli hyvin kalaa. Lopulta päätin mennä eteläpuolelle ja neuvoin Ruohosen Juuson Liikkiöön kertoen missä perjantaina oli kaloja. Samoin Eero neuvoi isällensä Liikkiön paikat. Itse annoin isälleni vaihtoehdoiksi Hirmuholman ja Lylyistenlahden suun. Lylyistenlahden hän sitten valitsi ja sitä vähän suosittelinkin ehkä enemmän. Ruthin Villelle myös lauantaina linkkasin reikiä mistä perjantaina joitakin kaloja tuli, Vivamon suunnalta ne yksittäiset reiät.
Aamulla viel Koivulan Juhalle näytin Hirmuholman paikat ja Eero oli tehnyt saman monelle muulle joten siellä varmasti riitti porukkaa kisassa.
SM-treeni: perjantai
Perjantaina olikin paljon tehtävissä, sillä kunnon paikkaa ei ollut vieläkään löytynyt. Aloitimme Paloniemen lahtivesistä ja siellä tulikin varmaan puolet päivästä käytettyä aikaa. Hirmuholman kohdilta löytyi selvästi parhaiten, parhaasta reiästä otin 20 ahventa ihan peräkkäin. Sen verran paljon siinä porukkaa pyöri, että aika pian kuitenkin tein ratkaisun että en siihen tulisi kisassa menemään. Ruolahden suulta sain myös 16 ahventa. Muuten alueelta tuli vain yksittäisiä ahvenia.
Eerokin lopulta kävi Hirmuholman kohdilla ja sai myös parikymmentä ahventa yhdestä reiästä. Muuten ei hänkään saanut koko alueelta kuin yksittäisiä. Sen verran epätoivoiseksi jo veti että jopa Junko-nimisen saaren eteläreuna reijitettiin vaikka ei yhtään kalapaikalta näyttänyt. Molemmat saatiin ekoista reijistä 1 ahven mieheen jonka jälkeen tyhjää. Lylyistenlahden suu teki mieli tarkistaa, muttei viittitty mennä ottipaikoille pilkkiin kun lähettyvillä oli pilkkijöitä tyhjää pyytämässä. Päätettiin käydä Liikkiössä, kun aikaa oli ihan hyvin vielä. Muutama reikä tehtiin matkan varrelle tuloksetta.
Liikkiön rantaan parin metrin veteen kairasin ekan reiän ja aivan peräkkäin 3kpl 35g ahvenia ylös ja jätin reiän kesken. Vierestä sain vielä parista reiästä nopeaan tahtiin ahvenia, mutta sitten olikin aivan tyhjää kun aloin kiertää Liikkiön saarta. Melkein koko saaren kiersin ja Eero sanoi saaneensa Liikkiön lähdön puolelta 4 reiästä ihan hyvin ahvenia. Käytiin vielä Liikkikön takana havutuksen lähellä sekä Liikkiön ja rannan välissä mutta ei yhtäkään ahventa. Nopeasti koitin alueelta vielä mistä Eero kaloja sai, mutta en saanut kuin yksittäisiä.
Kairailtiin takaisin Paloniemen suuntaan 3-4m vettä, mutta kaloja ei enää näkynyt. Ekan niemennokan kohdalta löydettiin pieni pakka ja pakan päältä Eero sai kymmenkunta ahventa, itse sain maksimissaan kahta ahventa reiästä siitä läheltä.
Tämän jälkeen käytiin pari sataa metriä lähempänä Tiirankaria, mistä keskiviikkona sain ne pari hyvää reikää. Tein viitisentoista reikää tälle alueelle saaden vain 2 ahventa. Kello alkoi olla sen verran että käytiin nyt vielä lopuksi Lylyistenlahden suulla, taisin saada 11 ahventa ja Eero jotain 5. Kalaa oli kyllä siinä missä ennenki mutta muuten ei kyllä kalantulo vakuuttanut, joten päätin olla menemättä kisassa tällekkin alueelle.
Treenisaaliit:
Minä 2,75kg, Eero 1,95kg
Eerokin lopulta kävi Hirmuholman kohdilla ja sai myös parikymmentä ahventa yhdestä reiästä. Muuten ei hänkään saanut koko alueelta kuin yksittäisiä. Sen verran epätoivoiseksi jo veti että jopa Junko-nimisen saaren eteläreuna reijitettiin vaikka ei yhtään kalapaikalta näyttänyt. Molemmat saatiin ekoista reijistä 1 ahven mieheen jonka jälkeen tyhjää. Lylyistenlahden suu teki mieli tarkistaa, muttei viittitty mennä ottipaikoille pilkkiin kun lähettyvillä oli pilkkijöitä tyhjää pyytämässä. Päätettiin käydä Liikkiössä, kun aikaa oli ihan hyvin vielä. Muutama reikä tehtiin matkan varrelle tuloksetta.
Liikkiön rantaan parin metrin veteen kairasin ekan reiän ja aivan peräkkäin 3kpl 35g ahvenia ylös ja jätin reiän kesken. Vierestä sain vielä parista reiästä nopeaan tahtiin ahvenia, mutta sitten olikin aivan tyhjää kun aloin kiertää Liikkiön saarta. Melkein koko saaren kiersin ja Eero sanoi saaneensa Liikkiön lähdön puolelta 4 reiästä ihan hyvin ahvenia. Käytiin vielä Liikkikön takana havutuksen lähellä sekä Liikkiön ja rannan välissä mutta ei yhtäkään ahventa. Nopeasti koitin alueelta vielä mistä Eero kaloja sai, mutta en saanut kuin yksittäisiä.
Kairailtiin takaisin Paloniemen suuntaan 3-4m vettä, mutta kaloja ei enää näkynyt. Ekan niemennokan kohdalta löydettiin pieni pakka ja pakan päältä Eero sai kymmenkunta ahventa, itse sain maksimissaan kahta ahventa reiästä siitä läheltä.
Tämän jälkeen käytiin pari sataa metriä lähempänä Tiirankaria, mistä keskiviikkona sain ne pari hyvää reikää. Tein viitisentoista reikää tälle alueelle saaden vain 2 ahventa. Kello alkoi olla sen verran että käytiin nyt vielä lopuksi Lylyistenlahden suulla, taisin saada 11 ahventa ja Eero jotain 5. Kalaa oli kyllä siinä missä ennenki mutta muuten ei kyllä kalantulo vakuuttanut, joten päätin olla menemättä kisassa tällekkin alueelle.
Treenisaaliit:
Minä 2,75kg, Eero 1,95kg
SM-treeni: torstai
Tämän päivän tarkoituksea oli kartoittaa eteläpuolen takarajan alueet, varsinkin kiehtoi josko sieltä jostain 50-100cm vedestä löytyisi hyvin ahventa. Ekat reiät tehtiin aivan takahavutukselle ja Eero sai heti ekasta reiästä pari ahventa. Itse aloitin rannemmasta tuloksetta. Syvempään siirryin niin sain 5 ahventa samasta reiästä ja jätin reiän kesken.
Tältä alueelta saatiin vielä yksittäisiä kaloja 1-2 ahventa reiästä korkeintaan eli ei kovin kehuttavaa. Sohvasaarta kohti reijitettiin matalia alueita täysi tuloksetta, kunnes saavuimme kohtaan missä kartalla lukee Louhikko. Siinä oli pari henkeä pilkillä jotka nostelivat ahvenia ylös vähän väliä. Muutama kymmenen metriä ennen heitä sain heti parista reiästä todella nopeaan tahtiin muutaman ahvenen ja kalaa tuntui olevan hyvin. Syvemmästä tai matalemmasta ei tuntunut tulevan kuin yksittäisiä ja kalat tuntuivat olevan aika tarkkaan 1,5m syvyydessä jään paksuus mukaan lukien syvyyteen. Ruissaarta pitkin sitten käytiin takahavutuksella länsipuolella ja reijitettiin sieltä takaisin päin - ei ensimmäistäkään ahventa. Sohvasaaren edusta aika lailla skipattiin tutkimusalueesta ja alettiin taas pilkkiä tuosta lähettyviltä missä lukee Saarikko. Ei saatu matalasta eikä edes 3 metristä siitä mitään, mutta vähän selemmällä oli porukka joka veti kaloja "jatkuvasti" ylös. Joukossa isompiakin yli 100g jopa. Käytiin pikaisesti siinä ja joka reiästä tuli enempi vähempi kalaa. Sen jälkeen kohti itää reijitettiin 0,5-4m vettä ja kalat olivat erittäin satunnaisia.
Siirryttiin Vohloistenlahdelle, Eero meni rantoihin ja minä keskemmälle. Löysin 2-4m penkasta todella hyvin ahventa yhdeltä kohtaa, mutta se oli aivan täynnä reikiä eli moni varmasti tiesi paikan kalaiseksi. Eero ei matalammasta saanut kuin joitakin 5-20g ahvenia. Seuraavat reiät tehtiin muutama sata metriä ennen Vivamon uimarantaa ja heti ekalta alueelta sain kymmenkunta ahventa, Eero ei yhtään. Sitä lahtea sitten reijitettiin uimarantaan asti ja yhden hyvän reiän sain siltä väliltä. Muuten ei sitten tullutkaan mitään eikä Eero saanut mitään.
Seuraavaksi reijitykseen Lahokallion ja Hiljainenniemen välinen lahti. Eero reijitti taas rannassa ja itse vähän ulompana 3-5m vettä. Yhdestä reiästä sain 4 ahventa peräjälkeen mitkä jäivät ainoiksi tältä lahdelta.
Vähän Lahokallion jälkeen oli kaislikkoa mistä sain vähän toistakymmentä pientä ahventa. Eero reijitti tällä kertaa ulompana eikä saanut mitään.
Siirryttiin Multaanpään eteläpuolelle, missä karttaan merkattu matalikko. Vaan eipä löydettykään sitä. Eero sai kyllä siitä alueelta silti 220g ahvenen, joka oli koko 3 päivän treenisession selvästi isoin. Käväistiin vielä Helperin ja Liessaaren välissä sekä Liessaaren päästä työntyvällä niemekkeellä. Molemmista taisin saada 1 ahvenen.
Mulla tältä päivältä 2,5kg ahventa, Eerolla 1,35kg.
Tältä alueelta saatiin vielä yksittäisiä kaloja 1-2 ahventa reiästä korkeintaan eli ei kovin kehuttavaa. Sohvasaarta kohti reijitettiin matalia alueita täysi tuloksetta, kunnes saavuimme kohtaan missä kartalla lukee Louhikko. Siinä oli pari henkeä pilkillä jotka nostelivat ahvenia ylös vähän väliä. Muutama kymmenen metriä ennen heitä sain heti parista reiästä todella nopeaan tahtiin muutaman ahvenen ja kalaa tuntui olevan hyvin. Syvemmästä tai matalemmasta ei tuntunut tulevan kuin yksittäisiä ja kalat tuntuivat olevan aika tarkkaan 1,5m syvyydessä jään paksuus mukaan lukien syvyyteen. Ruissaarta pitkin sitten käytiin takahavutuksella länsipuolella ja reijitettiin sieltä takaisin päin - ei ensimmäistäkään ahventa. Sohvasaaren edusta aika lailla skipattiin tutkimusalueesta ja alettiin taas pilkkiä tuosta lähettyviltä missä lukee Saarikko. Ei saatu matalasta eikä edes 3 metristä siitä mitään, mutta vähän selemmällä oli porukka joka veti kaloja "jatkuvasti" ylös. Joukossa isompiakin yli 100g jopa. Käytiin pikaisesti siinä ja joka reiästä tuli enempi vähempi kalaa. Sen jälkeen kohti itää reijitettiin 0,5-4m vettä ja kalat olivat erittäin satunnaisia.
Siirryttiin Vohloistenlahdelle, Eero meni rantoihin ja minä keskemmälle. Löysin 2-4m penkasta todella hyvin ahventa yhdeltä kohtaa, mutta se oli aivan täynnä reikiä eli moni varmasti tiesi paikan kalaiseksi. Eero ei matalammasta saanut kuin joitakin 5-20g ahvenia. Seuraavat reiät tehtiin muutama sata metriä ennen Vivamon uimarantaa ja heti ekalta alueelta sain kymmenkunta ahventa, Eero ei yhtään. Sitä lahtea sitten reijitettiin uimarantaan asti ja yhden hyvän reiän sain siltä väliltä. Muuten ei sitten tullutkaan mitään eikä Eero saanut mitään.
Seuraavaksi reijitykseen Lahokallion ja Hiljainenniemen välinen lahti. Eero reijitti taas rannassa ja itse vähän ulompana 3-5m vettä. Yhdestä reiästä sain 4 ahventa peräjälkeen mitkä jäivät ainoiksi tältä lahdelta.
Vähän Lahokallion jälkeen oli kaislikkoa mistä sain vähän toistakymmentä pientä ahventa. Eero reijitti tällä kertaa ulompana eikä saanut mitään.
Siirryttiin Multaanpään eteläpuolelle, missä karttaan merkattu matalikko. Vaan eipä löydettykään sitä. Eero sai kyllä siitä alueelta silti 220g ahvenen, joka oli koko 3 päivän treenisession selvästi isoin. Käväistiin vielä Helperin ja Liessaaren välissä sekä Liessaaren päästä työntyvällä niemekkeellä. Molemmista taisin saada 1 ahvenen.
Mulla tältä päivältä 2,5kg ahventa, Eerolla 1,35kg.
SM-treeni: keskiviikko
Keskiviikkona se alkoi, tutustuminen SM-kisajärveen, Lohjanjärveen, jolla en ollut koskaan käynyt. Aluksi kairailtiin Eerikäisen Eeron kanssa kaikki selkäpakat läpi. Päätettiin, että Eero pilkkii ketjulla ja minä morrilla. Kalaa tuli erittäin nihkeästi ja vain yhdestä reiästä taisi Eero saada yli 5 ahventa, itse taisin saada 2 ahventa parhaasta reiästä.
Pakkojen jälkeen oli tarkoitus tutkia Lylyistenlahti kokonaan suulta pohjukkaan asti. Heti lahden suulla olevan kaislikkomättään vierestä Eero sai ahvenia monesta reiästä peräkkäin. Itse reijitin kaislikosta syvänteen päähän päin, jossa oli noin kolme metriä syvää. Pari ekaa reikää oli tyhjiä, mutta jo kolmannesta alkoi ahventa iskeä koko ajan. Kokeilin kaikki välineet ketjusta ja tapsista morriin ja tasapainoonkin ja kaikki tuntui kelpaavan. Tasurilla sain jopa välivedestä 100g ahvenen. Sitten hipsin syvemmälle lahteen kairailemaan.
Ei löytynyt koko lahdesta ensimmäistäkään ahventa vaan paljastui, että kaikki kalat ovat lahden suulla eri syvyyksissä 0,5-3m vedessä. Lopuksi ennen lahdesta poistumista kokeiltiin Eeron kanssa vielä kaislikkopuskan sisästäkin alle metrin vedestä ja sieltäkin tuli heti ahvenia ja isoin oli noin 100g.
2-4m vettä kairailtiin seuraavaksi tavoitteena päästä Liikkiöön asti. Ekat hyvät reiät osui jo vähän ennen Tiirankaria, parhaasta nostelin päälle 20 ahventa ja jätin siihen. Pari samanlaista reikää osui Tiirankarin toiselle puolellekkin, toinen mulle toinen Eerolle. Muutama sata metriä tästä kohti Liikkiötä löysin pari todella hyvää reikää noin 3 metrin vedestä, mutta ympäriltä ei tullut yhtikäs mitään. Eero reijitti alueen ohi hieman kauempana selällä saamatta mitään.
Seuraavaksi käytiin ennen Liikkiötä olevalla alle 6 metrin pakalla. Molemmat tehtiin pari kolme reikää ilman kalahavaintoja. Seuraavaksi muutama reikä Liikkiön takana olevalle pakalle johon kartalla merkitty 4,9m matalin kohta. Eipä saatu nykäystäkään sieltäkään. Seuraavaksi takahavutuksien alueet käytiin kattavasti läpi, molemmille taisi tulla yksi pikkuahven. Tämän jälkeen Eero reijitti vähän Liikkiön pohjoispuolta, itse reijitin Liikkiön läheisen pohjoisrannan koko matkalta noin metrin syvyyttä pommittaen. Yhdessä kohtaa oli vähän kaislikkoa niin kairasin siihen reunaan. Vettä oli jään alla vain 20-30cm. Pari nypäytystä ja mitä? Oliko se nyppy? Hetken päästä ylös päivän isoin ahven 120g. Perään vielä yksi pieneni ja yksi tärppi. Sitten lakkasi. Useita reikiä tein lähialueelle ja ainoa tärppi oli pilkin jääminen pohjaan kiinni. Sen verran matalaa oli että työnsin käden avantoon ja irrotin pohjasta.
Tämän alueen jälkeen oli pieni väli ilman kaislikkoa kunnes sitä taas tuli lisää. Sieltä taidettiin Eeron kanssa saada yksi ahven mieheen.
Kello alkoi olla sen verran että alettiin lähteä takaisin kohti Paloniemeä, johon auto jätettiin. Matkalta reijitin vähän sitä aluetta mistä olin 2 reiästä peräkkäin saanut hyvin ahventa, mutta enpä saanut enää nyppyäkään.
Treenisaaliit: minä 3,6kg, Eero 1,93kg
Pakkojen jälkeen oli tarkoitus tutkia Lylyistenlahti kokonaan suulta pohjukkaan asti. Heti lahden suulla olevan kaislikkomättään vierestä Eero sai ahvenia monesta reiästä peräkkäin. Itse reijitin kaislikosta syvänteen päähän päin, jossa oli noin kolme metriä syvää. Pari ekaa reikää oli tyhjiä, mutta jo kolmannesta alkoi ahventa iskeä koko ajan. Kokeilin kaikki välineet ketjusta ja tapsista morriin ja tasapainoonkin ja kaikki tuntui kelpaavan. Tasurilla sain jopa välivedestä 100g ahvenen. Sitten hipsin syvemmälle lahteen kairailemaan.
Ei löytynyt koko lahdesta ensimmäistäkään ahventa vaan paljastui, että kaikki kalat ovat lahden suulla eri syvyyksissä 0,5-3m vedessä. Lopuksi ennen lahdesta poistumista kokeiltiin Eeron kanssa vielä kaislikkopuskan sisästäkin alle metrin vedestä ja sieltäkin tuli heti ahvenia ja isoin oli noin 100g.
2-4m vettä kairailtiin seuraavaksi tavoitteena päästä Liikkiöön asti. Ekat hyvät reiät osui jo vähän ennen Tiirankaria, parhaasta nostelin päälle 20 ahventa ja jätin siihen. Pari samanlaista reikää osui Tiirankarin toiselle puolellekkin, toinen mulle toinen Eerolle. Muutama sata metriä tästä kohti Liikkiötä löysin pari todella hyvää reikää noin 3 metrin vedestä, mutta ympäriltä ei tullut yhtikäs mitään. Eero reijitti alueen ohi hieman kauempana selällä saamatta mitään.
Seuraavaksi käytiin ennen Liikkiötä olevalla alle 6 metrin pakalla. Molemmat tehtiin pari kolme reikää ilman kalahavaintoja. Seuraavaksi muutama reikä Liikkiön takana olevalle pakalle johon kartalla merkitty 4,9m matalin kohta. Eipä saatu nykäystäkään sieltäkään. Seuraavaksi takahavutuksien alueet käytiin kattavasti läpi, molemmille taisi tulla yksi pikkuahven. Tämän jälkeen Eero reijitti vähän Liikkiön pohjoispuolta, itse reijitin Liikkiön läheisen pohjoisrannan koko matkalta noin metrin syvyyttä pommittaen. Yhdessä kohtaa oli vähän kaislikkoa niin kairasin siihen reunaan. Vettä oli jään alla vain 20-30cm. Pari nypäytystä ja mitä? Oliko se nyppy? Hetken päästä ylös päivän isoin ahven 120g. Perään vielä yksi pieneni ja yksi tärppi. Sitten lakkasi. Useita reikiä tein lähialueelle ja ainoa tärppi oli pilkin jääminen pohjaan kiinni. Sen verran matalaa oli että työnsin käden avantoon ja irrotin pohjasta.
Tämän alueen jälkeen oli pieni väli ilman kaislikkoa kunnes sitä taas tuli lisää. Sieltä taidettiin Eeron kanssa saada yksi ahven mieheen.
Kello alkoi olla sen verran että alettiin lähteä takaisin kohti Paloniemeä, johon auto jätettiin. Matkalta reijitin vähän sitä aluetta mistä olin 2 reiästä peräkkäin saanut hyvin ahventa, mutta enpä saanut enää nyppyäkään.
Treenisaaliit: minä 3,6kg, Eero 1,93kg
tiistai, 6. maaliskuuta 2012
PM-pilkissä
Toissapäivänä olin siis Hämeen piirinmestaruuskisoissa, Toijalassa Vanajavedellä. Nyt viitsii niistä kirjoittaa kun saatiin tuloksetkin.
Kyseisellä vesialueella en ollut pilkkinyt koskaan ennen kisaa edeltäviä treenikertoja.
Treeneistä sanon sen verran että tuli käytyä vähän siellä sun täällä, mutta torstaina tein jo päätöksen että aloitan pohjoisrannalta läheltä takarajaa, sillä siellä tuntui olevan pienellä alueella suht paljon isoa ahventa. Treenipäivistä lauantai meni melkeinpä sitä tarkkaillessa että meneekö joku onkimaan/hakkaamaan paikkani tyhjäksi - ei mennyt. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi saanut mennäkin sillä menin tälle paikalle kisassa heti alkajaisiksi eikä isoja enää löytynytkään. Vajaan tunnin verran tuhrasin aikaa saaden 250g ja 150g ahvenet sekä noin kilon verran pieniä - ei hyvä. Koitin ketjupilkillä, tapsilla ja morrilla, mutta eipä ollut paljoa eroa pyytävyydessä vaan kaikki antoivat pientä.
Sitten juoksujalkaa melkein 2km siirtymä toiseen paikkaan, paikkaan jossa varmuudella oli hyvin 15g ahventa. Heti ekasta reiästä aloin kiskoa metrin siimalla pikkuahventa (pikkupysty silmäsyötillä) ja sama toistui monella muullakin reiällä. Hieman alle kympin kerkesin siihen 3 tuntiin nostella mitä aikaa jäi ja ehdin vielä kisan viidenneksi. Toisella taktiikalla olisi kyllä hopea vähintään ollut varma mutta eipä mahda mitään. En olisi vain millään uskonut etukäteen että 12kg:llä olisi niin korkealla, sen verran hyvin tuntui niin monessa paikassa kalaa olevan ja isojakin tuli sekaan. Eipä vaan tainnut isompi ahven syödä kisapäivänä alkuunkaan niin hyvin kuin treeneissä.
Ei kyllä toiminut välineetkään kisassa ja tarkoitan lähinnä koukkuja, eivät jääneet kalat kiinni eivätkä pysyneet. Eipä sitä silloin oikeen saalista kerry. Päätin että oli viimeinen kerta kun lähden noin puutteellisilla ketjukoukuilla kisaan ja eilen tein itse koukut lähinnä SM-kisaa silmällä pitäen. Mihinkään hifistelyihin en tuollaisissa mättöpaikoissa rupea vaan tein kaikista ketjukoukuista yksivärisiä.
Kyseisellä vesialueella en ollut pilkkinyt koskaan ennen kisaa edeltäviä treenikertoja.
Treeneistä sanon sen verran että tuli käytyä vähän siellä sun täällä, mutta torstaina tein jo päätöksen että aloitan pohjoisrannalta läheltä takarajaa, sillä siellä tuntui olevan pienellä alueella suht paljon isoa ahventa. Treenipäivistä lauantai meni melkeinpä sitä tarkkaillessa että meneekö joku onkimaan/hakkaamaan paikkani tyhjäksi - ei mennyt. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi saanut mennäkin sillä menin tälle paikalle kisassa heti alkajaisiksi eikä isoja enää löytynytkään. Vajaan tunnin verran tuhrasin aikaa saaden 250g ja 150g ahvenet sekä noin kilon verran pieniä - ei hyvä. Koitin ketjupilkillä, tapsilla ja morrilla, mutta eipä ollut paljoa eroa pyytävyydessä vaan kaikki antoivat pientä.
Sitten juoksujalkaa melkein 2km siirtymä toiseen paikkaan, paikkaan jossa varmuudella oli hyvin 15g ahventa. Heti ekasta reiästä aloin kiskoa metrin siimalla pikkuahventa (pikkupysty silmäsyötillä) ja sama toistui monella muullakin reiällä. Hieman alle kympin kerkesin siihen 3 tuntiin nostella mitä aikaa jäi ja ehdin vielä kisan viidenneksi. Toisella taktiikalla olisi kyllä hopea vähintään ollut varma mutta eipä mahda mitään. En olisi vain millään uskonut etukäteen että 12kg:llä olisi niin korkealla, sen verran hyvin tuntui niin monessa paikassa kalaa olevan ja isojakin tuli sekaan. Eipä vaan tainnut isompi ahven syödä kisapäivänä alkuunkaan niin hyvin kuin treeneissä.
Ei kyllä toiminut välineetkään kisassa ja tarkoitan lähinnä koukkuja, eivät jääneet kalat kiinni eivätkä pysyneet. Eipä sitä silloin oikeen saalista kerry. Päätin että oli viimeinen kerta kun lähden noin puutteellisilla ketjukoukuilla kisaan ja eilen tein itse koukut lähinnä SM-kisaa silmällä pitäen. Mihinkään hifistelyihin en tuollaisissa mättöpaikoissa rupea vaan tein kaikista ketjukoukuista yksivärisiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)