Pohjoismaiden mestaruuspilkki 16.3.2024 Norja

 Perjantai-illan tiedotustilanteessa julkistettiin PM-pilkin alue. Yllätyksenä se ei tullut, että kisa-alue oli samalla Storsjøen-järvellä kuin esikisakin, mutta havujen toisella puolella. Kisa-alue oli esikisaan verrattuna pieni, mutta kuitenkin ihan reilun kokoinen reilun 70 pilkkijän kisaan. Alue oli noin 4,5km pitkä ja keskimäärin 1-1,5km leveä. Kartan mukaan varteenotettavan oloisia paikkoja oli monella suunnalla, mutta silmään pisti etenkin vasemmalla noin 1,5km päässä olevat kivikot, jotka selvisivät ilmakuvista.

Eteläinen osa kisa-alueesta, lähtörannasta vasemmalla. Punaisella takarajat ja kartalta katsottuna varteenotettavat ottipaikat

Pohjoinen osa kisa-alueesta. L=lähtöpaikka. Ruksilla varteenotettavat paikat ja ?-merkillä pari "jokeripaikkaa". Kuvan oikeanpuoleisen ruksin kohdalla ilmakuvissa näkyneet kivikot.

Joukkuepalaverin pidimme heti kisajärven julkistuksen jälkeen. Palaverissa emme sen kummemmin yhdessä pohtineet kartalta ottipaikkoja, mutta kävimme läpi esikisan osalta varsinkin ottisyvyydet, paikkatyypit ja välinepuolta. Tuntui, että kalaa nousi kaikilla pilkkityypeillä ja jokainen sai keskittyä käyttämään niitä välineitä mitä parhaiten hallitsi. Yhteneväistä oli se, että Vesan esikisan voittosaalista lukuun ottamatta kaikki esikisassa pärjänneet saivat kalansa matalasta alle 3m vedestä. Selkämatalat olivat niitä paikkoja mistä esikisassa pääosin kalat saatiin, mutta toisaalta mantereiden rantoja pilkki todella harva, joten niistä tuli tietoa aika vähän.

Pidimme illalla vielä omaa palaveriamme miesten joukkueen eli minun, Sampan ja Jorin kesken. Kaikkia tuntui kiinnostavan eniten lähdöstä vasemmalle oleva alue sisältäen pitkän saaren takana olevan kivikon, samalla kohtaa selällä olevan saaren ja näistä paikoista kauemmas lähdöstä olevat pari pikkusaarta. Varsinkin pitkän saaren takana olevat kivikot näyttivät ilmakuvista herkullisilta ja muutenkin tuolla alueella oli paljon sopivan syvyistä vettä. Ensisijainen suunnitelmamme oli pilkkiä alemman kuvan eteläisen saaren pohjoispuolelta "varmat täsmäkalat" pois ja sitten siirtyä kivikoille, missä pilkittävää aluetta on runsaasti.

Tulostimme joukkueen kesken Navionics Web Apin kautta kisakartat, jotka asettelimme muovitaskuihin. Kartat oli pakko suojata tuulelta ja sateelta, sillä ennuste näytti kisaan kovaa räntä/lumisadetta navakan tuulen kera. Taittelimme kartat siten, että lähinnä tuo eteläinen osa kartasta jäi muovitaskusta näkyviin. Sen verran varmoja olimme, että siihen suuntaan joka tapauksessa menemme.

Kilpailuaamu koitti, ja täytyy sanoa että tuli kyllä nukuttua huonosti ja pari kertaa piti käydä niistämässä, kun molemmat sieraimet oli tukossa. Kisa-aamuna oli myös kurkussa tuntemuksia, mutta olo oli kuitenkin kilpailukykyinen.

Kilpailussa oli 30min menoaika, ja varsinaista kiirettä ei näyttänyt porukalla jäälle olevan. Kuitenkin näytti siltä, että juuri tuonne lähdöstä vasemmalle kivikoille lähti kaikista eniten väkeä. Näkyvyys oli kovasta lumisateesta johtuen kuitenkin niin huono, että lähtörannasta katsottuna oli mahdotonta sanoa, miten väki hajaantui kauempana. Silmiinpistävää oli, että vasemmalle emme havainneet lähtevän yhtäkään norjalaista, vaan pelkästään suomalaisia ja ruotsalaisia. 

Tässä vaiheessa oli selvää, että meidän taktiikka meni täysin uusiksi, ja vasemmalle ei lähdetä jos eivät norjalaisetkaan lähde. Me päätimme Sampan ja Jorin kanssa jäädä lähtöalueelle tarkkailemaan mihin päin Norjan joukkueen yleisen sarjan miehet lähtevät. Erityistarkkailuun otimme Magnus Riksfjordin. Lopulta norjalaiset hajaantuivat, Magnus lähti kävelemään oikealle kauimmaiselle saarelle, ja kaksi muuta norjalaista seisoivat lähtörannassa vielä 12min ennen kisan alkua, kunnes lähtivät kävelemään rantaa pitkin oikealle...siis suuntaan mihin ei edellisiltana edes harkittu lähteä. Meidän kolmikolla meni täydellisesti pasmat sekaisin, ja arvottiin ihan viimeisille minuuteille asti mitä tehdään. Lähellä oli myös, että oltaisiin jääty lähdöstä lähimmän pikkusaaren rantaan, johon näytti jäävän enimmäkseen juniorisarjalaisia ja naisia. 

Hetken päästä Samppa lähti kahden norjalaisen perään, jotka lähtivät rantaa pitkin oikealle. Jorin kanssa jäimme pohtimaan, mitä teemme. Sitten katsoimme kun Samppa pysähtyikin pari kolme sataa metriä ennen norjalaisia. Emme tienneet mistä on kyse, joten juoksimme kysymään Sampalta että mitä nyt. :D Samppa selitti, että hän antaa ensin norjalaisten rauhassa asettua aloilleen, että he eivät huomaisi että heitä seurataan ja tekisi harhautusta. Kisan alkuun oli enää 5min. Itse ajattelin, että kisan alkuun on sen verran vähän aikaa, että tuskin enää tässä kohtaa harhauttavat. Lähdimme koko kolmikko juoksemaan norjalaisten paikalle, ja ehdimme juuri ja juuri saamaan itsemme valmiiksi ennen kuin kisa alkoi. Norjalaiset asettuivat noin 20m välein toisistaan, ja itse aloitin heidän välistään. Samppa jäi lähtörannan puolelle ja Jori kauimmaiselle puolelle. 

Lähtölaukaus kuului, ja vieressä pilkkinyt norjalainen sai heti isolla tapsipilkillä pari noin 70g ahventa. Itsekin sain yhden hyvin kellertävän noin 40g ahvenen avausreiästä. Koko porukallamme oli kuitenkin varsin hiljaista, mutta Jori sai muutamia ahvenia heti kisan alkuun. Norjalaiset siirtyivät hiljalleen vähän kauemmas rannasta noin 3-4m veteen, kun me muut pilkimme hieman matalampaa vettä. Jorin vierestä sain yhdestä reiästä 4-5 ahvenen putken ja vierestä pari ahventa lisää. Tuli vähän poukkoiltua suunnasta toiseen, ja yhdestä kohtaa tuli vielä pari noin 3 ahvenen reikää lisää. Ahvenet ottivat pilkkiin aika lailla heti kiinni, käytti sitten tapsia tai ketjua. Jori sai vielä yhdestä vanhasta reiästä hyvän putken ahvenia, mutta minulla ja Sampalla alkoi olla hyvin hiljaista. Norjalaisten pilkkiminen oli enempi vähempi kyttäämistä. Saivat kyllä hyvän kokoisia 100-150g ahvenia, mutta ilmeisesti ihan 1-2kpl reiästä ja kyttäämällä eli joutuivat odottelemaan.

Itselläni oli todella hiljaista, ja pikkuhiljaa epätoivo valtasi mielen, että tällä tahdilla ei tätä kilpailua kannata jatkaa. Huikkasin Sampalle, että nyt ei hermot kestä tätä touhua tämän enempää ja vaihdan paikkaa lähtörannan läheiselle saarelle. Kilpailua oli takana jo tunti, eikä minulla ollut kasassa kuin noin 15 ahventa keskipainolta 50g. Juoksin saaren viereiseen niemennokkaan, jossa oli pari ruotsalaista ja yksi suomalainen kisaaja. Sain jo ekan vartin aikana tästä paikasta saman verran kalaa kuin sain ekasta paikasta ekaan tuntiin. Myös ruotsalaiset saivat kaloja, mutta eivät tuona aikana ihan niin paljoa kuin minä. Syönnin hieman hiivuttua joukkueen kapteeni Harry Vinni tavoitti minut, ja kertoi että Mannisen Tarja oli "tokan saaren" kohdalta niemennokasta saanut todella hyvän startin kilpailuun ja reppu täyttyy hyvää vauhtia keskipainolta 70g ahvenista. Harry oli käynyt jo Jorin ja Sampan kanssa jutulla, ja pojilla oli heti noussut reput selkään vinkin saatuaan. :) Itse kokeilin vielä pari kolme reikää tuloksetta, ja päätin tehdä saman. Samalla samaa aluetta pilkkinyt veteraanisarjan Arto Kääriäinen sai saman vinkin ja siirtyi myös samaan niemennokkaan, siis noin kilometrin päähän.

Taisin olla hieman myöhässä, sillä niemennokka oli jo täynnä suomalaisia ja lisäksi yksi ruotsin(?) pilkkijä. Muutamia ahvenia vielä nousi, mutta porukka jatkoi matkaa eteenpäin rei'ittäen. Itse sain yhdestä reikien välissä olevasta raosta vielä 4 ahvenen putken 100g kaloja, ja tuon reiän vierestä vielä yhden ahvenen lisää. Tuon jälkeen hypin välillä syvempään veteen ja sieltä takaisin rantaan...tuloksetta. Kello oli tuossa vaiheessa sen verran, että kisa oli jo puolivälissä. Saaliini tuossa kohtaa aika tarkalleen 2 kiloa. Näytti uhkaavasti siltä, että kisastani tulee aivan täysi fiasko. Porukasta toiseen juokseminen ei enää ollut vaihtoehto, vaan jotain muuta tulisi keksiä. Kuin tilauksesta kapteenimme Harry tuli jutulle, ja antoi vinkin saaren rannassa olevasta rei'ittämättömästä alueesta, jonka lähellä oli kylläkin yli 10 hengen seurue. Lisäksi sain vinkin 200-300m päässä olevasta paikasta, josta Korhosen Helmi oli saanut kaloja melko hyvin, mutta sitten siirtynyt pois kun kuuli Tarjan paikasta, josta tuli isompaa kalaa. 

Hetken tilannetta mietittyäni tulin siihen tulokseen, että saaren rantaan ei kannata mennä, kun lähistöllä oleva porukka todennäköisesti piirittää minut, jos satun kaloja saamaan. Valitsin siis vinkeistä jälkimmäisen, ja lähdin kairailemaan rantaviivaa pitkin kohti paikkaa, mistä oli kaloja tullut. Sillä suunnalla ei ollut muita kuin yksi pilkkijä Norjan naisveteraaneista, joka tuntui viihtyvän varsin pienellä alueella. 

Etenin jyrkkää rantapenkkaa pitkin noin 4m reikävälillä kairaillen. Ensimmäisten 100m matkalla sain kaloja noin joka toisesta reiästä, ja kaloja tuli aina reiästä 1-6kpl. Yhdessä kohtaa uittelin pari minuuttia myös reilun kokoista haukea, joka kuitenkin irtosi. Parin reiän jälkeen oli pienempi hauki kiinni, joka tuli myös ylös asti. Päästin hauen takaisin ja vaihdoin samalla reikää. Tuntui kuitenkin, että vihdoin aloin saada päivän juonesta kiinni, ja reppuun alkoi kertyäkin jotain. Ohitin tämän norjalaisen veteraanisarjalaisen, ja melko pian hänen takaa alkoi kalaa tulla huomattavasti paremmin kuin päivän aikana aiemmin. Arvioisin, että sain ahvenia 12 reiästä peräkkäin, ja rei'itin edelleen hyvin lähelle rantaa nauhamaisesti noin 1,5m veteen. Jossain kohtaa vähän isompaa ahventa nostaessani meni siima poikki, taisi haukien uittelu olla siimalle liikaa. Vaihdoin menettämäni 50mm JK-pilkin tilalle 48mm Sepeteuksen ja kalantulo jatkui kutakuinkin samanlaisena. Pelkästään nämä reiät antoivat arviolta 50 ahventa keskipainon ollessa edelleen noin 50g. Näin kertyikin yhtäkkiä saalista 30 minuutissa 2,5 kiloa. Ainoa hidaste tuossa kohtaa oli kairaaminen! Tuossa rannassa oli aivan järkyttävän raskas kairata. Muutaman pyöräytyksen jälkeen oli varmaan lähelle 10cm vesikerros, ja kaira tuntui hirttävän totaalisesti kiinni. Viimeiset kierrokset väänsin pitämällä kairasta kiinni ja juoksemalla ympyrää reiän ympärillä, kun tosiaan käsistä meni täysin voimat. Välillä koitin myös nostaa sohjoja välissä ylös, ja se helpotti hieman.

Viimeinen tunti kisasta oli yhtä taistelua. Jatkoin vielä samaa rantaa noin 100m, kunnes kaloja tuli enää noin joka kolmannesta reiästä jos sitäkään. Kairaaminenkaan ei muuttunut yhtään helpommaksi, vaan välikerros jäässä tuntui vain pahenevan tai sitten minä hyydyin. Apinan raivolla koitin väkisin vääntää reikiä sen mitä jaksoin. Välillä juoksin takaisin päin vanhojen reikien viereen tekemään uusia, ja välillä takaisin tekemään jonon jatkoksi vielä uusia reikiä. Vaikeaksi meni, mutta sain kuitenkin jonkun verran kalaa lukuun ottamatta aivan viimeistä 15 minuuttia, jonka aikana taisin saada enää 2 ahventa. Tuota ennen sain pienemmällä ketjupilkillä vielä parista reiästä noin 5 ahvenen putken, pitkän vaikeamman hetken jälkeen.

Kisa loppui, ja päällimmäinen tunne oli pettymys. Ahventa oli repussa arviolta kuutisen kiloa, ja tiesin ettei se tule riittämään mihinkään, niin huonosti kisa meni. Arvelin, että sellainen 8 kiloa olisi voinutkin jo olla ihan kärkipään tulos. Punnitusjonossa melko pian kuitenkin selvisi, että ei se kisa sitten ihan niin huonosti mennytkään. Porukan saaliit vaikuttivat kauttaaltaan olevan pienempiä kuin edellispäivän esikisassa. Käytäntö oli, että oman tuloksensa sai vilkaista, mutta tulokset pidettiin muuten salassa iltaan asti, jolloin on palkintojenjakotilaisuus. Hämmästyin, sillä kalaa oli kuitenkin enemmän kuin mitä arvioin, tarkalleen 7594g. Kävin heittämässä pilkkikamat bussin viereen, ja siirryin jonon taakse odottelemaan joukkuekavereiden tuloksia. Ensimmäiseksi Jorin tulos reilut 6kg...vaikutti hyvältä joukkuetulosten kannalta. Nousimme Jorin kanssa lumikasan päälle tähyilemään punnitusjonosta Samppaa. Hetken päästä huomattiin jonossa Samppa ja kädessä mukavan kokoinen kalapussi!!! JES! Ja itse asiassa selkeästi suurin pussi mitä lopulta koko jonossa näkyi, 8,5 kiloa. Ruotsalaisten saaliit olivat vähän kysymysmerkki, mutta kapteenistomme vakuutti, että olemme vahvoilla joukkueena ja muutenkin. Itse en uskaltanut luvata itselleni sijoitusta kuin väliltä 2-4...pessimisti ei pety. :)

Illalla ennakkospekulaatioissa todettiin Suomen olevan vahvoilla monessa sarjassa ja minullekin oltiin jo lykkäämässä hopeamitalia kouraan ennen illan tilaisuutta. Tuloksissa julkaistiin ensin joukkuetulokset ja sen jälkeen henkilökohtaiset 3 parasta. Kun oma nimi näkyi kakkosena oli se pakko uskoa, ensimmäinen henkilökohtainen mitali "isosta PM:stä" oli tosiasia. Näin ehkä pitkäaikaisin unelmani oli totta. Ja kiitos Sampalle, että vielä jatkossa saa tavoitella myös sitä itse henkilökohtaista mestaruutta. ;) Tärkeintä oli kuitenkin nyt pärjätä joukkueena. Suomalaisten ilmeet olivat muutenkin epäuskoisia, sillä niin ylivoimainen oli koko Suomen joukkueen panos. Kaikkiaan 8 eri sarjasta Suomi voitti peräti 6. Kokonaiskalamäärillä mitaten ero oli valtaisa.

Kokonaistulokset:

1. Suomi 98 597g

2. Ruotsi 72 056g

3. Norja 64 795g

Miesten sarjan tulokset:

1. Samppa Ylönen 8593g

2. Atte Mustalahti 7594g

3. Jonas Back 6676g (Ruotsi)

4. Magnus Riksfjord 6481g (Norja)

5. Jori Vihtalahti 6141g

6. Thomas Larsson 6095g

7. Steinar Schjager 5314g

8. Erik Södergårds 5279g

9. Hans Egil Hansen 3477g

Loput tulokset ja lisää kuvia ja juttua TÄSTÄ LINKISTÄ

Vielä muutamia kuvia reissusta:

Kisapäivän sääolot

Palkintojenjaon odottelua

Kisojen jälkeen taas paistoi aurinkokin

"Poika lähti kiertämään bussissa"

Kultakolmikko, yksi Suomen kuudesta

Menestysjoukkue kokonaisuudessaan

Ulkokuvaukset pidettiin jo torstaina, kun tulevien päivien sää oli tiedossa...
aurinkoa ennen ja jälkeen kisojen

Punaisella ympyröitynä omat pilkkimäni paikat ja vihreällä Sampan voittopaikka

Kiitos vielä kaikille reissuun osallistuneille ja erityiskiitos sponsoreille, jotka olivat matkaamme tukemassa:

Sälli Oy

Ellu-pilkit

Liikuttavan onnellinen Enonkoski

Ponsse

Js-matkat

Ariterm Service Oy

Eräluvat.fi

Tapsa-pilkit

Viitasaaren lukio

Kalasydän Oy

Esa Peltonen

Kuljetus Villman

Biomar Oy

Silmäsairaala Valo

SSAB Pulkkila

Varpuke Oy

Pohjoismaiden mestaruuskisojen esikisa 15.3. Storsjøen

 Tässä omaa raporttiani Norjan kisoista, aluksi esikisasta. Esikisajärvihän oli selvillä jo ennen Suomesta matkaan lähtöä. Sen verran kerkesin jo Suomen puolella tietoa paikasta kaivamaan, että järveltä oli pilkitty hiljattain n. 13,5kg kisatulos, ja muutenkin viime vuosina voittosaaliit ovat olleet 10kg molemmin puolin. Sen sijaan yli 10v sitten tuolla voittosaaliit olivat olleet vain luokkaa 3-5kg. Netistä löytyi Youtube-videoita, joissa järvestä saatiin jigillä melko hyvän kokoisia ahvenia ihan hyvinkin. Talvivideoita sen sijaan ei juuri löytynyt, mutta yhdellä videolla joku sai pari ahventa tapsipilkillä 4-5m vedestä. Näillä pohjatiedoilla järvestä lähdettiin reissuun...Ennen kisaa vielä kuulin, että edelliskisassa 2 vai 3vk sitten oli voittajalla ahventen keskipaino ollut 26 grammaa.

Esikisaan otin hyvin moninaisen vapa-arsenaalin mukaan: tapsipilkkejä, pelkkiä morreja, ketjupilkkejä ja värikoukkupilkkejä. Eksyipä repun vapataskuun myös yksi tasuri ja jigi.

Esikisassa oli 30min menoaika, 4h pilkkiaika ja 45min paluuaika. Vettä satoi vaihtelevalla voimakkuudella ja jään päällä oli vettä. Esikisalle en sinänsä arvoa juuri antanut, vaan tarkoitus oli kaivaa järvestä tietoja siltä varalta, että varsinainen kisa olisi samalla järvellä. Lähtörannassa oli havutus, joka meni lähellä olevaan pitkään saareen, ja saaren takana havutus jatkui saaren takana olevaan niemenkärkeen. Veikkaukseni tässä kohtaa oli, että seuraavan päivän kisa-alue olisi havutuksen toisella puolella. 

Päätinkin aloittaa kilpailun lähtörannan havuilta, jos se antaisi yhtään tietoa myös seuraavan päivän oletetusta alueesta. Muutamia reikiä pilkin, mutta havaintoja kaloista ei tullut. Päätin kävellä vajaan kilometrin päähän läheisille pikkusaarille, mihin jäikin jonkin verran kilpailijoita. Lähemmäs kun kävelin, huomasin että kaikki alueen pilkkijät saivat ahvenia. Itsekin aloin heti saamaan kalaa ketjupilkillä kun alueelle pääsin. Ahvenet olivat kohtuullisen kokoisia, noin 30-grammaisia keskipainolta. Kokeilin ketjupilkin jälkeen tapsia samoissa rei'issä kun syönti lakkasi, mutta sain korkeintaan 1-2 ahventa lisää/reikä, eivätkä nuo kalat edes ottaneet heti. Ekat kalat sain n. 2,5m vedestä, mutta nopeasti huomasin ahventa olevan myös matalammassa. Pilkin pari kolme reikää värikoukulla, saaden parhaasta reiästä n. 20 ahventa. Sen verran monta kalaa irtosi reiän reunaan, että vaihdoin hetken päästä takaisin ketjupilkkiin. 

Alueella oli tila aika vähissä, mutta sain jatkuvasti lyhyitä kalaputkia kun kairailin porukan reunaan. Olin ihan hyvässä kalatahdissa, vaikka tulikin otettua rennosti ja välineitä testailtua. Kala-alueen laajuus kiinnosti, ja päätin irtautua porukasta selvemmin ja kävin muutaman sadan metrin päässä koko ajan kairaillen. Koko tältä lenkiltä sain yhden ainoan ahvenen, vaikka tähtäilin reiät n. 2m veteen. Jossain kohtaa "luovutin" ja palasin takaisin kala-alueelleni. Samalla yksi norjalainen tuli jostain kauempaa ja käveli suoraan aikaisemman kala-alueeni viereen. Kello oli tuossa kohtaa noin 12 ja ahventa kasassa arviolta 3kg.

Vaihdoin pienempään silmäpilkkiin ja kokeilin kalaa yhä matalammasta. Sain monta hyvää 10-23 ahvenen reikää pieneltä alueelta, mutta kalan keskikoko pieneni. Perusahven oli 15-20g, mutta välillä sekaan tuli jokunen 50-70g ahven. Yllättävää oli, kuinka tiheästi reikiä sai tehdä kala-alueelle. Tuntui järkevältä tehdä reikiä jopa 2-3m välein ja silti lähes joka reiästä sai kalaputken. Ahvenet ottivat yleensä heti kun pilkin sai veteen. Yhdestä vanhasta reiästä sain yllätyksekseni myös 200g bonariahvenen alle metrin vedestä.

Kala-alue oli lopulta 2m välein täynnä reikää, ja jäljelle jäi oikeastaan kolme eri vaihtoehtoa: kiertää vanhoja reikiä, tehdä uusia vanhojen väleihin tai lähteä syvemmälle/eri paikkaan etsimään uutta paikkaa. Aluksi sovelsin kahta ensimmäistä vaihtoehtoa laihoin tuloksin, ja viimeisen 20min rei'itin vähän syvempää n. 3m vettä "puhtaita" alueita, saaden muutamia lyhyitä kalaputkia. Vaikutti siltä, että loppua kohden vaikeaksi meni muillakin.

Harjoituskisan saaliini reilut 7 kiloa riitti niinkin korkealle kuin yleisen sarjan 6. sijaan. Huomionarvoista oli se, kuinka vähän norjalaisia oli kisassa mukana. Yleisen sarjan kärkisijat menivät pääasiassa ruotsalaisille. Suomen joukkueen varakapteeni, veteraanisarjassa pilkkinyt Vesa Rahikkala pilkki kilpailun suurimman saaliin reilut 9 kiloa. Vesan saalis koostui keskipainolta hyvän kokoisista ahvenista ja ne nousivat morrilla norjalaisten vanhoja reikiä kiertelemällä 5-6m vedestä.

Miesten yleisen sarjan tulokset:

1 Jonas Back Forserum SFK 8686 (Ruotsin maajoukkue)

2 Erik Södergaards Borlange SFK 8132 (Ruotsin maajoukkue)

3 Thomas Ødegård Gjøvik& Toten 7752 

4 Christer Fossen Acerina 7622 

5 Tommy Gustavsen Raufjøringen 7618 

6 Atte Mustalahti Finland 7115 (Suomen maajoukkue)

7 Thomas Larsson Guldkroken 6693 (Ruotsin maajoukkue)

8 Dag Even Nygårdseter Raufjøringen 6541 

9 Magnus Riksfjord Pimpel Sør 6508  (Norjan maajoukkue)

10 Jim Bekken Raufjøringen 6294 

11 Ole Magne Berget Løiten Jff 6293 

12 Samppa Ylönen Finland 6242 (Suomen maajoukkue)

13 Stian Østvåg Acerina 5567 

14 Tom Erik Stømner Raufjøringen 5533 

15 Vojciech Olejarz Odal SFK 5296 

16 Tor Heine Østmo Odal SFK 5265 

17 Tero Kankaopàà Finland 5078 

18 Aasmund Sæther Gjøvik& Toten 4950 

19 Martin Espelid Eidsvoll Skog Jff 4923 

20 Hans Egil Hansen Agder Sportsfiskere 4912 (Norjan maajoukkue)

21 Markus Hansen Odal SFK 4856 

22 Johnny Kildalen Odal SFK 4742 

23 Jori Vihtalahti Finland 4537 (Suomen maajoukkue)

24 Ronny B. Pettersen Acerina 4312 

25 Steinar Schjager Oslo Sportsfiskere 4154 (Norjan maajoukkue)

26 Johan Axelsson SSFK 2284 

27 Kristian Ståhl Forshaga AFK 2113

Haastattelussa Pohjoismaiden mestari Samppa Ylönen

 Suomi jyräsi ylivoimaiseen voittoon Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Norjan Odalissa Storsjøen-järvellä. Kilpailut käytiin sankassa lumipyryssä ja tuulessa 16. maaliskuuta. Oma raporttini kisasta tulee myöhemmin, mutta tässä koko kilpailun suurimman saaliin pilkkineen Samppa Ylösen haastattelu!

Keskellä Pohjoismaiden mestari ja vieressä loput mitalistit

Harjoituskilpailu käytiin 15.3., joka oli lopulta sama järvi, mutta eri alue kuin varsinaisessa kisassa. Kerro harjoituskisasta, mitä havaintoja teit järvestä (kalasto, syvyydet, veden väri, olosuhteet ja välineet yms)?

- Harjoituskilpailussa kilpailijat jakaantuivat pääasiassa pienten saarien ja luotojen ympärille. Itse menin suunnilleen alueen puoliväliin, jonne suuntasi muutamia norjalaisia, joiden toimintaa oli tarkoitus tarkkailla. Kaloja kertyi n. 6,2kg ja sijoitus oli 12/27. Veden väri oli kirkasta ja jo toisesta avannosta sain kilpailun ensimmäiset ahvenet. Kalastin saaren päässä olevalla matalalla alueella n. 3 tuntia, ja ahvenia tuli lähes joka avannosta. Kuitenkin vain yhdestä reiästä tuli yli 10 ahvenen putki. Yleensä avannosta tuli 1-3 ahventa kokoluokassa 30-50g ja ne iskivät välittömästi kun pilkin sai pudotettua pohjaan. Kalastin syvyyksiä 2-5m kuitenkin siten, että yli 3,5m vedestä en saanut tärppiäkään - parhaan syvyyden ollessa noin 2,5m. 

-Viimeisellä tunnilla lähdin kokeilemaan löytyykö lähistöltä isompaa kalaa, saaden vain yhden n. 300g ahvenen. Ongin pääasiassa erilaisilla Saku-pilkeillä sekä vanhoilla, että uustuotannolla testaillen eri värejä niin pilkeissä kuin tapsimorreissakin. Muita testattuja yhdistelmiä olivat mm. 50mm Pöysti ja 40mm McLaren ketjulla, Saukko+, Nipan Prisma ja pari muuta nopeaa tapsipilkkiä. Lopulta tuntui, että kokokuparisen pilkin alla oleva kultapallo/keltaoranssi tapsimorri olisi antanut kaikista parhaiten kalaa, mutta myös kirkkailla pilkeillä tuli saalista saman värisellä tapsimorrilla.

Harjoituskisapäivän sää oli vesisateinen
(Kuva poimittu Ruotsin maajoukkueen Facebook-sivulta, linkki)

 

Selvisi, että kisajärvi on sama kuin harjoituskisassa, mutta alue oli pienempi. Mitä ajatuksia se herätti kisataktiikan suhteen?

- Päällimmäisenä oli helpotus, että vesistö oli sama. Pienemmästä kisa-alueesta johtuen arvelimme saalismäärän putoavan hieman pienemmäksi kuin esikisassa. Perjantain esikisan kaltaisia kalapaikkoja (matalikot/saarien rannat) oli lauantain kisa-alueessa vähemmän, ja arvelimme olevan tärkeätä käydä juuri nämä paikat läpi ensimmäisten pilkkijöiden joukossa.

Lähtöpaikka oli esikisassa ja PM-kisassa sama. Kuvassa vasemmalla rajattu pienempi PM-kisan alue. 
Kisan lähtö X:n kohdalta.

Kerro PM-kilpailun kulusta ja esim. taktiikasta ja käyttämästäsi välineistä? Oliko joukkueella yhteistä taktiikkaa?

- Koko Suomen joukkueen yhteisessä palaverissa kävimme läpi perjantain esikisan havainnot ja lopputulemana oli ajatus mennä onkimaan 30-50g ahvenia matalaan alle 3m veteen. Perjantaina hyviä tuloksia tuli niin tapsi, ketju kuin värikoukkupilkeilläkin sekä joitakin isompia ahvenia syvemmältä mormyskalla. (Esikisan suurin saalis Vesa Rahikkalalla morrilla 5-6m vedestä isommilla kaloilla).

- Miesten joukkueen kesken käytimme illan aikana monta tuntia tutkien useampia eri karttaohjelmia/pohjakarttoja sekä kahta eri satelliittikuvaa. Lopulta kilpailutaktiikaksi tuli lähteä lähdöstä vasemmalle, josta löysimme hyvännäköisiä luotoja sekä kivikoita. Tarkoitus oli myös seurata isäntämaa Norjan joukkueen paikkavalintoja.

- Aamulla kun kisan alkusiirtymä (30min) alkoi oli melkoinen yllätys, kun vasemmalle ei näyttänytkään suuntaavan yhtään norjalaista. Jäimme miesten joukkueen kesken seuraamaan lähtörannan edustalle, kuinka pilkkijät ryhmittyvät, ja lopulta löysimmekin itsemme aloittamasta kilpailua lähtörannasta katsottuna oikealle lahden pohjukasta. Seurasimme alueelle kahta norjalaista. 

- Kilpailun alussa ensimmäisen 45min aikana sain arviolta 700g ahvenia, mutta kalastus oli vaikeaa ja kalat yksittäisiä. Vieressä pilkkineet norjalaiset saivat rei'istä pidempiä kalaputkia itseeni verrattuna. Arviolta noin tunti kilpailun alusta Suomen kapteeni Harry Vinni tuli toista kertaa kilpailun aikana kysymään kuulumisia ja kertoi, että seuraavan niemen takana on kalapiste. Teimme välittömästi sinne noin 1,2km siirtymän Jorin (Vihtalahti) kanssa. Kyseisessä kohdassa oli hyvänkokoista kalaa pienellä alalla, mutta se oli nopeasti ongittu läpi 6-7 suomalaisen ja yhden ruotsalaisen pilkkijän voimin. 

- Tämän jälkeen muut joukkueen jäsenet lähtivät joko ulompana olevan luodon taakse tai jatkoivat rantaa oikealle. Vasemmalle rantaa katsottaessa oli näkyvissä laikkuja lumessa ja itse lähdin onkimaan niitä läpi. Siirryttyäni n. 100m eteenpäin löysinkin kalaa laikkujen ympäriltä/penkasta n. 3m vedestä, saaden jopa yhden pidemmän arviolta 30 kalan putken: seassa yksi 700-800g välille oleva ahven. Loppuajan kilpailusta pilkin rantaa eteenpäin saaden tasaisesti 30-50g ahvenia aina muutamia avannosta. Pilkkinä oli pääasiassa kokokuparinen Saku varustettuna kulta/kelta-oranssilla morrilla n. 5cm tapsissa. Syöttinä käytin eri värisiä kärpäsentoukkia surviaisilla höystettynä.

Tällä Saku-liukupilkillä pilkittiin PM-kultaa! Kuva: Samppa Ylönen

Kisan olosuhteet vaihtuivat esikisan vesisateesta/kahluukeleistä (jäällä paikoin 5-10cm vettä) varsinaisen kisan sankkaan lumipyryyn ja tuuliseen säähän. Vaikuttiko tämä taktiikkaasi tai paikkavalintoihisi jotenkin?

- Ei ollut suurta vaikutusta. Ajatuksena oli lähtökohtaisesti onkia tapsilla joka tapauksessa muutenkin, ja jos löytyisi hurjasti syövää kalaa niin sitten vaihtaa ketjuun. Pilkkien ja morrien väreissä oli kirkkaita ja tummia yhdistelmiä valmiina. Ehkä ainoastaan lumisateen tuomaa oli ajatus etsiä kalaa myös matalammasta alle 1m vedestä.

Kisan aikana satoi uutta lunta jäälle yli 5cm.

Suomi oli kisassa ylivoimainen. Mikä mielestäsi ratkaisi voiton sinulle/Suomelle?

- Vesistö sopi suomalaisille hyvin, koska ahvenia sai monenlaisilla pilkeillä, ja jokainen pääsi onkimaan omilla vahvuuksillaan. Myös kapteenitoiminta oli erittäin laadukasta ja toimi hyvin. Oma kokemukseni oli, että ahvenet tulivat reiästä heti avannon teon jälkeen ja avannolle oli turha jäädä pidemmäksi aikaa odottamaan uutta syöntipyrähdystä. Toisaalta muutama kilpailija sai myös kaloja pitkällä houkuttelulla ja osa sai myös hyvin kaloja vanhoista rei'istä matalasta vedestä. Kuitenkin aktiivinen työnteko palkitsi Suomen työteliästä joukkuetta. 

- Henkilökohtaiseen tulokseeni vaikutti se, että kilpailun puolivälissä löytynyt kala-alue oli laaja, joten siinä oli tilaa useammallekin pilkkijälle tehdä paljon reikiä. Valtava merkitys oli myös sillä, että Heinosen Jari kalasti kenties Norjan kirkkaimman tähden, Magnus Riksfjordin vieressä lähes koko päivän vieden häneltä tilaa ja tärkeitä kaloja. Ilman kyseistä "saman tontin ongintaa" olisi järjestys kärjessä ollut mitä suuremmalla todennäköisyydellä erilainen mitä se nyt oli.

Kuvaile Suomen joukkueen joukkuehenkeä ja kapteenistoa, sekä informaation kulkua kisan aikana?

- Joukkuehenki oli omien havaintojeni ja useamman kerran mukana joukkueissa olleiden kertomusten perusteella erittäin hyvä. Kapteenisto oli loistava ja ammattitaitoinen, Pohjoismaiden paras! Sopiva pilke silmäkulmassa koko ajan. Henkilökohtaisella tasolla sain sen informaation mitä tarvitsin, eli ohjauksen kohti kala-alueita, ja väliaikatietoina kuvauksen yleisestä syönnin tasosta eri alueilla - etenkin sen, että vasen reuna lähdöstä katsottuna oli ollut huono. Hieno esimerkki oli se, kun kapteenisto lähetti yksitellen kilpailijoita alueelle, josta löysin kalaa herättämättä muiden maiden kilpailijoiden mielenkiintoa äkillisellä yleisöryntäyksellä.

Mikä maaottelupilkissä oli merkittävin ero "tavallisiin viikonloppukisoihin" verrattuna?

- Kapteeniston toiminta/tiedonjako.

Milloin ja miten olet aloittanut kilpapilkinnän? Kauanko ja minkä verran olet kisannut?

- Kävin äitini mukana muutaman kilpailun ollessani n. 10v, mutta varsinaisesti kilpapilkintä alkoi vuonna 2003 liityttyäni Suonenjoen talvionkijoihin. Kilpailin tuolloin nuoret alle 18v sarjassa ja kilpailukausia kesti talvet 2003-2006, kunnes täysi-ikäisyyden myötä tuli muita mielenkiinnonkohteita, jotka menivät kilpapilkinnän ohi. Uudelleen kilpapilkintä alkoi pikkuhiljaa vuonna 2017 ajatuksena, että se tukisi kalan etsimisen yms. kautta kilpamormyskointia. Sen jälkeen harrastaminen on ollut enemmän ja vähemmän säännöllistä vaihtelevien elämäntilanteiden takia.

Kuvaile itseäsi kilpapilkkijänä (vahvuudet, heikkoudet, mitä välineitä hallitset)?

- Ongin oikeastaan vain tapsipilkillä, ketjulla vähän ja värikoukulla harjoittelumielessä. Mormuskointia olen harrastanut ja sen laskisin vahvuudeksi. Heikkoutena on kala-alueiden tunnistaminen/löytäminen ja vähäinen kokemus.

Mikä kilpapilkinnässä on parasta?

- Keskustelut samanhenkisten ihmisten ja joukkuekavereiden sekä muiden ihmisten kanssa kisojen pohtiminen ja suunnittelu. Nykyisin laitan ison painoarvon myös lajin tuomalle liikunnalle. Toki onnistumisen kokemukset antavat lisää virtaa myös arkeen.

Sinulla on kalastuksesta muutakin maajoukkue-edustusta perinteisen kilpapilkinnän lisäksi, kerro näistä? Mikä on lajien suurin ero ja tukevatko ne toisiaan jotenkin?

- Muut lajit ovat mormuskointi ja kilpaonginta. Suurimpana erona näissä toki, että kilpaonginta on sulan veden laji, jota voisi lyhyesti kutsua tekniseksi mato-onginnaksi, jossa saa käyttää muun muassa kelaonkea. Kilpaonginnassa ja mormuskoinnissa molemmissa kalastusalue on rajattu pieneksi suhteessa kilpapilkintään, ja niissä saa käyttää houkutusaineita/kalastetaan usein kylläisiä ja täyteen syötettyjä kaloja, johtuen kilpailua edeltävästä harjoittelujaksosta. 

- Kilpaonginnassa koko kilpailuaika ollaan rannalla arvotulla paikalla ja mormuskoinnissa arvotussa ruudussa, jonka koko vaihtelee kilpailijamäärän mukaan periaatteella n. 400m2/kilpailija. Morriruudussa saa varata avantoja lipuilla, joita on käytössä 2kpl/kilpailija. 

- Mormuskointi ja kilpapilkintä tukevat toisiaan jääkalastuksen muotoina osin kaluston, tekniikan ja kalan käyttäytymisen opettelun kannalta. Kilpaonginnan soveltaminen suoraan on hiukan haastavampaa. Siitä saatava suurin tuki talvilajeihin voisi olla kalan käyttäytymisen ja reagoimisen huomaamisen opettelu erilaisiin muutoksiin.

Onko PM-voiton jälkeen vielä suuria tavoitteita pilkinnässä? Kerro muista saavutuksistasi?

- Pilkinnässä tavoite ja toive olisi joku päivä olla saavuttaa joukkue-SM-mitali. Saavutukset ovat aika vähissä, seuraavana PM:n jälkeen ehkä nuorten alle 18v SM-pronssi vuodelta 2004 Luumäen Kivijärveltä.

Onko sinulla ideoita, miten saataisiin lisää nuoria pilkkikisoihin?

- Lajin esille tuominen lasten/nuorten keskuudessa sekä seura-aktiivien toiminta kerhotoiminnassa ja yhteiskyytien yms. järjestelyn kautta mahdollistaa kilpailuharrastuksen. Pahoin pelkään, että näillä ei lisää nuoria vielä saa houkuteltua mukaan. Ehkä yksi mahdollisuus olisi sallia nykyisin muodissa oleva luotain-pilkintä. Kilpailupuolelle voisi olla helpointa saada sellaisia lapsia/nuoria, jotka käyvät pilkillä jo muutenkin. Kilpailutoimintaa voisi esitellä esimerkiksi kouluissa.

Miten kausi tästä jatkuu?

- Pari pienempää kisaa etelässä ja haaveena olisi päästä lähtemään Kuusamon pilkkiviikolle.

Tässä vielä kilpailun kokonaistulokset miesten sarjan osalta:

1. Samppa Ylönen 8593g

2. Atte Mustalahti 7594g

3. Jonas Back (Ruotsi) 6676g

4. Magnus Riksfjord (Norja) 6481g

5. Jori Vihtalahti 6141g

6. Thomas Larsson (Ruotsi) 6095g

7. Steinar Schjager (Norja) 5314g

8. Erik Södergårds (Ruotsi) 5279g

9. Hans Egil Hansen (Norja) 3477g.

Loput tulokset löytyy esimerkiksi Tästä linkistä

Hämeen PM-pilkki 10.3. Längelmävesi Säynäniemi

 Hämeen PM-kisat pidettiin samassa paikassa viimeksi vuonna 2020, jolloin sijoituin kuudenneksi. Tätä edellisellä kerralla kisa tuloksena oli punnituksesta myöhästyminen, joten ihan putkeen ei ole aiemmat piirin kisat tuolla mennyt. Nyt lähinnä tavoitteena oli vaan pilkkiä ehjä kisa.

Treenaamassa kävin kisaa edeltävänä perjantaina klo 13-17.30 ja lauantaina klo 10-14.

Perjantain treeni oli pitkään yhtä tuskaa, kun kaloja ei löytynyt. Ensimmäiseen 3 tuntiin yksi ainoa reikä, josta olisi kalaa tullut vähän reilummin, mutta siinäkin koko oli kymmengrammaista. Kalaa etsin ihan muutaman kymmenen sentin vedestä noin 3m syvyyteen. 

Lopulta erään pienen saaren edestä löytyi hyvä kalareikä, ja noin 30g ahventa tuli koko ajan. Kaiku oli mukana ja näin kalaa olevan alla paljon. Ympäriltä en kuitenkaan kaloja löytänyt. Noin 300 metrin päästä osui yksi kohtuullinen kalareikä ja 100m tästä kaksi hyvää reikää lisää. Kala tuntui ottavan nihkeästi tapsiin, mutta värikoukkuun se löi heti kiinni.

Tuon jälkeen pilkin ihan mielenkiintoista kivikkoista lahtea, jossa en ollut ennen käynyt. Muutamia reikiä tein, mutta hiljaista piteli. Kello oli tuosss vaiheessa jo jotain 16.30, ja päätin potkukelkotella katsomaan vielä yhden täsmäpaikan. Sieltä ei yhtään erityisen hyvää reikää osunut, mutta kalaa tuntui olevan laajemmin kuin missään muualla. Vähän matkan päästä pieneltä selkäpakalta sain myös parista reiästä kaloja, jonka jälkeen lähdin potkukelkkailemaan kohti autopaikkaa. Matkan varrelta kokeilin vielä yhden paikan, josta sain useammasta reiästä vielä muutamia särkiä ja ahvenia. Oli jo sen verran hämärää, että kala ei enää syönyt.

Lauantaina tarkoitus oli etsiä vielä varapaikkoja kisaan, ja pari kohtslaista paikkaa löytyikin. Päivän ekasta reiästä eka ahven painoi 520g, mutta muuten alueen kala oli pientä. Tein vielä tarkastuskierroksen perjantain parhaille paikoille, ja tuo tarkistuskierros oli erittäin tarpeellinen. Kala nimittäin oli näillä paikoilla liikahtanut selvästi syvempään, käytännössä 1,5-2m vedestä kolmeen metriin.

Sunnuntaina kisassa juoksin suoraan kalapaikalle yli 7km päähän, samalle paikalle tuli myös Jyri joka treenasi saman paikan edellispäivänä. Ehdin juuri ja juuri tuon alkusiirtymän 45 minuutissa. Ensimmäiset pari minuuttia menikin siimojen selvittelyyn, kun vavat oli juostessa heiluneet sen verran voimakkaasti että pari koukkua oli irronnut vavasta.

Ehdin yhden ahvenen saamaan ekasta reiästä kun Jyri tuli perässä alueelle, ja alkoi myös saamaan heti kaloja avausreiästä. Itse sain ekasta reiästä ehkä 1,5kg ahventa, ja seuraavasta suunnilleen saman verran. Kolmas reikä olikin vielä parempi ja antoi myös eniten bonariahvenia, tuo taisi olla noin 2kg reikä. Tätä reikää pilkkiessäni vaihdoin värikoukkuvehkeet silmäpilkkiin. Tässä kohtaa oli kisaa mennyt varmaan alle tunti. Kalaa sain lähes joka reiästä tuon jälkeenkin, mutta kalaputket koko ajan lyhenivät. 

Tuossa kohtaa aloin pilkkiä selvästi syvempää vettä ja Jyri jatkoi etupäässä matalan pilkkimistä. Yhdestä reiästä sain 19 ahvenen putken, muuten kaloja tuli pääosin 5-10kpl jokaisesta reiästä. Seassa kun oli yli 50g ahvenia, niin moni reikä antoi sen noin puoli kiloa ahventa. Tuollakin tavalla saalista kertyi hyvin, mutta noin 10 reiän jälkeen kala-alue tuntui loppuvan ja siirryin Jyrin seuraksi matalampaan. Samalla vaihdoin välineeksi pienen tapsipilkin. Heti ekasta reiästä sain varmaan 50 ahvenen putken, mutta valtaosa kaloista oli kokoa 10-15g. Seuraavasta reiästä sain vielä muutamia ahvenia, mutta sitten taas useampi reikä tyhjää.

Vilkaisin kelloa ja pilkkiaikaa oli tasan tunti jäljellä. Aika tehdä päätöksiä, samalla alueella loppuaika vaiko siirto varapaikalle? Hieman empien päätin juosta varapaikalle vajaan kilometrin päähän. Jatkoin tapsilla, mutta 10g ahventen lisäksi sain vain särkiä. Vaihdoin värikoukkuun, ja sain harvakseltaan pikkuahvenia.

Pari reikää tein lisää, ja molemmista tuli pikkuahventa. Yhden reilu 100g ahvenen sain sekaan ja muutaman 20-40g, kaikki loput olivat 10-15g. Tein vie pienen siirtymän ja kokeilin muutaman reiän, mutta en saanut kuin 3 ahventa. Kala oli tuossa selvästi liikahtanut treenistä. Aikaa oli enä vartti ja juoksin vielä takaisin edellisille rei'ille, saaden vanhoista rei'istä vielä muutamia pikkuahvenia. 

Viimeisen tunnin siirtymä oli tällä kertaa virheliike, mutta sijoituksia se ei maksanut, kun erot olivat sen verran suuret. Niko voitti kisan ylivoimaisesti 5g alle 15kg saaliilla, itse olin toinen ja Jyri kolmas. 

Tulokset miesten sarjasta:

Miehet
1 Saarinen Niko Hattulan Kalamiehet 14995
2 Mustalahti Atte Linnavuoren Urheilukalastajat 12208
3 Korkeila Jyri Hattulan Kalamiehet 11178
4 Salminen Jouni Virtain Pilkkijät 8644
5 Laaksonen Kimmo Toijalan Seudun Kalamiehet 8554
6 Salminen Urpo Virtain Pilkkijät 7595
7 Särkkä Mikko Lentokala 7087
8 Virtanen Petro Hattulan Kalamiehet 6937
9 Sauren Mika Toijalan Seudun Kalamiehet 5700
10 Lehto Kalle Valkeakosken Kalaveikot 5130
11 Siivonen Markus Tervakosken Kalakilta 5032
12 Mäkinen Samu Valkeakosken Kalaveikot 4950
13 Saarinen Marko Linnavuoren Urheilukalastajat 4682
14 Mutanen Juha Valkeakosken Kalaveikot 4307
15 Tanner Pasi Linnavuoren Urheilukalastajat 4174
16 Musturi Tommi Oriveden Onkijat 3750
17 Bankowski Tommy Oriveden Onkijat 3657
18 Laurila Kai Virtain Pilkkijät 3061
19 Mattila Kristian Lentokala 3014
20 Rantanen Juha-Matti Lentokala 2920
21 Korhonen Ila Hämeenlinnan Urheilukalastajat 2365
22 Lehtimäki Pasi Toijalan Seudun Kalamiehet 1850
23 Nilosaari Kari Parkanon Urheilukalastajat 1665
24 Matero Timo Linnavuoren Urheilukalastajat 483
25 Toiva Tomi Linnavuoren Urheilukalastajat 373

Sm-pilkki Kuopio 2.3

 "Neljän vuoden odotus" on ohi ja maaliskuun toinen päivä pääsimme kisaamaan SM-pilkit Kuopiossa Kallavedellä. Kisaan tuli treenattua pari päivää 2020 vuonna, yhtenä päivänä viime talvena ja vielä tänä talvena parina päivänä. Ylivoimaisesti parasta kalantulo oli viime vuonna kun kävin kisa-alueella tammikuussa, kun olin Kuopiossa ohikulkumatkalla pohjoiseen. 

Monenlaisia suunnitelmia tämän vuoden treeneihin oli, mutta lopulta oli koko treenireissuun lähtö kysymysmerkki flunssan vuoksi. Lopulta päätin lähteä, mutta treenata kevyemmin pienellä alueella. Treenasin siis Puiroonlahdella ja sen edustalla molemmat päivät. Yksi kohtalaisen hyvä paikka vuodelta 2020 jäi pois kun aluetta rajattiin Ilvessaaren takaa.

Kalaa sain tämän vuoden ekana treenipäivänä ihan hyvin, kun vertasi mitä muilta kuuli. Muutaman kalan otin korkeintaan reiästä ja noin 3kg oli treenisaalis. Kaksi selkeätä aluetta löysin joissa oli kalaa hyvin. 8kpl ahvenista ylitti 100g painon. Ahvenet nousivat 1-3m vedestä.

Toisena treenipäivänä alkoi vesi nousta jäälle treenirei'istä. Tuosta päivästä ei kauheasti ole kerrottavaa, niin nihkeätä oli. Yhtäään selkeää kalapaikkaa en löytänyt ja treenisaaliskin oli vain noin kilon verran. 

Sitten kisapäivään! Kisassa oli siis 45min menoaika ja tunnin paluuaika, pilkintäaika klo 10-14. Jäälle oli tehty vaihtelevassa kunnossa olevia kulku-uria, jota pitkin lähdettiin juoksemaan kohti takarajaa. Paikoin olosuhteet oli sen verran rankat ettei juosta jaksanut. Alkusiirtymä meni hyvin ja pääsin Puiroonlahden perälle muutaman minuutin yli klo 10, joten heti sain alkaa pilkkimään.

Alku oli todella vaikea. Tein kymmenkunta reikää ja sain kaksi pikkuahventa. Alueen muista pilkkijöistä näin kahden saavan jonkinlaisen kalaputken, mutta ei kovin montaa. Yllätyin kuitenkin, että heti kisan alussa tuonne perälle saakka tuli noin paljon väkeä. Treenissäkään en tuolta hyvin saanut muuta kuin tästä aloituskohdastani, ja päätin juosta kilometrin takaisin päin kohti lähtöä...sille alueelle missä treenissä oli kaikkein laajimmin kalaa.

Kävi kuten vähän pelkäsinkin, eli tuo alue oli suurimmalta osin rei'itetty jo kisan ekan vajaan tunnin aikana. Kokeilin muutamia tyhjiä välejä, mutta hiljaista piteli. Tästä jatkoin vielä sata metriä eteenpäin, ja joukkueessamme ollut Eero sanoi ahventa olevan kasassa noin kilon verran. Tein reiän ja nostelin heti ahventa puolisen kiloa samasta reiästä. Viereisestä reiästä sain myös vajaat 10 ahventa lisää. Muutamia tyhjiä reikiä tuon jälkeen, jonka jälkeen sain varmaan lähemmäs kilon reiän, vaikka tuon reiän kairasin vain alle 3 metrin päähän vanhoista reijistä.

Tuon jälkeen pyörin alueella vielä jonkin aikaa, mutta kaloja en saanut. Päätin lähteä edelleen lähtörantaa kohti, ja ihmettelin kun yksi pienen pieni "treenipiste" oli vielä jäänyt täysin reijittämättä. Eka reikä tähän ja 4kpl ahvenia ylös. 3 seuraavaa reikää oli kuitenkin tyhjiä, mutta sitten osui hyvin. Sain ketjulla ja silmällä yli 30 ahventa putkeen. Sitten kun hiipui, sain vielä tapsilla lähes 40 ahventa lisää, mutta koko pieneni koko ajan. 

Tätä reikää pilkkiessäni ympärille kerääntyi sen verran paljon porukkaa, että kisan loppu meni jälleen vaikeaksi. Yhden noin 20 ahvenen reiän vielä sain lähialueelta ja ihan kisan lopussa muutaman ahvenen vanhasta reiästä, mutta muuten oli hiljaista. Jälkikäteen ajatellen olisi vain viimeisen 30min aikana pitänyt kunnolla irtautua tuosta porukasta. Toisaalta kisa meni sen verran penkin alle, että tuossa vaiheessa olisi jo ihme tarvittu.

Minimitavoitteeni kisaan oli 5kg ahventa, ja se jäi nyt todella kauas. Tulos tällä kertaa 3190g ja sijoitus 55. Ei vain askeleet osuneet lankulle tässä kisassa, väärässä järjestyksessä/vääriä kohtia tuli pilkittyä. Aloituspaikkani läheltä pilkittiin miesten sarjan hopea ja kaksi muuta top 10 sijoitusta. Kalaa siis olisi ollut kun vain olisi kohdalle osunut. Mutta treenien perusteella en olisi uskonut että Puiroonlahdesta tulee yli 5kg tuloksia näin monta.

https://smpilkki2024.fi/smpilkki2024.html

Tulokset linkin takaa

Suurahvenpilkki, Lahden Vesijärvi 24.2.

Vesijärven Suurahvenpilkkiin osallistuin tänä talvena toista kertaa. Edellisen kerran osallistuin kun tuo järjestettiin ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten ja silloin sijoituin viidenneksi. Sittemmin säännöt ovat jonkin verran muuttuneet, nyt kisattiin 4 pisimmästä ahvenesta kun tuolloin ekalla kerralla 3 pisimmästä ahvenesta. Alamitta oli nyt myös varsin alhainen 22cm. Kisassa saa käyttää kaikua.

Kisa-aika oli 10-15, puolen tunnin siirtymillä. Jäällä paikoin reilusti vettä jäällä. Aloitin yli 3km päästä lähdöstä pilkkien noin 4-5m vesiä. Hiljaista piteli. Melkein missään reiässä ei edes näkynyt kaloja. Sitten kun näkyi taisivat ne olla särkiä. Matalampaan kun menin löysin pikkuahvenia, mutta niitä ei nyt jääty onkimaan. 

Kisaa oli mennyt jo 2 tuntia, enkä ollut saanut varmaan yhtään edes yli 40g ahventa. Muuten pilkin koko ajan tasurilla, mutta parissa reiässä totesin morrin avulla, että pikkuahventa on....

Tuossa kohtaa vähän luovutin ison ahvenen etsimisen, ja siirryin paikoille jossa olen ihan normikisoissa saanut sekaan yli 100g ahvenia. En kerennyt pilkkimään kuin 3 ensimmäistä reikää niin oli "mittakalat" kasassa. Vettä oli alla alle 2 metriä ja uitin tasuria puoli metriä jään alla. Osan kaloista sain levyperätasurilla ja osan karvaperällä, isoin 28cm otti karvaperätasuriin.

Tein alueelle vielä muutaman reiän, mutta en tainnut saada yhtään senttiä enää tulosta korotettua. Loppuajan pilkin 4-6m vesiä ja löysinkin hyvin kalaa, mutta suurimmatkin olivat kokoluokkaa 100-150g.

Vaikea kisa, mutta toisaalta oli vasta toinen pilkkipäivä Enonselällä tänä talvena, joten ihan viime päivien tietoja ei ollut. Yllätyin, että saaliini riitti niinkin korkealle kuin viidenneksi, joten toistin saman sijoituksen kuin tuolla viimeksi. Osanottajia oli 59 miesten sarjassa. 

Tässä tulokset kärkipäästä miesten sarjasta: (4 ahvenen yhteismitta)

1. Atte Ilonen 122cm

2. Jari Närhi 108 (suurin 29)

3. Timo Rämä 108 (suurin 28)

4. Pauli Nipuli 104

5. Atte Mustalahti 100

6. Kari Auvinen 99 (suurin 27)

7. Mikko Saarelainen 99 (suurin 26)

8. Jesse Ilonen 94

9. Ilkka Piilonen 93

10. Henri Piilonen 92

 

Pyhäjärven kisa, Kierimo 17.2.

Pyhäjärven kisaan lähdöstä tein päätöksen flunssan vuoksi vasta kisa-aamuna. Aamulla olo tuntui kohtalaisen hyvältä, joten päätin lähteä kisaan. Sääennuste näytti tuulista nollakeliä, ja jäällä oli paikoin reilusti vettä, mutta paikoin myös jonkun verran lunta kuivemmilla paikoilla. Treenaamassa olin käynyt pikaisesti edellisenä viikonloppuna, tehden 5-10 reikää muutamalle eri alueelle. Tuolla otannalla parhaiten kalaa tuli Kierimosta eli hyvin läheltä kisan lähtöpaikkaa. Treenissä en tainnut saada kuin yhden tai kaksi yli 50g ahventa, jotka tulivat Ohralahdesta.

Aloitin kisan kohdasta, jossa viikkoa aiemmin sain parista reiästä peräkkäin hyvin kaloja. Nyt piteli hiljaista, ja lähdin kairailemaan kohti lähtörantaa. Aika moni näytti vetävän kalaa hyvää tahtia heti ekasta reiästä. Minulla päivän 3 ekaa reikää oli tyhjiä, neljännestä sain muutaman ahvenen ja viidennellä reiällä istuin noin tunnin saaden ehkä 7 kiloa ahventa. Peruskala oli 25-30-grammaista, ja silloin tällöin tuli sekaan isompi yksilö 50-200g. Tuon reiän jälkeen tein pari hutireikää ja parista reiästä sain lyhyen kalaputken. Sitten osui taas paremmin ja taas sain noin 7 kiloa ahventa samasta reiästä noin tunnissa. Kaikki ympärilläni pilkkivät näyttivät myös saavan pitkiä putkia samoista rei'istä. 

Reikä hyytyi siis noin 7 kilon jälkeen, ja tein noin 15m päähän seuraavan reiän. Sama homma, jälleen noin 7kg reikä. Kun tuo reikä alkoi hyytyä, oli repun astia aivan täynnä kalaa. Kippasin valtaosan kaloista pariin muovipussiin ja heiluttelin jonkun aikaa käsiä saadakseni lämpöä. Tein uuden reiän ja jatkoin pilkkimistä ja vilkaisin samalla kelloa: tunti kisa-aikaa jäljellä. Tuosta reiästä sain vielä 50-60 ahventa putkeen, mutta kalan koko pieneni koko ajan. Viimeisen tunnin aikana sain vielä tuon jälkeen yhden noin 50 ahvenen reiän, mutta muuten loppu oli vaikea. Yhtään yli 40g ahventa en enää viimeiseen tuntiin saanut. Olin myös koko kisan pilkkinyt ahvenet yhdellä vedolla ylös, mutta viimeisen 30min pilkin aivan pohjan tuntumasta, kun en oikein enää ylempää kaloja saanut.

Yksi tuollainen 7kg reikä kun olisi vielä viimeiselle tunnille osunut, olisi oma kisaennätys mennyt rikki ja ehkä samalla se 30 kilon rajapyykki. Mutta jäi jälleen seuraavaan kertaan! Joka tapauksessa oma kappalemääräennätys kisoissa meni varmasti rikki ja kisan voitto tuli. Tuossa 27 kilon saaliissa arvioisin olevan 950-1000 ahventa. Noin 2 kiloa seassa oli fileerattavan kokoisia, mutta loput 25 kiloa aika lailla samaa miljoonaveljeä 15-35 gramman väliltä. Kisan pilkin koemielessä 45mm mittaisella Kaj-pilkillä ketjun ja silmän kanssa, vaikka kaiketi tuokin pilkki on värikoukkupilkiksi suunniteltu. Mitään muuta pilkkiä en kisassa edes kokeillut. 

Kyllä sormet on kovilla näissä kisoissa. Mutta ehkä noihin sormenpäihin tulee pikkuhiljaa paksumpi iho ja kovettumat jos koko talven viikoittain 1000-2000 ahvenelta taittaa niskat. Teippaustakin kokeilin jo aiemmin Roineen kisaan, mutta eipä nuo teipit sormissa kauaa pysy kun kädet kastuvat. Ekan tunnin jälkeen taisin Roineen kisassa repiä viimeisetkin teipit irti. Kalantappotekniikasta sen verran, että kaikilta alle 150g ahvenilta taitan niskan vasemmalla kädellä, taittaen kalan niskan oikean jalan sisäreiteen. Kierimon kisassa muutaman kerran kävi niin, että kohmeisista käsistä ahven onnistui hyppäämään reppuun. Onneksi sieltä kuolleiden seasta oli helpohko löytää yksi pomppiva yksilö, jotta sai siltäkin hengen pois. 

Rajusti on kalaa Kierimon alueella. En muista käyneeni koskaan kisaa, jossa 25 kilolla on pilkitty nelossija, varsinkaan järvikisoista.

Kuvassa isoimmat ahveneni + viidenneksi sijoittuneen Pasin kaloja.

Tulokset:

naiset:

1. Pernu Heidi 11675g
2. Järvinen Marja 8870g
3. Tuppurainen Mirja 8210g
4. Kahilainen Irma 7730g
5. Rintamaa Margit 4315g
6. Rodziewicz Airi 2100g

veteraanit +65v:

1. Rämö Jari 19610g
2. Rantanen Väinö 17010g
3. Välkki Pekka 16330g
4. Järvinen Pertti 14280g
5. Piironen Pertti 14220g
6. Helin Matti 13815g
7. Ahlman Tapio 13330g
8. Murtokanta Antti 12520g
9. Huurre Arto 11795g
10. Kahilainen Rainer 11480g
11. Honkanen Veini 6680g
12. Lamminpää Heikki 4690g
13. Käpynen Antti 3915g
14. Sytelä Antti 3555g
15. Rintamaa Keijo 655g

miehet:

1. Mustalahti Atte 27240g
2. Lehtimäki Pasi 25740g
3. Rintamaa Pekka 25460g
4. Kankaanpää Tero 25400g
5. Tanner Pasi 22240g
6. Leppänen Ahti 17090g
7. Liikaoja Rami 17000g
8. Näppinen Jouko 14320g
9. Saarinen Niko 14010g
10. Aaltonen Valtteri 7290g 

suurin ahven ja suurin muu kala: Kahilainen Rainer ahven 345g ja kuha 510g 

ahventa yht:375,275kg

Pilkkimaajoukkuekarsinta 10.2.2024 Laivaniemi/Tornio

Tämän vuoden pilkkimaajoukkuekarsinta oli huomattavasti pohjoisempana kuin kertaakaan aiemmin kun olen kyseisissä kisoissa käynyt. Ajelin kisaa edeltävänä päivänä Kemiin yöksi. Alkumatka ei ollut lupaava, kun jo Oriveden kohdalla pakkasen ollessa -31 lakkasi auton ohjaustehostin toimimasta. Noin puolen tunnin päästä tuo ihme ja kumma alkoi kuitenkin toimimaan ja pääsin jo iltapäivällä Kemiin. Käväisin Ajoksessa pilkillä vielä pari tuntia kun valoisaa oli. Tarkoitus oli testata kairoja kisaa varten ja vähän syöntiäkin. Kisastahan ei etukäteen tiennyt missä se pidetään, mutta järvet ovat alueella sen verran harvassa, että vahvemmin veikkasin kisan olevan merellä. Ajoksessa oli kala kohtalaisella syönnillä, ja sain ahventa ehkä hieman vajaat 4kg tuon parin tunnin aikana. Kala ei tuntunut olevan kovin nirso välineistä.

Kokoontuminen oli kisa-aamuna siis Keminmaan Citymarketilla, josta sai ohjeistuksen kisapaikalle siirtymiseen. Tuonne oli ehkä vartin ajomatka, hieman pohjoisempaan Tornion puolelle. Kisakartan kun sain käsiini, oli aivan selvä homma mille alueelle kisassa suuntaan. Takarajalle oli matkaa noin 2km, ja noin kilometrin säteellä lähdöstä ei syvyyskartan mukaan mistään löytynyt vettä yli kahta metriä.

Kisa-alue

Aloitin kisan Leppikarin länsipuolen kivikoilta. Päätin aloittaa kisan värikoukkupilkillä, sillä ainakin Ajoksessa se toimi. Ihmettelin, kuinka vähän valitsemaani paikkaan tuli väkeä kisan alussa. Suurin osa porukasta jäi aluksi tuon syvimmän 4,2m montun ympärille, sekä takarajan länsiosiin.

Kisa alkoi ja hiljaista piteli. Kairailin Leppikaria kohti noin 20m reikävälillä edeten, tähdäten reikiä 2-3m vesiin. Ensimmäisen 20 minuutin aikana näin ainoastaan yhden kisaajan saavan yhden ahvenen. Kymmenkunta minuuttia myöhemmin sain itse värikoukulla ensimmäisen ahveneni. Tuo yksikin ahven riitti siihen, että väkeä lipui alueelle yksi toisensa jälkeen. Kahden kisaajan näin saavan pari ahventa läheltä tuota reikää, josta itse sain ainoan ahveneni, joten itsekin palasin alueelle. Ensimmäinen reikä palattuani oli tyhjä, mutta seuraavalla reiällä alkoi tapahtua. Taisin saada tapsilla 8 ahventa peräkkäin, ja syönnin tauottua vielä morrilla 4 ahventa lisää. Tuossa vaiheessa vaikutti hyvältä, mutta vaikeaksi meni. Tyhjää, tyhjää ja tyhjää. Väkeä tuli ympärille paljon, eikä lähialueella ollut enää tilaa tehdä reikiä järkeviin kohtiin. Osa kisaajista nosteli edelleen harvakseltaan ahvenia, mutta osa lähti melko pian alueelta pois.

Kisaa oli mennyt ehkä tunti, ja arvioisin 80% koko osanottajamäärästä olevan noin 200-300m pitkällä alueella. Juuri tuolla alueella, mitä etukäteen ajattelin rei'ittää. Oli selvä, että kalapaikkoja ei tällä kisa-alueella ollut montaa. Päätin itsekin pysytellä tuolla seudulla kisan loppuun asti, yrittäen vain tehdä kovasti reikiä ja toivoa että joku putkireikä osuisi vielä kohdalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan koko loppukisan paras reikä oli 2 ahventa. Tuntui, että paremman saaliin olisi saanut vain jäämällä istuskelemaan jonnekin. En tiedä sitten toimiko omat välineetkään, vaikka tuolla ainoalla päivän hyvällä reiällä kalat ottivat kyllä ahnaasti kiinni. Suurin osa kilpailijoista näytti pilkkivän Ellu-pilkillä ja 10-15cm tapsilla.

Punnituspaikalla yllätyin, kuinka "paljon" porukka oli kuitenkin saanut kisassa kaloja, vaikka kisan aikana tuntui ettei juuri kukaan saanut oikein mitään. Luulin että olisin sijoittunut kisassa edes puoliväliä paremmalle sijoitukselle, mutta tällä kertaa oli tyytyminen 13/21 sijaan. Kisan voittosaalis nousi aivan oman päivän parhaan reikäni vierestä, lähes kaikki samasta reiästä. Saaliini 1302g kertyi noin 25 ahvenesta, joten omat kalani taisivat olla myös vähän pienempiä kuin porukalla keskimäärin. Jälkikäteen ajatellen olisi tarvinnut vain kökkiä "tyhjillä" rei'illä pidempään, että olisi saanut niitä kaloja. Voi myös olla, että käyttämäni Pöystin värinäpilkki ei myöskään ollut paras mahdollinen valinta päivän olosuhteisiin, noin 30cm pakkautunutta lunta ja ehkä 55cm kerrostunutta jäätä. Noh, ehkä tästäkin päivästä jotain tuli opittua nihkeämpien kisapaikkojen pilkkimisestä.

Tulokset: (3 parasta/sarja edustamaan Suomea ensi talvena Ruotsissa pidettävään maaotteluun)