torstai 22. lokakuuta 2015

Lahden Vesijärven venepilkinnät

Venepilkinnät jäävät/jäivät tänä syksynä todella vähiin. Syys-lokakuun vaihteessa tuli kuitenkin pari kertaa järvellä käytyä pikaisesti, eli parin kolmen tunnin venepilkintäsessiot. Tuon jälkeenkin olisin järvelle lähtenyt, mutta flunssa jätti pari kalastuskertaa väliin. Nyt on mahdollista, että Vesijärvelle suuntaan ensi kerran vasta tammikuussa, sillä siihen asti majailen etupäässä Pirkanmaalla. Seuraavan kahden viikon aikana mahdollisesti käyn Vesijärvellä kuitenkin "iltasyönnillä".

Viime kalastuskerta oli melkoinen fiasko, sillä tuuli oli monin verroin kovempi kuin mitä kuvittelin. Ensimmäinen pari tuntia olikin tosi epätoivoista aallokossa soutelua, ja useaan kertaan aalto tuli aina veneen pohjalle saakka. Viimeisen tunnin ajaksi tuuli hieman tyyntyi ja yritin ajopilkkiä, vaikkakin se muistutti enemmän uistelua kuin pilkintää vauhdista johtuen. Muutaman ruokakoon ahvenen onnistuin lopussa saamaan yllättävän matalasta noin 4-5m vedestä. Harmi vain, että nuokin kalat jäivät lopulta hyödyntämättä kun kuumeen kourissa en jaksanut kaloista mitään valmistaa.

Tuosta edellinen kalareissu tuotti paremman saaliin, vaikka kala oli yllättävän pahasti hakusessa. Alle kuuden metrin vedestä oli aivan turha edes yrittää, edes pikkuahventa ei tahtonut se matalammasta saada. Tunnin hakemisen jälkeen kalaa kuitenkin löytyi melko tutulta alueelta noin 8-10m vedestä, mutta kokoluokka oli ihmeen pientä ja suurin ahvenkin oli vain 280 grammaa. 50-100g ahventa sen sijaan oli alueella erittäin runsaasti ja se oli myös kovasti syönnillään. Perattavaksi kelpuutin saaliista noin nelisen kiloa ahvenia, joten ruokakoon kalat olivat vielä vähän hakusessa.

Välineiden osalta kokeilin vähän eri tyyppisiä vermeitä kuin mitä aiemmin olen käyttänyt. Pääasiassa käytin suurikokoista tapsipilkkiä, jonka päässä nro 10 kolmihaarakoukku tai vaihtoehtoisesti perho nro 8 koukulla. Kolmihaarakoukku oli ainakin siitä toimiva, ettei siitä päässyt yhtään ahventa matkalta irti. Syöttinä käytin lisäksi ahventen silmiä ja kärpäsentoukkia. Käyttämäni pilkki oli painava, mutta hieman leijaava ja siihen otti välillä moneen kertaan peräkkäin ahven kiinni jo vajoavaan pilkkiin.