tiistai 26. marraskuuta 2013

Kausi lähenee alkuaan - Liukuslahdella 4,5cm jäätä

Kauden alku alkaa olemaan täällä Pirkanmaalla lähellä, ja jotkut jo kauden avasivatkin. Itse tyydyin vasta hieman kävelemään rantajäillä.

Tässä tuosta kävelystä pieni video:




Jäätilanne tosiaan aina sen verran vaihtelee, että näin suurelle lahdelle en vielä uskalla lähteä. Kauden avaan kyllä joka tapauksessa viimeistään maanantaina, mikäli kelit viikonlopuksi uudelleen menevät pakkaselle. Liukuslahdella en meinaa kautta avata, vaikka varmasti siinäkin käyn ensi viikolla mikäli jäätä piisaa.

Ajattelin aloittaa kauden joltain tutulta pikkujärveltä Vammalasta tai sitten yhdeltä "uudelta" pikkujärveltä, jossa kävin uistelemassa lokakuulla ja ahventa tuli.

Muistan lukeneeni jostain jäänvahvuuden lisääntymisen laskukaava, jonka mukaan pitäisi olla vuorokauden ajan -4 keskimäärin, että uutta jäätä syntyisi sentin verran. No täytyy sanoa, että tuo näyttäisi olevan aika reilusti alakanttiin ainakin näin ensijäillä. Nimittäin eilen oli jäätä hieman yli sentti ja tänään 4,5cm, eli jäätä tuli vuorokaudessa yli 3cm lisää. Yöllä oli kylmimmilläänkin vain noin 10 astetta pakkasta ja silti tuli jäätä noin paljon.


Jos jäätilanteita päivittää vähän muiltakin järviltä, niin ainakin Teernijärvi näytti olevan jäässä jo sunnuntaina, samoin tietysti Kahtalampi siinä vieressä. Sen sijaan Lamminlahdella Pyhäjärvellä ei jäätä vielä näkynyt, eikä Rautavedellä. Liekovedellä oli sunnuntaina suojaisimmat paikat jäätyneet hieman ja kuten jo sanottua, Houhajärvellä oli pohjoispäässä isot alueet jäässä jo sunnuntaina.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Vielä venepilkillä 22.11

Toissapäivänä tuli vielä käytyä venepilkillä samoilla paikoilla kuin edelliskerralla.
Kuten tavallista, odotukset olivat melko korkealla, kun viimeksi tuli niin hyvin ahventa. Ja kuten usein käy, nyt sitä syöntiä ei oikein enää ollutkaan.

Ensimmäiseen puoleen tuntiin tuli kaksi ahventa. Toinen pelkällä morrilla ja toinen tapsilla. Joko syönti oli huonontunut radikaalisti, tai sitten kalat olivat siirtyneet. No, saman syvänteen vähän eri reunasta sitten kuitenkin aloin jonkin verran saamaan kaloja. Syönti tosin oli aivan onnetonta ja kalatkin 7 metrissä.

Jotain positiivistakin oli, ahvenet oli selvästi suurempia kuin viimeksi. Tuossa on tähän asti aina jäänyt keskipaino jopa alle 30 gramman, nyt keskipaino kipusi 46 grammaan. Eli ahvenia sain yhteensä 42kpl/1,95kg. Lisäksi morrittelin 800g hauen.

Muutenkin morri antoi isointa kalaa, ilmeisesti syönti oli niin huonoa. Isolla oranssilla morrilla pilkin ja se vajosi melko nopeasti tuonne 6-7 metriin. Yhdessä rantapenkassa oli hetken aikaa hieman isompaa kalaa alla, mutta en saanut niistä isommista kuin sen yhden ylös, 168g ahvenen. Pari selvästi yli 200g oli kiinni mutta ei vain pysynyt. Jostain syystä värikoukulla tuli kaikki pienimmät ahvenet ja tapsilla taas koko oli jotain morrikalojen ja värikoukkukalojen väliltä.

Joka tapauksessa vene tuli käännettyä, eli nyt voin sanoa että seuraava pilkkikerta on jäältä. Mainittakoon, että esimerkiksi Vammalan Houhajärveltä oli tänään jäätynyt isot alueet eli ei montaa pakkaspäivää tarvita että kausi voi alkaa. Suojaisimmat pikkujärvet ovat varmasti Tampereen seudulta jo kokonaan jäässä.

Huuto.netiin lisäsin ATSU-ketjukoukkujen väreissä olevia ketjukoukkuja. Nuo koukut ovat Tuncan ja Partridgen perhokoukkuihin tehtyjä. Niitä käytin melkein pelkästään kisoissa kaksi edellistalvea. Ajattelin kuitenkin siirtyä Kamasaneihin, kun ovat vieläkin jäykempiä kuin nuo. Tosin pikkuahvenille saatan käyttää edelleenkin välillä Tuncan koukkuja, kun ne ovat ohutlankaisempia mutta silti varsin jämäkkiä.

Tuolta voi tarkastella näitä myynnissä olevia koukkuja. Jos eivät mene kaupaksi niin kyllä noille itsellänikin käyttöä onneksi vielä on.

Päivän pienin ahven ei ollut paljoa pilkkiä pidempi. :)

Suurimmat ahvenet ja hauki nousivat samalta alueelta ja kaikki morrilla.



keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Venepilkillä Nokian Pyhäjärven Liukuslahdella

Tänään kävin toteuttamassa jokasyksyistä traditiotani ja suuntasin kotivesille venepilkille vähän ennen jäiden tuloa. Tai oikeastaan tällä kertaa jäät kerkesivät minua ennen, sillä matalin lahdukka oli jo jäässä! En olisi uskonut. Vesi on nähtävästi pinnasta niin kylmää jo, että jo asteen pakkanen jäädyttää pinnan jos on tyyntä. Itse asiassa viime yönä ei pakkasta ollut astettakaan ainakaan Tampere-Pirkkalan lentokentällä. Päivällä lämpötila hipoi kolmea astetta, mutta eipä tuo jääriite tuosta näyttänyt sulavan.

Tässä  mukana  ollut  pilkkikalusto. Näiden  lisäksi  käytössä  oli  tapsipilkkinä  valmiina  ollut  tapsisepe  14g.  Tasapainoja en  tosin  tällä  kertaa  uittanut.



Vihdoinkin  aurinkokin  näyttäytyi  ja  kerrankin  tyyntä.

Matala  lahden  perukka  oli  jäässä. Myös  muualla  oli  jääriitelauttoja.


En ole Liukuslahdelta koskaan saanut venepilkillä juuri mitään, normaali saalis on ollut 0,5kg-1kg ahvenia kokoluokalta 10-100g ja joku pieni hauki ehkä sekaan. Ne vähät ahveneni olen saanut lähes poikkeuksetta aina tältä alueelta. Tuossa on syvänne, jonka reunoilla ja joskus syvimmässäkin kohdassa ahventa on syksyisin. Nytkin suuntasin samaan paikkaan. Varmaan ahventa on matalammassakin, mutta se ei ainakaan syö kun sitä ei koskaan matalasta veneellä saa - siis Liukuslahdelta syksyllä. Sen sijaan ensijäillä joskus tulee hyvinkin 1-2m vedestä.

Pilkkimisen aloitin noin yhden aikoihin ja tarkoitus oli kääntää vene pois lähtiessä jos kalantulo ei tyydytä. 

Tänään olikin yllätys kun ahventa alkoi tulemaan ihan eri tahtia kuin koskaan ennen tätä aiemmin. Huomasi heti, että ei tarvitse ehkä sitä venettä vielä kääntää. Ja jos tarvitsee, niin jäiden tulon takia. Eli aloitin tapsilla (14g tapsisepe) ja heti kun pudotin pilkin tuli kolme ahventa peräkkäin. Siirryin hieman ja taas löytyi kalaa, tällä kertaa enemmänkin. Tuntui, että mihin vain meni koittamaan missä 5-7m vettä niin aina sai ainakin muutaman ahvenen.

Koitin välillä värikoukullakin ja niilläkin kalaa sai. Kokeilussa oli omien värikoukkujen värit "liekki", "herkku" ja "pörriäinen" (jälkimmäinen tulossa värikarttaan.) Kaikilla sai kaloja ihan hyvin, mutta herkku tuntui tänään ehkäpä noista ottavimmalta. Kolmea eri pilkkiä koitin värikoukulla: isoa Velhoa, 9g painoista volfram-pilkkiä jonka merkkiä en tiedä ja isokokoista JK-pilkkiä. JK oli näistä ainoa jota en saanut menemään sekaisin eli siimaa koukun taakse pilkkiä uittaessa. Ilmeisesti kaksi muuta pilkkiä ei jaksanut viedä kunnolla nro 12 koukkua tai sitten en vain osannut uittaa oikein.

Värikoukkuun  värissä  Herkku  nappasi  ainoa  hauki. Hetken  sai  väsytellä.
Mutta hieno oli huomata, kuinka hyvin värikoukku pelasi myös näin loppusyksystä ja noinkin syvässä vedessä. Toisaalta todettakoon syönnin olleen kuitenkin sen verran heikkoa, että kyllä tapsilla kalaa paremmin sai. Yhdessä vaiheessa vaan tapsimorrini menetin kun siima katkesi. Ilmeisesti tuossakin reikämorrissa oli turhan karkeat reunat eikä enää kestänyt. Ei ollut varamorreja mukana ja päätin kokeilla jotain aivan uutta. Laitoin Tapsesepen alle noin 10cm siimatapsiin värikoukun. Ja kyllähän silläkin kalaa sai, välillä jopa ilman syöttiä ja vain koukkua värisyttämällä. Paremmin kuitenkin sai kun laittoi koukkuun madon palan tai silmän.


Kokeilin varsinaisella silmäpilkilläkin (Viljanen) vähän aikaa, mutta siihen ei tuntunut ottavan kovin hyvin. Toki muutamia ahvenia nousi silläkin.

Kokonaissaalis tänään oli 116kpl / 3,4kg ahvenia isoimman ollessa ehkä vähän alle 100g. Lisäksi reilun puolen kilon hauki ja vain kolme särkeä. Särjet ovat tuolla aiemmin kiusanneet huomattavasti enemmän.
Pilkin noin klo 13 - 15.40. Tosin viimeinen puoli tuntia antoi enää kymmenkunta ahventa.

Saalis  tyylikkäästi  veneen  lattialla  lehtien  seassa! Ensi  kerralla  jokin  astia  mukaan.

Tapsilla  käytin  kehimisvapaa,  värikoukulla  vedin  siimasta. Siimasotkuilta  onneksi  vältyttiin,  vaikka  vettä  oli   7  metriä.

Pussi  täynnä  ahventa! Tämä  on  tosin  hedelmäpussi.. .ei  ollut  muita  mukana.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Kausi lähestyy - valmistautuminen käynnissä

Vihdoin näyttää sääennusteet siltä, että pikkujärvet saavat viimeistään viikon päästä jonkinlaisen jääpeitteen. Parhaassa tapauksessa jäille pääsee jo marraskuun puolella. Ennusteet toki ehtii muuttua vielä paljonkin, mutta melkoisen varmalta näyttää perjantaina alkava pohjoistuuli joka tuo vähän kylmempää ilmaa. Suuret järvet eivät toki jäädy näilläkään ennusteilla vielä alkuunkaan.
Huomenna kuitenkin suuntaan vielä venepilkille, kun sinne vielä pääsee. Venepilkinnät jäivät kyllä tänä vuonna todella vähiin kovien lounaasta puhaltavan jatkuvan tuulen vuoksi. Pikkuveneellä ei ole kovin mielekästä lähteä aallokkoon kun touhusta ei oikein tule mitään silloin.


Kuten ennusteesta voi päätellä, näillä ennusteen keleillä pikkujärvet alkavat vetää jäähän viimeistään la-su yönä, kunhan on tarpeeksi tyyntä. Kerranpa lokakuulla järvet jo hieman jäähän vetivät, mutta esimerkiksi omaa kotiani lähimpänä oleva lampi ei edes jäätynyt kuin osittain. Kuulin kyllä huhuja paikoista, joissa oli ollut jo tuolloin 2-3cm jäätä ja kauden avaus oli ollut lähellä.

Mutta jos siirrytään säähöpinöistä varustuspuoleen. Tällä kertaa liukuesteisiin ja jalkineisiin. Aloitetaan saappaista. Nyt olen kaksi vai kolme talvea käyttänyt Safari Termo- saappaita. Sitä ennen käytössä oli kymmenkunta vuotta Power Boots -lämpösaappaat. Viimeisimpien Powerbootsien jälkeen siirryin Safareihin, koska pidän niitä monin tavoin parempina.
Huom!  Safareista on nykyään paljon muitakin malleja kuin Termo, niistä ei ole omakohtaista kokemusta vielä.

Kestävyydessä ei tunnu olevan suurta eroa. Aktiivinen pilkkijä pärjää molemmilla saappailla n. 3-7 talvea, ellei ole osunut jokin viallinen yksilö kohdalle. Powerbootsit tuppaavat murtumaan rikki jossain vaiheessa. Edelliset menivät rikki kantapäästä ja sitä edelliset varresta. Sisällä oleva pehmoinen lämpökerros kuluu tasaisesti käytössä ja lämpöominaisuudet heikkenevät.

Safarien heikko kohta on sekä pohja, että sisällä oleva vuori. Vuori on saumoista revennyt useilla tämän saappaan omistaneilla, itselläni on myös toinen vähän auennut saumoista ja se pitäisi ommella takaisin kiinni. Saappaan pohja on ehdottomasti suurin heikkous, en voi todellakaan suositella kyseisillä saappailla metsässä kävelyä. Tikut lävistävät herkästi saappaan pehmeän pohjan. Isälläni meni jo tikku kokonaan pohjasta läpi, itselläni onneksi vain osittain. Nykyään katson tarkemmin mihin astun...

Safarien ja Powerbootsien kylmänkestävyydessä ei ole kovin suurta eroa. Ehkä kuitenkin vähän paremmin tarkenee Powereissa. Hintaero ja keveys ovat suurimmat syyt saappaan vaihtoon. Safarit maksaa monessa paikassa vain 40 euroa, kun Powerien hinta on aika tasan kaksinkertainen.

Safarien keveys on omaa luokkaansa, kun saapas painaa vain hieman enemmän kuin lenkkitossu. Poweritkaan ei painavat ole, mulla painoa kertyy silti yleensä yli 800 grammaa saapasta kohden.
Autolla ajamiseen kumpikaan saapas ei oikein sovellu, Safari vielä jäykempänä näistä huonommin. En kuitenkaan pilkkimisen kannalta ole liiemmin huomannut olevan haittaa tästä saappaan jäykkyydestä.
Powerboots ja liukuesteet, "kalossit".



Powerbootseissa käytin kuvan mukaisia liukuesteitä, mutta niitä ei saa oikein millään sopimaan Safareihin, jotka on eri malliset. Tähän asti onkin tullut liukasteltua Safarit jalassa etenkin ensijäillä, kun liukuesteitä ei ole ollut. Sen sijaan pilkkilenkkareissani (tavalliset Niken Goretex-tossut) on ollut ruuvinastat jo pari talvea. Ajattelin laittaa ruuvinastat myös Safareihin. Käytössä on ollut Maxigripin ruuvinastat, mutta en ole ollut niihin täysin tyytyväinen. Toki niillä pystyssä on pysytty, mutta lipsuvat kuitenkin turhan paljon oikeasti liukkailla keleillä.

Eräs pilkkijä viime talvena kehui kovasti hieman toisenlaisia ruuvinastoja ja antoi vielä näytteeksi pari kappaletta. Oli muistaakseni saanut ne taas toisen pilkkijän kautta joka oli jostain tilannut. Aikani netistä etsin tänään niin samannäköiset nastat tulivat vastaan Varuste.net -sivustolta ja pistin heti tilaukseen. Toivottavasti nuo sitten ovat samanlaiset kuin nuo mallikappaleeni, siltä ne näyttivät mutta kuva oli niin huono ettei voi varma olla.

Maxigrip -ruuvinastat


Thumbnail
Icer's ruuvinastat, isompi kuva yksittäisestä ruuvista ei olisi pahitteeksi.


Nämä nastat tosiaan ruuvataan kengänpohjiin kuten tavallisetkin ruuvit. Itse asiassa jos löytyisi sopiva ruuvimalli, niin normaaleja ruuvejakin voisi ehkä käyttää liukuesteinä. Tulisi ainakin paljon halvemmaksi. Nykyisissä tossuissa on molemmissa 12kpl Maxigripin nastoja, edessä 8kpl ja takana 4kpl. Jos ei osta valmiiksi nastoitettuja tossuja, niin kannattaa ostaa tarpeeksi paksupohjaiset tossut, jotta ruuvit eivät mene pohjasta läpi. ;)

Silloin kun itse pilkkitossuja etsiskelin en löytänyt valmiiksi nastoitettuja ja samalla Gore-texilla pinnoitettuja tossuja. Siksi ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hankkia nastat erikseen.

Mutta nyt vaan niitä (liukkaita) jäitä niin pääsee nastojakin testailemaan.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Laituripilkkikisa 3.11, Vammalan Kaalisaari

Tulipa osallistuttua vielä toisiin VUK:n laituripilkkeihin. Aloitetaan poikkeuksellisesti kertomus suoraan tuloksista. Tällä kertaa sijoituin neljänneksi, ja voiton vei jälleen Rauno ja samasta paikasta kuin viimeksikin. Itse en edes kokeillut viime kerran "kiiskipaikastani" vaan keskityin alusta loppuun särkiin.  Oma saalis oli 590g ja se koostui noin 16 särjestä, 2 pasurista, 2 kiiskestä ja noin 5 ahvenesta. Raunolla oli hieman yli 1,2kg, kakkosella oli 800g+ ja kolmosella 600g+.

Pohjasta särkiä ei tahtonut oikein tulla, ja puolisen tuntia kisan alun jälkeen tajusin, että särkeä menee aivan pintavedessä ja välivedessä olevalla alueella runsaastikin. Seassa myös pieniä ahvenia. Ongelma vain oli, että kaloja ei saanut nappaamaan oikeastaan millään. Ne eivät vain syöneet "mitään". Näin jälkikäteen ajateltuna ehkä niihin surviaisentoukkiin olisi ottanut jonkun verran, mutta eipä kuulunut valikoimaan. Pieniä matoja oli mukana senkin edestä.

Sain pientä syöntiä aikaiseksi, kun vaihdoin kirkkaan kultamorrin tummempaan papukaijamorriin, eli vihreä-keltainen-punaiseen. Siltikin kalantulo oli kovin yksittäistä ja syönti vaisua. Normaalilla väristämisellä ja nostamisella ei tahtonut saada mitään, niin se vaan huonolla syönnillä menee. Tehokkainta käyttämistäni tekniikoista oli todella hidas morrin laskeminen kevyesti keinutellen. Välillä myös paikallaan oleva morri kelpasi.

Yhdessä vaiheessa koitin tapsilla, ja sain kuin sainkin sillä melko nopeasti kolme särkeä, mutta siihen se sitten lakkasi. En saanut enempää kalatapahtumia tapsilla ja ilmeisesti tuhrasin vain aikaa, kun jatkoin sillä jonkun aikaa. Tosin viimeisen tunnin kolmetuntisesta kilpailusta pääasiassa morrittelin, ja saalis jäi kahteen särkeen tänä aikana. Nuo särjet tulivat molemmat aivan viime minuuteilla.

Kyllä näissä laiturikisoissa tulee vaan enemmän mieli päästä jäälle tätä harrastamaan. Laiturilla kun nämä alueet ovat vähän turhan rajallisia mistä pystyy kalastamaan. Melko lailla yksitoikkoista touhua verrattuna mitä jäältä. Tilanne olisi toki eri jos saalismäärät pyörisivät vaikka 5-10kg välillä.