torstai 31. joulukuuta 2015

Kolmen järven kierros 30.12.

Tänään pidin välipäivän pilkiltä, mutta eilen tuli käytyä ja huomenna kausi jatkuu.

Tässä raporttia eiliseltä:

Aloitin Sastamalan Pitkäjärveltä, jossa olen pilkkinyt viimeksi toissakeväänä. Rei'itin heti aamusta pari kolme aiempien vuosien varminta kala-aluetta läpi, enkä saanut yhtään kalaa. Viimeisellä reiällä sain varovaisen tärpin, ilmeisesti särjen tai pikkuahvenen toimesta. Totesin jo tässä vaiheessa Pitkäjärven (jälleen kerran) turhan haasteelliseksi ensijäillä ja vaihdoin edellisen päivän paikoille Murtojärvelle.

Murtojärvellä aloitin matalasta alle metrin vedestä kahden edellispäivän kalaisan alueen välistä. Pilkin tällä kerralla ainoastaan morrilla. Muutama kymmentä reikää eivät kuitenkaan antaneet kuin kolme pikkuahventa. Tuon jälkeen kävin pikaisesti läpi edellispäivän parhaan alueen, enkä saanut siitäkään kuin 6kpl pikkuahvenia. Jatkoin rei'ittämistä eteenpäin, mutta seuraavilla rei'illä ei ollut lainkaan eloa.

Siirryin rei'ittämään kuuran valkeaksi värjäämää aluetta, ja sainkin heti ensi reiästä muutamia ahvenia, mutta koko oli edelleen pientä. Sen verran innostuin kuitenkin näistäkin kaloista, että viitisentoista uutta reikää tein alueelle. Näistä en saanut kuitenkaan kuin pari tärppiä, joten vaikeata oli. Tuossa vaiheessa aloin hipsiä pikkuhiljaa pois järveltä, mutta lähtörannan puolelle tein vielä lopuksi kymmenkunta reikää. Näiden joukossa oli sentään yksi hieman parempi reikä, josta 6kpl ahvenia ylös ja suurin oli noin 100g kokoluokkaa, joka jäikin päivän selvästi suurimmaksi ahvenekseni. Syvyyttä oli tällä kohtaa hieman yli 2 metriä. Viimeisistä rei'istä sain vielä muutamia pikkuahvenia. Saalis jäi reiluun 20 ahvenen tirriin ja päätin vaihtaa vielä kerran järveä.

Loppuajan olin Sastamalan Roismalanlahdella. Päätin pilkkiä siellä vain tapsilla. Jäätä sieltä löysin 6-8 senttiä, mutta sen verran täytyy sanoa että jos tuonne meinaa joku mennä niin pitää tuntea paikat hyvin. Pilkin Torranniemen lähettyvillä ja aivan Torranniemen vieressä oli sulaa vettä. Virtaus on ollut monta viikkoa jo poikkeuksellisen kova.

Heti ensimmäinen reikä antoi pasurin, ja myös seuraavista rei'istä sain pasureita. Kuljin jääsauvalla hakaten ja kairaten muutaman metrin välein kohti syvempää vettä. Vajaan kolmen metrin vedestä sain ensimmäiset ahvenet. Ahvenet söivät yllättävän hyvin, kun parvi löytyi. Hetkessä tuli vajaat 15 pikkuahventa, jonka jälkeen tuli vielä muutama pasuri. Lähialueelta sain tuon jälkeen vielä yksittäisiä pikkuahvenia, särkiä ja pasureita, mutta syönti tuntui kyllä melkoisen huonolta. Viime talvena sain samassa ajassa samasta paikasta useamman kilon ahvenia, mutta nyt oli tyytyminen pariinkymmeneen 10-25g ahveneen.

Olettaisin, että ainakin pari viikkoa suurin osa järvistä on melkoisen tukossa ainakin eteläisessä Suomessa, jossa järvet vasta jäätyivät. Tuulet pääsivät syksyllä/myös juuri ennen jäätymistä sekoittamaan vedet sen verran pahasti, että vesi on varmaan aika lailla jääkylmää pohjasta pintaan. Huomenna olisi tarkoitus kokeilla jälleen 1-2 uutta vesistöä tälle talvelle.


tiistai 29. joulukuuta 2015

Pilkkikausi avattu!

Vihdoista viimein saatiin pikkujärviin sen verran jäätä, että pääsi kauden avaamaan. Joka askelta ei ihmeemmin tarvinnut edes varoa, sillä jäätä oli kauttaaltaan noin 6-7 senttiä. Kauden aloitin samalta järveltä kuin mihin viime kauden päätin, eli Sastamalan Murtojärveltä.

Odotettavissa ei ollut kummoista kalantuloa, sillä jäät tulivat sen verran myöhään ja vedet ovat kylmiä ja sameita. Järvi oli varmaankin kerran tai kaksi ollut marras-joulukuun aikana jäässä aiemminkin, mutta sulanut aina välissä.

Jää oli etupäässä kirkasta, mutta pari kolme vaaleampaakin aluetta oli.


Järven rantaan päästyäni ensimmäinen tehtävä oli löytää turvallinen kulkureitti jäälle, sillä rannoissa on paljon puroja, jotka eivät olleet jäässä. Näin ollen jäät olivat monesta kohdasta rantoja vielä ohuita. Virtaukset puroissa olivat poikkeuksellisen suuret ilmeisesti johtuen vielä aikaisemmista sateista. Kovin kauaa ei onneksi kuitenkaan tarvinnut sopivaa jäällemenopaikkaa etsiä, vaan jäälle pääsin jo puolta tuntia ennen auringon nousua.

Ensi töikseni kairasin reikärivin joka meni poikittain koko järven ylitse. Näin oli varmistettu tältä alueelta jään määrä ja laatu ja saatu eri syvyydelle reikiä. Aloitin joka reiän tapsilla ja "tarkistin" perään morrilla. Vaan kalojapa ei näkynyt. Noin 20-30 reikää kokeiltuani ja oltuani reikärivistön 2. viimeisellä reiällä nappasi kuitenkin kauden avauskala, noin 15g ahven. Tästä seuraava reikä olikin koko päivän kalaisin antaen noin 10 ahventa. Tälle alueelle kairasin pitkälti toistakymmentä reikää lisää ja suurin osa rei'istä antoi myös kaloja. Muutama ahven oli ihan mukavaa kokoluokkaa, mutta valtaosa oli alle 40-grammaista sinttiä. Yleensä ahvenet ottivat tapsivehkeisiin pienen houkuttelun jälkeen, mutta muutamalla reiällä vasta pelkkään morriin. Usein ensimmäistä kalaa sai odottaa jonkun aikaa, eli eivät ne syönnillään olleet. Myös tärpit olivat todella heikkoja.



Kalat olivat yllättävän matalassa. Syvimmillään kaloja sain noin 2 metrin vedestä ja matalimmillaan alle metristä. Aiemmin olen joka kerta saanut kyseiseltä järveltä ahventa hyvin kolmeen metriin saakka, tosin keväällä. Nyt sain noin 1,5 tunnissa pieneltä alueelta noin 2 kiloa ahventa. Sen jälkeen paikka tuntui hiipuvan täysin ja lähdin etsimään kalaa muualta.

Loppujen lopuksi kiersin melkein koko järven ympäri rei'itellen vähän sinne sun tänne, mutta pääasiassa rantoihin. En saanut muualtakaan kaloja yli 2 metrin vedestä lainkaan, vaan keskimäärin parhaiten sai 1,5m vedestä. Muutama vahinkokala tuli reilusti alle metrin vedestäkin. Varsinaisia parvia en löytänyt ensimmäistäkään loppupäivän aikana, vaan yli kahden ahvenen reiät olivat todella harvassa.

Loppusaldo oli 74 ahventa ja 3,6kg. Suurin ahven painoi 263g ja seuraavaksi suurimmat 206g ja 205g. Veikkaampa, että kalantulo tulee olemaan muillakin järvillä nihkeätä nyt alkuun. Huomenna on tarkoitus korkata toinen pikkujärvi.

Kokonaissaalis


sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Laituripilkkikauden päätös, Ratina 13.12.

Mielumminhan sitä jäältä pilkkisi jos olisi mahdollisuus, mutta ilahduttavan paljon väkeä oli tämän päivän kisassa, 24 henkeä miesten ja 11 henkeä naisten sarjassa. Taisi lihanhimo houkuttaa väkeä paikalle, kun osanottajamäärät melkein tuplaantuivat. Olihan kyseessä kinkkupilkki.

Ennen kilpailun alkua huomasin virran olevan tänään poikkeuksellisen voimakas, mutta sitä en osannut arvioida, tekeekö se kalan syönnille hyvää vai huonoa tähän aikaan vuodesta. Laiturin alkupää kuitenkin kiinnosti siksi, että siihen virta osuu parhaiten.

Tällä kertaa kisattiin klo 10-14 ja 40 arpapaikan joukosta otettiin aloituspaikan numero. Omaksi paikakseni osui paikka nro 10, eli noin puolessa välissä porukkaa laiturin oikealla reunalla rannalta katsottuna. Tällä paikalla piti jälleen pilkkiä ensimmäiset 15 minuuttia. Vaikka kisa alkoi tuntia myöhemmin kuin 2 viikkoa sitten, ei kalantulo tälläkään kertaa ollut ensimmäiseen 15 minuuttiin kovin kummoista. Enimmäkseen näytti nousevan ylös yksittäisiä pikkuahvenia, ainakin oman paikkani ympäriltä. Itse avasin pelin ensimmäisen vartin aikana yhdellä kiiskellä ja särjellä.

Tällä kertaa en siirtymismerkin saatuani siirtynytkään laiturin päätä kohti, sillä ajattelin sinne muiden ehtivän sen verran paremmille paikoille, johtuen aloituspaikkani sijainnista. Muutama pilkkijä sai kuitenkin rannan lähettyviltä kohtuulliseen tahtiin särkiä. Itse vaihtelin paikkaa tiheään, mutta monta kohtaa totesin kalattomaksi. Yhdeltä paikalta lopulta alkoi tulemaan kalatapahtumia, mutta todella harvakseltaan. Kaksi ulommalla puolella pilkkinyttä saivat kalaa huomattavasti parempaa tahtia, ja rannan puoleltakin nostettiin noin 250-grammainen siika ylös. Vielä tästä muutama paikka rannempaa nousi jonkun verran aiemmin 350-grammainen ahven.

Varmasti toista tuntia pilkin itse samalla paikalla, mutta saalis jäi kahteen 100g molemmin puolin olevaan lahnaan, noin 7 särkeen, kiiskeen ja ahveneen. Lahnat sain paino + morri -yhdistelmällä, kuten suurimman osan särjistäkin. Vierestä saatiin hyvin keskikokoisella tapsipilkilläkin, mutta itse en saanut sitä pelittämään. Syöttiä vaihtelin akselilla mato-kärpäsentoukka-surviainen, mutta mikään yhdistelmä ei saanut kaloja syönnille.

Kelloa en katsonut, mutta kisa oli aika lailla puolivälissä, kun päätin siirtyä niin laiturin päähän kuin mahdollista. Sieltä löytyi sopiva tila laiturin tyynemmältä puolelta, ja vieressä pilkkineet saivat tasaiseen tahtiin särkiä ylös. He näyttivät pilkkivän melko pinnasta morrilla, mutta itse aloitin Sepe-93 -pilkillä tapsin kanssa huomattavasti syvemmästä. Noin 9-10 metrin vedestä sain pari särkeä peräjälkeen, mutta sitten meni hiljaiseksi. Vaihdoin myös pelkkään morriin, ja sainkin monta särkeä heti peräkkäin.

Oikeastaan koko loppukisan vaihtelin välineitä pelkän morrin, lyijypaino-morrin ja pilkki-morri välillä. Ajoittain sain muutaman kalan putkia kaikilla näillä välineillä, mutta pilkin kanssa tämä onnistui oikeastaan vain kerran. Pelkkä morri toimi välillä sinänsä todella hyvin, mutta sen käyttö oli noin 6-7 metrin pilkkisyvyyden ja virtauksen vuoksi hidasta. Lyijypaino + tapsimorriyhdistelmä tuntui toimivan melko hyvin myös, mutta painot veivät morrin hieman eri alueelle virrasta johtuen ja kenties leijaavampi morri yksinään uitettuna oli heikolla syönnillä oleville särjille houkuttelevampi...
Myös virta vaihteli todella paljon ja pyrin kovemman virran aikana käyttämään painavampia välineitä kuin pienemmän virran aikana.

Kun kisa-aikaa oli jäljellä noin 20 minuuttia, osui ainakin omalle kohdalle selvästi päivän paras kalantulo. Hetken aikaa morrilla sai kaloja kaikista vesikerroksista 4-7m väliltä, ja muutaman särjen sain peräkkäin myös tapsipilkillä. Pilkistä särjet eivät vain pitkäksi aikaa kiinnostuneet, mutta morrilla kalantulo jatkui kisan loppuun saakka. Jälleen viimeiset kisan 3 minuuttia antoivat myöskin 3 särkeä, joten loppukiri oli kohdallaan!

Alla olevalla morrilla, tosin 4mm volframikuulassa ja nro 16 koukussa pilkin valtaosan varsinkin viimeisen tunnin kaloistani.VÄRIKARTTA.
Lisäksi käytin kisan aikana puna-valkoista ja kelta-vihreätä morria.




Punnitusta kohti kävellessäni kuvittelin, etten pärjäisi millään tavalla päivän kilpailussa. Hämmästys olikin suuri, kun saaliini 3022g riitti toiseen sijaan koko kilpailussa. Grammat olivat tällä kertaa puolellani, mutta voittaja oli täysin ylivoimainen. Ja tosiaan puolet kisasta tuli istuttua kyseisen voittajan vieressä, eikä kyseessä ollut ensimmäinen puolisko.

Tulokset:

Suurin kala: ahven 351g, Kauno Kota-Aho

Miehet:

1. Marko Helin 4239g
2. Atte Mustalahti 3022g
3. Ossi Aronen 3002g
4. Pertti Koskinen 2915g
5. Henrik Silfver 2737g
6. Armas Ruokolainen 2578g
7. Esko Huusko 2425g
8. Kauno Kota-Aho 2343g
9. Jorma Nyman 2159g
10. Paavo Pyöriä 1957g
11. Matti Helin 1933g
12. Veini Honkanen 1811g
13. Arto Särkikoski 1752g
14. Leo Laatikainen 1440g
15. Urho Karppinen 1211g
16. Tommi Musturi 1173g
17. Mauno Suhonen 1037g
18. Markku Helin 767g
19. Antti Sytelä 745g
20. Auli Nummenpää 728g
21. Reijo Tammisalo 577g
22. Kauko Heikkinen 553g
23. Toni Kulju 322g
24. Seppo Rajala 266g
Yhteensä =  41 692g

Naiset:

1. Mirja Soukko 1995g
2. Terttu Kota-Aho 1952g
3. Sinikka Mäkinen 1644g
4. Irene Siitonen 1608g
5. Helena Villenius 1552g
6. Riitta Nevalainen 1426g
7. Anna-Maija Pohja 1167g
8. Eeva Huhtala 1060g
9. Vieno Sisso 1019g
10. Airi Rodziewiez 622g
11. Leena Leivo 609g


Yhteensä = 14 654g

Molemmat sarjat yhteensä = 56 346g



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Suosituimmat värikoukkuvärit ja päivitystä tarjontaan

Tulipa tuossa tutkailtua mitkä värikoukkuvärit olivat viime kaudella suositumpia/tilatuimpia, ja tässä ovat tulokset top 10:n osalta:

Värit nähtävillä täällä: LINKKI

1. Jyrmy
2. Meteoriitti
3. Tuho
4. Tähti
5. Raita
6. Skorpioni
7. Liekki 1
8. Puolukka
9. Kalakaveri
10. Revontuli

Nähtävästi sinisen ja mustan yhdistelmät ovat olleet erityisen suosittuja, ja toisaalta myös perus oranssin/keltaisen yhdistelmät ovat kelvanneet. Tästä top 10 listan väreistä olen itse käyttänyt eniten värejä Meteoriitti, Tuho, Skorpioni ja Liekki 1.

Tarkoitus on uudistaa värikarttaa tulevalle kaudelle...toivottavasti parempaan suuntaan!

Tässä alkajaisiksi neljä uutta väriä, jotka lisään värikarttaan. Selvää on, että värien selaamisen helpottamiseksi poistan myös useita värejä värikartasta.

Alla olevista uusista väreistä itselläni on tähän asti ollut käytössä kaksi alinta. Tämä väri "spesiaali" oli tarkoitus lisätä värikarttaan jo viime talvena, ja alimpana olevan värin "Siekki" valitsin siksi, että se toimi ainakin Siekkisjärvellä Hämeen PM-järvellä 2014.

Hypnoosi

Lelu

Spesiaali

Siekki


tiistai 1. joulukuuta 2015

Kisajärviesittely osa 1: Sastamalan Roismalanlahti/Liekovesi

Ajattelin aloittaa järvikohtaiset esittelyartikkelit. Artikkeleissa kirjoitan eri kisavesistöistä nimenomaan pilkkikisailijan näkökulmasta. Aloitan artikkelisarjan hyvin tuntemastani Sastamalan Roismalanlahdesta SIJAINTI, jossa olen kisannut jo pikkupojasta lähtien. Jäätilanne on vain harmittavan usein pilannut kisojen järjestämisen. Mutta nyt asiaan:

Kilpailualue Roismalanlahdella on rajattu yleensä suunnilleen vetämällä viiva Torranniemestä kirkolle, joka on Vammaskosken vieressä. Rajan pohjoispuolelle ei päästetä virtausten vuoksi.
Roismalanlahdella tyypillinen kisojen voittotulos viime vuosina on ollut noin 6-10 kiloa. Kisat on pidetty aina noin tammikuun puolivälissä.

Alle 3m vesistä löytyy tyypillisesti pientä ahventa, kooltaan tavallisesti 5-30 grammaa. Takavuosina tuota 30g ahventa oli erittäin hyvin, mutta viime vuosina pikkuahvenkanta on pahasti taantunut ja tyypilisesti matalasta tulee etupäässä alle 20g ahventa. Välillä keskipaino voi jäädä alle 10 grammaan. Järven luonne onkin muuttunut melkoisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Yli 100g ahvenet ovat yleistyneet, mutta niitä ei juuri koskaan alle 3 metrin vedestä saa.

Sen sijaan selkävesiltä, tässä tapauksessa noin 4m vedestä löytyy huomattavasti suurempaa ahventa. Ongelmana usein on niiden löytäminen ja syömään saaminen. Tyypillisesti "selkäahventen" keskipaino on 70-100g kokoluokkaa. Yleensä parven kohdalle osuessa ahventa tulee vähän aikaa hyvinkin nopeaan tahtiin. Näissä parvissa usein ahvenet ovat välivedessä kuoreen perässä. Itselläni on isoimmat ahvenet näistä parvista olleet yleensä 300-400-grammaisia. Kilpailutilanteessa en ole toistaiseksi osunut kertaakaan kunnolliseen ajoparveen, mutta moni muu on. Muutamat viime kisat on kaikki voitettu "selältä" eli vähintään 200 metriä rannasta.

Varmimpia kalapaikkoja nykyäänkin Roismalanlahdella ovat erityisesti länsirannat Torranniemestä etelään aina suurin piirtein ojansuuhun asti. Muualtakin toki pikkukalaparvia löytää, varsinkin itärannalta Kaalisaaren ja kirkon väliltä. Tuota aluetta pidän kuitenkin huomattavasti heikompana. Muut alueet rantojen lähettyviltä ovat olleet viime vuosina ihmeen kalattomia, mutta kuuleman mukaan takavuosina on voitettu jopa Roismalanlahden kaakkoisperältä kaislikon läheltä.

Nämä varmimmat kalapaikat vetävät aina kilpailuissa myös eniten porukkaa, ja se on osasyy siihen, että voittaja tulee nykyään vuodesta toiseen jostain päin selkävesiä. Toki näillä selkävesillä on potentiaalia muutenkin isompiin saaliisiin.

Ajoahvenen voi periaatteessa löytää mistä vain yli 3 metrin vedestä, mutta ehkä varmin alue on ollut aivan keskellä selkää Torranniemen ja kirkon välissä. Alueet ovat varsin tasaisesti 4m syviä, mikä ei tee kalan löytämisestä helppoa. Vähäisetkin laikut eli lumettomat paikat jäällä ovat usein ratkaisevassa asemassa, mikäli sellaisia löytää. Tyypillistä Roismalanlahdella on isomman ahvenen kohdalla myös ollut "iltasyönti". Paikat jotka vaikuttavat kisan alussa kalattomilta, voivat antaa hyvin kalaa kisan loppupuolella.

Kisoissa olen Roismalanlahdella pärjännyt hyvinkin erilaisilla välineillä. Vajaat 10v sitten käytin yksinomaan tapsi- ja ketjupilkkejä kun pikkuahventa tuli tyypillisesti 6-8 kiloa joka kerta. Nykyään kun isompaa ahventa on selkävesiltä etsinyt, niin käytössä on ollut yhä enemmän myös isot morrit ja pienet tasapainopilkit. Matalan veden pikkukalan pyynnissä toimivimpia ovat mielestäni pienet ketju- ja värikoukkupilkit. Ahven nousee Roismalanlahdella yleensä mielellään pilkin perässä ylöspäin ja on usein jo valmiiksi irti pohjasta.

Tässä vielä blogista löytyvä kisaraportti Roismalanlahdelta: (valitettavasti 2012, 2014 ja 2015 kisat peruttiin jäätilanteen vuoksi)
http://pilkkikilpailut.blogspot.fi/2013/01/roismalanlahden-kisa-131.html


Ratinan laituripilkit 29.11.

Tampereella kisattiin jälleen viime sunnuntaina klo 9-13.

Ensimmäisen vartin aikana en tällä kertaa saanut kalatapahtumia. Sen sijaan molemmilta puolilta vierestä saatiin ainakin yhdet särjet ja muuten kaloja tuli vähän sieltä sun täältä, mutta nähdäkseni kukaan ei kovin montaa saanut ensimmäisiin 15 minuuttiin.

Kun sai siirtyä, siirryin jälleen laiturin päähän. Vaan melkeinpä heti oli selvää, ettei siinä ainakaan aamulla ole syönnillä kala. Koittamassa alueella kävi monikin, mutta melkein kaikki lähtivät hetken päästä pois tyhjin käsin. Itse jatkoin kuitenkin sinnikkäästi samalla paikalla toivoen, että se särkiparvi paikalle uisi...

Syönti alkoi hiljalleen, mutta kalantulo oli auttamatta liian huonoa. Itse asiassa tuntui siltä, että liki jokainen sai meikäläistä paremmin kalaa tuossa vaiheessa. Enkä tainnut olla juuri väärässäkään. Ensimmäiseen tuntiin taisi olla kasassa vasta 7kpl särkiä. Syönti vaikutti todella onnettomalta ja kalat olivat pahasti hajallaan eri vesikerroksissa. Valtaosan kaloista ekaan pariin tuntiin sain kuitenkin 3-5 metriä pinnasta. Muutkin vaikuttivat pilkkivän yksinomaan tätä syvyyttä. Siinä tuli turhankin paljon itse vaihdeltua syvyyttä, kun ei sieltä yli 6 metristä juuri kaloja noussut. Aloin melko aikaisessa vaiheessa pilkkiä pääasiassa lyijypaino + morriyhdistelmällä, kun ei pilkeistä apua ollut. Ensimmäiseen kahteen tuntiin ei varmasti kiloa ollut vielä kaloja kasassa.

Tässä vaiheessa kisaa oli puolet kilpailijoista ryhmittyneet riviin aivan laiturin rannan puoleiseen päähän, ja melkein kaikki näyttivät kaloja saavan kun yhden pienen lämmittelylenkin kävin rannalla tekemässä. En silti vaihtanut paikkaa, vaan viimeiset 1,5 tuntia pilkin siinä toivossa, että kunnon syönti vielä alkaisi toisessa päässä. Syönti piristyikin, mutta ei todellakaan tarpeeksi. Jälleen silti sain noin puolet kaloistani viimeisen tunnin aikana. Mitään pitkiä kalaputkia ei tullut, mutta jossain vaiheessa sain peräjälkeen 5-6 särkeä. Syönti oli kisan lopussa parhaimmillaan 8-9 metrin syvyydessä, eli jälleen selvästi syvemmässä kuin mistä aamulla sai kaloja. Loppupäivän pilkin nopealla pilkillä, mutta sekin oli todennäköisesti virhe, kun syönti katkeili vähän väliä.

Saaliini oli tällä kertaa 2765g, joka on hieman tavanomaista pienempi Ratinassa. Oli selvää, ettei se riitä päivän kisassa "mihinkään". Omassa saaliissani oli särkien lisäksi yksi pasuri ja kaksi salakkaa. Ilmeisesti kaikki tai melkein kaikki yli 4kg saaliit nousivat laiturin alkupäästä selvästi alle 10m vedestä. Naiset olivat tällä(kin) kertaa kisassa omaa luokkaansa!

Tulokset:

Suurin kala: 180g ahven: Esko Huusko

Naiset:

1. Terttu Kota-Aho 5650g
2. Hilkka Helin 5060g
3. Helena Villenius 4290g
4. Sinikka Mäkinen 3685g
5. Anna-Maija Pohja 3090g
6. Irene Siitonen 2965g
7. Sirkku Nyman 2585g
8. Eeva Huhtala 1810g

Miehet:

1. Jorma Nyman 4815g
2. Tommi Musturi 4260g
3. Esko Huusko 4220g
4. Kauno Kota-Aho 4030g
5. Seppo Rajala 3540g
6. Matti Santonen 3430g
6. Leo Laatikainen 3430g
8. Urho Karppinen 3200g
9. Paavo Pyöriä 3045g
10. Atte Mustalahti 2765g
11. Antti Sytelä 2560g
12. Heikki Villenius 2140g
13. Armas Ruokolainen 1970g
14. Toni Kulju 1005g