maanantai 30. joulukuuta 2019

Pikkujärvellä Sastamalassa 29.12.

Eilen pääsi taas taas hieman etelämpänäkin pilkkimään kiitos parin päivän pakkasten. Jo jäässä oleviin pikkujärviin tuli tuossa ajassa varmaan kuutisen senttiä uutta jäätä. Kohdejärveltä jäätä löytyi nyt tukevat 10-12 senttiä. Vajaat 4 viikkoa oli välissä, että tälle järvelle ei päässyt.

Isä tuli reissuun mukaan, ja suuntasimme suoraan edelliskerran ottipaikoille. Hieman hämärää oli vielä, mutta heti ensimmäisellä reiällä oli kaloja alla 7m vedessä. Uittelin jigiä, mutta kalat eivät ottaneet. Morrilla sain lopulta yhden pikkuahvenen härnättyä ottamaan, mutta siihen jäi. Aloitin kuitenkin taas jigillä seuraavat reiät. Seuraava reikä antoi jigillä yhden ahvenen ja seuraava reikä kaksi ahventa. Pari tyhjää reikää tuon jälkeen, kunnes taas muutama reikä peräkkäin antoi kaloja. Yksi reikä taisi "ajan kanssa" antaa jopa 6-7 ahventa. Suurin ahven tästä reiästä yli 300g. Isommat tuli taas jigillä. Kun lopuksi koitin morrilla sain vielä pari pikkuahventa.

Hämärän päivän ehkä kirkkain hetki

Isä alkoi myös saamaan kaloja samoilta paikkeilta, mutta hieman matalemmasta/rannemmasta ehkä 5-6m vedestä. Näytti ne ahvenet tapsiinkin ottavan, mutta pelkästä morrista ei suurta apua ollut. Kyllä se syönti vain vaihtelee, viimeksi sai välillä tuolla tapsia heilutella ihan rauhassa kun ahvenet kelpuuttivat vain pelkän morrin.

Kävin välissä rei'ittämässä yhden täsmäpaikan, josta on joka kerta tullut kaloja - nyt ei tullut. Kymmenkunta tyhjää reikää peräkkäin. Isä tosin sai kaloja vain 10 metrin päästä näistä rei'istä. Päätin kokeilla päivän kolme ensimmäistä reikää uudelleen. Ensimmäinen reikä antoi jigillä kaksi ahventa ja yhden pienen hauen. Oli itse asiassa jo kolmas hauki samalle päivälle. Tällä kertaa oli tuuria matkassa kun ei siimat katkenneet hampaisiin. Tämä kolmas hauki pääsi kuitenkin sen verran siimaa vaurioittamaan, että tein uuden solmun.  Pari seuraavaa reikää ei kuitenkaan antanut kaloja, ja päätin lähteä eteenpäin tekemään uusia reikiä "puhtaalle" alueelle.



Tein noin 7-8 metrin reikävälillä 5 reikää jonoon, koittaen pysyä noin 6 metrin syvyydessä joka reiällä. Kolme ensimmäistä reikää hylkäsin nopeasti, kun ei kaiussa näkynyt mitään. Neljännellä reiällä näkyi kaloja, mutta sain vain yhden ottamaan. Viides reikä oli outo. Päätin aloittaa tuon reiän tasurilla. Pohjassa kävi joku kala liikuskelemassa, mutta se ei tullut kuitenkaan pilkin lähelle. Parin minuutin uiton jälkeen päätin kokeilla samasta reiästä vielä jigillä. Kun laskin jigiä veteen, oli kokonainen parvi ahvenia jigin kimpussa jo 1-2m ennen pohjaa. Siitä sitten nostelin aika lailla peräjälkeen 7kpl ahvenia ylös. Näiden lisäksi sähläsin yhden 300g ahvenen reiällä karkuun...olisi vain pitänyt nostaa se kaiun anturi ylös. Noh, yksi ylöstullut oli myös 300g luokkaa, ja kaikki muut 100g molemmin puolin.

Syönti tuntui kuitenkin lakkaavan tyystin, eikä saatu enää kuin pari ahventa tuolta koko alueelta. Kello oli 13.30, ja oli jo tosi hämärää. Päätettiin kokeilla matkan varrelta vielä yksi viime talven ottipaikka. Isä sai heti ekasta reiästä yli 200g ahvenen, mutta siihen se sitten jäikin. Alueella oli kuitenkin kaiun mukaan kaloja jonkun verran, mutta ne eivät vain (enää) syöneet.

Päivän kokonaissaldoni oli noin 30 ahventa ja noin 3 kiloa. Isällä oli määrää hieman vähemmän, mutta keskikoko parempi.

Kaikki yli 70g ahvenet yhtä lukuunottamatta sain jigillä. Yhden sain tapsilla, kun sitä yhdellä reiällä kokeilin. Morrilla sain ehkä 6-7 ahventa, mutta kaikki tosi pieniä. Tasuria koitin muutamaan otteeseen (kahta erilaista), mutta tyytyminen niillä oli yhteen pikkuahveneen.

Seuraava pilkkipäivä on keskiviikko, mutta kokeilen toista järveä välillä.


Oma saaliini

Päivän parhaat 380g ja 320g

perjantai 27. joulukuuta 2019

Pikkujärvikokeilua Ylöjärvellä 15.12.

Tässä raporttia vajaan parin viikon takaisesta reissusta Ylöjärven pohjoisosiin. Sen verran heikoiksi/olemattomiksi menivät jäät tässä Nokialla/Tampereen ympäristössä, että ajelin autolla suosiolla pohjoisempaan jäitä etsimään.

Tuolta suunnalta ei oikein paikkatietoa ole, joten aika lailla jouduin arpomaan mille järvelle menen. Lopulta otin kohdejärveksi Ylöjärven Liesijärven. Tuosta järvestä oli ainakin olemassa syvyyskäyrät, niin ei tarvinnut ihan summamutikassa lähteä syvyyksiä mittailemaan.

Ajomatkaa tuonne oli reilut 70km, ja mitä lähemmäs ajoin sitä talvisemmaksi (lumisemmaksi) maisema muuttui. Perillä olikin lunta noin 10 senttiä. Parkkipaikat olivat vähän kortilla, mutta muutaman sadan metrin kävelyllä pääsin rantaan. Rantajää oli melko huteran oloista, mutta kesti. Ensimmäinen reikä jäähän ja hämmästyin! 16 pyöräytystä eli noin 24 senttiä. Kävelin keskemmälle ja tein toisen reiän: 10 pyöräytystä. Jää oli kuitenkin laadultaan aika huonoa.

Tukevasti tuntui siis järvi olevan jäässä, vaikkakaan tuo ei mitään teräsjäätä ollut. Pintajää petti jonkun verran kävellessä, mutta melko hyvä oli keli kulkea kuitenkin. Kävelin suoraan melkein 2 kilometriä järven ainoalle yli 4m syvälle montulle, ja tein reikiä eri syvyyksiin. Aivan hiljaista, eikä kaiussakaan näkynyt mitään liikettä. Noin 10 reiän jälkeen kaloja löytyi, mutta kaikki olivat kiiskiä. 5kpl nostin samasta reiästä ja jatkoin matkaa (lisääkin olisi tullut).

Tuon jälkeen olin järvellä vielä noin tunnin verran. Kokeilin syvän reunoja, penkkoja, matalikkoja...mutta ei sitten mitään. Eikä riittänyt kärsivällisyys jatkaa tuolla järvellä kun ei ahvenista saanut mitään merkkiä. Aivan varmasti tuon kokoisessa järvessä niitä kuitenkin on. Olivatko sitten pohjamudissa makoilemassa kevättä odotellen?

Vaihdoin järveä, ja käväisin lähes kotimatkan varrella olevalla Tenhusjärvellä, joka oli huomattavasti pienempi järvi. Tästä järvestä en löytänyt netistä mitään tietoa, en edes syvyyttä. Kävelin suoraan kivikolle, joka oli karttaan merkattu. Pintakiviä ei kuitenkaan löytynyt...taisi olla vesi niin korkealla ettei näkynyt.

Ensimmäinen reikä ja vettä ei sitten alla ollut kuin ehkä 80 senttiä. Jäätä löytyi 12 kairan pyöräytystä eli noin 18 senttiä. Teräsjäästä ei kuitenkaan tietoakaan vaan varsin sohjoista/kohvajäätä oli. Ensimmäisen ahvenen sain jo toisesta reiästä, jolla ei ollut sen syvempää. Aika pian alkoi hahmottua, että varsin matalasta järvestä oli kyse. Tein reikiä vähän sikin sokin, ja kaikista tuli 1-2 pikkuahventa, tai sitten ei mitään. Kovin paljoa yli metriä vettä ei löytynyt, ennen kun vaihdoin reilusti paikkaa.

Menin jyrkemmän näköisen rannan edustalle, josta löytyi vettä enimmillään melko tarkalleen 2 metriä. Tuosta montusta ei kaloja noussut, mutta aivan lähelle rantaviivaa päästyäni alkoi tapahtumia tulla hieman enemmän, ainakin yhdestä reiästä, joka taisi 5 ahventa antaa. Vaihdoin morrin ketjupilkkiin silmäsyötillä ja sain silläkin seuraavista rei'istä yksittäisiä kaloja. Kaloja oli kyllä kaiun mukaan alla jonkin verran, mutta vaikea niitä oli saada pilkkiin ottamaan. Muutaman reiän jälkeen vaihdoin ketjupilkin takaisin morriin ja parin pikkuahvenen jälkeen koukkuun jäikin jotain raskaampaa. 0.12mm siima ja reilu metri vettä alla ei tarjonnut kovin paljoa joustoa, ja siimaa saikin aluksi hieman juoksettaa pois puolalta. Muutaman minuutin kalaa väsyttelin ison ahvenen toivossa, mutta en päässyt lopulta edes kalaa näkemään, kun se irtosi. Kyllä osasi harmittaa, mutta eipä mahtanut mitään. 500-1000g kala tuo joka tapauksessa olisi vähintään ollut, laji vaan jäi nyt epäselväksi.

Muutamia reikiä vielä tein, mutta alkoi sen verran hämärtää, että kala ei enää syönyt sitten yhtään. Kaloja kyllä oli alla, mutta en saanut niitä ottamaan. Kello oli jotain 14.20, kun päätin luovuttaa ja lähdin kotimatkalle.

Kyllä on nihkeässä ollut kauden aloitus. Sen verran intokin tuossa laantui, että en viitsinyt sumuisina ja sateisina päivinä edes lähteä enää tuon jälkeen uusia järviä tutkimaan. Syöntihetket tuntuvat myös olevan varsin lyhyitä pikkujärvillä jos kelikin on hämärä koko päivän.

Kautta olisi tarkoitus jatkaa nyt tässä hieman etelämpänä ylihuomenna, josko vaikka tutuilla pikkujärvillä olisi sen verran jäätä että taas pääsisi käymään?

Päivän saalis. Suurin ahven 90g


maanantai 9. joulukuuta 2019

Pilkkikausi osa 2: 6.12.

Ensimmäiset jäät pikkujärvissä olivat ja menivät, mutta itsenäisyyspäivänä kerkesin käymään uudestaan ensijäillä. Tosin tämä järvi jolla nyt kävin, oli marraskuun alkupuolella lähes kokonaan sula. Järvi on siis alle kilometrin mittainen, kirkasvetinen ja syvä, ja sijaitsee Sastamalassa.

Jäätilannetta en ollut käynyt paikan päällä katsomassa, mutta Nokian Vihnusjärven jäällä kävin viimeksi torstai-iltana ja totesin jään kestävän ainakin Vihnuskodin laiturin vieressä.

Keli oli perjantaina tosi synkkä ja sateinen, joten en hirveätä kiirettä pitänyt aamusyönnillä, jota tuskin olikaan. Joskus 9.30-10 aikoihin pääsin rantaan, ja totesin heti että nyt saakin katsoa vähän tarkemmin mistä kohtaa jäälle yrittää. Kävin ensin ilman pilkkivehkeitä jäällä katselemassa mistä uskaltaisi pulkan kanssa mennä. Rantajäät olivat notkolla ja vettä jäällä reilusti.

Suhteellisen turvallisen tuntuisesti kuitenkin jäälle pääsin ja kävelin suoraan "viime vuoden parhaille re'ille". Viisi reikää tein, enkä kuitenkaan saanut kuin yhden särjen. Muilla rei'illä ei kaiussa edes näkynyt kaloja, joten jatkoin matkaa toiselle "varmalle" paikalle.

Parin tyhjän reiän jälkeen alkoi ahventa löytyä. Kalan koko oli kohtuullisen hyvää noin 100g ja niitä nousi morrilla hiljalleen. Vettä oli alla 5 metriä. Mistään kunnon syönnistä ei kuitenkaan ollut kyse. Olisiko vajaat 10 ahventa noussut, ja sen jälkeen 10 särkeä ja vaihdoin reikää. Aloitin tapsilla, ja sain yhden ahvenen siihen ottamaan. Sitten kalat tuntuivat kyllästyvän, mutta sain vielä morrilla 3 ahventa lisää.

Kalantulo jatkui hyvin samanlaisena seuraavan reilun tunnin ajan. Osa rei'istä ei antanut ensimmäistäkään kalaa, mutta 1-5 kalan reikiä oli useita. Kalan koko jonkin verran nousi tuon ensimmäisen kalareiän jälkeen, ja sain nauttia jo noin 150g keskikoosta parin isoimman ollessa yli 300g. Muutama ahven kelpuutti tapsin, mutta loput kaikki tulivat morrilla. Ketjupilkkiä ja tasuriakin koitin, mutta ne eivät herättäneet kaloissa oikein mitään kiinnostusta. Ahvenet tuntuivat makaavan aivan pohjassa.

Kauden ensimmäinen yli 300g ahven
Kalaa nousi alueelta siis harvakseltaan ja kaikki tulivat hyvinkin samalta syvyydeltä 5-6m, vaikka reikiä tein 4-8m vesiin. Aloin olla sen verran kohmeessa, että lähdin kävelemään aivan järven toiseen päähän yhdelle viime talven ottipaikoista, ja itse asiassa kiersin melkein sen jälkeen vielä kaksi muutakin viime talven paikkaa saamatta kuitenkaan yhtäkään ahventa! Syvyyksiä koitin monipuolisesti 3-9m, mutta ei niin ei. Särkiä sen sijaan oli riesaksi asti monella kohtaa, tosin särjet olivat pääasiassa välivedessä vain 3-4m pinnasta, vaikka vettä oli 8-9m.

Keli sateen tauottua keskipäivällä
Kello oli jo jotain 15, kun päätin vielä kokeilla muutaman uuden reiän tuolta alueelta, josta jo sain kaloja. Muutama ensimmäinen reikä vaikutti tyhjältä. Yhdellä reiällä joku kävi koittamassa, mutta ei jäänyt kiinni. Seuraavalla reiällä en ehtinyt muuta kuin pudottaa tapsipilkin, kun ilmeisesti hauki kävi koittamassa. Kaloja tosin oli alla vielä tuon tärpin jälkeenkin. Muutamia tärppejä sain, ja ihmettelin kun ei sitten tartu millään.

Nostin pilkin ylös ja eipä siellä morria enää ollutkaan vaan hauki oli purrut siiman poikki ja en hölmönä sitä heti tajunnut. Laitoin tilalle toisin tapsivehkeen vähän isommalla pilkillä, mutta kalat eivät tuosta innostuneet. Vaihdoin pelkkään morriin, ja sain sillä reiästä 4 ahventa, ja kaikki yli 150g. Nuokaan ahvenet eivät mitenkään peräkkäin tulleet, vaan ehkä noin 3-4 minuutin välein sain aina yhden härnättyä ylös. Vaikka kalat makasivat pohjassa, heräsivät ne syömään välillä vasta kun morrin nosti metrin pohjasta.

Kalantulo oli tällä järvellä kovin nihkeätä verrattuna vuoden takaiseen, mutta toisaalta keskikoko oli nyt huomattavasti parempaa n. 130g. Viime vuonna keskikoko pyöri 40 ja 80g välillä.
Suurimmat ahvenet painoi 350g ja 340g ja 10 suurinta painoi 2330g. Liki kaikki kalat nousi 4mm hopeisella volframimorrilla.

Jäänpaksuus vaihteli noin 4 sentistä 9 senttiin, joten ei varmasti samana päivänä ollut koko järvi jäätynyt. Huono puoli tuossa oli se, että tuo kaloja antanut alue oli vain siinä 4-5 sentin jäässä. Tällä hetkellä siellä ei ole välttämättä edes kolmea senttiä jäätä, joten pakkasia toivotaan!


26 ahventa / 3.3kg


Ratinan laituripilkit 1.12. klo 10-14

Eilen vielä Ratinassa olisi kisat ollut, mutta itse olin siihen aikaan Kaupissa hiihtämässä tykkilumiladulla. Perjantaina tuli myös oltua pilkillä jäältä käsin, mutta tässä vielä tuosta reilun viikon takaisesta kisasta.

Tuuli kävi melko navakasti lännestä, joten tiedossa oli viileä pilkkipäivä. Yksi kilpailija joutui jättämään kisan väliin jo ennen kisan alkua, kun hän kompastui parkkipaikalla ja mursi lonkkansa.

Seuraavat ilmeisesti 3 henkeä keskeytti kisan heti alkuunsa, kun laituri keinui sen verran pahasti ja osalla kilpailijoista tämä aiheutti huimausta. Itselläni on jonkinlainen tasapaino, mutta kyllä siellä tarkasti sai kulkea.

Poikkeuksellisesti sain heti arvontapaikalta kaloja. Peräkkäin nousi kaksi särkeä ja ahven, jonka jälkeen hiljeni. Kalat tulivat aivan pohjan tuntumasta. Siirryin kuitenkin 15min jälkeen syvempiin vesiin, kuten suurin osa muistakin. Kalaa vaan ei tuntunut kukaan oikein saavan. Olisiko mennyt noin tunnin verran, kun kaksi edellistä kisaa voittanut Kenneth alkoi saamaan pasureita hiljalleen. Myös muutama muu kilpailija alkoi saamaan kalaa, mutta itse en saanut sitten mitään kontaktia kaloihin, vaikka vieressä istuin.

Kun hetken päästä älysin laskea pilkin aivan pohjaan asti (18m vettä) sain samantien ensimmäisen pasurin. Vaan mitään syöntiä ei tuosta kuitenkaan alkanut. Seuraavan noin 1,5 tunnin aikana sain vain 3 pasuria ja yhden lahnan tuon lisäksi. Uiton piti olla todella hidasta tai lähes pilkin paikallaan pitämistä, että sai edes nuo vähät kalat ottamaan. Itselläni oli aivan vääränlaiset välineet näin syvään veteen. Pilkki olisi saanut olla paljon nopeampi. Tosin epätoivon hetkellä koitin jopa morrilla, mutta en pienestä virtauksesta johtuen saanut sillä oikein mitään tuntumaa.

Kisan loppua kohden vähäkin syönti loppui oikeastaan kokonaan, ja vain harva sai enempää kuin yhden kalan koko viimeisen tunnin aikana. Itse lähdin lopussa kiertelemään laiturin rantaosia, ja sain vielä särjen, ahvenen ja kaksi kiiskiä.

Kyllä yhtäkkiä lakkasi särkien syönti Ratinassa, viikkoa aiemmin särkeä nousi jossain määrin joka puolelta laituria, nyt ei oikein mistään vaan saalis oli etupäässä pasuria.

TULOKSET

naiset:
1. Siitonen Irene 1270g
2. Kahilainen Irma 585g
3. Rodziewicz Airi 470g
4. Willenius Helena 435g
5. Kota-aho Terttu -

miehet:
1. Tuominen Kenneth 2590g
2. Helin Matti 1945g
3. Särkikoski Arto 1650g
4. Ruokolainen Armas 1450g
5. Korpela Markku 1260g
6. Helin Marko 1170g
7. Mustalahti Atte 945g
8. Huusko Esko 895g
9. Kankainen Veli-Pekka 755g
10. Aronen Ossi 750g
11. Kortelahti Ari 705g
12. Tammisalo Reijo 695g
13. Kahilainen Rainer 435g
14. Sytelä Antti 380g
15. Santonen Matti 115g
16. Lehtomäki Esa ja Kota-aho Kauno - Suurin kala Särkikoski Arto lahna 355g

lauantai 30. marraskuuta 2019

Ratinan laituripilkit 24.11.

Huomenna olisi vielä tarkoitus mennä Ratinan laiturikisoihin hytisemään, mutta tässä vielä viime viikon sunnuntain kisasta, josta en huomannut vielä kirjoitella.

Kisa-aika siirrettiin alkamaan klo 10-14, sillä viimeksi oli kisan alussa aika hämärä eikä se kalakaan syönyt. Tosin nyt tällä kerralla valoisa tuli huomattavasti aiemmin, sillä keli oli kirkas.

Kirkkaasta kelistä huolimatta kala ei tuntunut kisan alussa syövän oikein ollenkaan. Aloituspaikalta/arpapaikalta muutama kisaaja sai kalan tai pari, mutta suurin osa ei taaskaan sitä ensimmäistäkään. Itse en taaskaan saanut aloituspaikalta mitään.

Siirtymävihellys annettiin ja melkein kaikki kilpailijat suuntasivat laiturin päätä kohti syvempiin vesiin. Ensimmäiseltä siirtymispaikalta ei kaloja kuulunut, mutta seuraavaksi pääsin siirtymään vapautuneelle paikalle laiturin päähän. Tyhjää kuitenkin piteli eikä vierestäkään kukaan saanut kaloja. Hetken tapsin heiluttelun jälkeen laitoin pelkän morrin, ja melko pian sillä päivän ensimmäisen kalan eli pienen särjen. Vaihdoin takaisin tapsiin ja sillä alkoi myös harvakseltaan nousta särkiä, mutta kovin kovin pieniä.

Kalantulo jatkui oikeastaan samanlaisena seuraavat yli 2 tuntia. Missään kohtaa ei tullut hyvin, mutta yli 5min taukoa kalantulossa ei ollut kertaakaan. Syvyyttä sai vaihdella jonkin verran, että löysi aina jostain vesikerroksesta särjen joka suostui ottamaan. Mutta edelleenkin kokoluokka oli turhan pientä, varmaankin alle 30g keskipaino.

Kalantulo lopulta piristyi kun kisaa oli jäljellä enää noin 20 minuuttia. Laskin, että sain tuon loppukirin aikana 21 särkeä ja yhden salakan. Nuo painoivat varmaan yli kilon verran, sillä pikkusärjetkin samalla katosivat kun syönti parani.

Jonkun verran osakkeeni kisassa tuossa lopussa paranivat, mutta niin vain vierestä saatiin oikeastaan tuota ennen ihan koko kisan ajan paremmin tai ainakin paremman kokoista särkeä. Ylsin silti niinkin korkealle kuin kolmanneksi miesten sarjassa. Saaliissa oli särkien lisäksi 3 salakkaa ja 2 ahventa (n. 30g ja 80g).

Sen verran tein edelliseen kisaan taktiikkamuutosta, että pilkin selvästi herkemmillä välineillä kuin viimeksi. Pienempi pilkki, ohuempi siima ja pienempi morri (nyt nro 16, viimeksi 14). Noh, tapahtumia tuli huomattavasti enemmän, mutta sainko sitten kenties keskikoolta niin paljon pienempää kalaa kuin muut kun lähdin herkistelemään välineitä? Vai oliko paikallani muuten vain kala pienempää kuin 5 metrin päässä? Joka tapauksessa huomenna taitaa siiman päässä killua taas jälleen nro 14 morri.

TULOKSET:

naiset:
1. Siitonen Irene 5240g
2. Kota-aho Terttu 4070g
3. Rodziewicz Airi 3510g
4. Helin Hilkka 3475g
5. Willenius Helena 2985g
6. Kahilainen Irma 2685g
7. Mäkinen Sinikka 1875g
8. Sisso Vieno 895g
9. Huhtala Eeva 700g

miehet:
1. Tuominen Kenneth 6550g
2. Särkikoski Arto 5850g
3. Mustalahti Atte 4440g
4. Musturi Tommi 4170g
5. Korpela Markku 3675g
6. Kota-aho Kauno 3560g
7. Aronen Ossi 2895g
8. Sytelä Antti 2510g
9. Willenius Heikki 2405g
10. Ruokolahti Armas 2305g
11. Laatikainen Leo 2220g
12. Santonen Matti ja Kahilainen Rainer 2215g
14. Huusko Esko 2075g
15. Kortelahti Ari 2070g
16. Huurre Arto 2005g
17. Käpynen Antti 1730g
18. Tammisalo Reijo 1680g
19. Karppinen Urho 1635g
20. Suhonen Mauno 1280g
21. Pyöriä Paavo 805g 

Suurin Kala Mäkinen Sinikka ahven 370g

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Ratinan laituripilkki 17.11.

Parin vuoden tauon jälkeen tuli käytyä laituripilkkikisassa Ratinassa (Pyhäjärvi/Tampere). Syksyn aikana olisin mennyt jo aiemminkin, mutta kun venepilkillä nousi sen verran hyvin ahventa että tuli siellä käytyä mieluummin.

Katselin tämän vuoden kisatuloksia tuolta (monena sunnuntaina putkeen kisattu) niin melko vaihtelevia ovat saaliit olleet. Monesti tähän aikaan vuodesta kalat (särjet) ovat olleet melko syvässä 10-13m, mutta nyt toisaalta on päivällä ollut välillä varsin lämmintä keliä, joten olisiko pintavesi vähän lämmennyt ja kala pinnemmassa? Näillä ajatuksilla kisaan lähdin...

Varustauduin sekä selvästi nopeilla pilkeillä syvästä pilkkimiseen (12m+) että kevyemmillä ja leijaavilla pilkeillä kaikkiin syvyyksiin tuota pinnemmasta pilkkimiseen. Myös morreja otin mukaan eri vahvuisilla siimoilla (0.08mm-0.14mm) ja eri kokoisilla morreilla varustettuna. Syötiksi kaivoin kisa-aamuna muutaman madon ja niiden lisäksi oli tyytyminen kärpäsentoukkiin.

Kisa-aika oli 9-13 ja jälleen ensimmäinen vartti tuli pilkkiä arvotulla paikalla. Itse en saanut tärppiäkään tuona aikana eikä saanut moni muukaan. Sen verran hämäräkin oli, että ei tainnut kala vielä oikein syödä. Ihan selvää suunnitelmaa ei ollut mihin tuosta arvapaikalta siirryn, joten kävelin aivan laiturin päähän asti. Kymmenkunta minuuttia tuli siellä tyhjää pyydettyä, jonka jälkeen siirryin muualle missä kalojakin hieman saatiin.

Aloitin tuolla paikalla morrilla ja hitaaseen tahtiin sain muutaman särjen. Sen verran syvään joutui vajottamaan, että kokeilin hitaahkolla tapsipilkillä. Kalaa sillä ei ainakaan sen huonommin tullut, ja muutenkin syönti tuntui pikkuhiljaa piristyvän. Etupäässä jokaista kalaa joutui silti jonkun aikaa onkimaan, eli tärpit eivät heti tulleet kun pilkin sai alas. Kokeilin välillä nopeampaa pilkkiä, mutta tuntui että hitaus oli päivän sana eli vieruskaverit vetivät koko tuon ajan parempaa tahtia kalaa ylös kuin minä.

Vaihdoin jälleen pilkkiä, tällä kertaa selvästi leijaavampaan. Tuo tuntui toimivan todella hyvin, ja ihan hetken kalaa tuli oikein hyvin. Kalantulo vain lakkasi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Vierestäkään ei kaloja enää kukaan saanut ja pahasti hakemiseksi meni. Poukkoilin sinne tänne ja seuraavaan noin varttiin sain 3 särkeä. Sen jälkeen olinkin totaalisen hukassa. Säntäilin laituria melkein päästä päähän ja koitin sieltä täältä mistä muut saivat kaloja ja vähän muualtakin. Mutta ei niin ei. Yli tunnin verran täysin tyhjää. Ei se kalantulo muillakaan tuona aikana hirmuista ollut, mutta ainakin sieltä täältä jonkun verran nousi kaloja.

Puoli yhden aikaan sain pitkällä houkuttelulla pari särkeä, kun jäin vain istuskelemaan yhdelle kohtaa, kun en enää muuta keksinyt. Hetken päästä syönti kuitenkin näytti aktivoituvan, ja isolta alueelta melkeinpä kaikki näyttivät saavan vähän väliä kaloja. Vaihdoin laiturin toiselle puolelle joukon jatkoksi ja sain myös itse ainakin 10 särkeä vielä viimeisen 20 minuutin aikana.

Hukattu tunti vähän harmitti, mutta tällaista se on (useinkin) laiturikisoissa. Kalat sain kaikki 7-9m pinnasta, joten ihan hirmusyvässä se ei nyt ollut. Kärkipää kisassa oli ylivoimainen, tosin kaikki parhaat saaliit tulivat laiturin vierekkäisiltä paikoilta. Sijoitus tällä kertaa kuudes. Ensi sunnuntaina olisi tarkoitus koittaa vielä uudelleen kun tuolla kisa vielä pidetään.

TULOKSET (kopioitu kilpakoukku.netistä)

naiset:
1. Nyman Sirkku 4475g
2. Soukko Mirja 3275g
3. Willenius Helena 2950g
4. Helin Hilkka 2815g
5. Siitonen Irene 2360g
6. Huhtala Eeva 2285g
7. Kota-aho Terttu 1940g
8. Sisso Vieno 1420g
9. Kahilainen Irma -
miehet:
1. Tuominen Kenneth 6880g
2. Sytelä Antti 5350g
3. Särkikoski Arto 3605g
4. Kota-aho Kauno 3120g
5. Tammisalo Reijo 2945g
6. Mustalahti Atte 2805g
7. Nyman Jorma 2730g
8. Korpela Markku 2420g
9. Karppinen Urho 2325g
10. Huusko Esko 2130g
11. Santonen Matti 2035g
12. Kahilainen Rainer 1950g
13. Laatikainen Leo 1920g
14. Aronen Ossi 1905g
15. Suhonen Mauno 1115g
16. Ruokolainen Armas 1040g
17. Pyöriä Paavo 620g
18. Willenius Heikki 505g Suurin kala lahna Kahilainen Irma 370g

perjantai 15. marraskuuta 2019

Pikkujärvien testailua Lempäälässä 12.11.

Tiistaina tuli vielä käytyä pilkillä, mutta sen jälkeen joutui vetäytymään pilkkitauolle jäiden huvettua lähes olemattomiin. Tänään perjantaina pikkujärvet olivat vielä jäässä, mutta loputkin jäät taitavat kokonaan sulaa pois viikon sisään. Koville se vähän ottaa, mutta tulee varmaan sunnuntaina käytyä sitten Ratinassa laiturikisat ja vene laitettua takaisin vesille ensi viikolla.

Tiistain pilkkipaikkaa sai hyvän tovin miettiä, ja päädyin lopulta Lempäälän Iso Keurujärvelle. Tuossa järvessä on kaiketi ainakin joskus ollut hyvän kokoista ahventa. Koskaan aiemmin en ollut itse käynyt.

Rannat olivat hieman heikossa hapessa, mutta rantakiven päältä pääsi vielä tukevasti jäälle. Jäätä oli ainakin likelle 10 senttiä. Heti ensimmäisellä reiällä oli kaiussa eloa (yksi kalahavainto), mutta tärppiä ei siitä syntynyt. Hiljaista oli sen jälkeenkin. Vajaa 10 seuraavaa reikää ei antanut tärppejä ja vain parilla reiällä joku kala vilahti kaiussa. Ensisijainen tavoite oli saada edes jokin kala näytille. Lopulta tärppi tuli ja ylös nousi...särki. Ei ihan sitä mitä etsin, mutta ehkä tyhjää parempi.



Järven kapeassa päässä näkyi isoja kiviä rannassa, joten ajattelin olisiko niiden edustalla ahvenpaikkaa. Kairailin aika monipuolisesti 1,5-4m vesiin. (juuri sen syvempää ei vielä löytynytkään), mutta hiljaista piteli. Lopulta 4m vedessä yhdellä reiällä aikani uitin morria ja tapsia tuloksetta, ja päätin kokeilla pientä tasuria. Melkein saman tien nappasi, mutta koko ei päätä huimannut. Joka tapauksessa päivän ahvensaldo auki.

Päivän avausahven

Tein reikiä 30-40m välein keskelle järveä, mutta tilanne ei oikein tuntunut eroavan rantavesistä mitenkään. Ehkä joka kolmannella tai viidennellä reiällä näkyi edes yhtään kalaa kaiussa, ja ne vähätkin olivat tosi ronkeleita. Lopulta yksi pikkuahven erehtyi morriin. Melkein järven toisessa päässä oli 6-7m syvä monttu ja tuon montun reunalta sain tasurilla vielä yhden pikkuahvenen.

Sen verran vaisu oli tämä järvi, että noin 1,5-2h jälkeen päätin vaihtaa järveä. Ei ollut vain oikein mitään ideaa että minne. Päädyin sitten Merunjärvelle, kun oli lähellä. Tuosta järvestä ei ollut mitään etukäteistietoa. Jäälle päästyäni vähän googlettelin järven tietoja ja selvisi että tuo järvi on umpeenkasvanut. Ehkä vähän pienemmällä tasamatalalla järvellä olisi edes hetken viitsinyt yrittää, mutta nyt luovutin jo 2 reiän jälkeen. Vettä löysin noin metrin verran.

Merunjärvi


Enää ei ollut paljoa aikaa olla pilkillä, joten päätin käydä vielä Höytämönjärvellä Merunlahdella katsomassa onko siellä ylipäätään jäätä. Yllätys oli suuri, sillä jäätä oli aivan saman verran kuin näillä reilusti pienemmillä järvillä. Ja jäässä näytti olevan tuon Merunlahden ulkopuoleltakin niin pitkälle kuin silmä kantoi. 

Ehkä 10-15 reikää ehdin kokeilla ja sinä aikana taisi nousta 4 ahventa ja 3 särkeä. Ahvenet nousivat samasta reiästä reilun 3 metrin vedestä. Heikkoa oli, mutta luulen että tuolta olisi voinut ihan kalojakin saada jos olisi kerennyt kauemmin koittaa.

Höytämönjärvi / Merunlahden suualue


Vaikeaa on tosiaankin löytää pikkujärviä joista pilkillä tulee oikeasti hyvin kaloja, jos puhutaan yli 100g ahvenista. Suurimmalla osalla järvistä tuntuu olevan iso haaste saada se yksikin yli 100g ahven ylös. Muutama potentiaalinen paikka on kuitenkin itselläni tiedossa mitä tekisi mieli kokeilla, eiköhän sitä jossain vaiheessa joulukuuta taas jäätä saada uudemman kerran. Olisi vain tehnyt kalan syönnille hyvää jos nämä jäät olisivat pysyneet. Nyt pääsee taas vedet sekoittumaan ja jäähtymään lisää kun vedet käyvät sulana välissä.

torstai 7. marraskuuta 2019

Pilkkikausi avattu 6.11., venepilkillä 3.11.

Pilkkikauden pääsi tänä vuonna avaamaan aiemmin kuin pitkään aikaan. Saapa nähdä pysyykö tämä jääpeite pikkujärvissä vai joutuuko välillä ottamaan vielä veneen alle - toivottavasti ei.

Sunnuntaina olin vielä Pyhäjärvellä venepilkillä ja pitkän etsimisen jälkeen sain nelisen kiloa ihan hyvän kokoista ahventa. Ei kyllä silloin tullut vielä mieleenkään että kauden pääsisi jo keskiviikkona avaamaan. Tiistai-iltana poikkesin töiden jälkeen Pirkkalan Vähäjärven rannassa ja totesin sielläkin jo jään kantavan kun potkimalla ei reikää saanut aikaiseksi.

Kuore maittaa edelleen Pyhäjärven ahvenille

Sunnuntain maisemaa

Sunnuntain venepilkkisaalis, taas 11-12m vedestä tapsilla

Keskiviikkona kävin ensimmäisenä Sastamalassa katsomassa järven, jossa tuli viime vuonna muutama kerta käytyä alkutalvesta. Koekairauksia ei tarvinnut tällä kertaa suorittaa, sillä yli 90% järvestä näytti olevan vielä sula. Ei siis vielä kiirettä tuolle järvelle - harmi!

Katsoin kartasta niin vähän matkan päässä oli pieni noin 200m pitkä lampi. Tuolla en ollut koskaan ennen käynyt. Jäätä oli rannassa noin 6-8cm, joten ei muuta kuin lisää reikiä kohti lammen keskivaiheita. Rannat oli aika syvät, nopeasti syveni 4 metriin, mutta toisaalta keskellä oli vettä vain 5 metriä. Kaloja näkyi kaiussa noin joka toisella reiällä, mutta ne eivät oikein pilkistä innostuneet. Lopulta joku kävi nappaamassa, mutta ei tarttunut. Melkein ehdin lammen toiseen reunaan saakka kunnes se tapahtui, kauden avauskala oli ylhäällä. Kokoluokka oli samaa kuin monesti aiemminkin, eli melko tarkkaan 10 grammaa. Ainakin selvisi mitä kaloja ne olivat, jotka varovasti välillä kävivät morria tönimässä.

Kauden avauskala

Tällaiselta paikalta kauden avauskala nousi, vettä oli tässäkin nelisen metriä

Tein tälle lammelle vielä muutamia reikiä ja sain toisen pikkuahvenen...tuntui että tuota sinttiä on lammessa aika runsaasti, mutta se ei syönyt melkein ollenkaan. Voi olla, että lammessa on myös suurahvenia, mutta itse etsin mieluummin paikkoja joissa keskikoko on kohdillaan. Siksi vaihdoin jo tässä vaiheessa järveä.

Kello oli sen verran paljon, että vaihtoehtoja ei montaa ollut mihin menisi. Vajaan 10km siirtymällä pääsin paikkaan, jossa myös kävin viime talvena pari kertaa. Tämä järvi on puolisen kilometriä pitkä ja pitkän mallinen, joten uskoin sen olevan hyvin jäässä. Oikeassa olin, ja jäätä oli ihan saman verran kuin tuolla lammellakin. Täällä kalat olivat viime kaudella vähissä ja pienissä pisteissä, joten odotukset ei niin korkealla olleet. Tein reikiä vähän sinne sun tänne, ja sain silmäpilkillä jokusia pikkuahvenia 2-4,5m vesistä. Välivedessä oli runsaasti särkiä ja seassa myös jokusia pikkuahvenia.

Järvellä on yksi pieni pakka ja lähdin sitä etsimään. Tuossa on joka suuntaan jyrkät penkat, joissa syvenee nopeasti kahdesta metristä neljään, ja "selän" puolella viiteenkin metriin saakka. Pakan päällä on 1,5-2m syvää. Viime talven paras reikä kyseisellä järvellä oli tämän pakan reunassa, joten jonkinlaisia odotuksiakin oli.

Aloitin pakan syvimmästä reunasta, ja siinä tuntui olevan jonkun verran pikkuahventa ja taas paljon särkiä. Tuon jälkeen osui muutama tyhjä reikä, kunnes pakan toisesta reunasta onnisti! 50-150g ahvenet ottivat hetken ahnaasti morriin. Vettä oli tuossa vain 2 metriä. Kun otti tuntui hiipuvan niin kokeilin pienellä tasurilla, mutta se ei tuntunut kaloissa herättävän mitään mielenkiintoa. Vaihdoin takaisin morriin, ja ahvenia nousi harvakseltaan. Kalat tuntuivat olevan aivan pohjassa kiinni, mutta silti ne innostuivat syömään enemmänkin yli puoli metriä irti pohjasta, silloin kun innostuivat...
Tärpit olivat kovia, kun vaan sai ahvenet ottamaan. Morrin sai monta kertaa kaivaa aivan kurkun perältä saakka.

Tein pakan reunoihin kymmenkunta lisää reikää, mutta tuo ei tuottanut tulosta. Ainoastaan yksi ahven nousi näistä rei'istä, vaikka ne hyvin osuivat pakan reunaan. Palasin vielä kerran ottireiälle, ja vielä yksi ahven nousi ylös.

Enää en uusia reikiä vääntänyt, vaan päätin lähteä pois, kun piti töihinkin vielä lähteä. Joka tapauksessa ihan mukava avausreissu kun sai muutamia ahvenia myös pannulle!

Päivän saalis

Suurin ahven n. 150g

Aika lähteä pois



maanantai 28. lokakuuta 2019

Talvea kohti - venepilkintää Pyhäjärvellä

On tullut aika päättää tämän blogin hiljaiselo. Venepilkintää tuli vähänlaisesti harrastettua kevään/kesän/alkusyksyn aikana, mutta nyt alkaa olla tuon lajin kulta-aikaa.

Sen verran kesäkuulumisia vielä, että kiersin kesällä ensimmäistä kertaa Häme-cupin uistelukisoja. Loppusijoitus oli 9., joten ensi kesänä onkin vuorossa itselleni uuden lajin SM-kisat kun suuntaamme SM-uisteluun Lappajärvelle. Kesällä ei oikein aikaa kirjoittelulle irronnut, kun likimain kaikki töistä jäävä vapaa-aika meni kalastukseen ja marjastukseen. Lisäksi juoksemassa on tullut käytyä heinäkuun alusta asti pari kolme kertaa viikossa ja siihen työmatkapyöräilyt päälle, nousukunnossa siis ollaan. :)

Nyt kolme edellistä kalastuskertaa on ollut puhtaasti venepilkintää, kun jigaus tuntui menevän turhan haastavaksi. Tässä raporttia jokaisesta kalastuskerrasta erikseen.

13. lokakuuta, Pyhäjärvi/Nokia, Saviselkä

Pari viikkoa tätä ennen tuli ahventa jigillä oikeastaan aivan hulluna. Suuntasinkin samaan paikkaan kuin mistä edelliskerralla oli tullut ahventa 5-10m vedestä. Nyt vaikutti huomattavasti haastavammalta. Samalta alueelta ei juuri parvia kaiussa näkynyt, mutta päätin silti ajopilkkiä syvenevää penkan reunaa. Syöttejä ei mukana ollut, ja aloitin tasurilla. Ensimmäinen kala nappasi vasta kun vene ajelehti 12m syvyyteen asti. Sen verran piti "vääräoppisuutta" harjoittaa, että otin tältä ahvenelta silmät syötiksi isoon värikoukkupilkkiin. Pikkupilkeillä ei tule värikoukussa syöttiä käytettyä, kun se pilaa pilkin uinnin. Sen sijaan syvässä vedessä isolla pilkillä syötittämisestä ei ole tuntunut olevan ainakaan haittaa. Iso pilkki jaksaa hyvin uittaa syötitettyäkin kolmihaarakoukkua. Kolmihaarakoukku taas parantaa kalojen kiinni pysymistä huomattavasti verrattuna yksihaarakoukkuun kun pilkitään näin syvässä. Isoon pilkkiin kiinnitän kolmihaaran uistinrengas-leikari-uistinrengas -yhdistelmällä, jolloin ahven saa nielaistua sen hyvin ja tuo yhdistelmä kestää myös vetoa paremmin kuin pilkkiketjut.

Kalaa alueella ei tuntunut oikein olevan, mutta noin kilometrin päässä oli suurehko lokkiajo, joten sinne päin siis! Ahventa tuntui olevan alueella runsaasti, mutta harmillisen pienikokoista. Olikohan edes joka kymmenes otettavaa kokoa...Tunnin pari alueella kuitenkin nyhjäsin, ja paikoitellen osui muutamia yli 100g ahvenia, mutta heikkoa oli siltikin. Ahventa nousi parhaiten syvänteen päästä 5-6m vedestä. Sekaan nousi päivää piristämään kuitenkin yksi vajaan kilon painoin kuha.

Taustalla näkyvään värikoukkupilkkiin ottanut kuha

Hetken mietintätauon jälkeen päätin siirtyä yhteen paikkaan, mikä on jo pitkään kiinnostanut kokeilla tähän aikaan vuodesta, ja suuntasin kohti Ruonanselkää. En kuitenkaan päässyt sinne saakka, kun Luodonsaaren kupeessa oli suurella alueella lokkeja. Vettä oli alueella 11-12m, ja ihmettelin suuresti voiko näin syvässä olla ahventa. Kaiku kuitenkin piirsi välillä väliveteen kaloja, joiden arvelin olevan ahvenia.

Lokkiajoa Luodonsaaren kupeessa

Tuuli oli melko kova, mutta kokeilin silti aluksi ajopilkintää. Nopeasti selvisi, että alueella tosiaan on ahvenia ja vieläpä hyvän kokoisia. Aikani niitä kokeilin ajopilkkimällä ja aina välillä tuli pari ahventa, mutta hiljaistakin oli välissä. Välillä pilkin värikoukkupilkillä ja välillä tapsilla, mutta suuria eroja en kalantulossa huomannut. Osa kaloista tuli aivan pohjasta ja osa 5-6m pinnasta eli noin puolesta välistä.

Lopulta päätin kokeilla ankkuroidusta veneestä tapsipilkillä, ja tuo todellakin kannatti! Kalaa oli pohjassa paljon, mutta kaiku ei niitä oikein piirtänyt näin syvässä vedessä, vaan ainoastaan selvästi pohjasta irti olevat kalat. Paikallaan ollessani kaloja alkoikin alla näkyä, mutta syönti oli todella nirsoa. Silti sain kaloja ylös hyvää tahtia, sillä parvet olivat isoja. Ahvenet piti "naarata" aivan pohjasta. Ahvenen keskipaino oli noin 100g luokkaa. Pari kolme ankkuripaikkaa kokeilin, jonka jälkeen ahventa oli kasassa sen verran mukavasti, että sai päivän laittaa pakettiin. Kyllä oli palkitsevaa kun löysi sen päivän keinon, jolla oikeasti kaloja sai hyvin, vaikka syönti oli huonoa.

Noin 9 kiloa filekalaa

20. lokakuuta, Pyhäjärvi/Nokia, Saviselkä/Sorvanselkä/Ruonanselkä/Säijänselkä

Aluksi kävin tietysti katsomassa edellisviikon paikan, mutta siinä ei enää tuntunut juurikaan kaloja olevan. Pikkuahventa nousi, mutta yli 100g ahvenet loistivat poissaolollaan. Myöskään lokkeja ei enää alueella pyörinyt. Päätin toteuttaa sen, mitä viime kerralla harkitsin eli lähdin ajelemaan kohti Ruonanselkää. Aivan sinne asti en päässyt, vaan matkan varrella Sorvanselällä näytti olevan lokkiajoa. Tapsipilkki veteen, ja saman tien 200g ahven ylös. Lisää ei kuitenkaan hetkessä tullut, ja pudotin ankkurin. Tältä ankkuripaikalta sain muutamia yli 100g ahvenia, mutta varsin nirsolta tuntui syönti. Isommat ahvenet ottivat vasta kun tarjosin pelkkää kultamorria matosyötillä. Vettä oli tällä alueella aika tasaisesti 10-11m.

Tänä päivänä sai hakea hieman tyynempiä alueita
Noin kilometrin päässä alkoi valtava lokkiajo, ja päätin nostaa ankkurin ja siirtyä sinne. Ahventa alueella olikin, mutta parvet eivät tuntuneet tiheiltä. Jonkin verran sain eri kohdista noin 100g ahvenia, mutta 150g ei tainnut mennä rikki kertaakaan. Ahventa oli tuossa monessa syvyydessä 6-11m väliltä.

Siispä seuraavaksi Ruonanselän suulle. Tuo ei kuitenkaan tuonut tilanteeseen oikeastaan mitään uutta. 8-10m vedestä nousi harvakseltaa ahvenia, joista vain pieni osa oli yli 100-grammaisia. Melko pitkään alueella kuitenkin pyörin, kunnes luovutin. Pikkuahventa oli paikoitellen ihan hurjasti, mutta niistä kohdista ei edes sekaan tullut yli 50-grammaisia.

Kello oli jo aika paljon, mutta päätin vielä lähteä ajelemaan aina Säijänselälle asti, kohti tuttuja talvipilkkipaikkoja. Ahventa (100g+) ei ollut tuossa vaiheessa kasassa kuin pari kiloa. Löysin heti Säijänselältä lokkiparven ja myös ahventa tuntui olevan alla. Ensimmäisestä ankkurista heti muutama yli 100g ahven. Tuollakin alueella oli hämmästyttävän tasainen pohja ja n. 10m syvää. Lokit alkoivat hetken päästä lyömään pintaan taas noin kilometrin päässä, ja ei muuta kuin sinne. Kalaa oli kaiun mukaan alla erittäin runsaasti. Vettä ei tässä ollut kuin 7 metriä. Ankkuri veteen, ja ahvenia nousi ylös ehkä kolmisenkymmentä. Vaihdoin tapsivehkeet tasuriin ja tuo näytti nyt toimivan hyvin. Ahventen koko oli hyvin vaihtelevaa alle 50 grammasta aina yli 300 grammaan. Kalantulo kuitenkin lakkasi yhtä nopeasti kun alkoikin ja menin käymään takaisin edellisellä paikalla missä olin ollut ankkurissa.
Tämä tasuri (nimeä tai merkkiä en tiedä) tuntui toimivan

Kauaa en kerennyt olemaan, kun lokkiajo alkoikin uudestaan tuolla josta juuri olin lähtenyt, ei olisi kannattanut siis paljo siirtyä. Menin takaisin, ja kalaa tuli vähintään yhtä hyvin kun aiemminkin. Tasuriin puri hetkittäin oikein lujaa. Hetken kaloja nostelin, kunnes totesin että tämä saa taas riittää: seuraavaksi fileeraushommiin. Kyllä oli hienoa löytää pitkästä aikaa hyvin tasuria syövää kalaa. Noin 8 kiloa kertyi 100-350g ahvenia.


Kokonaissaldo n. 8kg filekalaa


Syönnöksessä oli hieman suurempaakin pikkukalaa

26. lokakuuta, Pyhäjärvi/Saviselkä

Viime lauantaina en kerennyt kovin kauaa järvellä olemaan, kun aamusta oli vielä kova tuuli ja tuli talvirenkaat vaihdettua autoon ja polkupyöräänkin.

Noin klo 13 saavuin kuitenkin jälleen Saviselälle. Tällä kertaa näytti pääsevän helpolla, sillä heti näkyi useita eri lokkiajoja pitkin Saviselkää. Ajelin näistä lähimmälle, ja heti siitä sain ensimmäiseen vajaaseen tuntiin pari kiloa oikein mukavan kokoista 100-300g ahventa. Pienemmät eivät juurikaan kiusanneet. Ahvenet olivat syvässä 11-12m vedessä. Pilkin kehimisvavalla ja tapsipilkillä, ja istuin pilkkirepun päällä. Eipä tuo enää hirvittävän paljoa talvipilkinnästä poikennut. :)

Kun ensimmäisen kerran syönti tuntui hiipuvan, siirryin toiselle puolelle selkää, jossa oli myös pitkään jo ollut lokkiparvi. Sieltä alkoi myös tulemaan heti ahventa, mutta koko oli huomattavasti pienempää. Tein pienen siirron noin 50 metrin päähän, johon seuraava "reikä", eli ankkurin pudotus. Tässä oli syvää 10 metriä.

Tuossa ankkurissa tulikin sitten viihdyttyä melko pitkään. Kalaa ei mitenkään tulisesti noussut. Vaihdoin tasuriin ja välillä kaloja tuli ja välillä ei. Sen verran tapahtumaa oli, että ei siitä halunnut siirtyäkään. Varmaan nelisen kiloa 100-350g ahvenia nousi tuosta ankkurista. Muutaman sadan metrin päässä oli myös lokkiparvi, ja lähdin välillä käymään siellä.

Ankkuri veteen ja tapsipilkkiä alas. Vettä oli taas sen 10 metriä. Muutama yli 100g ahven tuli heti, mutta sitten alkoi hiipua ja kalan koko laskea. Pidin pienen evästauton ja palasin sitten vielä hetkeksi takaisin edelliselle paikalle, mutta isoin syönti tuntui olevan ohi. Kello oli 16, ja alkoi jo hieman hämärtää. Päätin lähteä kalankäsittelyhommiin. Ihmeen aikaisin tuntui syönti lakkaavan, iltasyönnistä ei siis tietoakaan. Toki keli oli nytkin melko harmaa. Yli 100g ahvenet otin ja niillä oli painoa 8,4kg, isoin ahven 330g. Käytettyyn aikaan nähden ehdottomasti parasta kalantuloa lokakuussa tänä vuonna.
Päivän keli


Loppuun vielä muutama sana venepilkkivälineistä.

Tapsipilkkeinä käytin ihan samoja liukupilkkejä kuin mitä kisoissa käytän talvellakin. Pilkin leijaavuudesta ei ole tuntunut olevan kuin haittaa, sillä tärkeintä on saada pilkki nopeasti alas ennen kuin parvi ui tiehensä. Tosin näin syysaikaan kalat ovat vielä huomattavasti kovemmassa liikkeessä kuin talvella. Sen huomaa jo siitä, että joka reissulla kalat löytyivät aivan eri paikoista. Siima on hieman paksumpaa kuin talvella, liukupilkeissä 0.20-0.22mm (talvella yleensä 0.18). Ihan sen takia, että kalan joutuu nostamaan veneen laidan yli ja siinä siima väsyy paljon. Syöttinä on nyt kelvannut ihan ahvenen silmä, kuten yleensä toimii talvellakin. Vasta selvästi yli 300g ahventen kanssa tulee käytettyä haavia.

Pelkällä morrilla tuntuu toimivan astetta suuremmat morrit kuin talvella, vaikka nyt ei toki juurikaan tarvinnut morriin turvautua. Tuollainen 2-3g painoinen morri vajoaa hyvin mukavasti jo 0.18mm siimalla yli kympinkin vesiin. Syöttinä olen käyttänyt nyt matoa, mutta kärpäsentoukatkin varmasti pelittää.

Tasureita en kovin montaa kokeillut, mutta keskimäärin suuremmat toimivat kuin talvella. Pyhäjärvellä tosin kuore on sen verran suurikokoista, että talvellakin monesti aika isot tasurit toimii ihan perus filekalallekin. Ero esim. Kulo-Rautaveteen on mielestäni tuossa huomattava.





sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Yhteenveto kaudesta 2018-2019

Nyt kun pilkkikausi on täällä etelässä päättynyt reilu kuukausi sitten, voisin tehdä yhteenvetoa/analyysiä menneestä kaudesta, lähinnä kisojen näkökulmasta.

Pilkkikausi alkoi hieman tavanomaista aiemmin, 25. päivä marraskuuta. Isompien järvien jäätymistä saatiin odottaa vielä tästä noin kuukauden verran, joten viime talvena sai kierrellä hyvän tovin pienvesiä. Pikkujärviltä en mitään ihmeellisiä saaliita saanut: pari kertaa noin 8kg filekalaa, mutta sekin järvi hyytyi kovasti parin ensimmäisen käynnin jälkeen. Kun isommat järvet jäätyivät, olin flunssassa ja sydäntäni tutkittiin, mikä rajoitti tammikuun pilkinnät melko lailla minimiin.

Päälimmäisenä kaudesta jäi mieleen monet onnistumiset. Ensisijaisesti maajoukkuepaikka, SM-kisojen 4. sija, PM-hopea ja kaksi Vanajaveden voittoa (kisaennätyksillä). Penkin alle ei mennyt kuin yksi ainoa kisa, Oriveden Eräjärven 10 suurimman ahvenen kisa. Kokonaisuutena kausi oli varmasti tähänastisen pilkkiurani paras ja tasaisin.

Sain kauden aikana myös pilkkiennätysahveneni (1004g) ja suurimman kisa-ahveneni (620g). Niitä nyt ei tullut erikseen tavoiteltua, mutta onhan niitä mukava saada.

Mutta lähdetäänpä tarkastelemaan kautta kisa/kuukausi kerrallaan. Sen verran itsekritiikkiä haluan taas harrastaa, että annan itselleni kouluarvosanan jokaisesta kilpailusta (4-10).

Marraskuu: 4 kertaa hupipilkillä


Joulukuu: 7 kertaa hupipilkillä, 1 kisatreeni, 1 kisa


Peltolammi 15.12.2018
sijoitus: 2/13
tulos: 1205g (voittajalla 1720g)
arvosana: 9-

Peltolammin kisaan ei ollut sen kummempia odotuksia pärjäämisen suhteen. Treenissä nousi todella pientä ahvenensinttiä, eikä sitäkään mistään hyvin. Kisassa kävi kuitenkin tuuri, kun parhaalta treenipaikalta nousi pari bonusahventa, ja varapaikalta vielä yksi. Joku isompi pääsi karkuunkin, mutta ei niin isoja että olisi voittoon asti päässyt.

Jälkiviisaana totean, että kisassa olisi kannattanut alusta loppuun yrittää pelkästään isoja ahvenia. Esimerkiksi uittaa myös tasapainopilkkejä ja vähintäänkin käyttää isompia morreja.

Tammikuu: 8 kertaa hupipilkillä, yksi kisatreeni, taukoa kisoista sydänlihastulehdusepäilyn vuoksi


Helmikuu: 8 kilpailua, 3 kisatreeniä


Roine 2.2.2019
sijoitus: 2/6
tulos: 13450g (voittajalla 16100g)
arvosana: 8-

Paikkavalintani oli todennäköisesti väärä, eivätkä välineetkään toimineet. Taisin ahnehtia liian nopeaa pilkkiä liian matalaan veteen. Kaloja pääsi matkalta irti ihan karmea määrä, ja kalaputket olivat aivan liian lyhyitä, että olisi voinut Juhaa haastaa kisan voitosta. Kisan pilkin Viljasen pystyllä (ketjulla). Sinänsä pysyin kala-alueella alusta loppuun, eikä kisassa ollut kuin yksi selkeä ahdinkovaihe loppupuolella, kun tila alkoi käydä vähiin. Harjoittelemassa kävin, mutta kerkesin katsoa vain muutaman paikan. Kolme mielestäni hyvää paikkaa löysin treenissä. Voittaja tuli yhdestä näistä paikoista ja myös kolmossija nähdäkseni treenaamastani paikasta.

Eräjärvi 3.2.2019, 10 ahvenen kisa
sijoitus: 6/6
tulos: - (yleisen voittajalla 1119g, veteraanien 1397g)
arvosana: 6-

Sain etukäteen paljon vinkkejä järvestä, vaikka toki joskus vuosia sitten tuolla on tullut käytyä itsekin. Usko kalojen löytämiseen oli aika kova ennen kisaa, mutta tällä kertaa usko oli todella koetuksella. Keli oli myös raskas, lunta oli kaikkialla reilusti yli 30cm. Sain siis ainoastaan yhden ahvenen, ja sekin tuli vasta vartti ennen loppua tasurilla välivedestä. Oikeastaan koko kisan pilkin siten, että jokaisen reiän aloitin tasurilla ja tarkistin morrilla. Tuo ei tällä kertaa vain toiminut. Ihan perus pystypilkeillä tehtiin kisassa selvästi parempaa tulosta. Jos olisin luovuttanut olisin antanut itselleni huonomman arvosanan, yritys oli kuitenkin hyvä loppuun asti.

Längelmävesi, Mobilia 5.2.
sijoitus: 1/20
tulos: 7970g (kakkosella 6482g)
arvosana: 8

Kerran kävin treenaamassa tällä etukäteen tuntemattomalla alueella Längelmävedestä. Jyri antoi etukäteen paikkavinkkiä, jonka ansiosta voittopaikkakin löytyi. Kisan kakkonen oli myös lähialueella.

Treenattu paikka petti kuitenkin melko pahasti, ja olin kisan alkupuolella melko pahasti hukassa aika pitkään. Samoin ennen loppua oli heikko hetki, mutta kisan viimeinen reikä korjasi taas tilannetta. Koko kilpailu oli ns. "käteenvetopilkintää" :D, eli kaikki ahvenet nostin yhdellä vedolla ylös. Pilkkinä käytin Pikkusepeä. Arvosanaa pudotti se, että tuli pyörittyä tyhjää liian pienellä alueella liian pitkään. Kala oli liikkunut treenipäivästä yllättävän paljon, toki treenin tein jo 4pv ennen kisaa.

Alasenjärvi, Lahti 9.2.
sijoitus: 1/7 
tulos: 5272g (veteraanien voittajalla 5496g)
arvosana: 7½

Lukijoita varmaan mietityttää, miksi annan 7½ voitetulle kisalle. No, helposti ainakin yli 7kg saalis olisi ollut otettavissa. Oikeastaan koko viimeinen 1,5h kisasta meni tyhjää pyytäessä. Moneen kertaan tuli hötkyiltyä vähän liikaa. Ilmeisesti järvi kuitenkin sopii minulle (paljon pientä ahventa), sillä näinkin heikolla pilkinnällä pärjäsi näin hyvin. Tähän kisaan en treenannut, vaan menin täysin vanhoilla paikkatiedoilla/vinkeillä.

Vesijärvi, Lahti, Niemen satama 10.2.
sijoitus: 4/13
tulos: 3963g
arvosana: 7

Yllättävän hyvä sijoitus heikosti menneellä kisalla. Edellisiltana kerkesin tekemään ehkä 30min treenin, josta taisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kisan jälkimmäinen puolisko ei kaloja antanut kuin kilon verran. Siinä vaiheessa kisa olisi ollut hyvinkin vielä voitettavissa, kun olisi mennyt matalaan nyppimään pikkuahvenia. Tavoittelin kuitenkin lähemmäs 10kg tulosta isommalla ahvenella, vaikka 5,5 kiloa olisi riittänyt. Mutta mistäpä näitä etukäteen tietää. Pilkintä sinänsä sujui hyvin, paikkavalinnat vain olivat vääriä.

Ilmoilanselkä 16.2.
sijoitus: 2/13
tulos: 14500g (voittajalla 18710g)
arvosana: 8

Kisa oli hyvää perustasoa, kuten Roineen kisakin oli. Tuo taso vain ei riittänyt lähellekään. Kaksi hyvää paikkaa löytyi treenissä, ja luultavasti valitsin näistä huonomman. Lopuksi vaihdoin toiselle paikalle, ja viimeinen tunti antoi ainakin 5kg ahventa. Samalla kalan koko kasvoi huomattavasti. Välineet (Sepeteus48mm ketjulla) tuntui toimivan hyvin ja pilkintä muutenkin ihan ok. Paikkavalinta jätti turhan paljon jossiteltavaa.

Vesijärvi, Vääksy, Kajaanselkä (Mestaripilkit) 17.2.
sijoitus: 8. (osanottajia miesten sarjassa ehkä 30-40?)
tulos: 4880g (yleisen voitto 7,8kg, veteraanien 13kg)
arvosana: 7½

Kohtalaisen hyvä avaus osui tähän kisaan, mutta sen jälkeen kala oli enempi vähempi hukassa aivan loppuun saakka, kun tuplasin saaliini viimeisestä reiästä ja jouduin lopettamaan kisan kesken syönnin. Treenaamassa en käynyt, ja järvi tuntui aivan erilaiselta kuin pari vuotta aiemmin. Valtaosa parhaista saaliista pilkittiin syvästä 8-14m vedestä. Hyvän tsempin sain pidettyä kisassa loppuun asti ja loppu korjasi paljon. Kisassa olisi saanut käyttää kaikua, ja melko paljon harmitti kun ei tuo tullut mukaan.

Vanajavesi, Petäys 23.2.
sijoitus: 1/20
tulos: 25435g
arvosana: 9½

Kisaa edeltävänä päivänä pitkä ja puuduttava treeni, kun kalaa ei meinannut löytyä millään. Treenin lopussa sitä sitten löytyi senkin edestä. Kisataktiikka onnistui hyvin, mutta ei täydellisesti. Itse asiassa kisan ensimmäinen 40-60min oli melko lailla kehno, ja samoin kisan loppu. Välissä saikin ahventa kiskoa senkin edestä. Kisassa käytin kaikua, enkä usko siitä olleen ainakaan haittaa. Pystyin heti hylkäämään reiät, kun parvi alkoi harveta. Viimeisen tunnin aikana olisin voinut päästä 3-5 kiloa parempaan tulokseen jos olisi vielä kokeillut yhden treenikohdan, mitä en kokeillut kisassa.

Maaliskuu: 7 kisaa, 6 kisatreeniä, 4 hupipilkkikertaa

Vanajavesi, Toijala, Hämeen PM-pilkki 3.3.
sijoitus: 2/45
tulos: 12690g (voittajalla 13035g)
arvosana: 8½

PM-kisaan panostin kolmen treenin verran. Viimeisestä treenistä tosin oli enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä tuo paikka petti kisassa ja ilmeisesti ratkaisevat 345 grammaa menivät tuohon hukkalenkkiin. Myös kisan alku oli nihkeä ja muutenkin ensimmäiset 30-40min tuli pilkittyä aivan väärillä välineillä. Kun välineet sai kohdilleen, tulostakin tuli. Kaiken kaikkiaan kisassa tuli yllättävän vähän yli 50g ahvenia, vaikka treenit antoi odottaa muuta.

Björkön pilkki Raippaluoto Revofjärven 9.3.
sijoitus: 5/48
tulos: 13610g
arvosana: 7+

11 vuoden tauon jälkeen päätin lähteä kokeilemaan Björkön pilkkiin. Treenissä nousi 1003g, 694g ja 594g ahvenet, mutta sellaisia ei kisassa näkynyt. Muutenkin isoin virhe kisassa oli jäädä pilkkimään aivan liian pientä n. 50g ahventa. Vasta viimeiset parikymmentä minuuttia sain kunnon kokoista kalaa. Eli tämä kisa oli tuhoon tuomittu jo siinä vaiheessa kun treenin jälkeen epätoivoisena koitin jotain taktiikkaa tehdä. Eli vaikka muutama iso treenissä tuli, oli se "varma" normaali kisakala täysin hukassa. No, ehkä ensi kerralla enemmän treeniä. Sijoitus oli suoritukseen nähden turhankin hyvä. Pilkkiminen kyllä pelitti ja välineet toimi, mutta taktiikka oli tyystin väärä.

Vanajapilkki, Kuhamaja 10.3.
sijoitus: 1/21
tulos: 28360g
arvosana: 10

Lyhyesti sanottuna kauden paras kisa ja jälleen parannusta Vanajan kisaennätykseen. Ahvenet pilkin todella syvästä 11-12m vedestä, kalan keskikoko n. 100g. Treenattu paikka piti hämmästyttävän hyvin, vaikka treenasin 4 päivää ennen kisaa. Vaikea keksiä hirveästi mitään kehityskohteita, sen verran maksimitulokselta tuo tuntui tuosta syvyydestä. Lopussa oli kala vähissä, kun alue tuntui loppuvan kesken. Ehkä pelkällä morrilla olisi voinut vanhoista rei'istä vielä saada, jos olisi koittanut.

Maajoukkuekarsinta, Nuijamaan Kärkjärvi 16.3.
sijoitus: 3/35
tulos: 6051g (voittajalla 7489g)
arvosana: 9

Täyden kympin suoritus ensimmäisten 2-3 tunnin osalta. Viimeinen tunti aivan tyhjän kanssa, mutta onneksi maajoukkuepaikka ei kaatunut siihen. Välineet toimi erittäin hyvin ja oivalsin nopeasti kalojen oleskelupaikat ja pääsin niitä ensimmäisenä rei'ittämään koko ensimmäisen 2 tuntia. Vanhoista rei'istä antoi vielä kertaalleen kohtuullisia kalaputkia, mutta viimeisen tunnin ajaksi olisi mielellään siirtynyt johonkin, jos olisi keksinyt mihin päin.

Sastamalan Houhajärvi 17.3. (kaiken kalan kisa)
sijoitus: 2. (ehkä 15-20 osanottajaa?) 
tulos: 15900g (isäni voitti 16500g)
arvosana: 8½

Kisan ensimmäinen pari tuntia sujui enimmäkseen hyvin, kun 30-40g särkeä nousi aika hyvää tahtia. Kisan puolivälissä kala oli kuitenkin pitkään hukassa, ja reikiä tuli tehtyä aika paljon, mutta laihalla tuloksella. Tuon "hukkareissun" aikana nousi kuitenkin 1,3kg hauki. Kisan lopun sain taas tasaisen tappavaa tahtia särkiä, mutta vähän turhan pieniä. Kisa meni hyvin, mutta nappisuorituksella olisi päässyt jopa 18-20 kiloon. Kisan pilkin leijaavalla liukupilkillä, joka oli ensi kertaa vedessä.

Pohjoismaiden esikisat, Asikkalan Urajärvi 22.3.
sijoitus: 15/25
tulos: 1606g
arvosana: 7

Ei mikään floppikisa, mutta alempaa keskitasoa. Kisan taso oli tietysti kova, kun osaa otti kolmen maan maajoukkueet + huoltojoukot ja lisäksi satunnaisia suomalaiskisailijoita, kuten minä. Haastava järvi, ja myös kalat olivat haastavalla tuulella. En oikein saanut ottisyvyyksistä mitään selkoa. Lopulta taisin parhaiten saada 8-12m penkasta, kisan lopulla. Mutta ainakin löytyi muutama uusi potentiaalinen paikka tältä järveltä.

Linnavuoren UK:n mestaruuspilkki, Pyhäjärvi/Typynniemi 24.3.
sijoitus: 1/7
tulos: 13144g
arvosana: 8

Treenatut paikat antoivat paljon huonommin kalaa kuin mitä kuvittelin ennen kisaa. Ajattelin, että jopa 20-30kg voisi olla otettavissa. Treenissä sain parhaiten 3-4m vedestä ja keskipainolta 100g ahvenet nousivat välivedestä ottamaan värikoukkuun. Kauaa ei tarvinnut kisassa aluetta pilkkiä, kun huomasi että jo pariin kolmeen kiloon saa tehdä jo paljon töitä. Ennen viimeistä tuntia oli kasassa "vain" noin 7kg ahventa. Syvästä yli 6m vedestä löytyi kisan lopussa ajoahvenparvi, ja syönti oli parasta missään koko talvena. Ahvenet paukuttivat jatkuvasti matkalta kiinni värikoukkuun. Jälkikäteen ajatellen tuo kohta olisi pitänyt ilman muuta treenata, lähialueella kun tuli pyörittyä. Tuosta olisi ollutkin mahdollisuudet siihen 20 kiloon. Mutta hyvä tulos tämäkin oli.

Huhtikuu: 1 kisa, 3 kertaa hupipilkillä

SM-pilkki, Kemi 6.4.
sijoitus: 4/434
tulos: 11045g (miesten voittaja 11,8, koko kisan 13646g)
arvosana: 9-

Oikeastaan arvosana voisi olla selvästi alempikin, mutta toisaalta miesten kultamitali jäi noin 800g päähän. Kisan aivan alku oli heikko, mutta nopeasti sain juonen päästä kiinni. Ehkä oli vain hyväkin, että en heti ravannut etukäteen varmimpaan kohtaan (joka myös piti). Väkeä kun tuli alueelle, kalantulo lakkasi ja olin aivan hukassa useamman tunnin...Lopussa sain pikkukalaa tasaisen tahtiin. Kun miettii että olisi edes puoli tuntia aiemmin ollut tuossa lopetuspaikassa (ei olisi tuhrannut kahta tuntia muutaman hassun kalan kanssa), olisi saalis ilman muuta riittänyt miesten ykkössijaan. Kieltämättä vähän kirvelee, mutta toisaalta näissä kisoissa saa olla ylpeä jo nelossijastakin.



Talven aikana kävin siis pilkillä 57 kertaa, joista kisoja oli 17kpl. Keskimäärin pärjäsin paremmin kuin koskaan aiemmin. Toki kisoissa alkaa varsinkin täällä Hämeessä olla melkoinen osanottajakato.
Joka tapauksessa 11 kisaa kolmen parhaan joukkoon, joista voittoja 5. Viiden parhaan joukkoon peräti 14 kertaa.

Pieni katsaus tulevaan kauteen:
Päällimmäisenä mielessä tietysti Pohjoismaiden mestaruuskisat Norjassa, joka on selkeä ykköstavoite. Kisapaikkaa tietysti ei pääse treenaamaan näissä kisoissa, mutta koitetaan olla ainakin fyysisesti ja henkisesti parhaassa mahdollisessa kunnossa, kun kisapäivä koittaa. :)

Kuusamon pilkkiviikon tilanne on auki, ja odottelenkin tietoa Pohjoismaiden kisojen ajankohdasta, että näen onko ylipäätään mahdollista osallistua molempiin. Tosin tuo särkien pilkintä on sellaista, että siihen saa oikeasti kaivaa motivaatiota että siihen viitsisi paneutua.

SM-kisaan (Kuopio) tulee varmaan panostettua enemmän kuin vähään aikaan, mutta saa nähdä sitten minkä verran. Björkön pilkki taas jäi sen verran hampaankoloon, että sinnekin tekisi mieli lähteä.

Kovin paljoa ei ajatukset pyöri pilkkijutuissa näin keskikesällä, varsinkin kun olen ensi kertaa kiertämässä vetouistelun Häme-cupia. Voi kun joku tuonlainen cup-kisa saataisiin myös pilkkipuolelle.