perjantai 15. marraskuuta 2019

Pikkujärvien testailua Lempäälässä 12.11.

Tiistaina tuli vielä käytyä pilkillä, mutta sen jälkeen joutui vetäytymään pilkkitauolle jäiden huvettua lähes olemattomiin. Tänään perjantaina pikkujärvet olivat vielä jäässä, mutta loputkin jäät taitavat kokonaan sulaa pois viikon sisään. Koville se vähän ottaa, mutta tulee varmaan sunnuntaina käytyä sitten Ratinassa laiturikisat ja vene laitettua takaisin vesille ensi viikolla.

Tiistain pilkkipaikkaa sai hyvän tovin miettiä, ja päädyin lopulta Lempäälän Iso Keurujärvelle. Tuossa järvessä on kaiketi ainakin joskus ollut hyvän kokoista ahventa. Koskaan aiemmin en ollut itse käynyt.

Rannat olivat hieman heikossa hapessa, mutta rantakiven päältä pääsi vielä tukevasti jäälle. Jäätä oli ainakin likelle 10 senttiä. Heti ensimmäisellä reiällä oli kaiussa eloa (yksi kalahavainto), mutta tärppiä ei siitä syntynyt. Hiljaista oli sen jälkeenkin. Vajaa 10 seuraavaa reikää ei antanut tärppejä ja vain parilla reiällä joku kala vilahti kaiussa. Ensisijainen tavoite oli saada edes jokin kala näytille. Lopulta tärppi tuli ja ylös nousi...särki. Ei ihan sitä mitä etsin, mutta ehkä tyhjää parempi.



Järven kapeassa päässä näkyi isoja kiviä rannassa, joten ajattelin olisiko niiden edustalla ahvenpaikkaa. Kairailin aika monipuolisesti 1,5-4m vesiin. (juuri sen syvempää ei vielä löytynytkään), mutta hiljaista piteli. Lopulta 4m vedessä yhdellä reiällä aikani uitin morria ja tapsia tuloksetta, ja päätin kokeilla pientä tasuria. Melkein saman tien nappasi, mutta koko ei päätä huimannut. Joka tapauksessa päivän ahvensaldo auki.

Päivän avausahven

Tein reikiä 30-40m välein keskelle järveä, mutta tilanne ei oikein tuntunut eroavan rantavesistä mitenkään. Ehkä joka kolmannella tai viidennellä reiällä näkyi edes yhtään kalaa kaiussa, ja ne vähätkin olivat tosi ronkeleita. Lopulta yksi pikkuahven erehtyi morriin. Melkein järven toisessa päässä oli 6-7m syvä monttu ja tuon montun reunalta sain tasurilla vielä yhden pikkuahvenen.

Sen verran vaisu oli tämä järvi, että noin 1,5-2h jälkeen päätin vaihtaa järveä. Ei ollut vain oikein mitään ideaa että minne. Päädyin sitten Merunjärvelle, kun oli lähellä. Tuosta järvestä ei ollut mitään etukäteistietoa. Jäälle päästyäni vähän googlettelin järven tietoja ja selvisi että tuo järvi on umpeenkasvanut. Ehkä vähän pienemmällä tasamatalalla järvellä olisi edes hetken viitsinyt yrittää, mutta nyt luovutin jo 2 reiän jälkeen. Vettä löysin noin metrin verran.

Merunjärvi


Enää ei ollut paljoa aikaa olla pilkillä, joten päätin käydä vielä Höytämönjärvellä Merunlahdella katsomassa onko siellä ylipäätään jäätä. Yllätys oli suuri, sillä jäätä oli aivan saman verran kuin näillä reilusti pienemmillä järvillä. Ja jäässä näytti olevan tuon Merunlahden ulkopuoleltakin niin pitkälle kuin silmä kantoi. 

Ehkä 10-15 reikää ehdin kokeilla ja sinä aikana taisi nousta 4 ahventa ja 3 särkeä. Ahvenet nousivat samasta reiästä reilun 3 metrin vedestä. Heikkoa oli, mutta luulen että tuolta olisi voinut ihan kalojakin saada jos olisi kerennyt kauemmin koittaa.

Höytämönjärvi / Merunlahden suualue


Vaikeaa on tosiaankin löytää pikkujärviä joista pilkillä tulee oikeasti hyvin kaloja, jos puhutaan yli 100g ahvenista. Suurimmalla osalla järvistä tuntuu olevan iso haaste saada se yksikin yli 100g ahven ylös. Muutama potentiaalinen paikka on kuitenkin itselläni tiedossa mitä tekisi mieli kokeilla, eiköhän sitä jossain vaiheessa joulukuuta taas jäätä saada uudemman kerran. Olisi vain tehnyt kalan syönnille hyvää jos nämä jäät olisivat pysyneet. Nyt pääsee taas vedet sekoittumaan ja jäähtymään lisää kun vedet käyvät sulana välissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti