tiistai 23. joulukuuta 2014

Pilkkikaudelle jatkoa 23.12

Pilkkitauko muodostui jäiden puuttuessa reilun 2 viikon mittaiseksi. Tosin Lahden seudulla olisin päässyt jäälle jo huomattavasti aikaisemmin, mutta olen vaihteeksi Nokialla.

Eilinen jäätiedusteluni Pyhäjärven Liukuslahdella osoitti, että pilkille olisikin päässyt jo eilen ainakin ihan pienimpiin järviin. Monessakin paikassa oli eilen kuulemma pilkitty, ja Liukuslahdenkin jää kesti sen verran, että en saanut pomppimalla reikää aikaiseksi. Eilen myös Vesilahden Suonojärvi oli jo kauttaaltaan jäässä.

Kelit kun pakkasella olivat koko ajan, aloin jo miettimään hieman suurempiakin järviä vaihtoehdoiksi tälle päivälle, ja löysin itseni omalla mittapuullani "isolta pikkujärveltä". Samalla järvellä tuli käytyä viime keväänä kolmen muun kanssa, mutta silloin kala ei ollut lainkaan syönnillään. Saimme silloin varmaan yhteensä alle 5 kiloa ahventa. Järvessä on kuitenkin ahventa todella paljon.

Tarkoitus oli mennä jäälle samasta kohdasta kun keväällä, mutta yllätys oli suuri, sillä siitä ei ollutkaan jäälle menemistä. Jääsauvalla kun kopautin, niin sehän meni ihan heittämällä jäästä läpi ja ei siinä ollut kuin alle 2 senttiä jäätä. Ranta oli lähialueellakin kaikkialla saman näköinen. Noin 10-20 metriä keskemmällä jää saattoi olla jo kestävää, mutta sinne ei tuosta tietysti millään päässyt.

Järven yhdessä poukamassa jää näytti kaukaa katsoen hieman vaaleammalta, joten arvelin siellä olevan kestävää jäätä. Ei muuta kuin pienehkö kävelymatka sinne rantoja pitkin ja uutta yritystä. Rannat oli tälläkin alueella heikot, mutta jäälle kuitenkin pääsi. Tuolla kohtaa meni selvä rajakohta, missä oli aikaisemmin ja myöhemmin jäätyneet alueet. Vain tuo pieni 200m pitkä alue oli ollut jäässä pidempään. Aallot oli jossain kohtaa rikkoneet jäätä, ja vanhan ja uuden jään välissä olikin melkoinen "palapelikuvio", jollaisia näkee yleensä vaan isoilla järvillä.

Kairan oikealla puolella jää kesti, vasemmalla ei.


Jäätä löytyi kuitenkin pilkkimiseen, mikä on tietenkin pääasia. Tuolla "rajakohdalla" vaihteli jään vahvuus 5-12cm, muuten jäätä oli aika tasaisesti 7-8cm tuolla alueella.

Ensimmäisen ahvenen sain heti rannan läheltä ensimmäisestä reiästä, ja kalantulo vain parani kun siirryin keskemmälle. Parhaiten ahventa nousi noin 4-4,5m vedestä, eli voisi sanoa montun pohjalta/reunasta, kun järvestä ei taida 5 metriä syvempää löytyä. Kuuleman mukaan tuolla ahven nousee usein helposti aivan jään alle, mutta nyt joutui pilkkimään pitkälti pohjasta. Metrin tai puolitoista parvi välillä nousi ylös, mutta ei enempää. Kala kuitenkin söi siellä pohjan tuntumassa ihan hyvin. Melkein kaikki ahvenet oli vain surkean pieniä, kooltaan 15-50g. Päätin alkaa pilkkimään nopeimmalla välineellä, mikä minulla oli mukana. Tässä tapauksessa kyseessä oli volframipainotettu 55mm Sepeteus ketjulla ja silmällä, joka oli uitossa ensi kertaa.

Yhdellä reiällä ahvenen syönti lakkasi yhtäkkiä, ja aavistin sen johtuvan alueelle tulleesta isommasta kalasta. Aavistus osui oikeaan, sillä hetken hiljaisuuden jälkeen nappasi tämän kauden toinen pilkkihaukeni, arviolta 1,5 kiloinen. Hauen jälkeen ei ahventa enää reiästä noussut, joten sai siirtyä toiselle reiälle.

Päivän ensimmäinen hauki

Seuraavalla reiällä ei kauaa tarvinnut pilkkiä, kun "historia alkoi toistamaan itseään". Nimittäin jälleen oli hauki kiinni ja tällä kertaa isompi. Tätä kaveria sai jo jonkun aikaa uitella ja reikään sovittaa, mutta nätisti silmäkuopista nostamalla tämäkin saatiin ylös. Tästä reiästä kerkesin aiemmin saamaan yhden yli 200g ahvenen ja pari pikkuahventa.

Päivän toinen hauki

Seuraavista kahdesta reiästä ei tullut haukia, mutta molemmista tuli pikkuahventen sekaan n. 300g ahven. Muutama seuraava reikä antoi vielä pikkuahvenia, mutta kun siirryin alle 4m veteen, en saanut mitään. Tuli kairattua 2-4m veteen lähemmäs parikymmentä reikää, ja ei ahvenen ahventa tullut. Tämän lenkin aikana tuli kipattua pikkuahvenet repusta pois, kun ei viitsinyt niitä kanniskella. Olisiko noin 7kg siinä ollut pikkusilppua. Kello oli siinä vaiheessa noin 12.


7kg silppua pois repusta ja matka jatkuu!

Loppuaikana pilkin enimmäkseen aamupäivän reikiä uudelleen. Sain niistä vielä muutaman kunnon fileahvenen ja yhden hauen ja yhden kovan haukitärpin. Pikkuahvenia tuli melkein joka reiästä 10-40kpl, kun en noita reikiä viitsinyt aluksi tyhjäksi pilkkiä, kun tuli vain pientä. Parista reiästä tuli kuitenkin pikkuahvenien nyhtämisen päätteeksi isompi ahven. Mieli olisi tehnyt lähteä etsimään kalaa vielä muualta, mutta jäätilanne oli mitä oli, ja tuossa oli kalaa vain noin 100m x 50m alueella.

Yhteensä ahventa nousi arviolta 13kg, mutta ainoastaan 6kpl oli yli 50g. Kuudenneksi isoinkin tosin oli reilusti yli 100g ja viidenneksi suurin varmaan ainakin 200g, isoimman ollessa n. 400g.

Päivä oli aikamoista kehimistreenausta, kun kala ei pohjasta suostunut nousemaan. Hutitärppejä tuli myös paljon, sillä käytin 12 koon ketjukoukkua, vaikka kaloista valtaosa oli 15-30g. Ei noiden pienten tarttumisella onneksi niin väliä, sillä nämä isommat tulivat hyvällä prosentilla ylös. Ei voi kuin olla tyytyväinen Kamasanin koukuista tekemiini ketjukoukkuihin, sillä koukku ei vääntynyt päivän aikana hiukkaakaan, vaikka samalla koukulla ongin yli 10kg ahventa ja kaikki hauet.



2 kommenttia:

  1. Eikö hupipilkillä kannattas kokeilla tasapainoa niin vähenis pikkusilpun määrä :)

    VastaaPoista
  2. Meinasin jo alkaa tasuria käyttää, mutta nuo hauet vähän pelotti ja ei tullut perukkeita mukaan. Mutta tuollaisille pikkujärville tekee ihan hyvää pilkkiä myös pieniä ahvenia pois. Kasvavat sitten jäljellä olevat nopeammin.

    VastaaPoista