Näin nopeasti tulleet jäät nostivat heti odotuksia ensijäille verrattuna moneen viime vuoteen, jolloin jäät ovat tulleet vasta joulukuun lopulla. Silloin yleensä vesi kylmenee ja samentuu enemmän, ja kalat ei ensimmäisten viikkojen aikana juuri ole aktiivisia.
Pari päivää ennen kauden avausta päätin kokeilla aluksi Sastamalan Rautavedeltä. Olin kuitenkin melko epävarma jäätilanteesta. Ensinäkymä järvelle kertoi, että jäätä on. En kerennyt edes korkkaamaan aluetta, sillä jäällä oli jo kolme pilkkijää, vaikka olin ennen puoli yhdeksää jäällä. Kävelin heidän luokseen ja kyselin jäänpaksuutta, 10 senttiä oli vahvuutta. Jääsauvalla lyöden jatkoin matkaa eteenpäin, kunnes melkein heti tuli eteen ensimmäinen lumeton alue. Kävelin laikun reunaan, ja humahtamalla meni sauva jäästä läpi, jäätä ei ollut siinä varmaan kahta senttiä. Pilkittävää aluetta ei jäänyt kovin paljoa, mutta kokeilin kymmenkunta reikää. Ensimmäinen reikä antoi morrilla yhden noin 50g ahvenen, ja muuten oli hiljaista. Otin käyttöön suunnitelma B:n ja vaihdoin paikkaa pienelle lammelle, josta joskus saanut vähän reilumman kokoistakin ahventa.
Tässä näkyykin noin puolet lammesta |
Pieneksi yllätyksekseni huomasin, että täälläkin oli pilkitty ennen minua, ja vielä useampana päivänä. Jäätä oli noin 8-12cm. Pari ahventakin oli jätetty jäälle, joten aloitin tämän reiän kohdalta, missä ahvenet olivat. Melkein heti hyvä tärppi värikoukkuun, mutta ei pysynyt. Viereisiltä rei'iltä ei kuitenkaan lisätapahtumia tullut. Tein reikiä vähän eri puolille lampea 2-4m syvyyksiin, mutta kaloja ei vain tahtonut löytyä.
Poikkeuksena muutama hauki(?)tapahtuma. Ensin oli reilun kokoinen kala kiinni yhdellä reiällä, mutta se irtosi morrista väsytyksen päätteeksi. Laskin morrin takaisin ja taas hetken päästä sitä vietiin isomman kalan johdosta...tärpistä siima poikki, mutta katkeamispaikka oli vavan kärjen kohdalta (liekö heikko kohta ollut siimassa). Siima siis katkesi, mutta kerkesin ottamaan hukkapätkästä kiinni ja kalakin oli edelleen kiinni. Hetken aikaa väsyttelin, mutta siima ei vain tuota kalaa kestänyt ja se oli morrin menoa.
Muutama reikä tuon jälkeen tarrattiin puolestaan värikoukkupilkkiin rajummin, ja annoin kalan viedä siimaa kelalta. Siimanpäästö oli ilmeisesti kuitenkin jäänyt hieman liian kireälle, sillä kala sai vedettyä siiman poikki. Enpä muista, että olisin milloinkaan ennen tuolla tavalla menettänyt pilkkiä hauelle...Viimeisistä rei'istä taisi tulla vielä yksi reilun kokoisen kalan karkuutus ja muutama pikkuahven. Lampi tuntui olevan ahventen osalta kuitenkin sen verran horroksessa, että päätin jälleen vaihtaa paikkaa, tällä kertaa ihan vieressä sijaitsevalle pikkujärvelle, jolla sentään jo mittaa noin puoli kilometriä.
Tältä järveltä heti ensireikä antoi yhden pikkuahvenen 10 koon värikoukulla, jonka jälkeen alkoi tulla pieniä särkiä...kyllä, 10 koon värikoukulla ilman syöttiä. Kairasin reikäjonon järven ylitse, mutta saalis jäi kahteen pikkuahveneen ja yhteen vähän parempaan tärppiin. Sen jälkeen palasin likelle aluetta mistä aloitin, ja sainkin alueelle palaamisen jälkeen heti ensimmäisestä reiästä kolme ahventa, joista toisena tullut oli ensimmäinen selkeä ruokakoon ahven tälle kaudelle. Silmämääräisesti jonkin verran yli 200g.
Tuppasi menemään aika kippuraan. Pilkkinä Vim 38mm |
Väkivalloin sain kalan suoristumaan... |
Kauden avaushauki...näitä tulee kyllä enemmän välteltyä kuin yritettyä |
Liukuslahti ja yksi huonommin laikkua tehneistä railoista |
Kauden avaussaldo ei mitenkään päätä huimannut, mutta on se kalantulo monesti tiukemmassakin ensijäillä ollut. Odotuksiin nähden syönti oli kuitenkin todella huonoa. Sääennusteita kun katsoo, niin ensi viikolla ilmeisesti lumet sulavat jään päältä pois. (Nokialla ei kyllä lunta muutenkaan juuri ole.) Sen verran optimistinen olen, että tuskin ainakaan Liukuslahdelta jäät enää lähtevät tämän vuoden puolella. Jäätä kuitenkin alkoi olla tuossa jo 10-15cm ja se oli teräsjäätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti