sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Kisakausi avattu Kangasalan Suoramanjärvellä

Tänään pääsin aloittamaan kilpailukauden viime vuoden tapaan Kangasalan Suoramanjärvellä. Kilpailuaika oli 10-14 ja osanottajia noin 30-35kpl.

Kerron kuitenkin ensin lyhyesti eilisestä. Isän kanssa kävimme mökillä Suonojärvellä hommissa ja samalla pilkillä kahdessa eri paikassa, molemmissa vain puoli tuntia, kun kalaa ei tullut kovin vakuuttavasti. Kummastakin paikasta saaliiksi molemmille yksi ahven. Melko horroksessa tuntui järvi olevan ainakin noilla alueilla.

Liukuesteet eli ruuvinastat otin aiemmin saappaista kokonaan pois, kun Safari Termo -saappaiden pohjat olivat aivan liian pehmeät kyseisiin ruuvinastoihin.
Muutaman pilkkikerran jälkeen ruuvit alkoivat mennä saappaiden pohjista läpi ja siitähän ei hyvä seurannut...päädyin irroittamaan ruuvit kokonaan ja paikkaamaan reiät epoksilla. Jos liimaukset eivät pidä niin on vaihteeksi uusien saappaiden hankkiminen edessä. No, kyllä nykyiset Safarit onkin käytössä olleet jo muutaman vuoden. Safareissa aion jatkossakin pysyä.

Mutta keli oli tosiaan eilen niin liukas, että jotain liukuestettä piti keksiä ja päätin laittaa vanhat lyhyemmät ruuvinastat pidempien tilalle. Nuo Maxigripin nastat on sen verran lyhyet, että ei pitäisi painua pohjan läpi Safareissakaan...huom. pitäisi.

Vaan illalla satoi jo lunta ja jäällä oli kisa-aamuna yllättävänkin paljon lunta, ainakin 3cm. Taktiikat sovimme isän kanssa hyvissä ajoin edellisenä iltana ennen kisaa, siis aloitustaktiikat. Päätin itse aloittaa alueelta, jolta viime vuonna voitin, ja isä aloitti alueelta mistä hän voitti toissavuonna.

Ensimmäiset reiät osuivat turhan matalaan veteen, eli en ihan muistanut viime vuoden paikkaani. Vaan helppopa tuosta oli lähteä kairailemaan kohti vähän syvempää vettä. Muistissa kun oli viime vuoden ottisyvyys noin 3,5-4m. Yhden ahvenen kerkesin vain saamaan ennen kuin pääsin 3,5m veteen saakka.

Vaan todella hiljaista tuntui olevan tuollakin kohtaa, lopulta yhdellä reiällä sain yhden varovaisen nypyn ja arvelin sitä särjeksi, kun ei kerran kiinni jäänyt. Vaihdoin tuoreet toukat koukkuun ja hetken päästä sainkin pari särkeä, mutta siihen lakkasi. Kairasin muutaman reiän ympärille, mutta kaloja ei niistä hetken houkuttelulla noussut. Palasin kaksi särkeä antaneelle reiälle, ja pian sain siitä yhden särjen, mutta ei tuntunut tulevan enempää. Kairasin vielä yhden reiän "jähtymään" vähän matkan päähän, mutta en vielä pilkkinyt siitä, vaan palasin vielä samalle reiälle, josta olin tuohon mennessä siis kolme särkeä saanut. Tuossa vaiheessa oli kisaa kulunut arviolta 20 minuuttia.

Tuosta sitten alkoi kun alkoikin hiljalleen nousta särkeä. Ehkä parikymmentä särkeä kerkesin reiästä saamaan, kun isä tuli myös samalle alueelle. Hän oli kolme särkeä kisan alussa saanut. Itse sain koko ajan särkeä kiihtyvään tahtiin, mutta isä ei aluksi saanut kuin yksittäisiä särkiä eri rei'istä. Täytyy sanoa, että itselläni melko unelma-alku oli kisalle, kun noinkin nopeasti löytyi särkeä.
Ilmeisesti särki oli kisan alussa melko horroksessa, sillä syönti kiihtyi koko ajan noin klo 13 asti, ja samalla reiällä. Aluksi pilkin pitkään pohjasta, mutta 20 vaille 12 aloin pikkuhiljaa hinaamaan särkiparvea ylöspäin. Ongelmaksi vaan koituivat pikkuahvenet, joita tuli välillä useitakin peräkkäin hidastamaan särkipilkintää. Tosin todettakoon, että särkikin oli todella surkean kokoista, noin 25-grammaista. Ahvenien koko ei ollut tuosta varmaan puoliakaan.

Särkiparvi nousi niin ylös, että hetken sai nostella 1,5 metrin siimallakin, tosin niin ylhäältä ei kauaa kalaa tullut vaan sai tyytyä noin 2,5 metriseen siimaan, eli pilkin pitkän aikaa reilun metrin irti pohjasta. Viimeisen tunnin aikana kalantulo kuitenkin hiipui selvästi, ja jouduin vaihtelemaan onkisyvyyttä löytääkseni vielä kaloja. Pohjasta tuli vielä toistakymmentä särkeä, mutta sieltäkin tuntui loppuvan. Viimeiseen 20 minuuttiin en saanut enää kuin 5-10 särkeä, ja nekin tulivat kaikki välivedestä kun pohjassa ei tuntunut kalaa olevan enää.

Eli yli 3,5 tuntia tuli istuttua samalla reiällä - särkipilkintää parhaimmillaan. Samoin isä oli lopulta samalla reiällä ainakin 2,5 tuntia. Syöttinä molemmat käytimme surviaisia, ja pilkimme pienillä noin 4cm pilkeillä. Koitin muutaman kerran savimadon palasella, mutta se kelpasi särjille aika kehnosti verrattuna surviaiseen. Itse pilkin jälleen kerran Tinkalla, ja tällä kertaa vain 4-5cm pituisella tapsilla. Tarkoitus oli kyllä tehdä 6-7cm tapsi, mutta lipsahti vähän lyhyeksi.

Kisa tuntui menevän tänään kaiken puolin hyvin. Yhdessä kohtaa oli ilmeisesti isompi ahven kiinni, mutta parissa sekunnissa se jo irtosi. Ylös asti en saanu edes yli 20g ahvenia, vaan kaikki noin 30kpl olivat 10-15g kokoluokkaa. Järvi kuitenkin taas näytti, että isojakin ahvenia siinä ui, kun kisan isoimman kalan palkinto meni 820g ahvenella. Muitakin mölliköitä kisassa nousi.

Itse uusin viime vuoden voittoni 7775g painoisella saaliilla. Isä pääsi vierestä kakkoseksi noin kilon pienemmällä kalamäärällä. Kolmannella oli saalista noin 4,4kg. Naisten sarjan voittoon riitti niinkin pieni saalis kuin 2,2kg.

Eli jälleen kerran mainio avaus kisakaudelle. Seuraava kisa taitaakin olla ahvenkisa, ja ahvenkisat ovat kyllä luonteeltaan täysin erilaisia kuin kaiken kalan kisat. Tänäänkin jos olisi kisa ollut ahvenkisana, olisin varmasti kairannut ainakin 50-100 reikää. Särkikisassa riitti alle 10 reikää, niin isoissa parvissa särjet usein tuntuvat uivan, että ei kaloja tarvitse keräillä kovin monista rei'istä.
Todennäköisesti seuraava kisa on tapaninpäivänä Tervajärvellä, jota pidän tosi haasteellisena paikkana. Omat saaliit siellä tähän asti ovat vaihdelleet 300 grammasta reiluun 2 kiloon.