Syötteinä oli tällä kertaa itselläni pelkästään matoja. Ensimmäistä kertaa tänä syksynä savimatojen lisäksi myös kompostimatoja. Melkein koko ajan tulikin pilkittyä pienillä kompostimadoilla.
 |
| Kuvassa ylhäällä savimatoja ja alhaalla kompostimatoja. |
 |
| Tällä tuli aloitettua, mutta kalantulon ollessa heikkoa siirryin vähän herkempiin välineisiin. |
 |
| Sää oli varsin mukava, pilvistä mutta melkein tyyntä. |
Pääsin aloittamaan kisan melkein samalta kohdalta kuin viime kisassa, jolloin alussa sain hyvin kalaa. Viimeksi vain olin lähtörannasta katsottuna laiturin vasemmalla puolella, nyt aloitin oikealta puolelta. Vaan eipä tuntunut olevan nyt kalaa samalla alueella. Jotkut saivat rannempaa kalaa, mutta harva heistäkään kovin montaa aluksi sai. Jotkut eivät saaneet ensimmäiseen varttiin mitään. Itse sain noin 10min kohdalla pienen kiisken ja juuri ennen 15 minuutin täyttymistä yhden särjen.
Siirryin muutaman muun pilkkijän kanssa tuon jälkeen aivan laiturin kärkeen, mutta sieltä ei kukaan saanut yhtään mitään, ja nopeasti useimmat siirtyivät lähelle laiturin alkupäätä, kuten minäkin.
Tuossa vaiheessa sain itse hieman päivän juonesta kiinni, ja sain tapsilla joitakin särkiä ja ahvenia noin 3-5m siimalla. Hetki tuli myös morriteltua ja muutama kala tuli vähän pinnemmastakin. Tuo olikin ainoa hetki koko päivänä, kun voi sanoa että oli edes jonkunlaista syöntiä. Koko kisan ajan oli kala täysin hakusessa, kun ei tuntunut löytyvän mitään selkeätä syvyyttä, jossa kala olisi. Välillä sai kalan 9 metrin siimalla, välillä 4 metrin ja välillä siltä väliltä, mutta kahta enempää peräkkäin ei tullut kertaakaan.
Kun kisa tuntui muuten menevän aika mollivoittoisesti (surkeasti kalaa, yhdestä vavasta siima poikki vahingossa ja yksi kunnon siimasoppa) astui ilmeisesti onnetar peliin. Noin kisan puolessa välissä tai vähän sen jälkeen päätin käydä kusella laiturin päässä, jotta pystyisi vähän paremmin keskittyä itse pilkintään. Samalla siinä päätin hetken kokeilla parin metrin päästä laiturin oikeasta reunasta, josko siitä jonkun sattumasärjen tai salakan saisi.
Kokeilin eri syvyyksiä, ja yhdessä kohtaa tuli sellainen tärppi, että kala otti morriin alta päin ja nosti herkistintä. Tärppi ei kuitenkaan jäänyt kiinni. Ajattelin kerrankin ottaa rauhallisesti ja uittelin pilkkiä samalla noin 8 metrin siimalla pari minuuttia, kunnes tarttui jokin raskaampi kala pilkkiin. Sen verran tuntui kalalla painoa olevan, että ekaan muutamaan minuuttiin ei kalaa uskaltanut yhtään nostaa ylöspäin. Toisaalta kala oli sen verran rauhallinen, että löysää piti antaa vain pari kertaa kalan tehdessä rauhallisen syöksyn. Välineenä oli 16 numeron koukku ja 0.12mm tapsi, joten kovin kovasti ei kalaa voinut ylös koittaa. Otin rauhallisesti, ja yhtäkkiä kala alkoi kuin alkoikin tulla kohti pintaa ihan suosiolla. Kala paljastui mukavan kokoiseksi kuhaksi.
Kuha tulikin melkein kylkiasennossa rauhallisena pintaan, josta se oli helpohko ottaa pienellä haavilla ylös, jonka sain lainaksi ainoalta pilkkijältä, joka tuossa vaiheessa oli 40 metrin säteellä. Varmaan olisi tullut ilmankin haavia tämä kala ylös käsin nostamalla, mutta haavilla saa aina varmemmin. Jos sitä alkaisi pitämään kisoissa omaakin haavia mukana...
 |
| Bonuskala! |
Kuhan saaminen muutti tietysti kisan luonteen täysin, kun yhtäkkiä tiesin olevani kisassa vahvoilla, kun vaan loppuaikana jotain saalista saisi. Pidin epätodennäköisenä, että voittosaalis nousisi yli kolmen kilon niin huonolla syönnillä. Loppukisa meni itselläni huomattavasti tasaisemmin kuin kisan alku, ja sainkin oikeastaan pari kalaa jokaisesta paikasta josta vain kokeilin. Mutta kyllä niitä houkutellakin paljon sai.
Kuhan siivittämänä nousin kilpailussa aina voittoon asti, joten tuli napattua "uran" ensimmäinen laituripilkkikisavoitto. Viime syksynä vasta laiturikisoissa aloin käymään. Se täytyy sanoa, että laji eroaa aika suurestikin pilkinnästä talvella, mutta yhtä lailla tämä näyttäisi olevan taitolaji siinä missä talvellakin. Toki arvotuilla aloituspaikoilla on silti suuri merkitys kisan lopputuloksen kannalta! Mutta Ratina on kisapaikkana varsin tasapuolinen.
 |
 |
| Kokonaissaalis 14 ahventa, 10 särkeä, 4 pasuria, 4 kiiskeä ja kuha. Ei ollut kalaapahtumia liiaksi kuitenkaan. |
Täytyy sanoa, että syönnin ollessa huonoa en aina osaa pilkkiä läheskään niin rauhallisesti kuin tilanne vaatii, omat vahvuudet tulee esille vasta kun pilkitään niitä selvästi yli 5kg saaliita. Seuraava kisa itselläni on ensi lauantaina Lahden Vesijärvellä Teivaalan satamassa. Kyseessä on ensimmäinen laituripilkkikisa Vesijärvellä, johon osallistun. Siellä kisatuloksista päätellen saaliit vaihtelee tosi paljon, joten pitää ottaa mukaan kaikki nopeahkojen tapsipilkkien ja hitaiden morrien ja ohuiden siimojen väliltä.
Kisan tulokset:
Suurin kala: Atte Mustalahti, kuha 1270g
Miehet:
1. Atte Mustalahti 2515g
2. Henrik Silfver 2225g
3. Kauno Kota-Aho 2155g
4. Arto Särkikoski 1890g
5. Mauno Suhonen 1775g
6. Reino Asikainen 1760g
7. Armas Ruokolainen 1645g
8. Jouko Honkanen 1395g
9. Matti Helin 1380g
10. Jouko Näppinen 1330g
11. Markku Helin 1310g
12. Antti Sipilä 1180g
13. Matti Santonen 1095g
14. Eino Pärssinen 725g
15. Antti Sytelä 675g
16. Tarmo Tonttila 605g
17. Paavo Pyöriä 470g
Naiset:
1. Terttu Kota-Aho 2190g
2. Sinikka Mäkinen 1925g
3. Eeva Asikainen 1885g
4. Hilkka Helin 1655g
5. Anna-Maija Pohja 1335g
6. Vieno Sisso 445g
7. Leena Leino 400g
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti