Pilkkikauden päättymisestä on jo reilusti aikaa, mutta vielä täytyy näin jälkikäteen tarkastella mennyttä kautta kokonaisuudessaan.
Kausi alkoi saman tapaisesti kuin monena muunakin talvena. Jäitä ei tahtonut tulla millään edes pienimpiin järviin, ja silloinkin kun jäät vihdoin kantoivat pilasi plussakelit vähäksi aikaa kauden jatkumisen. Kausi joka tapauksessa alkoi 4. joulukuuta Hollolassa pikkujärvellä ja kerkesin pilkkimään kolmena päivänä ennen kuin jäät heikkenivät liikaa.
Saalista nousi ensijäillä vaihtelevasti, ekalla kerralla pari kiloa pikkuahventa, toisella kerralla 7kg hieman isompia ja kolmannella kerralla samasta paikasta vielä nelisen kiloa.
Pilkkikautta jatkoin jälleen 23.12 ja pian sen jälkeen olikin ensimmäiset kisat Lahden seudulla.
Joulukuun kalantuloa voisi sanoa hyväksi. Vaikka järvet jäätyivät melko myöhään, ei syksyllä ollut juurikaan myrskyjä jotka olisivat jäähdyttäneet vesimassaa pohjia myöten. Pilkkikertoja joulukuussa kertyi 10kpl.
Kisasijoitukset ja saaliit joulukuussa:
Merrasjärvi, Lahti 27.12 -> 1406g / 3. sija
Joutjärvi, Lahti 28.12 -> 12652g / 1. sija
Tammikuussa onneksi pakasti sen verran, että pääsi jo isommillekkin vesille pilkkimään ja kisailemaankin. Edelleenkään ei mitään myrskyjä isoilla vesillä ollut, joten oletuksena oli kelpo saaliit jäiden tullessa. Ja edellisvuotta parempia saaliit olivatkin melko lailla jokaisella järvellä missä kävin. Jopa hiipuneelta vaikuttaneet Sastamalan Rautavesi ja Roismalanlahti osoittivat piristymisen merkkejä, vaikka en käynyt kyseisissä paikoissa kuin kerran tai pari. Suurimmat odotukset kohdistin kuitenkin tammikuun osalta Lahden Vesijärveen. Vesijärveltä kalaa nousikin hyvin, mutta koko oli pientä lukuunottamatta yhtä treenikertaa. Pilkkikertoja tammikuussa kertyi 21kpl.
Kisasijoitukset ja saaliit tammikuussa:
Suoramanjärvi, Kangasala 6.1 -> 6700g / 1. sija
Säkylän Pyhäjärvi, Kristalliranta 11.1 -> 3348g / 7. sija
Vesijärvi, Lahti 18.1 -> 21980g / 2. sija
Ylistenjärvi, Vammala (seuraottelu) 24.1 -> 2390g / 3. sija
Säkylän Pyhäjärvi, Kristalliranta 25.1 -> 13570g / 4. sija
Säkylän Pyhäjärvi, Myllyojanlahti 31.1 -> n. 250g / xxx sija
Helmikuussa piti ajatuksia kerätä yhä enemmän kohti SM-pilkkiä. Polttava puheenaihe oli, joudutaanko kisat jälleen esikisan jälkeen siirtämään vai ei. Mutta kuun lopussakaan kun ei vielä tietoa siirrosta tullut, niin näytti vahvasti siltä että kisat pidetään kuin pidetäänkin Ilmoilanselällä.
Yleisesti kalantulo oli jostain syystä helmikuussa huomattavasti heikompaa kuin tammikuussa. Kenties lumeton/vähäluminen jää sai kalat aroiksi ja sitä kautta syönti oli heikohkoa ja kala normaalia syvemmässä? Pilkkikertoja helmikuussa kertyi 15kpl.
Kisasijoitukset ja saaliit helmikuussa:
Pyhäjärvi/Riihilahti, Nokia (seuraottelu) 1.2 -> 12875g / 1. sija
Köyliönjärvi (seuraottelu) 14.2 -> 2875g / 3. sija
Säkylän Pyhäjärvi, Kristalliranta (Lounais-Suomen PM) 15.2 -> diskaus / xxx sija
Veittijärvi, Ylöjärvi 22.2 -> 6190g / 1. sija
Kyynämöinen, Hirvaskangas (maajoukkuekarsinta) 28.2 -> 1273g / 4. sija
Maaliskuussa oli vuorossa kauden päätavoite, eli SM-pilkki. Kisa ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta siitä huolimatta tuloksena oli 17. sija mikä on itselleni toisiksi paras sijoitus kyseisistä kisoista. Hämeen PM-kisa meni sen sijaan pahemman kerran penkin alle. Hampaankoloon jäi kuitenkin tuo SM varsin pahasti. Tuon kisan jälkeen olikin loppukausi hieman rennompaa, sillä tärkeitä kisoja ei enää ollut. Seuraava kisa SM-kisan jälkeen olikin ehkäpä kauden parhaiten mennyt kisani. Kisakausi päättyi etuajassa Vaskuunjärven kisaan, sillä loukkasin olkapääni pian kilpailun jälkeen. Pilkkikertoja kertyi maaliskuussa 12kpl.
Kisasijoitukset ja saaliit maaliskuussa:
Vanajavesi, Toijala (Hämeen PM) 1.3 -> 6230g / 31. sija
Ilmoilanselkä, Hauho, SM-pilkki 8.3 -> 2336g / 17. sija
Vesijärvi, Lahti 14.3 -> 13098g / 1. sija
Kankaanjärvi, Suodenniemi (VUK:n mestaruuskisa) 21.3 -> 1885g / 2. sija
Vaskuunjärvi, Virrat 22.3 -> 3745g / 5. sija
Huhtikuussa en olkapääni kanssa enää voinut kisata, mutta kävin vielä muutaman kerran pilkillä. Varovaisesti sain kairattua pehmeään jäähän muutamia reikiä päivässä. Vesijärvellä kävin vielä pari kertaa viime jäillä, ja samoin testaamassa samaa lampea kuin mistä sain ihan hyvin ahventa alkukaudesta. Vesijärveltä tuli ahventa kohtuullisesti, mutta lammella oli hiljaista. Raippaluotoon tuli vielä tehtyä kohtuullinen reissu noin 18 kilon ahvensaaliilla ja pilkkikauden päätin vielä tuon jälkeen Sastamalan Murtojärvellä noin 12-13 kilon saaliiseen. Pilkkikertoja oli vielä huhtikuussa 5kpl.
Näiden mainittujen pilkkikertojen lisäksi tein 5-10 muuta pilkkisessiota, joiden aikana pilkin korkeintaan 1,5 tuntia. Niistä ei joka kerta viitsinyt kirjoitella erikseen, kun kerrottavaa ei niin paljoa noin lyhyistä reissuista ole.
Joka tapauksessa pilkkikertoja kertyi talven aikana yhteensä noin 65-70kpl, jos lasketaan lyhyetkin käynnit. Isoja ahvenia oli pariin otteeseen kiinni talven aikana, mutta ylös asti en niitä saanut. Suurin ylös noussut jäi 494 grammaan, mutta pari muuta olivat lähes saman kokoisia.
Kisoja kertyi suhteellisen vähän, 18kpl.
Tässä vielä sijoitukset koosteena:
5x1
2x2
3x3
2x4
1x5
1x7
1x17
1x31
2x0
Pahasti penkin alle meni kauden kisoista vain 3kpl, joten tasaisuutta tuli roimasti verrattuna edellisiin vuosiin. Voittojen määrä pysyi suunnilleen samassa mitä ne on ollut tähänkin asti, joten parannettavaakin jäi. Kaiken kaikkiaan voi olla melko tyytyväinen kauteen.
Isoimmat kisasaaliit olivat kohtuullisen suuria. Itselläni viiden kalaisimman kisan ahventen yhteispaino oli 74175g eli hieman alle 15kg/kisa.
Välineitä käytin talven kisoissa erittäin monipuolisesti. Morreina käytin kisoissa ainoastaan omavalmisteita, ensimmäistä talvea koskaan. En kerennyt juuri tekemään morreja vielä myytäväksi asti, mutta tulevana talvena tulee olemaan kisapaikoilla tarjolla jonkinlainen satsi morreja ketjukoukkujen ja värikoukkujen lisäksi. Muuta välineiden "uudistumista" oli omalla kohdallani lisääntynyt liukupilkkien käyttö. Tuli huomattua, että mistä vain kapeapäisestä pilkistä saa helposti muokattua liukupilkin kun laittaa pilkin ympärille sopivan kokoista silikoniputkea.
Välinekehittely on kuitenkin aika pahasti vielä vaiheessa, vaikka kilpapilkintää on tullut harrastettua aktiivisesti jo 12 vuotta. Jalkineina käytin kisoissa Safari-saappaiden lisäksi lähinnä korkeavartisia Adidaksen Goretex-lenkkareita. Jalkineet ovat kuitenkin niin jäykät, että ilmeisesti siksi jalkapohjani kipeytyivät kovin helposti jään ollessa lumeton. Eli en ole vieläkään löytänyt omalle kohdalleni sopivia pilkkijalkineita "lämpimille" keleille.
Toinen kehittelyn alla oleva asia on pilkkivavat tai pikemminkin niiden kärjet. Tarkoitus olisi rakentaa paremmin pikkupilkeille sopivia vapoja, joihin tulee hiilikuitukärjet. Tunnokkuus on niillä ihan toista luokkaa kuin lasikuitukärjillä.
Kolmas vaiheessa oleva asia on pilkkireppu. Nykyisessä Ron Thompson -repussa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta materiaalit alkavat vedellä viimeisiään ja pitäisi hankkia uusi reppu.
...myös pilkkivaatetusasia on mietinnän alla, myös se vetelee viimeisiään viiden käyttövuoden jälkeen. Tähän asti ollut käytössä Visionin kuoriasu, mutta kenties edessä on vaihto paremmin hengittäviin materiaaleihin.
Ensi kaudella on tarkoitus käydä ainakin kisa tai pari myös Etelä-Suomen piirin alueella. Myös Lahden alueelta on vielä Alasenjärvi korkkaamatta. Uusiin vesistöihin on aina mukava tutustua ja sitä kautta taidotkin paranevat kun tulee monipuolisuutta. SM-pilkki 2016 on sen verran kaukana Joensuussa, että taidan lähteä niihin kisoihin kylmiltään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti