Pohjoismaiden mestaruuskisojen esikisa 15.3. Storsjøen

 Tässä omaa raporttiani Norjan kisoista, aluksi esikisasta. Esikisajärvihän oli selvillä jo ennen Suomesta matkaan lähtöä. Sen verran kerkesin jo Suomen puolella tietoa paikasta kaivamaan, että järveltä oli pilkitty hiljattain n. 13,5kg kisatulos, ja muutenkin viime vuosina voittosaaliit ovat olleet 10kg molemmin puolin. Sen sijaan yli 10v sitten tuolla voittosaaliit olivat olleet vain luokkaa 3-5kg. Netistä löytyi Youtube-videoita, joissa järvestä saatiin jigillä melko hyvän kokoisia ahvenia ihan hyvinkin. Talvivideoita sen sijaan ei juuri löytynyt, mutta yhdellä videolla joku sai pari ahventa tapsipilkillä 4-5m vedestä. Näillä pohjatiedoilla järvestä lähdettiin reissuun...Ennen kisaa vielä kuulin, että edelliskisassa 2 vai 3vk sitten oli voittajalla ahventen keskipaino ollut 26 grammaa.

Esikisaan otin hyvin moninaisen vapa-arsenaalin mukaan: tapsipilkkejä, pelkkiä morreja, ketjupilkkejä ja värikoukkupilkkejä. Eksyipä repun vapataskuun myös yksi tasuri ja jigi.

Esikisassa oli 30min menoaika, 4h pilkkiaika ja 45min paluuaika. Vettä satoi vaihtelevalla voimakkuudella ja jään päällä oli vettä. Esikisalle en sinänsä arvoa juuri antanut, vaan tarkoitus oli kaivaa järvestä tietoja siltä varalta, että varsinainen kisa olisi samalla järvellä. Lähtörannassa oli havutus, joka meni lähellä olevaan pitkään saareen, ja saaren takana havutus jatkui saaren takana olevaan niemenkärkeen. Veikkaukseni tässä kohtaa oli, että seuraavan päivän kisa-alue olisi havutuksen toisella puolella. 

Päätinkin aloittaa kilpailun lähtörannan havuilta, jos se antaisi yhtään tietoa myös seuraavan päivän oletetusta alueesta. Muutamia reikiä pilkin, mutta havaintoja kaloista ei tullut. Päätin kävellä vajaan kilometrin päähän läheisille pikkusaarille, mihin jäikin jonkin verran kilpailijoita. Lähemmäs kun kävelin, huomasin että kaikki alueen pilkkijät saivat ahvenia. Itsekin aloin heti saamaan kalaa ketjupilkillä kun alueelle pääsin. Ahvenet olivat kohtuullisen kokoisia, noin 30-grammaisia keskipainolta. Kokeilin ketjupilkin jälkeen tapsia samoissa rei'issä kun syönti lakkasi, mutta sain korkeintaan 1-2 ahventa lisää/reikä, eivätkä nuo kalat edes ottaneet heti. Ekat kalat sain n. 2,5m vedestä, mutta nopeasti huomasin ahventa olevan myös matalammassa. Pilkin pari kolme reikää värikoukulla, saaden parhaasta reiästä n. 20 ahventa. Sen verran monta kalaa irtosi reiän reunaan, että vaihdoin hetken päästä takaisin ketjupilkkiin. 

Alueella oli tila aika vähissä, mutta sain jatkuvasti lyhyitä kalaputkia kun kairailin porukan reunaan. Olin ihan hyvässä kalatahdissa, vaikka tulikin otettua rennosti ja välineitä testailtua. Kala-alueen laajuus kiinnosti, ja päätin irtautua porukasta selvemmin ja kävin muutaman sadan metrin päässä koko ajan kairaillen. Koko tältä lenkiltä sain yhden ainoan ahvenen, vaikka tähtäilin reiät n. 2m veteen. Jossain kohtaa "luovutin" ja palasin takaisin kala-alueelleni. Samalla yksi norjalainen tuli jostain kauempaa ja käveli suoraan aikaisemman kala-alueeni viereen. Kello oli tuossa kohtaa noin 12 ja ahventa kasassa arviolta 3kg.

Vaihdoin pienempään silmäpilkkiin ja kokeilin kalaa yhä matalammasta. Sain monta hyvää 10-23 ahvenen reikää pieneltä alueelta, mutta kalan keskikoko pieneni. Perusahven oli 15-20g, mutta välillä sekaan tuli jokunen 50-70g ahven. Yllättävää oli, kuinka tiheästi reikiä sai tehdä kala-alueelle. Tuntui järkevältä tehdä reikiä jopa 2-3m välein ja silti lähes joka reiästä sai kalaputken. Ahvenet ottivat yleensä heti kun pilkin sai veteen. Yhdestä vanhasta reiästä sain yllätyksekseni myös 200g bonariahvenen alle metrin vedestä.

Kala-alue oli lopulta 2m välein täynnä reikää, ja jäljelle jäi oikeastaan kolme eri vaihtoehtoa: kiertää vanhoja reikiä, tehdä uusia vanhojen väleihin tai lähteä syvemmälle/eri paikkaan etsimään uutta paikkaa. Aluksi sovelsin kahta ensimmäistä vaihtoehtoa laihoin tuloksin, ja viimeisen 20min rei'itin vähän syvempää n. 3m vettä "puhtaita" alueita, saaden muutamia lyhyitä kalaputkia. Vaikutti siltä, että loppua kohden vaikeaksi meni muillakin.

Harjoituskisan saaliini reilut 7 kiloa riitti niinkin korkealle kuin yleisen sarjan 6. sijaan. Huomionarvoista oli se, kuinka vähän norjalaisia oli kisassa mukana. Yleisen sarjan kärkisijat menivät pääasiassa ruotsalaisille. Suomen joukkueen varakapteeni, veteraanisarjassa pilkkinyt Vesa Rahikkala pilkki kilpailun suurimman saaliin reilut 9 kiloa. Vesan saalis koostui keskipainolta hyvän kokoisista ahvenista ja ne nousivat morrilla norjalaisten vanhoja reikiä kiertelemällä 5-6m vedestä.

Miesten yleisen sarjan tulokset:

1 Jonas Back Forserum SFK 8686 (Ruotsin maajoukkue)

2 Erik Södergaards Borlange SFK 8132 (Ruotsin maajoukkue)

3 Thomas Ødegård Gjøvik& Toten 7752 

4 Christer Fossen Acerina 7622 

5 Tommy Gustavsen Raufjøringen 7618 

6 Atte Mustalahti Finland 7115 (Suomen maajoukkue)

7 Thomas Larsson Guldkroken 6693 (Ruotsin maajoukkue)

8 Dag Even Nygårdseter Raufjøringen 6541 

9 Magnus Riksfjord Pimpel Sør 6508  (Norjan maajoukkue)

10 Jim Bekken Raufjøringen 6294 

11 Ole Magne Berget Løiten Jff 6293 

12 Samppa Ylönen Finland 6242 (Suomen maajoukkue)

13 Stian Østvåg Acerina 5567 

14 Tom Erik Stømner Raufjøringen 5533 

15 Vojciech Olejarz Odal SFK 5296 

16 Tor Heine Østmo Odal SFK 5265 

17 Tero Kankaopàà Finland 5078 

18 Aasmund Sæther Gjøvik& Toten 4950 

19 Martin Espelid Eidsvoll Skog Jff 4923 

20 Hans Egil Hansen Agder Sportsfiskere 4912 (Norjan maajoukkue)

21 Markus Hansen Odal SFK 4856 

22 Johnny Kildalen Odal SFK 4742 

23 Jori Vihtalahti Finland 4537 (Suomen maajoukkue)

24 Ronny B. Pettersen Acerina 4312 

25 Steinar Schjager Oslo Sportsfiskere 4154 (Norjan maajoukkue)

26 Johan Axelsson SSFK 2284 

27 Kristian Ståhl Forshaga AFK 2113

Haastattelussa Pohjoismaiden mestari Samppa Ylönen

 Suomi jyräsi ylivoimaiseen voittoon Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Norjan Odalissa Storsjøen-järvellä. Kilpailut käytiin sankassa lumipyryssä ja tuulessa 16. maaliskuuta. Oma raporttini kisasta tulee myöhemmin, mutta tässä koko kilpailun suurimman saaliin pilkkineen Samppa Ylösen haastattelu!

Keskellä Pohjoismaiden mestari ja vieressä loput mitalistit

Harjoituskilpailu käytiin 15.3., joka oli lopulta sama järvi, mutta eri alue kuin varsinaisessa kisassa. Kerro harjoituskisasta, mitä havaintoja teit järvestä (kalasto, syvyydet, veden väri, olosuhteet ja välineet yms)?

- Harjoituskilpailussa kilpailijat jakaantuivat pääasiassa pienten saarien ja luotojen ympärille. Itse menin suunnilleen alueen puoliväliin, jonne suuntasi muutamia norjalaisia, joiden toimintaa oli tarkoitus tarkkailla. Kaloja kertyi n. 6,2kg ja sijoitus oli 12/27. Veden väri oli kirkasta ja jo toisesta avannosta sain kilpailun ensimmäiset ahvenet. Kalastin saaren päässä olevalla matalalla alueella n. 3 tuntia, ja ahvenia tuli lähes joka avannosta. Kuitenkin vain yhdestä reiästä tuli yli 10 ahvenen putki. Yleensä avannosta tuli 1-3 ahventa kokoluokassa 30-50g ja ne iskivät välittömästi kun pilkin sai pudotettua pohjaan. Kalastin syvyyksiä 2-5m kuitenkin siten, että yli 3,5m vedestä en saanut tärppiäkään - parhaan syvyyden ollessa noin 2,5m. 

-Viimeisellä tunnilla lähdin kokeilemaan löytyykö lähistöltä isompaa kalaa, saaden vain yhden n. 300g ahvenen. Ongin pääasiassa erilaisilla Saku-pilkeillä sekä vanhoilla, että uustuotannolla testaillen eri värejä niin pilkeissä kuin tapsimorreissakin. Muita testattuja yhdistelmiä olivat mm. 50mm Pöysti ja 40mm McLaren ketjulla, Saukko+, Nipan Prisma ja pari muuta nopeaa tapsipilkkiä. Lopulta tuntui, että kokokuparisen pilkin alla oleva kultapallo/keltaoranssi tapsimorri olisi antanut kaikista parhaiten kalaa, mutta myös kirkkailla pilkeillä tuli saalista saman värisellä tapsimorrilla.

Harjoituskisapäivän sää oli vesisateinen
(Kuva poimittu Ruotsin maajoukkueen Facebook-sivulta, linkki)

 

Selvisi, että kisajärvi on sama kuin harjoituskisassa, mutta alue oli pienempi. Mitä ajatuksia se herätti kisataktiikan suhteen?

- Päällimmäisenä oli helpotus, että vesistö oli sama. Pienemmästä kisa-alueesta johtuen arvelimme saalismäärän putoavan hieman pienemmäksi kuin esikisassa. Perjantain esikisan kaltaisia kalapaikkoja (matalikot/saarien rannat) oli lauantain kisa-alueessa vähemmän, ja arvelimme olevan tärkeätä käydä juuri nämä paikat läpi ensimmäisten pilkkijöiden joukossa.

Lähtöpaikka oli esikisassa ja PM-kisassa sama. Kuvassa vasemmalla rajattu pienempi PM-kisan alue. 
Kisan lähtö X:n kohdalta.

Kerro PM-kilpailun kulusta ja esim. taktiikasta ja käyttämästäsi välineistä? Oliko joukkueella yhteistä taktiikkaa?

- Koko Suomen joukkueen yhteisessä palaverissa kävimme läpi perjantain esikisan havainnot ja lopputulemana oli ajatus mennä onkimaan 30-50g ahvenia matalaan alle 3m veteen. Perjantaina hyviä tuloksia tuli niin tapsi, ketju kuin värikoukkupilkeilläkin sekä joitakin isompia ahvenia syvemmältä mormyskalla. (Esikisan suurin saalis Vesa Rahikkalalla morrilla 5-6m vedestä isommilla kaloilla).

- Miesten joukkueen kesken käytimme illan aikana monta tuntia tutkien useampia eri karttaohjelmia/pohjakarttoja sekä kahta eri satelliittikuvaa. Lopulta kilpailutaktiikaksi tuli lähteä lähdöstä vasemmalle, josta löysimme hyvännäköisiä luotoja sekä kivikoita. Tarkoitus oli myös seurata isäntämaa Norjan joukkueen paikkavalintoja.

- Aamulla kun kisan alkusiirtymä (30min) alkoi oli melkoinen yllätys, kun vasemmalle ei näyttänytkään suuntaavan yhtään norjalaista. Jäimme miesten joukkueen kesken seuraamaan lähtörannan edustalle, kuinka pilkkijät ryhmittyvät, ja lopulta löysimmekin itsemme aloittamasta kilpailua lähtörannasta katsottuna oikealle lahden pohjukasta. Seurasimme alueelle kahta norjalaista. 

- Kilpailun alussa ensimmäisen 45min aikana sain arviolta 700g ahvenia, mutta kalastus oli vaikeaa ja kalat yksittäisiä. Vieressä pilkkineet norjalaiset saivat rei'istä pidempiä kalaputkia itseeni verrattuna. Arviolta noin tunti kilpailun alusta Suomen kapteeni Harry Vinni tuli toista kertaa kilpailun aikana kysymään kuulumisia ja kertoi, että seuraavan niemen takana on kalapiste. Teimme välittömästi sinne noin 1,2km siirtymän Jorin (Vihtalahti) kanssa. Kyseisessä kohdassa oli hyvänkokoista kalaa pienellä alalla, mutta se oli nopeasti ongittu läpi 6-7 suomalaisen ja yhden ruotsalaisen pilkkijän voimin. 

- Tämän jälkeen muut joukkueen jäsenet lähtivät joko ulompana olevan luodon taakse tai jatkoivat rantaa oikealle. Vasemmalle rantaa katsottaessa oli näkyvissä laikkuja lumessa ja itse lähdin onkimaan niitä läpi. Siirryttyäni n. 100m eteenpäin löysinkin kalaa laikkujen ympäriltä/penkasta n. 3m vedestä, saaden jopa yhden pidemmän arviolta 30 kalan putken: seassa yksi 700-800g välille oleva ahven. Loppuajan kilpailusta pilkin rantaa eteenpäin saaden tasaisesti 30-50g ahvenia aina muutamia avannosta. Pilkkinä oli pääasiassa kokokuparinen Saku varustettuna kulta/kelta-oranssilla morrilla n. 5cm tapsissa. Syöttinä käytin eri värisiä kärpäsentoukkia surviaisilla höystettynä.

Tällä Saku-liukupilkillä pilkittiin PM-kultaa! Kuva: Samppa Ylönen

Kisan olosuhteet vaihtuivat esikisan vesisateesta/kahluukeleistä (jäällä paikoin 5-10cm vettä) varsinaisen kisan sankkaan lumipyryyn ja tuuliseen säähän. Vaikuttiko tämä taktiikkaasi tai paikkavalintoihisi jotenkin?

- Ei ollut suurta vaikutusta. Ajatuksena oli lähtökohtaisesti onkia tapsilla joka tapauksessa muutenkin, ja jos löytyisi hurjasti syövää kalaa niin sitten vaihtaa ketjuun. Pilkkien ja morrien väreissä oli kirkkaita ja tummia yhdistelmiä valmiina. Ehkä ainoastaan lumisateen tuomaa oli ajatus etsiä kalaa myös matalammasta alle 1m vedestä.

Kisan aikana satoi uutta lunta jäälle yli 5cm.

Suomi oli kisassa ylivoimainen. Mikä mielestäsi ratkaisi voiton sinulle/Suomelle?

- Vesistö sopi suomalaisille hyvin, koska ahvenia sai monenlaisilla pilkeillä, ja jokainen pääsi onkimaan omilla vahvuuksillaan. Myös kapteenitoiminta oli erittäin laadukasta ja toimi hyvin. Oma kokemukseni oli, että ahvenet tulivat reiästä heti avannon teon jälkeen ja avannolle oli turha jäädä pidemmäksi aikaa odottamaan uutta syöntipyrähdystä. Toisaalta muutama kilpailija sai myös kaloja pitkällä houkuttelulla ja osa sai myös hyvin kaloja vanhoista rei'istä matalasta vedestä. Kuitenkin aktiivinen työnteko palkitsi Suomen työteliästä joukkuetta. 

- Henkilökohtaiseen tulokseeni vaikutti se, että kilpailun puolivälissä löytynyt kala-alue oli laaja, joten siinä oli tilaa useammallekin pilkkijälle tehdä paljon reikiä. Valtava merkitys oli myös sillä, että Heinosen Jari kalasti kenties Norjan kirkkaimman tähden, Magnus Riksfjordin vieressä lähes koko päivän vieden häneltä tilaa ja tärkeitä kaloja. Ilman kyseistä "saman tontin ongintaa" olisi järjestys kärjessä ollut mitä suuremmalla todennäköisyydellä erilainen mitä se nyt oli.

Kuvaile Suomen joukkueen joukkuehenkeä ja kapteenistoa, sekä informaation kulkua kisan aikana?

- Joukkuehenki oli omien havaintojeni ja useamman kerran mukana joukkueissa olleiden kertomusten perusteella erittäin hyvä. Kapteenisto oli loistava ja ammattitaitoinen, Pohjoismaiden paras! Sopiva pilke silmäkulmassa koko ajan. Henkilökohtaisella tasolla sain sen informaation mitä tarvitsin, eli ohjauksen kohti kala-alueita, ja väliaikatietoina kuvauksen yleisestä syönnin tasosta eri alueilla - etenkin sen, että vasen reuna lähdöstä katsottuna oli ollut huono. Hieno esimerkki oli se, kun kapteenisto lähetti yksitellen kilpailijoita alueelle, josta löysin kalaa herättämättä muiden maiden kilpailijoiden mielenkiintoa äkillisellä yleisöryntäyksellä.

Mikä maaottelupilkissä oli merkittävin ero "tavallisiin viikonloppukisoihin" verrattuna?

- Kapteeniston toiminta/tiedonjako.

Milloin ja miten olet aloittanut kilpapilkinnän? Kauanko ja minkä verran olet kisannut?

- Kävin äitini mukana muutaman kilpailun ollessani n. 10v, mutta varsinaisesti kilpapilkintä alkoi vuonna 2003 liityttyäni Suonenjoen talvionkijoihin. Kilpailin tuolloin nuoret alle 18v sarjassa ja kilpailukausia kesti talvet 2003-2006, kunnes täysi-ikäisyyden myötä tuli muita mielenkiinnonkohteita, jotka menivät kilpapilkinnän ohi. Uudelleen kilpapilkintä alkoi pikkuhiljaa vuonna 2017 ajatuksena, että se tukisi kalan etsimisen yms. kautta kilpamormyskointia. Sen jälkeen harrastaminen on ollut enemmän ja vähemmän säännöllistä vaihtelevien elämäntilanteiden takia.

Kuvaile itseäsi kilpapilkkijänä (vahvuudet, heikkoudet, mitä välineitä hallitset)?

- Ongin oikeastaan vain tapsipilkillä, ketjulla vähän ja värikoukulla harjoittelumielessä. Mormuskointia olen harrastanut ja sen laskisin vahvuudeksi. Heikkoutena on kala-alueiden tunnistaminen/löytäminen ja vähäinen kokemus.

Mikä kilpapilkinnässä on parasta?

- Keskustelut samanhenkisten ihmisten ja joukkuekavereiden sekä muiden ihmisten kanssa kisojen pohtiminen ja suunnittelu. Nykyisin laitan ison painoarvon myös lajin tuomalle liikunnalle. Toki onnistumisen kokemukset antavat lisää virtaa myös arkeen.

Sinulla on kalastuksesta muutakin maajoukkue-edustusta perinteisen kilpapilkinnän lisäksi, kerro näistä? Mikä on lajien suurin ero ja tukevatko ne toisiaan jotenkin?

- Muut lajit ovat mormuskointi ja kilpaonginta. Suurimpana erona näissä toki, että kilpaonginta on sulan veden laji, jota voisi lyhyesti kutsua tekniseksi mato-onginnaksi, jossa saa käyttää muun muassa kelaonkea. Kilpaonginnassa ja mormuskoinnissa molemmissa kalastusalue on rajattu pieneksi suhteessa kilpapilkintään, ja niissä saa käyttää houkutusaineita/kalastetaan usein kylläisiä ja täyteen syötettyjä kaloja, johtuen kilpailua edeltävästä harjoittelujaksosta. 

- Kilpaonginnassa koko kilpailuaika ollaan rannalla arvotulla paikalla ja mormuskoinnissa arvotussa ruudussa, jonka koko vaihtelee kilpailijamäärän mukaan periaatteella n. 400m2/kilpailija. Morriruudussa saa varata avantoja lipuilla, joita on käytössä 2kpl/kilpailija. 

- Mormuskointi ja kilpapilkintä tukevat toisiaan jääkalastuksen muotoina osin kaluston, tekniikan ja kalan käyttäytymisen opettelun kannalta. Kilpaonginnan soveltaminen suoraan on hiukan haastavampaa. Siitä saatava suurin tuki talvilajeihin voisi olla kalan käyttäytymisen ja reagoimisen huomaamisen opettelu erilaisiin muutoksiin.

Onko PM-voiton jälkeen vielä suuria tavoitteita pilkinnässä? Kerro muista saavutuksistasi?

- Pilkinnässä tavoite ja toive olisi joku päivä olla saavuttaa joukkue-SM-mitali. Saavutukset ovat aika vähissä, seuraavana PM:n jälkeen ehkä nuorten alle 18v SM-pronssi vuodelta 2004 Luumäen Kivijärveltä.

Onko sinulla ideoita, miten saataisiin lisää nuoria pilkkikisoihin?

- Lajin esille tuominen lasten/nuorten keskuudessa sekä seura-aktiivien toiminta kerhotoiminnassa ja yhteiskyytien yms. järjestelyn kautta mahdollistaa kilpailuharrastuksen. Pahoin pelkään, että näillä ei lisää nuoria vielä saa houkuteltua mukaan. Ehkä yksi mahdollisuus olisi sallia nykyisin muodissa oleva luotain-pilkintä. Kilpailupuolelle voisi olla helpointa saada sellaisia lapsia/nuoria, jotka käyvät pilkillä jo muutenkin. Kilpailutoimintaa voisi esitellä esimerkiksi kouluissa.

Miten kausi tästä jatkuu?

- Pari pienempää kisaa etelässä ja haaveena olisi päästä lähtemään Kuusamon pilkkiviikolle.

Tässä vielä kilpailun kokonaistulokset miesten sarjan osalta:

1. Samppa Ylönen 8593g

2. Atte Mustalahti 7594g

3. Jonas Back (Ruotsi) 6676g

4. Magnus Riksfjord (Norja) 6481g

5. Jori Vihtalahti 6141g

6. Thomas Larsson (Ruotsi) 6095g

7. Steinar Schjager (Norja) 5314g

8. Erik Södergårds (Ruotsi) 5279g

9. Hans Egil Hansen (Norja) 3477g.

Loput tulokset löytyy esimerkiksi Tästä linkistä

Hämeen PM-pilkki 10.3. Längelmävesi Säynäniemi

 Hämeen PM-kisat pidettiin samassa paikassa viimeksi vuonna 2020, jolloin sijoituin kuudenneksi. Tätä edellisellä kerralla kisa tuloksena oli punnituksesta myöhästyminen, joten ihan putkeen ei ole aiemmat piirin kisat tuolla mennyt. Nyt lähinnä tavoitteena oli vaan pilkkiä ehjä kisa.

Treenaamassa kävin kisaa edeltävänä perjantaina klo 13-17.30 ja lauantaina klo 10-14.

Perjantain treeni oli pitkään yhtä tuskaa, kun kaloja ei löytynyt. Ensimmäiseen 3 tuntiin yksi ainoa reikä, josta olisi kalaa tullut vähän reilummin, mutta siinäkin koko oli kymmengrammaista. Kalaa etsin ihan muutaman kymmenen sentin vedestä noin 3m syvyyteen. 

Lopulta erään pienen saaren edestä löytyi hyvä kalareikä, ja noin 30g ahventa tuli koko ajan. Kaiku oli mukana ja näin kalaa olevan alla paljon. Ympäriltä en kuitenkaan kaloja löytänyt. Noin 300 metrin päästä osui yksi kohtuullinen kalareikä ja 100m tästä kaksi hyvää reikää lisää. Kala tuntui ottavan nihkeästi tapsiin, mutta värikoukkuun se löi heti kiinni.

Tuon jälkeen pilkin ihan mielenkiintoista kivikkoista lahtea, jossa en ollut ennen käynyt. Muutamia reikiä tein, mutta hiljaista piteli. Kello oli tuosss vaiheessa jo jotain 16.30, ja päätin potkukelkotella katsomaan vielä yhden täsmäpaikan. Sieltä ei yhtään erityisen hyvää reikää osunut, mutta kalaa tuntui olevan laajemmin kuin missään muualla. Vähän matkan päästä pieneltä selkäpakalta sain myös parista reiästä kaloja, jonka jälkeen lähdin potkukelkkailemaan kohti autopaikkaa. Matkan varrelta kokeilin vielä yhden paikan, josta sain useammasta reiästä vielä muutamia särkiä ja ahvenia. Oli jo sen verran hämärää, että kala ei enää syönyt.

Lauantaina tarkoitus oli etsiä vielä varapaikkoja kisaan, ja pari kohtslaista paikkaa löytyikin. Päivän ekasta reiästä eka ahven painoi 520g, mutta muuten alueen kala oli pientä. Tein vielä tarkastuskierroksen perjantain parhaille paikoille, ja tuo tarkistuskierros oli erittäin tarpeellinen. Kala nimittäin oli näillä paikoilla liikahtanut selvästi syvempään, käytännössä 1,5-2m vedestä kolmeen metriin.

Sunnuntaina kisassa juoksin suoraan kalapaikalle yli 7km päähän, samalle paikalle tuli myös Jyri joka treenasi saman paikan edellispäivänä. Ehdin juuri ja juuri tuon alkusiirtymän 45 minuutissa. Ensimmäiset pari minuuttia menikin siimojen selvittelyyn, kun vavat oli juostessa heiluneet sen verran voimakkaasti että pari koukkua oli irronnut vavasta.

Ehdin yhden ahvenen saamaan ekasta reiästä kun Jyri tuli perässä alueelle, ja alkoi myös saamaan heti kaloja avausreiästä. Itse sain ekasta reiästä ehkä 1,5kg ahventa, ja seuraavasta suunnilleen saman verran. Kolmas reikä olikin vielä parempi ja antoi myös eniten bonariahvenia, tuo taisi olla noin 2kg reikä. Tätä reikää pilkkiessäni vaihdoin värikoukkuvehkeet silmäpilkkiin. Tässä kohtaa oli kisaa mennyt varmaan alle tunti. Kalaa sain lähes joka reiästä tuon jälkeenkin, mutta kalaputket koko ajan lyhenivät. 

Tuossa kohtaa aloin pilkkiä selvästi syvempää vettä ja Jyri jatkoi etupäässä matalan pilkkimistä. Yhdestä reiästä sain 19 ahvenen putken, muuten kaloja tuli pääosin 5-10kpl jokaisesta reiästä. Seassa kun oli yli 50g ahvenia, niin moni reikä antoi sen noin puoli kiloa ahventa. Tuollakin tavalla saalista kertyi hyvin, mutta noin 10 reiän jälkeen kala-alue tuntui loppuvan ja siirryin Jyrin seuraksi matalampaan. Samalla vaihdoin välineeksi pienen tapsipilkin. Heti ekasta reiästä sain varmaan 50 ahvenen putken, mutta valtaosa kaloista oli kokoa 10-15g. Seuraavasta reiästä sain vielä muutamia ahvenia, mutta sitten taas useampi reikä tyhjää.

Vilkaisin kelloa ja pilkkiaikaa oli tasan tunti jäljellä. Aika tehdä päätöksiä, samalla alueella loppuaika vaiko siirto varapaikalle? Hieman empien päätin juosta varapaikalle vajaan kilometrin päähän. Jatkoin tapsilla, mutta 10g ahventen lisäksi sain vain särkiä. Vaihdoin värikoukkuun, ja sain harvakseltaan pikkuahvenia.

Pari reikää tein lisää, ja molemmista tuli pikkuahventa. Yhden reilu 100g ahvenen sain sekaan ja muutaman 20-40g, kaikki loput olivat 10-15g. Tein vie pienen siirtymän ja kokeilin muutaman reiän, mutta en saanut kuin 3 ahventa. Kala oli tuossa selvästi liikahtanut treenistä. Aikaa oli enä vartti ja juoksin vielä takaisin edellisille rei'ille, saaden vanhoista rei'istä vielä muutamia pikkuahvenia. 

Viimeisen tunnin siirtymä oli tällä kertaa virheliike, mutta sijoituksia se ei maksanut, kun erot olivat sen verran suuret. Niko voitti kisan ylivoimaisesti 5g alle 15kg saaliilla, itse olin toinen ja Jyri kolmas. 

Tulokset miesten sarjasta:

Miehet
1 Saarinen Niko Hattulan Kalamiehet 14995
2 Mustalahti Atte Linnavuoren Urheilukalastajat 12208
3 Korkeila Jyri Hattulan Kalamiehet 11178
4 Salminen Jouni Virtain Pilkkijät 8644
5 Laaksonen Kimmo Toijalan Seudun Kalamiehet 8554
6 Salminen Urpo Virtain Pilkkijät 7595
7 Särkkä Mikko Lentokala 7087
8 Virtanen Petro Hattulan Kalamiehet 6937
9 Sauren Mika Toijalan Seudun Kalamiehet 5700
10 Lehto Kalle Valkeakosken Kalaveikot 5130
11 Siivonen Markus Tervakosken Kalakilta 5032
12 Mäkinen Samu Valkeakosken Kalaveikot 4950
13 Saarinen Marko Linnavuoren Urheilukalastajat 4682
14 Mutanen Juha Valkeakosken Kalaveikot 4307
15 Tanner Pasi Linnavuoren Urheilukalastajat 4174
16 Musturi Tommi Oriveden Onkijat 3750
17 Bankowski Tommy Oriveden Onkijat 3657
18 Laurila Kai Virtain Pilkkijät 3061
19 Mattila Kristian Lentokala 3014
20 Rantanen Juha-Matti Lentokala 2920
21 Korhonen Ila Hämeenlinnan Urheilukalastajat 2365
22 Lehtimäki Pasi Toijalan Seudun Kalamiehet 1850
23 Nilosaari Kari Parkanon Urheilukalastajat 1665
24 Matero Timo Linnavuoren Urheilukalastajat 483
25 Toiva Tomi Linnavuoren Urheilukalastajat 373

Sm-pilkki Kuopio 2.3

 "Neljän vuoden odotus" on ohi ja maaliskuun toinen päivä pääsimme kisaamaan SM-pilkit Kuopiossa Kallavedellä. Kisaan tuli treenattua pari päivää 2020 vuonna, yhtenä päivänä viime talvena ja vielä tänä talvena parina päivänä. Ylivoimaisesti parasta kalantulo oli viime vuonna kun kävin kisa-alueella tammikuussa, kun olin Kuopiossa ohikulkumatkalla pohjoiseen. 

Monenlaisia suunnitelmia tämän vuoden treeneihin oli, mutta lopulta oli koko treenireissuun lähtö kysymysmerkki flunssan vuoksi. Lopulta päätin lähteä, mutta treenata kevyemmin pienellä alueella. Treenasin siis Puiroonlahdella ja sen edustalla molemmat päivät. Yksi kohtalaisen hyvä paikka vuodelta 2020 jäi pois kun aluetta rajattiin Ilvessaaren takaa.

Kalaa sain tämän vuoden ekana treenipäivänä ihan hyvin, kun vertasi mitä muilta kuuli. Muutaman kalan otin korkeintaan reiästä ja noin 3kg oli treenisaalis. Kaksi selkeätä aluetta löysin joissa oli kalaa hyvin. 8kpl ahvenista ylitti 100g painon. Ahvenet nousivat 1-3m vedestä.

Toisena treenipäivänä alkoi vesi nousta jäälle treenirei'istä. Tuosta päivästä ei kauheasti ole kerrottavaa, niin nihkeätä oli. Yhtäään selkeää kalapaikkaa en löytänyt ja treenisaaliskin oli vain noin kilon verran. 

Sitten kisapäivään! Kisassa oli siis 45min menoaika ja tunnin paluuaika, pilkintäaika klo 10-14. Jäälle oli tehty vaihtelevassa kunnossa olevia kulku-uria, jota pitkin lähdettiin juoksemaan kohti takarajaa. Paikoin olosuhteet oli sen verran rankat ettei juosta jaksanut. Alkusiirtymä meni hyvin ja pääsin Puiroonlahden perälle muutaman minuutin yli klo 10, joten heti sain alkaa pilkkimään.

Alku oli todella vaikea. Tein kymmenkunta reikää ja sain kaksi pikkuahventa. Alueen muista pilkkijöistä näin kahden saavan jonkinlaisen kalaputken, mutta ei kovin montaa. Yllätyin kuitenkin, että heti kisan alussa tuonne perälle saakka tuli noin paljon väkeä. Treenissäkään en tuolta hyvin saanut muuta kuin tästä aloituskohdastani, ja päätin juosta kilometrin takaisin päin kohti lähtöä...sille alueelle missä treenissä oli kaikkein laajimmin kalaa.

Kävi kuten vähän pelkäsinkin, eli tuo alue oli suurimmalta osin rei'itetty jo kisan ekan vajaan tunnin aikana. Kokeilin muutamia tyhjiä välejä, mutta hiljaista piteli. Tästä jatkoin vielä sata metriä eteenpäin, ja joukkueessamme ollut Eero sanoi ahventa olevan kasassa noin kilon verran. Tein reiän ja nostelin heti ahventa puolisen kiloa samasta reiästä. Viereisestä reiästä sain myös vajaat 10 ahventa lisää. Muutamia tyhjiä reikiä tuon jälkeen, jonka jälkeen sain varmaan lähemmäs kilon reiän, vaikka tuon reiän kairasin vain alle 3 metrin päähän vanhoista reijistä.

Tuon jälkeen pyörin alueella vielä jonkin aikaa, mutta kaloja en saanut. Päätin lähteä edelleen lähtörantaa kohti, ja ihmettelin kun yksi pienen pieni "treenipiste" oli vielä jäänyt täysin reijittämättä. Eka reikä tähän ja 4kpl ahvenia ylös. 3 seuraavaa reikää oli kuitenkin tyhjiä, mutta sitten osui hyvin. Sain ketjulla ja silmällä yli 30 ahventa putkeen. Sitten kun hiipui, sain vielä tapsilla lähes 40 ahventa lisää, mutta koko pieneni koko ajan. 

Tätä reikää pilkkiessäni ympärille kerääntyi sen verran paljon porukkaa, että kisan loppu meni jälleen vaikeaksi. Yhden noin 20 ahvenen reiän vielä sain lähialueelta ja ihan kisan lopussa muutaman ahvenen vanhasta reiästä, mutta muuten oli hiljaista. Jälkikäteen ajatellen olisi vain viimeisen 30min aikana pitänyt kunnolla irtautua tuosta porukasta. Toisaalta kisa meni sen verran penkin alle, että tuossa vaiheessa olisi jo ihme tarvittu.

Minimitavoitteeni kisaan oli 5kg ahventa, ja se jäi nyt todella kauas. Tulos tällä kertaa 3190g ja sijoitus 55. Ei vain askeleet osuneet lankulle tässä kisassa, väärässä järjestyksessä/vääriä kohtia tuli pilkittyä. Aloituspaikkani läheltä pilkittiin miesten sarjan hopea ja kaksi muuta top 10 sijoitusta. Kalaa siis olisi ollut kun vain olisi kohdalle osunut. Mutta treenien perusteella en olisi uskonut että Puiroonlahdesta tulee yli 5kg tuloksia näin monta.

https://smpilkki2024.fi/smpilkki2024.html

Tulokset linkin takaa

Suurahvenpilkki, Lahden Vesijärvi 24.2.

Vesijärven Suurahvenpilkkiin osallistuin tänä talvena toista kertaa. Edellisen kerran osallistuin kun tuo järjestettiin ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten ja silloin sijoituin viidenneksi. Sittemmin säännöt ovat jonkin verran muuttuneet, nyt kisattiin 4 pisimmästä ahvenesta kun tuolloin ekalla kerralla 3 pisimmästä ahvenesta. Alamitta oli nyt myös varsin alhainen 22cm. Kisassa saa käyttää kaikua.

Kisa-aika oli 10-15, puolen tunnin siirtymillä. Jäällä paikoin reilusti vettä jäällä. Aloitin yli 3km päästä lähdöstä pilkkien noin 4-5m vesiä. Hiljaista piteli. Melkein missään reiässä ei edes näkynyt kaloja. Sitten kun näkyi taisivat ne olla särkiä. Matalampaan kun menin löysin pikkuahvenia, mutta niitä ei nyt jääty onkimaan. 

Kisaa oli mennyt jo 2 tuntia, enkä ollut saanut varmaan yhtään edes yli 40g ahventa. Muuten pilkin koko ajan tasurilla, mutta parissa reiässä totesin morrin avulla, että pikkuahventa on....

Tuossa kohtaa vähän luovutin ison ahvenen etsimisen, ja siirryin paikoille jossa olen ihan normikisoissa saanut sekaan yli 100g ahvenia. En kerennyt pilkkimään kuin 3 ensimmäistä reikää niin oli "mittakalat" kasassa. Vettä oli alla alle 2 metriä ja uitin tasuria puoli metriä jään alla. Osan kaloista sain levyperätasurilla ja osan karvaperällä, isoin 28cm otti karvaperätasuriin.

Tein alueelle vielä muutaman reiän, mutta en tainnut saada yhtään senttiä enää tulosta korotettua. Loppuajan pilkin 4-6m vesiä ja löysinkin hyvin kalaa, mutta suurimmatkin olivat kokoluokkaa 100-150g.

Vaikea kisa, mutta toisaalta oli vasta toinen pilkkipäivä Enonselällä tänä talvena, joten ihan viime päivien tietoja ei ollut. Yllätyin, että saaliini riitti niinkin korkealle kuin viidenneksi, joten toistin saman sijoituksen kuin tuolla viimeksi. Osanottajia oli 59 miesten sarjassa. 

Tässä tulokset kärkipäästä miesten sarjasta: (4 ahvenen yhteismitta)

1. Atte Ilonen 122cm

2. Jari Närhi 108 (suurin 29)

3. Timo Rämä 108 (suurin 28)

4. Pauli Nipuli 104

5. Atte Mustalahti 100

6. Kari Auvinen 99 (suurin 27)

7. Mikko Saarelainen 99 (suurin 26)

8. Jesse Ilonen 94

9. Ilkka Piilonen 93

10. Henri Piilonen 92