Näytetään tekstit, joissa on tunniste pilkkijalkineet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pilkkijalkineet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. tammikuuta 2017

Nokian Pyhäjärven Sorvanselällä 27.12. & 28.12.

Tapaninpäivänä tein vihdoin jalkineinvestoinnin pilkkikisoja ajatellen, kun kävin Sportia Pekasta ostamassa uudet "jääötökät" eli Icebugit. Itse asiassa menin alun perin katsomaan korkeavartisia jalkineita, mutta totesin, että kisaamiseen sopii paremmin juoksuun sopivat Icebug Pythot. Päädyin ostamaan tossut reilua kokoa 47, jotta alle mahtuu kahdet Goretex-sukat. Näillä on sitten tarkoitus kisata liki kaikki kilpailut, jos kelit vain sallivat.

Pohjasta löytyy 17 nastaa, tossun pinta vettähylkivä, muttei vedenkestävä

Tossuja päätin testata heti seuraavana päivänä 27.12. Sorvanselällä, myös kaiku oli mukana. Keli oli aika hieno, ja jäälle oli tullut ohut lumikerros. Jäällä olin vasta klo 11 maissa, mutta aurinko oli siihen aikaan varsin matalalla.



Aloitin pilkinnän tutulta vedenalaiselta niemekkeeltä noin 5-6m vedestä. Alueella oli ennen minua yksi pilkkijä, ja heti jälkeeni tuli kaksi pilkkijää lisää. Heti eka reikä antoi tasurilla n. 150g ahvenen, ja värikoukulla jokuisia pienempiä. Toinen reikä näytti tyhjää, mutta kolmannesta alkoi ahventa nousta jo enemmän. Morrista kalat eivät oikein välittäneet, mutta värikoukun perässä välillä parvi nousi alle 2 metrin päähän jään reunasta. Isoimmat ahvenet jäivät tuolta reiältä kuitenkin noin 80-100 grammaan, yhtä n. 150g ahventa lukuunottamatta.

Tuon jälkeen olikin kalojen suhteen hiljaista, parista reiästä löysin max 50g kokoluokan ahventa, mutta en jäänyt sen kokoista pilkkimään. Tuuli alkoi loppupäivästä kinostamaan ohuen lumikerroksen ja alta paljastui parin metrin levyinen maitojääjuova, jota päätin pilkkiä loppuajan. Aivan viimeisistä rei'istä sain muutaman filekalan, isoimman ollessa jotain 230g kokoluokkaa. Poikkeuksellisesti tämä isoin ahven ottikin pelkkään morriin pari metriä jään alta. Muuten kyllä kalat tulivat etupäässä värikoukkupilkillä, tällä kertaa nro 12 koukku käytössä.

Päivän kokonaissaldo oli noin 5 kiloa ahventa, mutta filekaloja ei ollut kovin montaa. Antaa kuvan puhua puolestaan.



Seuraavana päivänä 28.12. päätin mennä samoille vesille, mutta aamulla oli muuta puuhaa ja olin vesillä vasta klo 13 aikoihin ja otin mukaan pelkästään Vimin värikoukkupilkkejä, varustettuna nro 10 koukulla. Tällä kertaa otin pilkkikerran enempi lenkkeilymielessä, enkä ottanut kaikua ollenkaan mukaan. Toisaalta olo oli tosi tukkoinen ja aamusta asti nenä vuosi koko ajan, joten juoksentelu ei ehkä ollut kovin järkevää.

Rei'itin noin 20 reikää edellisen päivän paikoilla, mutta ilman kaikua tuntui melkein kuin olisi kaivossa pilkkinyt. Olisinko korkeintaan 10 ahventa saanut koko alueelta, kun kuitenkin edellispäivänä tapahtumia oli reilusti. Näistä ahvenista kuitenkin 3kpl oli noin 150g kokoluokkaa.

Tuon paikan jälkeen lähdin selkävesille seuraamaan edellisenä päivänä löytämääni vaalean jään juovaa, mutta totesin sen päättyvän liian syviin vesiin ja siirryinkin sen jälkeen noin kilometrin päässä olevalle matalikolle, jossa oli sielläkin jo kaksi pilkkijää sillä hetkellä minua ennen. Ensimmäisesti reiästä en saanut kaloja, mutta toisella reiällä alkoi tapahtua ja sain kohtuullisen putken kohtuu kokoista kalaa, isoin yli 200g. Myös alueen kolmas reikä antoi muutaman filekalan. Jälleen isoimmat ahvenet nappasivat vasta sitten, kun pilkkiä väriytti ja nosti...ja isoimmat kalat ottivat muutenkin yli metrin irti pohjasta. Kaiun myötä alkaa oma pilkkitapa näköjään vähän muuttua, vaikka kaiku ei olisikaan mukana...


Tuon reiän jälkeen oli kuitenkin todella vaikeata ja sain ainoastaan muutaman pikkuahvenen vähän sieltä sun täältä 5-8m vesistä. Saalis oli kuitenkin parin tunnin käynnille kohtuullinen.



Ai niin, uusista tossuista...ovat yllättävän lämpimät kun alle laittaa kahdet goretex-sukat. Jalat eivät ihmeemmin palelleet. Ekana päivänä paleli hieman, kun päivään sisältyi paljon kaiun tuijottelua...mutta siltikin jalat tarkeni huomattavasti paremmin kuin sormet. Pito näissä Icebugeissa saisi mielestäni olla kyllä peilijäälle vielä pitävämpi, mutta muuten varmasti pito riittää.

Seuraava päivä 29.12. oli vielä pahempi flunssapäivä, mutta sekin sisälsi silti liikuntaa toukannoston ja illan salibandyn muodossa, en suosittele tällaista touhua kenellekään siinä kunnossa...mutta toukat "oli saatava" ennen Lahden Alasenjärven yms. tulevia kisoja.



tiistai 19. marraskuuta 2013

Kausi lähestyy - valmistautuminen käynnissä

Vihdoin näyttää sääennusteet siltä, että pikkujärvet saavat viimeistään viikon päästä jonkinlaisen jääpeitteen. Parhaassa tapauksessa jäille pääsee jo marraskuun puolella. Ennusteet toki ehtii muuttua vielä paljonkin, mutta melkoisen varmalta näyttää perjantaina alkava pohjoistuuli joka tuo vähän kylmempää ilmaa. Suuret järvet eivät toki jäädy näilläkään ennusteilla vielä alkuunkaan.
Huomenna kuitenkin suuntaan vielä venepilkille, kun sinne vielä pääsee. Venepilkinnät jäivät kyllä tänä vuonna todella vähiin kovien lounaasta puhaltavan jatkuvan tuulen vuoksi. Pikkuveneellä ei ole kovin mielekästä lähteä aallokkoon kun touhusta ei oikein tule mitään silloin.


Kuten ennusteesta voi päätellä, näillä ennusteen keleillä pikkujärvet alkavat vetää jäähän viimeistään la-su yönä, kunhan on tarpeeksi tyyntä. Kerranpa lokakuulla järvet jo hieman jäähän vetivät, mutta esimerkiksi omaa kotiani lähimpänä oleva lampi ei edes jäätynyt kuin osittain. Kuulin kyllä huhuja paikoista, joissa oli ollut jo tuolloin 2-3cm jäätä ja kauden avaus oli ollut lähellä.

Mutta jos siirrytään säähöpinöistä varustuspuoleen. Tällä kertaa liukuesteisiin ja jalkineisiin. Aloitetaan saappaista. Nyt olen kaksi vai kolme talvea käyttänyt Safari Termo- saappaita. Sitä ennen käytössä oli kymmenkunta vuotta Power Boots -lämpösaappaat. Viimeisimpien Powerbootsien jälkeen siirryin Safareihin, koska pidän niitä monin tavoin parempina.
Huom!  Safareista on nykyään paljon muitakin malleja kuin Termo, niistä ei ole omakohtaista kokemusta vielä.

Kestävyydessä ei tunnu olevan suurta eroa. Aktiivinen pilkkijä pärjää molemmilla saappailla n. 3-7 talvea, ellei ole osunut jokin viallinen yksilö kohdalle. Powerbootsit tuppaavat murtumaan rikki jossain vaiheessa. Edelliset menivät rikki kantapäästä ja sitä edelliset varresta. Sisällä oleva pehmoinen lämpökerros kuluu tasaisesti käytössä ja lämpöominaisuudet heikkenevät.

Safarien heikko kohta on sekä pohja, että sisällä oleva vuori. Vuori on saumoista revennyt useilla tämän saappaan omistaneilla, itselläni on myös toinen vähän auennut saumoista ja se pitäisi ommella takaisin kiinni. Saappaan pohja on ehdottomasti suurin heikkous, en voi todellakaan suositella kyseisillä saappailla metsässä kävelyä. Tikut lävistävät herkästi saappaan pehmeän pohjan. Isälläni meni jo tikku kokonaan pohjasta läpi, itselläni onneksi vain osittain. Nykyään katson tarkemmin mihin astun...

Safarien ja Powerbootsien kylmänkestävyydessä ei ole kovin suurta eroa. Ehkä kuitenkin vähän paremmin tarkenee Powereissa. Hintaero ja keveys ovat suurimmat syyt saappaan vaihtoon. Safarit maksaa monessa paikassa vain 40 euroa, kun Powerien hinta on aika tasan kaksinkertainen.

Safarien keveys on omaa luokkaansa, kun saapas painaa vain hieman enemmän kuin lenkkitossu. Poweritkaan ei painavat ole, mulla painoa kertyy silti yleensä yli 800 grammaa saapasta kohden.
Autolla ajamiseen kumpikaan saapas ei oikein sovellu, Safari vielä jäykempänä näistä huonommin. En kuitenkaan pilkkimisen kannalta ole liiemmin huomannut olevan haittaa tästä saappaan jäykkyydestä.
Powerboots ja liukuesteet, "kalossit".



Powerbootseissa käytin kuvan mukaisia liukuesteitä, mutta niitä ei saa oikein millään sopimaan Safareihin, jotka on eri malliset. Tähän asti onkin tullut liukasteltua Safarit jalassa etenkin ensijäillä, kun liukuesteitä ei ole ollut. Sen sijaan pilkkilenkkareissani (tavalliset Niken Goretex-tossut) on ollut ruuvinastat jo pari talvea. Ajattelin laittaa ruuvinastat myös Safareihin. Käytössä on ollut Maxigripin ruuvinastat, mutta en ole ollut niihin täysin tyytyväinen. Toki niillä pystyssä on pysytty, mutta lipsuvat kuitenkin turhan paljon oikeasti liukkailla keleillä.

Eräs pilkkijä viime talvena kehui kovasti hieman toisenlaisia ruuvinastoja ja antoi vielä näytteeksi pari kappaletta. Oli muistaakseni saanut ne taas toisen pilkkijän kautta joka oli jostain tilannut. Aikani netistä etsin tänään niin samannäköiset nastat tulivat vastaan Varuste.net -sivustolta ja pistin heti tilaukseen. Toivottavasti nuo sitten ovat samanlaiset kuin nuo mallikappaleeni, siltä ne näyttivät mutta kuva oli niin huono ettei voi varma olla.

Maxigrip -ruuvinastat


Thumbnail
Icer's ruuvinastat, isompi kuva yksittäisestä ruuvista ei olisi pahitteeksi.


Nämä nastat tosiaan ruuvataan kengänpohjiin kuten tavallisetkin ruuvit. Itse asiassa jos löytyisi sopiva ruuvimalli, niin normaaleja ruuvejakin voisi ehkä käyttää liukuesteinä. Tulisi ainakin paljon halvemmaksi. Nykyisissä tossuissa on molemmissa 12kpl Maxigripin nastoja, edessä 8kpl ja takana 4kpl. Jos ei osta valmiiksi nastoitettuja tossuja, niin kannattaa ostaa tarpeeksi paksupohjaiset tossut, jotta ruuvit eivät mene pohjasta läpi. ;)

Silloin kun itse pilkkitossuja etsiskelin en löytänyt valmiiksi nastoitettuja ja samalla Gore-texilla pinnoitettuja tossuja. Siksi ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hankkia nastat erikseen.

Mutta nyt vaan niitä (liukkaita) jäitä niin pääsee nastojakin testailemaan.