Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketjukoukut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketjukoukut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. maaliskuuta 2021

ATTU-koukkujen valintaopas

Aina välillä tulee kyselyitä morrien/värikoukkujen/ketjukoukkujen koko -ja värisuosituksista. Päätin koota tähän mahdollisimman selkeät ohjeet välineiden valintaan. Kannattaa ottaa huomioon se, että koukkukoot vaihtelevat melko paljon myös koukun mallista ja valmistajasta riippuen. Nämä kyseiset ohjeet koskevat vain ja ainoastaan omavalmisteitani eli ATTU-koukkuja.


Koon valinta

Koot vasemmalta oikealle: 16, 14, 12 ja 10

Koot vasemmalta oikealle: 16, 14, 12 ja 10


Koot vasemmalta oikealle: 16, 14, 12 ja 10




Tapsimorrien koot hahmottaa varmaankin parhaiten ylläolevista kuvista. Tässä suositus kun puhutaan ahvenen pilkinnästä: (paremmalla syönnillä tietysti isompi morri kuin huonolla syönnillä...)

Koko 16: ahvenen koko n. 8-20g
Koko 14: ahvenen koko n. 15-70g
Koko 12: ahvenen koko n. 40-200g
Koko 10: ahvenen koko 100g+

Tässä suositus ketjukoukuille:

Koko 16: ahvenen koko n. 8-15g
Koko 14: ahvenen koko n. 15-50g
Koko 12: ahvenen koko n. 50-300g
Koko 10: ahvenen koko 100g+

Tässä suositus värikoukuille:

Koko 16: ahvenen koko n. 8-15g
Koko 14: ahvenen koko n. 15-50g
Koko 12: ahvenen koko n. 40-200g
Koko 10: ahvenen koko 100g+


Värin valinta

Karkeasti oma nyrkkisääntöni on, että mitä kirkkaampi vesi tai kirkkaammat olosuhteet (lumen määrä pilvisyys), sitä hillitympää väriä. Sameassa vedessä suosin räikeitä väriyhdistelmiä. Osa väreistä ei ole niin selvästi jaettavissa jompaan kumpaan vaan ovat enemmänkin "yleisvärejä" jotka toimivat joka paikassa ainakin jotenkin. Vihreä, sininen ja violetti näkyvät kirkkaassa vedessä syvemmällekin.

Esimerkkivärejä kirkkaaseen veteen:

Värikoukut: LINKKI: Meteoriitti, Skorpioni, Teräs, Tuho, Ötökkä
Ketjukoukut: LINKKI: Teräs, Skorpioni, Yllätys, Merilevä
Tapsimorrit: LINKKI: Yllätys, Teräs, Toivo, Merilevä, Ahven, Syötti, Skorpioni

Esimerkkivärejä sameaan/tummaan veteen:

Värikoukut: LINKKI: Liekki, Maahinen, Piru
Ketjukoukut: LINKKI: Pallopää, Ferrari, Hedelmä, Kuje, Liekki, Nemo
Tapsimorrit: LINKKI: Valomerkki, Koho, Täky, Hedelmä, Loisto, Nemo, Kuje, Liekki, Hohto

Esimerkkejä yleisväreistä:

Värikoukut: LINKKI: Houkutus, Piru
Ketjukoukut: LINKKI: Ilmiselvä papukaija, Skorpioni, Hedelmä
Tapsimorrit: LINKKI: Laava, Ilmiselvä papukaija, Yllätys





lauantai 22. joulukuuta 2018

Pilkkitaukoa

Eli tiedotetaanpa vielä tännekin, että hakeuduin alkuviikosta tutkimuksiin marraskuun alusta asti jatkuneen pitkittyneen, mutta kuumeettoman flunssan vuoksi. Välillä flunssa tuntui parantuneen, jolloin välissä tuli myös urheiltua. Oireet kuitenkin palasivat noin 2 viikon kestoisen oireettomamman jakson jälkeen. Itse epäilin mykoplasmaa tai jotakin hengitystieinfektiota, mutta tutkimuksissa löytyikin jotain vakavampaa. Sydänfilmi nimittäin näytti sen verran pahalta, että olin 2 yötä sairaalassa tarkkailussa. Lopulta lukuisien tutkimusten jälkeen diagnoosiksi sanottiin sydänlihaksen tulehdus.

Olen äärimmäisen kiitollinen omalääkärilleni, joka otti vaivani tosissaan ja ylipäätään laittoi minut sydänfilmiin varmuuden vuoksi. Ilman tuota tutkimusta olisin varmaankin jossain välissä jatkanut itseni rasittamista ja olisin varmaan saanut hankittua elinikäiset sydänvaivat. Varsinaisia rintakipuja ei kerennyt tulemaan, mutta luulen sen olleen lähellä. Nyt näyttäisi, että pääsin vähällä.

Olo on edelleenkin hieman flunssainen ja uupunut, joten edes hupipilkille en ainakaan tämän vuoden puolella suunnittele. Kisatauko joka tapauksessa jatkuu ainakin tammi-helmikuun vaihteen tietämille asti, ja voi olla että fyysisesti rankempia kisoja (=isompien järvien kisat) välttelen vielä tuonkin jälkeen. Mutta aika näyttää miten tässä toipuu, yhtään riskiä en halua ottaa. Lääkärin mukaan fyysisestä rasituksesta tulisi luopua kuukaudeksi (ei yhtään hölkkää yms), ja sen jälkeen vähitellen palata entisiin liikuntamääriin. No, enpä tässä muutenkaan nilkan takia hölkännyt koko syksyn aikana kuin muutaman kerran parin kilometrin lenkin eli kunto oli aika pohjamudissa jo entuudestaan.

Tänä vuonna kalat saavat poikkeuksellisesti joulurauhan myös minulta, vaikka poltteet jäille ovatkin kovat. Mutta ei auta kuin uskoa, että kyllä ne kalat siellä malttaa odottaa ensi vuoden puolelle. Seuraavan parin viikon suunnitelmat pilkkirintamalla on lähinnä valmistaa ketjukoukkuja myytäväksi, kun on päässyt tuo tarjonta jäämään vähäiseksi niiden osalta. Tarkoitus on myös tehdä blogikirjoitus parista ajankohtaisesta aiheesta.

tiistai 23. joulukuuta 2014

Pilkkikaudelle jatkoa 23.12

Pilkkitauko muodostui jäiden puuttuessa reilun 2 viikon mittaiseksi. Tosin Lahden seudulla olisin päässyt jäälle jo huomattavasti aikaisemmin, mutta olen vaihteeksi Nokialla.

Eilinen jäätiedusteluni Pyhäjärven Liukuslahdella osoitti, että pilkille olisikin päässyt jo eilen ainakin ihan pienimpiin järviin. Monessakin paikassa oli eilen kuulemma pilkitty, ja Liukuslahdenkin jää kesti sen verran, että en saanut pomppimalla reikää aikaiseksi. Eilen myös Vesilahden Suonojärvi oli jo kauttaaltaan jäässä.

Kelit kun pakkasella olivat koko ajan, aloin jo miettimään hieman suurempiakin järviä vaihtoehdoiksi tälle päivälle, ja löysin itseni omalla mittapuullani "isolta pikkujärveltä". Samalla järvellä tuli käytyä viime keväänä kolmen muun kanssa, mutta silloin kala ei ollut lainkaan syönnillään. Saimme silloin varmaan yhteensä alle 5 kiloa ahventa. Järvessä on kuitenkin ahventa todella paljon.

Tarkoitus oli mennä jäälle samasta kohdasta kun keväällä, mutta yllätys oli suuri, sillä siitä ei ollutkaan jäälle menemistä. Jääsauvalla kun kopautin, niin sehän meni ihan heittämällä jäästä läpi ja ei siinä ollut kuin alle 2 senttiä jäätä. Ranta oli lähialueellakin kaikkialla saman näköinen. Noin 10-20 metriä keskemmällä jää saattoi olla jo kestävää, mutta sinne ei tuosta tietysti millään päässyt.

Järven yhdessä poukamassa jää näytti kaukaa katsoen hieman vaaleammalta, joten arvelin siellä olevan kestävää jäätä. Ei muuta kuin pienehkö kävelymatka sinne rantoja pitkin ja uutta yritystä. Rannat oli tälläkin alueella heikot, mutta jäälle kuitenkin pääsi. Tuolla kohtaa meni selvä rajakohta, missä oli aikaisemmin ja myöhemmin jäätyneet alueet. Vain tuo pieni 200m pitkä alue oli ollut jäässä pidempään. Aallot oli jossain kohtaa rikkoneet jäätä, ja vanhan ja uuden jään välissä olikin melkoinen "palapelikuvio", jollaisia näkee yleensä vaan isoilla järvillä.

Kairan oikealla puolella jää kesti, vasemmalla ei.


Jäätä löytyi kuitenkin pilkkimiseen, mikä on tietenkin pääasia. Tuolla "rajakohdalla" vaihteli jään vahvuus 5-12cm, muuten jäätä oli aika tasaisesti 7-8cm tuolla alueella.

Ensimmäisen ahvenen sain heti rannan läheltä ensimmäisestä reiästä, ja kalantulo vain parani kun siirryin keskemmälle. Parhaiten ahventa nousi noin 4-4,5m vedestä, eli voisi sanoa montun pohjalta/reunasta, kun järvestä ei taida 5 metriä syvempää löytyä. Kuuleman mukaan tuolla ahven nousee usein helposti aivan jään alle, mutta nyt joutui pilkkimään pitkälti pohjasta. Metrin tai puolitoista parvi välillä nousi ylös, mutta ei enempää. Kala kuitenkin söi siellä pohjan tuntumassa ihan hyvin. Melkein kaikki ahvenet oli vain surkean pieniä, kooltaan 15-50g. Päätin alkaa pilkkimään nopeimmalla välineellä, mikä minulla oli mukana. Tässä tapauksessa kyseessä oli volframipainotettu 55mm Sepeteus ketjulla ja silmällä, joka oli uitossa ensi kertaa.

Yhdellä reiällä ahvenen syönti lakkasi yhtäkkiä, ja aavistin sen johtuvan alueelle tulleesta isommasta kalasta. Aavistus osui oikeaan, sillä hetken hiljaisuuden jälkeen nappasi tämän kauden toinen pilkkihaukeni, arviolta 1,5 kiloinen. Hauen jälkeen ei ahventa enää reiästä noussut, joten sai siirtyä toiselle reiälle.

Päivän ensimmäinen hauki

Seuraavalla reiällä ei kauaa tarvinnut pilkkiä, kun "historia alkoi toistamaan itseään". Nimittäin jälleen oli hauki kiinni ja tällä kertaa isompi. Tätä kaveria sai jo jonkun aikaa uitella ja reikään sovittaa, mutta nätisti silmäkuopista nostamalla tämäkin saatiin ylös. Tästä reiästä kerkesin aiemmin saamaan yhden yli 200g ahvenen ja pari pikkuahventa.

Päivän toinen hauki

Seuraavista kahdesta reiästä ei tullut haukia, mutta molemmista tuli pikkuahventen sekaan n. 300g ahven. Muutama seuraava reikä antoi vielä pikkuahvenia, mutta kun siirryin alle 4m veteen, en saanut mitään. Tuli kairattua 2-4m veteen lähemmäs parikymmentä reikää, ja ei ahvenen ahventa tullut. Tämän lenkin aikana tuli kipattua pikkuahvenet repusta pois, kun ei viitsinyt niitä kanniskella. Olisiko noin 7kg siinä ollut pikkusilppua. Kello oli siinä vaiheessa noin 12.


7kg silppua pois repusta ja matka jatkuu!

Loppuaikana pilkin enimmäkseen aamupäivän reikiä uudelleen. Sain niistä vielä muutaman kunnon fileahvenen ja yhden hauen ja yhden kovan haukitärpin. Pikkuahvenia tuli melkein joka reiästä 10-40kpl, kun en noita reikiä viitsinyt aluksi tyhjäksi pilkkiä, kun tuli vain pientä. Parista reiästä tuli kuitenkin pikkuahvenien nyhtämisen päätteeksi isompi ahven. Mieli olisi tehnyt lähteä etsimään kalaa vielä muualta, mutta jäätilanne oli mitä oli, ja tuossa oli kalaa vain noin 100m x 50m alueella.

Yhteensä ahventa nousi arviolta 13kg, mutta ainoastaan 6kpl oli yli 50g. Kuudenneksi isoinkin tosin oli reilusti yli 100g ja viidenneksi suurin varmaan ainakin 200g, isoimman ollessa n. 400g.

Päivä oli aikamoista kehimistreenausta, kun kala ei pohjasta suostunut nousemaan. Hutitärppejä tuli myös paljon, sillä käytin 12 koon ketjukoukkua, vaikka kaloista valtaosa oli 15-30g. Ei noiden pienten tarttumisella onneksi niin väliä, sillä nämä isommat tulivat hyvällä prosentilla ylös. Ei voi kuin olla tyytyväinen Kamasanin koukuista tekemiini ketjukoukkuihin, sillä koukku ei vääntynyt päivän aikana hiukkaakaan, vaikka samalla koukulla ongin yli 10kg ahventa ja kaikki hauet.



perjantai 24. lokakuuta 2014

ATSU-ketjukoukut, uusi värikartta ja koukkukokosuositukset

Julkaisin vihdoista viimein uuden ketjukoukkujen värikartan. Värikartta löytyy täältä: LINKKI

Käytin ketjupilkinnässä viime talven pilkkikisoissa lähes yksinomaan Kamasan B420 -koukkuja koossa 16, 14 ja 12. Koukut soveltuvat erittäin hyvin nopeaan pilkintään, sillä ne kestävät hyvin kovempaakin käsittelyä. Koukut ennemmin katkeavat kuin taipuvat, tai niin ainakin kuvittelen, sillä niin jämäkkiä nämä koukut ovat. Toisaalta yksikään koukku tai pilkkiketju minulla ei katkennut koko edellisen kauden aikana. Toki "mättökisoja" oli viime talvena tosi vähän, jos ollenkaan. Ensi talvena koukkujen kestävyys pääseekin paremmin koetukselle Lahden Vesijärven myötä.

Nämä Kamasanin B420 koukut ovat ehkä hieman isompia kuin useiden muiden koukkumallien "samankokoiset" (koukkunumeroltaan) koukut.

Mutta tässä kokosuositukseni eri kokoisille ahvenille:

Koko 16: ahvenen koko 5-15g
Koko 14: ahvenen koko 15-40g
Koko 12: ahvenen koko 40-70g
Koko 10: ahvenen koko 70-150g
Koko 8: ahvenen koko 150g+

Luonnollisesti kuitenkin paremmalla syönnillä voi käyttää hieman isompaa koukkua kuin huonolla syönnillä. Myös tilanteissa, joissa alla on montaa eri kokoista kalaa ei välttämättä kannata valita sitä pienintä vaihtoehtoa. Tietysti myös jossain tilanteissa ei ole mahdollista käyttää kalan kokoon nähden riittävän suurta koukkua, sillä pienet pilkit eivät ui ison koukun kanssa. Toisaalta isommasta koukusta on helpompi ja mukavampi irroittaa kala.

Mustadin isot 1, 2, 1/0 ja 2/0 koon koukut on tarkoitettu lähinnä meripilkintään veneestä, tilanteisiin joissa kalaa on alla paljon. Kovalla syönnillä olevat ahvenet ottavat kyllä isoonkin koukkuun.
Talvella kuitenkin samoja koukkuja voi käyttää esim. hauen ja kuhan pilkinnässä. Ja miksei isolle ahvenellekkin syvässä vedessä ison pilkin kanssa.




maanantai 5. toukokuuta 2014

Saalista ATSU-koukuilla

Koukkuja aloimme Suvin kanssa tekemään myyntiin asti viime kesänä, ja yksi ensimmäisistä tilaajista oli Jari Rämö Pälkäneeltä. Tässä Jarin saamista ahvenista kuvia. Kalat tulivat pieneltä järveltä venepilkillä matalasta vedestä, kalat raakana ylös ilman haavia. Varusteena pystypilkki, ketjukoukku ja silmä. Koukun koko taisi olla 8. Kalat tulivat lähes peräjälkeen ja suurin painoi 1190g.  Muiden ahvenenten painot  olivat 990g, 860g, 720g, 710g ja 500g.

Eli tietääkseni toistaiseksi suurin ATSU-koukulla noussut kala on tämä 1190-grammainen.




maanantai 14. huhtikuuta 2014

ATSU-koukuista, tapsimorrit suunnitteilla

Koukkujen teko sai siitä alkunsa, kun omat käytössä olleet koukut eivät yksinkertaisesti olleet riittävän hyviä. Itselläni ainakin on koukun valinnassa tärkeimpinä kriteereinä kestävyys, jämäkkyys ja terävyys. Pikkuahvenelta tulee uskaltaa vetää koukku huulen läpi irti.

Kamasanin koukkuihin, jotka värikartasta löytyvät, olen ollut kyllä todella tyytyväinen. Kauden aikana ei yksikään koukku vääntynyt tai katkennut. Koukku on todella jämäkkä myös pienimmässä koossa. Myöskään yksikään pilkkiketju ei katkennut. Ainoa ongelmakohta on väripallojen liikkeelle lähteminen. Tosin niitäkään ei lähtenyt liikkumaan kuin pari kolme kauden aikana. Asian olen korjannut yleensä pikaliimapisaralla väripallon juureen.

Mustadin koukkuihin kolmihaarakoukuissa olen myös ollut ihan tyytyväinen. Yhdestä pienestä koukusta katkesi tosin yksi koukku, kun koitin puristaa väkäsiä kasaan. Muissa koukuissa kuin tuossa yhdessä ei ole ongelmia ollut. Mutta pientä tasalaatuisuuseroa noissa koukuissa saattaa kyllä olla. Koukkua on kuitenkin kehuttu erittäin jämäkäksi myös väkästen poistamisen jälkeen. Omien havaintojen mukaan koukkua ei 12 koossa katkea käytössä oikein millään. 14 ja 16 koossa on tullut satunnaisia katkeamisia, 14 koossa kuitenkin harvoin.

Värikoukkuja en saanut kunnolla toimimaan kuin joulukuussa. Silloin kala oli aktiivista ja otti hyvinkin värikoukkuun. Tosin keväällä parilla pikkujärvellä myös toimi jonain hetkinä tosi hyvin.

Suosituimmat värit

Tilatuimpia värejä värikoukuissa olivat: kumppani, tuho, kultahippu, dalmatialainen, meteoriitti ja tähti ainakin. Itse käytin eniten varmaankin värejä skorpioni, herkku, tuho, kumppani ja raita. Yllättävää oli se, että erikoisen näköisiä värejä tilattiin paljon enemmän kuin perus "oranssi-kelta-vihreitä" tai punaoransseja.

Ketjukoukkujen puolella tilattiin vähän perinteisempiä värejä. Ferrari, mönkiäinen, herkku, porkkana, mehujää, attu ja jalokivi kuuluivat ainakin suosituimpiin. Itselläni oma luottoväri on musta-punainen (skorpioni), mutta etenkin keltaisen yhdistelmät on kovassa käytössä.

Koukkujen koko

Koukkujen koosta ketjukoukuissa selvästi käytetyin itselläni oli tuo Kamasanin koko 14. Se menee keskipainolta 10-40g ahvenille. Alle 10g ahvenelle käytin kokoa 16. Yli 40g ahvenille kokoa 12. Kokoa 10 käytin lähinnä hupipilkillä, kun en tainnut kisoissa hirveästi yli 150g ahvenia saada koko talvena. 12 koko menettelee kyllä sinne 150g kokoon asti.

Kolmihaarakoukuissa noudatan saman tapaista kokoluokkaa, tosin en ehkä niin herkästi ala vielä koukkua suurentaa, vaan 14 kokoa käytän välillä vaikka keskipaino olisikin sitä 50g. 16 koko on myös kolmihaaran käytössä paljon tavallisempaa kuin ketjukoukussa. 16 kokoinen kolmihaara menee vielä aika hyvin 10-15g ahvenille, ja pieni koukku saa lähes poikkeuksetta pienet värikoukkupilkit uimaan paremmin.

Tapsimorrit

Tulevaksi kaudeksi alan valmistaa myös tapsimorreja. Muutamia morreja tehtiinkin jo maalis-huhtikuun lopussa. Voi olla, että jossain vaiheessa tehdään myös volframimorreja, mutta niillä ei ole niin kiire kun niitä kukkarosta vielä löytyy. Aika näyttää, tuleeko nuo tapsimorrit myös tänne blogiin myyntiin, mutta ilmeisesti tulee.

Tähän asti käytössä olleet tapsimorrit, mitkä mistäkin hankittuja, ovat olleet enempi vähempi huonoja. Viimeksi hankkimistani tapsimorreista irtosi koukut. Koukut oli siis erikseen juotettu kiinni, ja ne eivät pysyneet. 7 morrista kaksi hajosi heti ensikäytöllä. Suuri osa morreista myös mitä vuosien varrella on tullut käytettyä, ovat olleet enempi vähempi kertakäyttökamaa liian helposti vääntyvän koukun vuoksi.

Aluksi näitä tapsimorreja teemme kokeeksi ainakin Partridgen, Kamasanin ja Fulling Millin perhokoukuista. Koot 12, 14, 16 ja 18 ovat melko lailla riittävät. Ehkä muutamia kokoa 10 voi myös tarvita isommalle ahvenelle.