Pilkkikausi avattu 6.11., venepilkillä 3.11.

Pilkkikauden pääsi tänä vuonna avaamaan aiemmin kuin pitkään aikaan. Saapa nähdä pysyykö tämä jääpeite pikkujärvissä vai joutuuko välillä ottamaan vielä veneen alle - toivottavasti ei.

Sunnuntaina olin vielä Pyhäjärvellä venepilkillä ja pitkän etsimisen jälkeen sain nelisen kiloa ihan hyvän kokoista ahventa. Ei kyllä silloin tullut vielä mieleenkään että kauden pääsisi jo keskiviikkona avaamaan. Tiistai-iltana poikkesin töiden jälkeen Pirkkalan Vähäjärven rannassa ja totesin sielläkin jo jään kantavan kun potkimalla ei reikää saanut aikaiseksi.

Kuore maittaa edelleen Pyhäjärven ahvenille

Sunnuntain maisemaa

Sunnuntain venepilkkisaalis, taas 11-12m vedestä tapsilla

Keskiviikkona kävin ensimmäisenä Sastamalassa katsomassa järven, jossa tuli viime vuonna muutama kerta käytyä alkutalvesta. Koekairauksia ei tarvinnut tällä kertaa suorittaa, sillä yli 90% järvestä näytti olevan vielä sula. Ei siis vielä kiirettä tuolle järvelle - harmi!

Katsoin kartasta niin vähän matkan päässä oli pieni noin 200m pitkä lampi. Tuolla en ollut koskaan ennen käynyt. Jäätä oli rannassa noin 6-8cm, joten ei muuta kuin lisää reikiä kohti lammen keskivaiheita. Rannat oli aika syvät, nopeasti syveni 4 metriin, mutta toisaalta keskellä oli vettä vain 5 metriä. Kaloja näkyi kaiussa noin joka toisella reiällä, mutta ne eivät oikein pilkistä innostuneet. Lopulta joku kävi nappaamassa, mutta ei tarttunut. Melkein ehdin lammen toiseen reunaan saakka kunnes se tapahtui, kauden avauskala oli ylhäällä. Kokoluokka oli samaa kuin monesti aiemminkin, eli melko tarkkaan 10 grammaa. Ainakin selvisi mitä kaloja ne olivat, jotka varovasti välillä kävivät morria tönimässä.

Kauden avauskala

Tällaiselta paikalta kauden avauskala nousi, vettä oli tässäkin nelisen metriä

Tein tälle lammelle vielä muutamia reikiä ja sain toisen pikkuahvenen...tuntui että tuota sinttiä on lammessa aika runsaasti, mutta se ei syönyt melkein ollenkaan. Voi olla, että lammessa on myös suurahvenia, mutta itse etsin mieluummin paikkoja joissa keskikoko on kohdillaan. Siksi vaihdoin jo tässä vaiheessa järveä.

Kello oli sen verran paljon, että vaihtoehtoja ei montaa ollut mihin menisi. Vajaan 10km siirtymällä pääsin paikkaan, jossa myös kävin viime talvena pari kertaa. Tämä järvi on puolisen kilometriä pitkä ja pitkän mallinen, joten uskoin sen olevan hyvin jäässä. Oikeassa olin, ja jäätä oli ihan saman verran kuin tuolla lammellakin. Täällä kalat olivat viime kaudella vähissä ja pienissä pisteissä, joten odotukset ei niin korkealla olleet. Tein reikiä vähän sinne sun tänne, ja sain silmäpilkillä jokusia pikkuahvenia 2-4,5m vesistä. Välivedessä oli runsaasti särkiä ja seassa myös jokusia pikkuahvenia.

Järvellä on yksi pieni pakka ja lähdin sitä etsimään. Tuossa on joka suuntaan jyrkät penkat, joissa syvenee nopeasti kahdesta metristä neljään, ja "selän" puolella viiteenkin metriin saakka. Pakan päällä on 1,5-2m syvää. Viime talven paras reikä kyseisellä järvellä oli tämän pakan reunassa, joten jonkinlaisia odotuksiakin oli.

Aloitin pakan syvimmästä reunasta, ja siinä tuntui olevan jonkun verran pikkuahventa ja taas paljon särkiä. Tuon jälkeen osui muutama tyhjä reikä, kunnes pakan toisesta reunasta onnisti! 50-150g ahvenet ottivat hetken ahnaasti morriin. Vettä oli tuossa vain 2 metriä. Kun otti tuntui hiipuvan niin kokeilin pienellä tasurilla, mutta se ei tuntunut kaloissa herättävän mitään mielenkiintoa. Vaihdoin takaisin morriin, ja ahvenia nousi harvakseltaan. Kalat tuntuivat olevan aivan pohjassa kiinni, mutta silti ne innostuivat syömään enemmänkin yli puoli metriä irti pohjasta, silloin kun innostuivat...
Tärpit olivat kovia, kun vaan sai ahvenet ottamaan. Morrin sai monta kertaa kaivaa aivan kurkun perältä saakka.

Tein pakan reunoihin kymmenkunta lisää reikää, mutta tuo ei tuottanut tulosta. Ainoastaan yksi ahven nousi näistä rei'istä, vaikka ne hyvin osuivat pakan reunaan. Palasin vielä kerran ottireiälle, ja vielä yksi ahven nousi ylös.

Enää en uusia reikiä vääntänyt, vaan päätin lähteä pois, kun piti töihinkin vielä lähteä. Joka tapauksessa ihan mukava avausreissu kun sai muutamia ahvenia myös pannulle!

Päivän saalis

Suurin ahven n. 150g

Aika lähteä pois

Talvea kohti - venepilkintää Pyhäjärvellä

On tullut aika päättää tämän blogin hiljaiselo. Venepilkintää tuli vähänlaisesti harrastettua kevään/kesän/alkusyksyn aikana, mutta nyt alkaa olla tuon lajin kulta-aikaa.

Sen verran kesäkuulumisia vielä, että kiersin kesällä ensimmäistä kertaa Häme-cupin uistelukisoja. Loppusijoitus oli 9., joten ensi kesänä onkin vuorossa itselleni uuden lajin SM-kisat kun suuntaamme SM-uisteluun Lappajärvelle. Kesällä ei oikein aikaa kirjoittelulle irronnut, kun likimain kaikki töistä jäävä vapaa-aika meni kalastukseen ja marjastukseen. Lisäksi juoksemassa on tullut käytyä heinäkuun alusta asti pari kolme kertaa viikossa ja siihen työmatkapyöräilyt päälle, nousukunnossa siis ollaan. :)

Nyt kolme edellistä kalastuskertaa on ollut puhtaasti venepilkintää, kun jigaus tuntui menevän turhan haastavaksi. Tässä raporttia jokaisesta kalastuskerrasta erikseen.

13. lokakuuta, Pyhäjärvi/Nokia, Saviselkä

Pari viikkoa tätä ennen tuli ahventa jigillä oikeastaan aivan hulluna. Suuntasinkin samaan paikkaan kuin mistä edelliskerralla oli tullut ahventa 5-10m vedestä. Nyt vaikutti huomattavasti haastavammalta. Samalta alueelta ei juuri parvia kaiussa näkynyt, mutta päätin silti ajopilkkiä syvenevää penkan reunaa. Syöttejä ei mukana ollut, ja aloitin tasurilla. Ensimmäinen kala nappasi vasta kun vene ajelehti 12m syvyyteen asti. Sen verran piti "vääräoppisuutta" harjoittaa, että otin tältä ahvenelta silmät syötiksi isoon värikoukkupilkkiin. Pikkupilkeillä ei tule värikoukussa syöttiä käytettyä, kun se pilaa pilkin uinnin. Sen sijaan syvässä vedessä isolla pilkillä syötittämisestä ei ole tuntunut olevan ainakaan haittaa. Iso pilkki jaksaa hyvin uittaa syötitettyäkin kolmihaarakoukkua. Kolmihaarakoukku taas parantaa kalojen kiinni pysymistä huomattavasti verrattuna yksihaarakoukkuun kun pilkitään näin syvässä. Isoon pilkkiin kiinnitän kolmihaaran uistinrengas-leikari-uistinrengas -yhdistelmällä, jolloin ahven saa nielaistua sen hyvin ja tuo yhdistelmä kestää myös vetoa paremmin kuin pilkkiketjut.

Kalaa alueella ei tuntunut oikein olevan, mutta noin kilometrin päässä oli suurehko lokkiajo, joten sinne päin siis! Ahventa tuntui olevan alueella runsaasti, mutta harmillisen pienikokoista. Olikohan edes joka kymmenes otettavaa kokoa...Tunnin pari alueella kuitenkin nyhjäsin, ja paikoitellen osui muutamia yli 100g ahvenia, mutta heikkoa oli siltikin. Ahventa nousi parhaiten syvänteen päästä 5-6m vedestä. Sekaan nousi päivää piristämään kuitenkin yksi vajaan kilon painoin kuha.

Taustalla näkyvään värikoukkupilkkiin ottanut kuha

Hetken mietintätauon jälkeen päätin siirtyä yhteen paikkaan, mikä on jo pitkään kiinnostanut kokeilla tähän aikaan vuodesta, ja suuntasin kohti Ruonanselkää. En kuitenkaan päässyt sinne saakka, kun Luodonsaaren kupeessa oli suurella alueella lokkeja. Vettä oli alueella 11-12m, ja ihmettelin suuresti voiko näin syvässä olla ahventa. Kaiku kuitenkin piirsi välillä väliveteen kaloja, joiden arvelin olevan ahvenia.

Lokkiajoa Luodonsaaren kupeessa

Tuuli oli melko kova, mutta kokeilin silti aluksi ajopilkintää. Nopeasti selvisi, että alueella tosiaan on ahvenia ja vieläpä hyvän kokoisia. Aikani niitä kokeilin ajopilkkimällä ja aina välillä tuli pari ahventa, mutta hiljaistakin oli välissä. Välillä pilkin värikoukkupilkillä ja välillä tapsilla, mutta suuria eroja en kalantulossa huomannut. Osa kaloista tuli aivan pohjasta ja osa 5-6m pinnasta eli noin puolesta välistä.

Lopulta päätin kokeilla ankkuroidusta veneestä tapsipilkillä, ja tuo todellakin kannatti! Kalaa oli pohjassa paljon, mutta kaiku ei niitä oikein piirtänyt näin syvässä vedessä, vaan ainoastaan selvästi pohjasta irti olevat kalat. Paikallaan ollessani kaloja alkoikin alla näkyä, mutta syönti oli todella nirsoa. Silti sain kaloja ylös hyvää tahtia, sillä parvet olivat isoja. Ahvenet piti "naarata" aivan pohjasta. Ahvenen keskipaino oli noin 100g luokkaa. Pari kolme ankkuripaikkaa kokeilin, jonka jälkeen ahventa oli kasassa sen verran mukavasti, että sai päivän laittaa pakettiin. Kyllä oli palkitsevaa kun löysi sen päivän keinon, jolla oikeasti kaloja sai hyvin, vaikka syönti oli huonoa.

Noin 9 kiloa filekalaa

20. lokakuuta, Pyhäjärvi/Nokia, Saviselkä/Sorvanselkä/Ruonanselkä/Säijänselkä

Aluksi kävin tietysti katsomassa edellisviikon paikan, mutta siinä ei enää tuntunut juurikaan kaloja olevan. Pikkuahventa nousi, mutta yli 100g ahvenet loistivat poissaolollaan. Myöskään lokkeja ei enää alueella pyörinyt. Päätin toteuttaa sen, mitä viime kerralla harkitsin eli lähdin ajelemaan kohti Ruonanselkää. Aivan sinne asti en päässyt, vaan matkan varrella Sorvanselällä näytti olevan lokkiajoa. Tapsipilkki veteen, ja saman tien 200g ahven ylös. Lisää ei kuitenkaan hetkessä tullut, ja pudotin ankkurin. Tältä ankkuripaikalta sain muutamia yli 100g ahvenia, mutta varsin nirsolta tuntui syönti. Isommat ahvenet ottivat vasta kun tarjosin pelkkää kultamorria matosyötillä. Vettä oli tällä alueella aika tasaisesti 10-11m.

Tänä päivänä sai hakea hieman tyynempiä alueita

Noin kilometrin päässä alkoi valtava lokkiajo, ja päätin nostaa ankkurin ja siirtyä sinne. Ahventa alueella olikin, mutta parvet eivät tuntuneet tiheiltä. Jonkin verran sain eri kohdista noin 100g ahvenia, mutta 150g ei tainnut mennä rikki kertaakaan. Ahventa oli tuossa monessa syvyydessä 6-11m väliltä.

Siispä seuraavaksi Ruonanselän suulle. Tuo ei kuitenkaan tuonut tilanteeseen oikeastaan mitään uutta. 8-10m vedestä nousi harvakseltaa ahvenia, joista vain pieni osa oli yli 100-grammaisia. Melko pitkään alueella kuitenkin pyörin, kunnes luovutin. Pikkuahventa oli paikoitellen ihan hurjasti, mutta niistä kohdista ei edes sekaan tullut yli 50-grammaisia.

Kello oli jo aika paljon, mutta päätin vielä lähteä ajelemaan aina Säijänselälle asti, kohti tuttuja talvipilkkipaikkoja. Ahventa (100g+) ei ollut tuossa vaiheessa kasassa kuin pari kiloa. Löysin heti Säijänselältä lokkiparven ja myös ahventa tuntui olevan alla. Ensimmäisestä ankkurista heti muutama yli 100g ahven. Tuollakin alueella oli hämmästyttävän tasainen pohja ja n. 10m syvää. Lokit alkoivat hetken päästä lyömään pintaan taas noin kilometrin päässä, ja ei muuta kuin sinne. Kalaa oli kaiun mukaan alla erittäin runsaasti. Vettä ei tässä ollut kuin 7 metriä. Ankkuri veteen, ja ahvenia nousi ylös ehkä kolmisenkymmentä. Vaihdoin tapsivehkeet tasuriin ja tuo näytti nyt toimivan hyvin. Ahventen koko oli hyvin vaihtelevaa alle 50 grammasta aina yli 300 grammaan. Kalantulo kuitenkin lakkasi yhtä nopeasti kun alkoikin ja menin käymään takaisin edellisellä paikalla missä olin ollut ankkurissa.

Tämä tasuri (nimeä tai merkkiä en tiedä) tuntui toimivan

Kauaa en kerennyt olemaan, kun lokkiajo alkoikin uudestaan tuolla josta juuri olin lähtenyt, ei olisi kannattanut siis paljo siirtyä. Menin takaisin, ja kalaa tuli vähintään yhtä hyvin kun aiemminkin. Tasuriin puri hetkittäin oikein lujaa. Hetken kaloja nostelin, kunnes totesin että tämä saa taas riittää: seuraavaksi fileeraushommiin. Kyllä oli hienoa löytää pitkästä aikaa hyvin tasuria syövää kalaa. Noin 8 kiloa kertyi 100-350g ahvenia.

Kokonaissaldo n. 8kg filekalaa

Syönnöksessä oli hieman suurempaakin pikkukalaa

26. lokakuuta, Pyhäjärvi/Saviselkä

Viime lauantaina en kerennyt kovin kauaa järvellä olemaan, kun aamusta oli vielä kova tuuli ja tuli talvirenkaat vaihdettua autoon ja polkupyöräänkin.

Noin klo 13 saavuin kuitenkin jälleen Saviselälle. Tällä kertaa näytti pääsevän helpolla, sillä heti näkyi useita eri lokkiajoja pitkin Saviselkää. Ajelin näistä lähimmälle, ja heti siitä sain ensimmäiseen vajaaseen tuntiin pari kiloa oikein mukavan kokoista 100-300g ahventa. Pienemmät eivät juurikaan kiusanneet. Ahvenet olivat syvässä 11-12m vedessä. Pilkin kehimisvavalla ja tapsipilkillä, ja istuin pilkkirepun päällä. Eipä tuo enää hirvittävän paljoa talvipilkinnästä poikennut. :)

Kun ensimmäisen kerran syönti tuntui hiipuvan, siirryin toiselle puolelle selkää, jossa oli myös pitkään jo ollut lokkiparvi. Sieltä alkoi myös tulemaan heti ahventa, mutta koko oli huomattavasti pienempää. Tein pienen siirron noin 50 metrin päähän, johon seuraava "reikä", eli ankkurin pudotus. Tässä oli syvää 10 metriä.

Tuossa ankkurissa tulikin sitten viihdyttyä melko pitkään. Kalaa ei mitenkään tulisesti noussut. Vaihdoin tasuriin ja välillä kaloja tuli ja välillä ei. Sen verran tapahtumaa oli, että ei siitä halunnut siirtyäkään. Varmaan nelisen kiloa 100-350g ahvenia nousi tuosta ankkurista. Muutaman sadan metrin päässä oli myös lokkiparvi, ja lähdin välillä käymään siellä.

Ankkuri veteen ja tapsipilkkiä alas. Vettä oli taas sen 10 metriä. Muutama yli 100g ahven tuli heti, mutta sitten alkoi hiipua ja kalan koko laskea. Pidin pienen evästauton ja palasin sitten vielä hetkeksi takaisin edelliselle paikalle, mutta isoin syönti tuntui olevan ohi. Kello oli 16, ja alkoi jo hieman hämärtää. Päätin lähteä kalankäsittelyhommiin. Ihmeen aikaisin tuntui syönti lakkaavan, iltasyönnistä ei siis tietoakaan. Toki keli oli nytkin melko harmaa. Yli 100g ahvenet otin ja niillä oli painoa 8,4kg, isoin ahven 330g. Käytettyyn aikaan nähden ehdottomasti parasta kalantuloa lokakuussa tänä vuonna.

Päivän keli

Loppuun vielä muutama sana venepilkkivälineistä.

Tapsipilkkeinä käytin ihan samoja liukupilkkejä kuin mitä kisoissa käytän talvellakin. Pilkin leijaavuudesta ei ole tuntunut olevan kuin haittaa, sillä tärkeintä on saada pilkki nopeasti alas ennen kuin parvi ui tiehensä. Tosin näin syysaikaan kalat ovat vielä huomattavasti kovemmassa liikkeessä kuin talvella. Sen huomaa jo siitä, että joka reissulla kalat löytyivät aivan eri paikoista. Siima on hieman paksumpaa kuin talvella, liukupilkeissä 0.20-0.22mm (talvella yleensä 0.18). Ihan sen takia, että kalan joutuu nostamaan veneen laidan yli ja siinä siima väsyy paljon. Syöttinä on nyt kelvannut ihan ahvenen silmä, kuten yleensä toimii talvellakin. Vasta selvästi yli 300g ahventen kanssa tulee käytettyä haavia.

Pelkällä morrilla tuntuu toimivan astetta suuremmat morrit kuin talvella, vaikka nyt ei toki juurikaan tarvinnut morriin turvautua. Tuollainen 2-3g painoinen morri vajoaa hyvin mukavasti jo 0.18mm siimalla yli kympinkin vesiin. Syöttinä olen käyttänyt nyt matoa, mutta kärpäsentoukatkin varmasti pelittää.

Tasureita en kovin montaa kokeillut, mutta keskimäärin suuremmat toimivat kuin talvella. Pyhäjärvellä tosin kuore on sen verran suurikokoista, että talvellakin monesti aika isot tasurit toimii ihan perus filekalallekin. Ero esim. Kulo-Rautaveteen on mielestäni tuossa huomattava.

Venepilkillä 21 & 22.11.

Venepilkkikautta tuli ainakin vielä jatkettua, mutta enää ei ole varmaa onko seuraava pilkkikerta jäältä vai veneestä. Ensimmäiset ovat Pirkanmaalla jo pilkkikauden jään päältä avanneet.

Keskiviikkona 21.11. suuntasin suoraan samoille paikoille, kuin mistä edelliskerralla jonkin verran kaloja sain. Keli oli todella tyyni, eikä edes laahusankkuria tarvittu. Alku oli lupaava, kun melko nopeasti sain pari ihan hyvän kokoista ahventa. Testissä oli ensi kertaa pilkintään kehitetty Jasu-pilkkijigipää, joka on litteämmän mallinen verrattuna tavallisiin heittämiseen tarkoitettuihin päihin. Näin jigiin tulee enemmän tasapainomainen uinti.

Ylhäällä yksi suosikkiväreistä tasureissa (Karismax), alhaalla pilkkijigipää, jossa lenkki lisäkoukkua varten.

Aloituspaikalta ei kuitenkaan enempää ahvenia noussut, joten siirryin seuraavalle "spotille". Sain heti muutaman ahvenen ja yhden hauen, mutta sitten tapahtui sama ilmiö, ja kalantulo loppui lyhyeen. Kaloja sain niin jigillä kuin tasurillakin. Yhdelle kohtaa kaiku piirsi paljon kalaa, mutta tuo parvi katosi jonnekin alun jälkeen enkä sitä enää löytänyt. Pyörin aikani alueella, kunnes kyllästyin ja tein sadan-parin sadan metrin siirtymiä penkan suuntaisesti noin 5-6m vesiä yrittäen.

Kalaa ei tahtonut löytyä, joten tein vähän isomman siirtymän erään lahden suulle, tarkoitus oli siinäkin etsiä ahvenia noin 6m vedestä penkasta. 6-7m veteen kaiku piirsi melko paljon kalaa, ja melko nopeasti tuli tärppi, joka olikin hieman raskaampi. Ylös nousikin 50cm/960g kuha. Yrityksestä huolimatta en saanut alueelta tuon enempää tärppejä.

Tasuri kurkun perällä

Päätin palata vielä takaisin samaan paikkaan, josta parhaiten olin ahvenia saanut. Aivan samalta kohdalta ei enää ahvenia löytynyt, mutta hieman syvemmästä sain ronkittua vielä muutaman ahvenen tasurilla. Kalan koko oli vähän pienempää kuin aiemmin, noin 70-120g.

Tuon jälkeen kokeilin vielä kolme paikkaa laihoin tuloksin: ensimmäisestä paikasta yksi ahvenen karkuutus ja kahdesta seuraavasta molemmista yksi n. 150g ahven.

Loppusaldo oli 19 ahventa, kuha ja hauki, johon olen kyllä tyytyväinen kun ottaa huomioon ajankohdan. Vesillä olin noin 4 tuntia.

Vähän klo 14 jälkeen näytti tältä

Kokonaissaalis...kuva jostain syystä värjäytyi punertavaksi

Torstaina 22.11. ehdin järvelle melko myöhään, mutta ehdin kuitenkin olla kolmisen tuntia vesillä. Keli oli pilvinen ja tuuli jonkin verran kovempi kuin keskiviikkona, mutta ei ollenkaan liian kova ajopilkintään. Ämpäri riitti hyvin laahusankkuriksi hidastamaan vauhtia. Kovasti olen muutenkin nämä venepilkkisessiot valikoinut kelien mukaan, ja muutenkin näillä pakkaskeleillä kylmää touhua olla veneessä tuulella.

Aloitin samalta paikalta kuin edellispäivänä, ja saaliskin oli sama, kun sain melko nopeasti jigipilkillä pari ahventa. Seuraavalta, edellisreissun parhaalta paikalta aloitin kuitenkin ruskeaselkäisellä Eepe-tasapainolla. Tuokin näytti ahvenille kelpaavan, kun ensimmäisellä penkan yli ajelehtimisella sain 3 ahventa ja toisellakin ajelehtimisella vielä 2 ahventa. Nopeasti kuitenkin huomasi, että tuolla alueella on vähemmän kalaa kuin edellispäivänä. Yritin vielä jonkin aikaa, mutta en saanut enää yhtään kalaa tuolta alueelta.

Päätin kokeilla vielä tarkemmin aloituspaikan ja ajelehdin pariin otteeseen melko suuren alueen yli, jossa on etupäässä noin 6m syvää. Ensimmäisellä ajelehtimisella sain 2 ahventa ja toisella en ainuttakaan, joten vaihdoin taas paikkaa. Päätin nyt kokeilla aluetta, jossa oli hyviä ahvenajoja toissareissulla marraskuun alkupuolella. Sieltä sain melko nopeasti muutaman ahvenen, mutta historia toisti itseään ja hyvän alun jälkeen en saanutkaan enempää kaloja vaikka yritystä oli ja välineitäkin vaihtelin...

Ajelin yli kilometrin päähän eri puolelle syvännettä, kuitenkin tutuille paikoille josta olen joskus jotain saanut. Pysäytin veneen noin 4m veteen ja aloin jigitellä veneen hiljalleen lipuessa syvempää vettä kohti. En kerennyt kuin pari metriä, kun jigiä vietiin päivän suurimman 390g ahvenen toimesta. Mitään parvisyönnöstä ei tältäkään alueelta löytynyt, vaan loppuajan pilkin melko systemaattisesti samaa penkkaa noin 200m matkalta saaden kalan sieltä ja toisen täältä, mutta ainakin jotain tuli. Vaihtelin välillä jigiin ja sitten taas takaisin tasuriin. Sellainen tuntuma oli, että tasurilla sai määrää hieman enemmän, mutta jigi oli hieman enemmän isompien ahventen mieleen. Joka tapauksessa tulee varmasti jatkossakin kokeiltua erilaisia jigivirityksiä pilkinnässä.

Ahventen lisäksi ei tällä kertaa muita kaloja tullut. 15 ahventa painoi 2,7kg, joten koko oli kohtuullisen hyvää.

Päivän paras ja matalimmasta noussut ahven

Kokonaissaalis

Pohjoisrannalla ei laahusankkuriakaan tarvittu

Venepilkillä ja jigaamassa Kulovedellä 8.11.

Jäistä ei ole tietoakaan täällä Pirkanmaan suunnilla, mutta laitetaan välillä vähän pilkkiraporttia venepilkinnästä. Elokuun lopulta asti on joka viikko tullut kalassa käytyä 1-4x viikossa, mutta vasta kolmella viime käynnillä on kalastus painottunut yhä enemmän heittojigauksen sijasta venepilkintään ja vertikaalijigaukseen. Olen kalastanut lähes yksinomaan Kulovedellä ja saaliit ovat olleet keskimäärin todella hyviä tänä syksynä.

Pari todella nihkeäkalaista päivää osui väliin (saaliit taisivat olla 13 ahventa ja 8 ahventa), mutta eilen näkyi taas merkkejä paremmasta. Itse uskon siihen vaikuttaneen tämän lämpimän jakson, kun vesi ei ole taas viikossa kylmentynyt ollenkaan -> ahven alkaa sopeutua vedenlämpöön. Tietysti ahvenen syönti yleensäkin on jaksottaista ja varsinkin talvella, jolloin esimerkiksi ilmanpaineella on suuri merkitys.

Eilen varauduin kalareissuun pelkästään tasapainopilkeillä ja jigeillä. Aloitin paikasta, josta tuli hyvin kalaa pitkin lokakuuta, mutta viimeksi oli heikkoa. Heikko meininki jatkui siellä nytkin (yksi 50g ahven tasurilla), ja seuraavista kahdesta paikasta ei tullut sitäkään. Koittamani paikat olivat syvänteen pää (5-6m syvää), pieni syvänne (6-7m) ja jyrkkä rantapenkka (3-7m).

Päätin vaihtaa paikkaa reilusti selkävesille: paikoille, joista sain toukokuussa parhaiten ahventa ja jonkun verran myös syksyn mittaan, mutta ei kertaakaan syksyllä paria kiloa enempää. Nytkin alku oli vaikea, ja puoleen tuntiin sain vain yhden tärpin ja pari haukea ylös. Muutaman sadan metrin päässä näkyi lokkeja, joten lähdin sinne tarkistamaan olisiko ahventakin paikalla. Aloitin tasurilla, ja sain melko nopeasti pari ahventa. Päätin laskea ankkurin ja koittaa heittojigaamalla. Sain melko äkkiä 3 ahventa, mutta sen jälkeen muutamilla heitoilla vain pari tärppiä. Siirryin takaisin ajopilkintään, mutta en heti saanut alueelta lisää kaloja.

Ruskeaselkäinen Karismax kurkun perällä

5min tyhjää välissä ja seuraava hauki

Lokit alkoivat ajamaan uudessa paikassa muutaman sadan metrin päässä, ja siirryin sinne. Tosin lokit kerkesivät jo siirtymän aikana lähtemään pois. Siitä huolimatta löysin alueelta ihan mukavan kokoista ahventa. Kalaa tuntui olevan alla aika reilusti, mutta syönti ei ollut kummoista. Välillä sai härnättyä ahvenen tai pari ottamaan. Isoimmat ahvenet olivat tässä jyrkässä rantapenkassa yllättävän matalassa 3-4,5m vedessä. Syvemmästä sain vain hauen ja pikkuahvenen. Kokeilin kaikki mukana olevat tasurit läpi, mutta ainoa millä sain kaloja oli Karismaxin pienimmän koon siniselkäinen. Ensi kerralla pitää ottaa hieman monipuolisempi kalusto mukaan...

Kalantulo tuntui hiipuvan tuolla alueella, mutta lokkeja oli ilmaantunut nyt alueelle, josta aiemmin en saanut kuin ne hauet. Nyt sieltä löytyikin ahvenajoparvia vähän sieltä täältä. Niiden kohdalle oli vaikea osua, mutta pariin otteeseen osui hyvin ja nousi 5-10 ahventa aivan peräjälkeen. Tässä vaiheessa piti lähteä pois, kun piti mennä vielä illaksi töihin...

Ahventa oli yhteensä noin 6kg, ja isoimmat olivat 2x390g. Ei mahtisaalista, mutta antoi reilusti intoa lisää jatkaa avovesikautta. Jännä nähdä jatkossa, joko ahven alkaa pyörimään samoilla alueilla jäiden tuloon asti. Tähän asti syksyn mittaan ahvenparvet ovat siirtyilleet yhdenkin päivän aikana todella paljon.

Ahventen keskipaino oli noin 150g, kuvan Karismax-tasurilla nousi valtaosa

Onnea oli matkassa tämänkin hauen kohdalla, kun 0,25mm monofiili kesti 

Tällainen "suttukeli" oli koko päivän

Lahden Vesijärven venepilkinnät

Venepilkinnät jäävät/jäivät tänä syksynä todella vähiin. Syys-lokakuun vaihteessa tuli kuitenkin pari kertaa järvellä käytyä pikaisesti, eli parin kolmen tunnin venepilkintäsessiot. Tuon jälkeenkin olisin järvelle lähtenyt, mutta flunssa jätti pari kalastuskertaa väliin. Nyt on mahdollista, että Vesijärvelle suuntaan ensi kerran vasta tammikuussa, sillä siihen asti majailen etupäässä Pirkanmaalla. Seuraavan kahden viikon aikana mahdollisesti käyn Vesijärvellä kuitenkin "iltasyönnillä".

Viime kalastuskerta oli melkoinen fiasko, sillä tuuli oli monin verroin kovempi kuin mitä kuvittelin. Ensimmäinen pari tuntia olikin tosi epätoivoista aallokossa soutelua, ja useaan kertaan aalto tuli aina veneen pohjalle saakka. Viimeisen tunnin ajaksi tuuli hieman tyyntyi ja yritin ajopilkkiä, vaikkakin se muistutti enemmän uistelua kuin pilkintää vauhdista johtuen. Muutaman ruokakoon ahvenen onnistuin lopussa saamaan yllättävän matalasta noin 4-5m vedestä. Harmi vain, että nuokin kalat jäivät lopulta hyödyntämättä kun kuumeen kourissa en jaksanut kaloista mitään valmistaa.

Tuosta edellinen kalareissu tuotti paremman saaliin, vaikka kala oli yllättävän pahasti hakusessa. Alle kuuden metrin vedestä oli aivan turha edes yrittää, edes pikkuahventa ei tahtonut se matalammasta saada. Tunnin hakemisen jälkeen kalaa kuitenkin löytyi melko tutulta alueelta noin 8-10m vedestä, mutta kokoluokka oli ihmeen pientä ja suurin ahvenkin oli vain 280 grammaa. 50-100g ahventa sen sijaan oli alueella erittäin runsaasti ja se oli myös kovasti syönnillään. Perattavaksi kelpuutin saaliista noin nelisen kiloa ahvenia, joten ruokakoon kalat olivat vielä vähän hakusessa.

Välineiden osalta kokeilin vähän eri tyyppisiä vermeitä kuin mitä aiemmin olen käyttänyt. Pääasiassa käytin suurikokoista tapsipilkkiä, jonka päässä nro 10 kolmihaarakoukku tai vaihtoehtoisesti perho nro 8 koukulla. Kolmihaarakoukku oli ainakin siitä toimiva, ettei siitä päässyt yhtään ahventa matkalta irti. Syöttinä käytin lisäksi ahventen silmiä ja kärpäsentoukkia. Käyttämäni pilkki oli painava, mutta hieman leijaava ja siihen otti välillä moneen kertaan peräkkäin ahven kiinni jo vajoavaan pilkkiin.

Vielä venepilkillä 17.12

Tämän vuoden venepilkinnät saavat lopultakin olla tässä. Eli Pyhäjärven Liukuslahdella tuli pilkittyä pari tuntia, jonka päätteeksi käänsin veneen talviteloille. Jäätäkin alkaa Liukuslahdessa olla sen verran, että pian olisi jo hankaluuksia päästä veneellä pois rannasta.

Matalin osa Liukuslahdesta n. 1-2cm paksuisessa jäässä...

Keli oli tänään mukavan tyyni, joten pilkkiminen onnistui veneestä varsin hyvin ilman ankkureita/laahusankkureita. Eipä niitä muutenkaan juuri koskaan tule käytettyä, kun käyn yleensä venepilkillä niin suojaisissa paikoissa.

Saaliiksi tuli tällä kertaa ainoastaan todella pieniä 5-20g ahvenia ja vajaan puolen kilon hauki. Kaikki kalat tulivat tapsipilkillä noin 7,5m vedestä. Muista syvyyksistä ei tullut minkäänlaisia kalatapahtumia, vaikka tuli kokeiltua kaikki syvyydet kahden ja kymmenen metrin väliltä. Liki kaikki kalat tulivat aivan samalta kohdalta Liukuslahden suulta.

Tässä vähän spekulaatiota kalantulosta ensijäillä Nokian seudulla (mikäli jäät ensi viikolla tulee, niin kuin on ennustettu):

Viime vuoden marraskuussa ennen jäätymistä Liukuslahdelta tuli veneestäkin ihan hyvin ahventa, mikä ennakoi hyvää kalantuloa jäiltäkin - ja viime vuonna tuli joulukuussa Liukuslahdelta erittäin hyvin ahventa. Tämän päivän perusteella voipi ennakoida varsin nihkeää kalantuloa ensijäillä ainakin parin viikon ajan, ainakin Liukuslahdella.

Pikkujärvet, joissa on jo viikkoja ollut pieni jääpeite, saattavat sen sijaan antaa kalaa ainakin jonkun verran. Uskoisin, että niissä järvissä ahven on jo sopeutunut veden lämpötilaan ja liikkuu ja syö jonkun verran. Täällä päin ensimmäiset pilkkikerrat keskitänkin alle 1,5km pituisille järville, osan ehkä ihan pikkulammillekin.

Isoille järville (jotka vielä sulia) kuitenkin suuntaan heti, mikäli pikkujärvistä ei nouse kummoisia saaliita. Tällaisina syystalvina, kun jäät tulevat myöhään, kannattaa yleensä suunnata mahdollisimman syville järville/alueille. Matalassa vedessä vesi saattaa olla lähelle nolla-asteista pohjaan saakka, eikä kala siellä syö viikkoihin. Syvemmissä paikoissa taas todennäköisesti vesi on pohjassa lämpimämpää ja kala aktiivisempaa.

Venepilkillä Pyhäjärven Liukuslahdella 29.11

Viime lauantaina kävin mahdollisesti viimeisen kerran venepilkillä tänä syksynä (!?). Kohteena oli "kotiveteni" Nokian Pyhäjärven Liukuslahti. Vesillä olin noin klo 13-15.

Täällä yleensä ahven on jossain määrin parveutunut loppusyksystä lahden suulla olevaan syvänteeseen. Yhden kerran kävin tuolla jo koittamassa muutama viikko sitten, mutta silloin saaliina oli vain kaksi ahventa, joista toinen tuli tästä syvänteestä. Isompi kahdesta ahvenesta oli melkein 300g ja se tuli hieman Liukuslahden ulkopuolelta 8m syvyydestä morrilla.

Tällä kertaa oli ahvenet siirtyneet jo aika hyvin syvänteeseen. Reilut 2 kiloa pilkin ahvenia tapsilla pääosin noin 7,5m vedestä. Valtaosan kaloista pilkin Sepe-93-pilkillä, joka on kyllä nopea pilkki vielä noissa syvyyksissä kun vajoaa aika suoraan alas. Kalat oli parveutuneet varsin pienelle alueelle syvännettä, eikä muilta puolilta monttua tullut oikein mitään.

Lopuksi kun alkoi jo hämärtää, ajattelin pois lähtiessä kokeilla pikaisesti keskeltä Liukuslahtea, missä on vettä 4-5 metriä. Melko nopeasti sainkin tapsilla pari ahventa. Päätin vaihtaa pelkkään morriin, sillä usein siihen isommat ahvenet ottavat paremmin. Niin kävi tälläkin kertaa, ja noin minuutin uittamisen jälkeen nostin noin 200g ahvenen ylös. Hetken päästä sain vielä yhden pikkuahvenen ja sitten kalantulo tuntui loppuvan. Ilmeisesti tuli jo niin pimeää.

Näköjään kannattaa kokeilla syksyllä myös tuosta lahden keskeltä, vaikka siitä ei varmasti samanlaisiin kappalemääriin pääse kuin lahden suulta. Ensijäillä tuosta melkein keskeltä Liukuslahtea pilkitään suurimmillaan yli 500g ahvenia, ja taitavat ne kalat olla jo nyt melkein samalla paikalla. Ilmeisesti ne eivät vain tahdo ennen vesien jäätymistä ottaa oikein muuhun kuin morriin. Saalista kertyi yhteensä tällä kerralla reilut 2,5 kiloa, mutta keskipaino jäi 30 grammaan.

Laituripilkkikilpailut Lahdessa 1.11 + venepilkintää

Lauantaina kävin toiset laituripilkit Lahdessa tälle syksylle. Kisapaikkana siis Teivaan sataman laiturit ja kisa-aika 9-14. Tuollahan on joka viikko syyskuun alkupuolelta asti pidetty kilpailut lauantaisin. Edellisellä viikolla oli kala ollut tiukassa, ja vain kahdella pilkkijällä oli ollut yli kilon verran kalaa. Kalastokin oli kuuleman mukaan ollut lähinnä pasuria ja lahnaa. Kaikkien Lahden kisojen tulokset löytyy tästä linkistä.

Särjet, ahvenet ja salakat kun oli viikkoa aiemmin jo lähteneet pois alueelta, niin oli aika lailla tiedossa jo kisan alussa, että pitäisi saada lahnoja ja pasureita pärjätäkseen. Arvonnassa selvisi jälleen järjestys, jossa sai aloituspaikan valita. Olin jälleen ensimmäisten joukossa, jotka sai paikkansa valita. Aloituspaikan valitsin tällä kertaa jonkin verran rannempaa kuin viimeksi ja laiturin eri puolelta.

Saalis ekan vartin aikana oli samanlainen kuin viimeksikin, eli ei yhtään kalaa ylös. Yksi epävarma tärppi sen sijaan tuli. Muillakin näytti tässä avauslaiturilla olevan melko nihkeää, muutama pasuri taisi olla ekan vartin kokonaissaalis kilpailussa. Valtaosa porukasta vaihtoi laituria heti kun sai vaihtaa, ja suuri osa näytti menevän edellisen viikon parhaille paikoillensa. Itse menin heidän perässään samalle laiturille.

Kalaa ei kukaan näyttänyt pahemmin saavan, ehkä yksi pasuri sieltä ja toinen täältä. Itselläni meni puolisen tuntia, niin sain ensimmäisen kosketuksen kalaan ja 100g pasuri nousi ylös kultamorrilla. Hetki tämän jälkeen huomasin, että yksi pilkkijä näytti kalaa saavan ja hän saikin seuraa toisesta pilkkijästä aika pian. Hetken haahuiltuani muutamassa kohdassa siirryin myös heidän viereensä. He saivat kalaa - minä en. Edes tärppejä en saanut ainakaan puoleen tuntiin. Ajattelin silti jäädä samaan kohtaan koittamaan, sillä 2 metrin päässä istunut pilkkijä sai vähän väliä ainakin tärppejä ja toki kaloja ylös astikin.

Lopulta alkoi tapahtumaan edes jotain siiman päässä ja sain pasurin ja lahnan peräkkäin. Vähän tuon jälkeen tuli vielä joitakin tärppejä, mutta ei mitään ylös asti. Kaksi viereistä kaveria sen sijaan saivat aina silloin tällöin kalan ylös. Lähdin itse välillä koittamaan monestakin eri paikasta, mutta palasin takaisin jätettyäni yhden pilkin vain pohjaan.

Pari tärppiä sain samasta kohdasta, josta kaksi kalaa olin saanut aiemmin, mutta ei mitään ylös. Muutaman muun paikan koitin tuloksetta sen jälkeen ja jälleen palasin samalle kohdalle takaisin. Sillä kerralla sain vielä yhden pasurin ylös, ja tuo tärppi jäikin päivän viimeiseksi! Viimeiset pari tuntia meni melkeinpä kisan loppumista odotellessa, toki vaihdoin sinäkin aikana paikkaa paljon kun mitään ei tullut. Viimeisen kahden tunnin aikana ei tainnut juuri muut saada kaloja kuin koko kilpailun voittanut pilkkijä, joka itse asiassa on voittanut Lahden laituripilkeistä kaikki paitsi yhen tänä syksynä. Eli tuurilajista ei voitane puhua.

Oma kisa meni myttyyn ilmeisesti aika pitkälti sen takia, että en varustautunut surviaisilla. Syönti oli kyllä niin heikkoa, että niistä olisi varmasti ollut apua. Mutta eipä sitä kaikki survareita käyttäneetkään kummoisesti kalaa saaneet.

Tässä tulokset:

NAISET
LÄMSÄ LILJA 1549 GR
TAMMINEN LAILA 665
KAAKKO RITVA 611
KOKKO RITVA 517
ORPANA SEIJA 299
JOHANSSON RAILI 244
MÄENPÄÄ MIA 143

MIEHET
PIIROINEN PERTTI 2556
MUSTALAHTI ATTE 605
HUOTARI MATTI 195
PAAKKINEN JUHA 108

VETERAANI MIEHET
JÄÄSKELÄINEN KAUKO 2743
SÄRKIKOSKI ARTO 2163
POKKI KEIJO 1752
KUISMA KARI 1202
KAAKKO REINO 1179
ALT PAULI 771
MÄKIPÄÄ LAURI 748
PALOMÄKI TAISTO 616
RAKKOLA TUOMO 389
JOHANSSON JARI 310
TOIVONEN VILJO 128
ORPANA ARVO 122

Kisan jälkeen käväisin vielä Vesijärvellä venepilkillä, noin pari tuntia sitä kerkesi pilkkiä ennen hämärän tuloa. Ahven oli kovalla purulla ja tapsivehkeillä tuli nosteltua siinä ajassa noin 7-8kg ahventa. Valtaosa ahvenista oli pienehköjä, mutta muutama filekala osui sekaan ja isoimmalla luultavasti yli puoli kiloa painoa, kun mittaa oli 35,5cm. Kalaa tuli monesta syvyydestä 2 metrin 10 metrin väliltä. Ottipelinä siis Tapsisepe 14g lyhen tapsin ja omatekoisen 12 koon morrin kanssa.

Seuraavana päivänä kävin vielä uudestaan melkein samalla alueella venepilkillä, mutta kalaa tuli huomattavasti heikommin, toki mistään heikosta kalantulosta ei voi siltikään puhua. Tuolla kerralla olin järvellä vielä vähemmän aikaa ja ehkä nelisen kiloa tuli ahventa. Isoin ahven tuollakin kerralla 35cm/ noin 500g ja 2. isoin reilu 200g, mutta valtaosa oli jälleen sellaista 30-50g kalaa. Määrällisesti eniten löysin tuolla kerralla kalaa melko matalasta noin 4 metristä.

Vielä venepilkillä 22.11

Toissapäivänä tuli vielä käytyä venepilkillä samoilla paikoilla kuin edelliskerralla.
Kuten tavallista, odotukset olivat melko korkealla, kun viimeksi tuli niin hyvin ahventa. Ja kuten usein käy, nyt sitä syöntiä ei oikein enää ollutkaan.

Ensimmäiseen puoleen tuntiin tuli kaksi ahventa. Toinen pelkällä morrilla ja toinen tapsilla. Joko syönti oli huonontunut radikaalisti, tai sitten kalat olivat siirtyneet. No, saman syvänteen vähän eri reunasta sitten kuitenkin aloin jonkin verran saamaan kaloja. Syönti tosin oli aivan onnetonta ja kalatkin 7 metrissä.

Jotain positiivistakin oli, ahvenet oli selvästi suurempia kuin viimeksi. Tuossa on tähän asti aina jäänyt keskipaino jopa alle 30 gramman, nyt keskipaino kipusi 46 grammaan. Eli ahvenia sain yhteensä 42kpl/1,95kg. Lisäksi morrittelin 800g hauen.

Muutenkin morri antoi isointa kalaa, ilmeisesti syönti oli niin huonoa. Isolla oranssilla morrilla pilkin ja se vajosi melko nopeasti tuonne 6-7 metriin. Yhdessä rantapenkassa oli hetken aikaa hieman isompaa kalaa alla, mutta en saanut niistä isommista kuin sen yhden ylös, 168g ahvenen. Pari selvästi yli 200g oli kiinni mutta ei vain pysynyt. Jostain syystä värikoukulla tuli kaikki pienimmät ahvenet ja tapsilla taas koko oli jotain morrikalojen ja värikoukkukalojen väliltä.

Joka tapauksessa vene tuli käännettyä, eli nyt voin sanoa että seuraava pilkkikerta on jäältä. Mainittakoon, että esimerkiksi Vammalan Houhajärveltä oli tänään jäätynyt isot alueet eli ei montaa pakkaspäivää tarvita että kausi voi alkaa. Suojaisimmat pikkujärvet ovat varmasti Tampereen seudulta jo kokonaan jäässä.

Huuto.netiin lisäsin ATSU-ketjukoukkujen väreissä olevia ketjukoukkuja. Nuo koukut ovat Tuncan ja Partridgen perhokoukkuihin tehtyjä. Niitä käytin melkein pelkästään kisoissa kaksi edellistalvea. Ajattelin kuitenkin siirtyä Kamasaneihin, kun ovat vieläkin jäykempiä kuin nuo. Tosin pikkuahvenille saatan käyttää edelleenkin välillä Tuncan koukkuja, kun ne ovat ohutlankaisempia mutta silti varsin jämäkkiä.

Tuolta voi tarkastella näitä myynnissä olevia koukkuja. Jos eivät mene kaupaksi niin kyllä noille itsellänikin käyttöä onneksi vielä on.

Päivän pienin ahven ei ollut paljoa pilkkiä pidempi. :)

Suurimmat ahvenet ja hauki nousivat samalta alueelta ja kaikki morrilla.

Venepilkillä Nokian Pyhäjärven Liukuslahdella

Tänään kävin toteuttamassa jokasyksyistä traditiotani ja suuntasin kotivesille venepilkille vähän ennen jäiden tuloa. Tai oikeastaan tällä kertaa jäät kerkesivät minua ennen, sillä matalin lahdukka oli jo jäässä! En olisi uskonut. Vesi on nähtävästi pinnasta niin kylmää jo, että jo asteen pakkanen jäädyttää pinnan jos on tyyntä. Itse asiassa viime yönä ei pakkasta ollut astettakaan ainakaan Tampere-Pirkkalan lentokentällä. Päivällä lämpötila hipoi kolmea astetta, mutta eipä tuo jääriite tuosta näyttänyt sulavan.

Tässä  mukana  ollut  pilkkikalusto. Näiden  lisäksi  käytössä  oli  tapsipilkkinä  valmiina  ollut  tapsisepe  14g.  Tasapainoja en  tosin  tällä  kertaa  uittanut.

Vihdoinkin  aurinkokin  näyttäytyi  ja  kerrankin  tyyntä.

Matala  lahden  perukka  oli  jäässä. Myös  muualla  oli  jääriitelauttoja.

En ole Liukuslahdelta koskaan saanut venepilkillä juuri mitään, normaali saalis on ollut 0,5kg-1kg ahvenia kokoluokalta 10-100g ja joku pieni hauki ehkä sekaan. Ne vähät ahveneni olen saanut lähes poikkeuksetta aina tältä alueelta. Tuossa on syvänne, jonka reunoilla ja joskus syvimmässäkin kohdassa ahventa on syksyisin. Nytkin suuntasin samaan paikkaan. Varmaan ahventa on matalammassakin, mutta se ei ainakaan syö kun sitä ei koskaan matalasta veneellä saa - siis Liukuslahdelta syksyllä. Sen sijaan ensijäillä joskus tulee hyvinkin 1-2m vedestä.

Pilkkimisen aloitin noin yhden aikoihin ja tarkoitus oli kääntää vene pois lähtiessä jos kalantulo ei tyydytä. 

Tänään olikin yllätys kun ahventa alkoi tulemaan ihan eri tahtia kuin koskaan ennen tätä aiemmin. Huomasi heti, että ei tarvitse ehkä sitä venettä vielä kääntää. Ja jos tarvitsee, niin jäiden tulon takia. Eli aloitin tapsilla (14g tapsisepe) ja heti kun pudotin pilkin tuli kolme ahventa peräkkäin. Siirryin hieman ja taas löytyi kalaa, tällä kertaa enemmänkin. Tuntui, että mihin vain meni koittamaan missä 5-7m vettä niin aina sai ainakin muutaman ahvenen.

Koitin välillä värikoukullakin ja niilläkin kalaa sai. Kokeilussa oli omien värikoukkujen värit "liekki", "herkku" ja "pörriäinen" (jälkimmäinen tulossa värikarttaan.) Kaikilla sai kaloja ihan hyvin, mutta herkku tuntui tänään ehkäpä noista ottavimmalta. Kolmea eri pilkkiä koitin värikoukulla: isoa Velhoa, 9g painoista volfram-pilkkiä jonka merkkiä en tiedä ja isokokoista JK-pilkkiä. JK oli näistä ainoa jota en saanut menemään sekaisin eli siimaa koukun taakse pilkkiä uittaessa. Ilmeisesti kaksi muuta pilkkiä ei jaksanut viedä kunnolla nro 12 koukkua tai sitten en vain osannut uittaa oikein.

Värikoukkuun  värissä  Herkku  nappasi  ainoa  hauki. Hetken  sai  väsytellä.

Mutta hieno oli huomata, kuinka hyvin värikoukku pelasi myös näin loppusyksystä ja noinkin syvässä vedessä. Toisaalta todettakoon syönnin olleen kuitenkin sen verran heikkoa, että kyllä tapsilla kalaa paremmin sai. Yhdessä vaiheessa vaan tapsimorrini menetin kun siima katkesi. Ilmeisesti tuossakin reikämorrissa oli turhan karkeat reunat eikä enää kestänyt. Ei ollut varamorreja mukana ja päätin kokeilla jotain aivan uutta. Laitoin Tapsesepen alle noin 10cm siimatapsiin värikoukun. Ja kyllähän silläkin kalaa sai, välillä jopa ilman syöttiä ja vain koukkua värisyttämällä. Paremmin kuitenkin sai kun laittoi koukkuun madon palan tai silmän.


Kokeilin varsinaisella silmäpilkilläkin (Viljanen) vähän aikaa, mutta siihen ei tuntunut ottavan kovin hyvin. Toki muutamia ahvenia nousi silläkin.

Kokonaissaalis tänään oli 116kpl / 3,4kg ahvenia isoimman ollessa ehkä vähän alle 100g. Lisäksi reilun puolen kilon hauki ja vain kolme särkeä. Särjet ovat tuolla aiemmin kiusanneet huomattavasti enemmän.
Pilkin noin klo 13 - 15.40. Tosin viimeinen puoli tuntia antoi enää kymmenkunta ahventa.

Saalis  tyylikkäästi  veneen  lattialla  lehtien  seassa! Ensi  kerralla  jokin  astia  mukaan.

Tapsilla  käytin  kehimisvapaa,  värikoukulla  vedin  siimasta. Siimasotkuilta  onneksi  vältyttiin,  vaikka  vettä  oli   7  metriä.

Pussi  täynnä  ahventa! Tämä  on  tosin  hedelmäpussi.. .ei  ollut  muita  mukana.