Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketjupilkintä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketjupilkintä. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. maaliskuuta 2024

Haastattelussa Pohjoismaiden mestari Samppa Ylönen

 Suomi jyräsi ylivoimaiseen voittoon Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Norjan Odalissa Storsjøen-järvellä. Kilpailut käytiin sankassa lumipyryssä ja tuulessa 16. maaliskuuta. Oma raporttini kisasta tulee myöhemmin, mutta tässä koko kilpailun suurimman saaliin pilkkineen Samppa Ylösen haastattelu!

Keskellä Pohjoismaiden mestari ja vieressä loput mitalistit


Harjoituskilpailu käytiin 15.3., joka oli lopulta sama järvi, mutta eri alue kuin varsinaisessa kisassa. Kerro harjoituskisasta, mitä havaintoja teit järvestä (kalasto, syvyydet, veden väri, olosuhteet ja välineet yms)?

- Harjoituskilpailussa kilpailijat jakaantuivat pääasiassa pienten saarien ja luotojen ympärille. Itse menin suunnilleen alueen puoliväliin, jonne suuntasi muutamia norjalaisia, joiden toimintaa oli tarkoitus tarkkailla. Kaloja kertyi n. 6,2kg ja sijoitus oli 12/27. Veden väri oli kirkasta ja jo toisesta avannosta sain kilpailun ensimmäiset ahvenet. Kalastin saaren päässä olevalla matalalla alueella n. 3 tuntia, ja ahvenia tuli lähes joka avannosta. Kuitenkin vain yhdestä reiästä tuli yli 10 ahvenen putki. Yleensä avannosta tuli 1-3 ahventa kokoluokassa 30-50g ja ne iskivät välittömästi kun pilkin sai pudotettua pohjaan. Kalastin syvyyksiä 2-5m kuitenkin siten, että yli 3,5m vedestä en saanut tärppiäkään - parhaan syvyyden ollessa noin 2,5m. 

-Viimeisellä tunnilla lähdin kokeilemaan löytyykö lähistöltä isompaa kalaa, saaden vain yhden n. 300g ahvenen. Ongin pääasiassa erilaisilla Saku-pilkeillä sekä vanhoilla, että uustuotannolla testaillen eri värejä niin pilkeissä kuin tapsimorreissakin. Muita testattuja yhdistelmiä olivat mm. 50mm Pöysti ja 40mm McLaren ketjulla, Saukko+, Nipan Prisma ja pari muuta nopeaa tapsipilkkiä. Lopulta tuntui, että kokokuparisen pilkin alla oleva kultapallo/keltaoranssi tapsimorri olisi antanut kaikista parhaiten kalaa, mutta myös kirkkailla pilkeillä tuli saalista saman värisellä tapsimorrilla.

Harjoituskisapäivän sää oli vesisateinen
(Kuva poimittu Ruotsin maajoukkueen Facebook-sivulta, linkki)
 

Selvisi, että kisajärvi on sama kuin harjoituskisassa, mutta alue oli pienempi. Mitä ajatuksia se herätti kisataktiikan suhteen?

- Päällimmäisenä oli helpotus, että vesistö oli sama. Pienemmästä kisa-alueesta johtuen arvelimme saalismäärän putoavan hieman pienemmäksi kuin esikisassa. Perjantain esikisan kaltaisia kalapaikkoja (matalikot/saarien rannat) oli lauantain kisa-alueessa vähemmän, ja arvelimme olevan tärkeätä käydä juuri nämä paikat läpi ensimmäisten pilkkijöiden joukossa.

Lähtöpaikka oli esikisassa ja PM-kisassa sama. Kuvassa vasemmalla rajattu pienempi PM-kisan alue. 
Kisan lähtö X:n kohdalta.


Kerro PM-kilpailun kulusta ja esim. taktiikasta ja käyttämästäsi välineistä? Oliko joukkueella yhteistä taktiikkaa?

- Koko Suomen joukkueen yhteisessä palaverissa kävimme läpi perjantain esikisan havainnot ja lopputulemana oli ajatus mennä onkimaan 30-50g ahvenia matalaan alle 3m veteen. Perjantaina hyviä tuloksia tuli niin tapsi, ketju kuin värikoukkupilkeilläkin sekä joitakin isompia ahvenia syvemmältä mormyskalla. (Esikisan suurin saalis Vesa Rahikkalalla morrilla 5-6m vedestä isommilla kaloilla).

- Miesten joukkueen kesken käytimme illan aikana monta tuntia tutkien useampia eri karttaohjelmia/pohjakarttoja sekä kahta eri satelliittikuvaa. Lopulta kilpailutaktiikaksi tuli lähteä lähdöstä vasemmalle, josta löysimme hyvännäköisiä luotoja sekä kivikoita. Tarkoitus oli myös seurata isäntämaa Norjan joukkueen paikkavalintoja.

- Aamulla kun kisan alkusiirtymä (30min) alkoi oli melkoinen yllätys, kun vasemmalle ei näyttänytkään suuntaavan yhtään norjalaista. Jäimme miesten joukkueen kesken seuraamaan lähtörannan edustalle, kuinka pilkkijät ryhmittyvät, ja lopulta löysimmekin itsemme aloittamasta kilpailua lähtörannasta katsottuna oikealle lahden pohjukasta. Seurasimme alueelle kahta norjalaista. 

- Kilpailun alussa ensimmäisen 45min aikana sain arviolta 700g ahvenia, mutta kalastus oli vaikeaa ja kalat yksittäisiä. Vieressä pilkkineet norjalaiset saivat rei'istä pidempiä kalaputkia itseeni verrattuna. Arviolta noin tunti kilpailun alusta Suomen kapteeni Harry Vinni tuli toista kertaa kilpailun aikana kysymään kuulumisia ja kertoi, että seuraavan niemen takana on kalapiste. Teimme välittömästi sinne noin 1,2km siirtymän Jorin (Vihtalahti) kanssa. Kyseisessä kohdassa oli hyvänkokoista kalaa pienellä alalla, mutta se oli nopeasti ongittu läpi 6-7 suomalaisen ja yhden ruotsalaisen pilkkijän voimin. 

- Tämän jälkeen muut joukkueen jäsenet lähtivät joko ulompana olevan luodon taakse tai jatkoivat rantaa oikealle. Vasemmalle rantaa katsottaessa oli näkyvissä laikkuja lumessa ja itse lähdin onkimaan niitä läpi. Siirryttyäni n. 100m eteenpäin löysinkin kalaa laikkujen ympäriltä/penkasta n. 3m vedestä, saaden jopa yhden pidemmän arviolta 30 kalan putken: seassa yksi 700-800g välille oleva ahven. Loppuajan kilpailusta pilkin rantaa eteenpäin saaden tasaisesti 30-50g ahvenia aina muutamia avannosta. Pilkkinä oli pääasiassa kokokuparinen Saku varustettuna kulta/kelta-oranssilla morrilla n. 5cm tapsissa. Syöttinä käytin eri värisiä kärpäsentoukkia surviaisilla höystettynä.

Tällä Saku-liukupilkillä pilkittiin PM-kultaa! Kuva: Samppa Ylönen


Kisan olosuhteet vaihtuivat esikisan vesisateesta/kahluukeleistä (jäällä paikoin 5-10cm vettä) varsinaisen kisan sankkaan lumipyryyn ja tuuliseen säähän. Vaikuttiko tämä taktiikkaasi tai paikkavalintoihisi jotenkin?

- Ei ollut suurta vaikutusta. Ajatuksena oli lähtökohtaisesti onkia tapsilla joka tapauksessa muutenkin, ja jos löytyisi hurjasti syövää kalaa niin sitten vaihtaa ketjuun. Pilkkien ja morrien väreissä oli kirkkaita ja tummia yhdistelmiä valmiina. Ehkä ainoastaan lumisateen tuomaa oli ajatus etsiä kalaa myös matalammasta alle 1m vedestä.

Kisan aikana satoi uutta lunta jäälle yli 5cm.


Suomi oli kisassa ylivoimainen. Mikä mielestäsi ratkaisi voiton sinulle/Suomelle?

- Vesistö sopi suomalaisille hyvin, koska ahvenia sai monenlaisilla pilkeillä, ja jokainen pääsi onkimaan omilla vahvuuksillaan. Myös kapteenitoiminta oli erittäin laadukasta ja toimi hyvin. Oma kokemukseni oli, että ahvenet tulivat reiästä heti avannon teon jälkeen ja avannolle oli turha jäädä pidemmäksi aikaa odottamaan uutta syöntipyrähdystä. Toisaalta muutama kilpailija sai myös kaloja pitkällä houkuttelulla ja osa sai myös hyvin kaloja vanhoista rei'istä matalasta vedestä. Kuitenkin aktiivinen työnteko palkitsi Suomen työteliästä joukkuetta. 

- Henkilökohtaiseen tulokseeni vaikutti se, että kilpailun puolivälissä löytynyt kala-alue oli laaja, joten siinä oli tilaa useammallekin pilkkijälle tehdä paljon reikiä. Valtava merkitys oli myös sillä, että Heinosen Jari kalasti kenties Norjan kirkkaimman tähden, Magnus Riksfjordin vieressä lähes koko päivän vieden häneltä tilaa ja tärkeitä kaloja. Ilman kyseistä "saman tontin ongintaa" olisi järjestys kärjessä ollut mitä suuremmalla todennäköisyydellä erilainen mitä se nyt oli.

Kuvaile Suomen joukkueen joukkuehenkeä ja kapteenistoa, sekä informaation kulkua kisan aikana?

- Joukkuehenki oli omien havaintojeni ja useamman kerran mukana joukkueissa olleiden kertomusten perusteella erittäin hyvä. Kapteenisto oli loistava ja ammattitaitoinen, Pohjoismaiden paras! Sopiva pilke silmäkulmassa koko ajan. Henkilökohtaisella tasolla sain sen informaation mitä tarvitsin, eli ohjauksen kohti kala-alueita, ja väliaikatietoina kuvauksen yleisestä syönnin tasosta eri alueilla - etenkin sen, että vasen reuna lähdöstä katsottuna oli ollut huono. Hieno esimerkki oli se, kun kapteenisto lähetti yksitellen kilpailijoita alueelle, josta löysin kalaa herättämättä muiden maiden kilpailijoiden mielenkiintoa äkillisellä yleisöryntäyksellä.

Mikä maaottelupilkissä oli merkittävin ero "tavallisiin viikonloppukisoihin" verrattuna?

- Kapteeniston toiminta/tiedonjako.

Milloin ja miten olet aloittanut kilpapilkinnän? Kauanko ja minkä verran olet kisannut?

- Kävin äitini mukana muutaman kilpailun ollessani n. 10v, mutta varsinaisesti kilpapilkintä alkoi vuonna 2003 liityttyäni Suonenjoen talvionkijoihin. Kilpailin tuolloin nuoret alle 18v sarjassa ja kilpailukausia kesti talvet 2003-2006, kunnes täysi-ikäisyyden myötä tuli muita mielenkiinnonkohteita, jotka menivät kilpapilkinnän ohi. Uudelleen kilpapilkintä alkoi pikkuhiljaa vuonna 2017 ajatuksena, että se tukisi kalan etsimisen yms. kautta kilpamormyskointia. Sen jälkeen harrastaminen on ollut enemmän ja vähemmän säännöllistä vaihtelevien elämäntilanteiden takia.

Kuvaile itseäsi kilpapilkkijänä (vahvuudet, heikkoudet, mitä välineitä hallitset)?

- Ongin oikeastaan vain tapsipilkillä, ketjulla vähän ja värikoukulla harjoittelumielessä. Mormuskointia olen harrastanut ja sen laskisin vahvuudeksi. Heikkoutena on kala-alueiden tunnistaminen/löytäminen ja vähäinen kokemus.

Mikä kilpapilkinnässä on parasta?

- Keskustelut samanhenkisten ihmisten ja joukkuekavereiden sekä muiden ihmisten kanssa kisojen pohtiminen ja suunnittelu. Nykyisin laitan ison painoarvon myös lajin tuomalle liikunnalle. Toki onnistumisen kokemukset antavat lisää virtaa myös arkeen.

Sinulla on kalastuksesta muutakin maajoukkue-edustusta perinteisen kilpapilkinnän lisäksi, kerro näistä? Mikä on lajien suurin ero ja tukevatko ne toisiaan jotenkin?

- Muut lajit ovat mormuskointi ja kilpaonginta. Suurimpana erona näissä toki, että kilpaonginta on sulan veden laji, jota voisi lyhyesti kutsua tekniseksi mato-onginnaksi, jossa saa käyttää muun muassa kelaonkea. Kilpaonginnassa ja mormuskoinnissa molemmissa kalastusalue on rajattu pieneksi suhteessa kilpapilkintään, ja niissä saa käyttää houkutusaineita/kalastetaan usein kylläisiä ja täyteen syötettyjä kaloja, johtuen kilpailua edeltävästä harjoittelujaksosta. 

- Kilpaonginnassa koko kilpailuaika ollaan rannalla arvotulla paikalla ja mormuskoinnissa arvotussa ruudussa, jonka koko vaihtelee kilpailijamäärän mukaan periaatteella n. 400m2/kilpailija. Morriruudussa saa varata avantoja lipuilla, joita on käytössä 2kpl/kilpailija. 

- Mormuskointi ja kilpapilkintä tukevat toisiaan jääkalastuksen muotoina osin kaluston, tekniikan ja kalan käyttäytymisen opettelun kannalta. Kilpaonginnan soveltaminen suoraan on hiukan haastavampaa. Siitä saatava suurin tuki talvilajeihin voisi olla kalan käyttäytymisen ja reagoimisen huomaamisen opettelu erilaisiin muutoksiin.

Onko PM-voiton jälkeen vielä suuria tavoitteita pilkinnässä? Kerro muista saavutuksistasi?

- Pilkinnässä tavoite ja toive olisi joku päivä olla saavuttaa joukkue-SM-mitali. Saavutukset ovat aika vähissä, seuraavana PM:n jälkeen ehkä nuorten alle 18v SM-pronssi vuodelta 2004 Luumäen Kivijärveltä.

Onko sinulla ideoita, miten saataisiin lisää nuoria pilkkikisoihin?

- Lajin esille tuominen lasten/nuorten keskuudessa sekä seura-aktiivien toiminta kerhotoiminnassa ja yhteiskyytien yms. järjestelyn kautta mahdollistaa kilpailuharrastuksen. Pahoin pelkään, että näillä ei lisää nuoria vielä saa houkuteltua mukaan. Ehkä yksi mahdollisuus olisi sallia nykyisin muodissa oleva luotain-pilkintä. Kilpailupuolelle voisi olla helpointa saada sellaisia lapsia/nuoria, jotka käyvät pilkillä jo muutenkin. Kilpailutoimintaa voisi esitellä esimerkiksi kouluissa.

Miten kausi tästä jatkuu?

- Pari pienempää kisaa etelässä ja haaveena olisi päästä lähtemään Kuusamon pilkkiviikolle.


Tässä vielä kilpailun kokonaistulokset miesten sarjan osalta:

1. Samppa Ylönen 8593g

2. Atte Mustalahti 7594g

3. Jonas Back (Ruotsi) 6676g

4. Magnus Riksfjord (Norja) 6481g

5. Jori Vihtalahti 6141g

6. Thomas Larsson (Ruotsi) 6095g

7. Steinar Schjager (Norja) 5314g

8. Erik Södergårds (Ruotsi) 5279g

9. Hans Egil Hansen (Norja) 3477g.

Loput tulokset löytyy esimerkiksi Tästä linkistä


sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Nokian Kulovedellä 22.1.

Kulovedellä tuli vihdoinkin käytyä pilkillä Siuron edustalla. Tuo on sen verran virtaavaa aluetta, että alueella tarvitsee olla erityisen varovainen kävi sitten mihin aikaan talvesta tahansa. Nimittäin Melon voimalan juoksutukset ovat tuolla kaikkein kovimmat juurikin talvella. Olen tuolla alueella aktiivisesti kalastanut veneestä pari viime kesää, mutta nyt vasta kävin koittamassa osaa samoista paikoista jään päältä. Naarlahdellahan väkeä on käynyt jo pitkään, mutta sen verran voin sanoa että olin siitä useamman kilometrin päässä.

Olen tässä viime päivinä rakennellut kehittäviin ketjupilkki/värikoukkuvapoihin hiilikuitukärkiä alkuperäisten Karismaxin lasikuitukärkien tilalle. Tarkoitus oli niitä testata jo Vitträskillä, mutta syönti oli siellä niin heikkoa että meni morritteluksi. Tällä kertaa päätin heti alusta alkaen testata näitä uusia kärkiä, tällä kertaa siiman päässä oli Kilpasepe omatekemällä ketjukoukulla (oli muuten sama pilkki, jolla nousi 2018 SM-pilkin suurin saalis...)

Oikealla tuunattu hiilikuitukärki, vasemmalla alkuperäinen


Päätin keventää pilkkipäivää sen verran, että jätin tällä kertaa kaikuluotaimen kotiin. Pulkalla kun sitä on aika tuskaista vetää kun on lumen alla vettä ja pulkan pohja kerää jäätä.

Olin jäällä vähän turhankin aikaisin, joten en pilkkinyt vielä lähtörannasta, vaikka se olikin syksyllä yksi parhaista venepilkkipaikoista. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen aloitin pilkkimisen kartan mukaan 6m viivalta, mutta vettä ei ollut alla kuin 4,5 metriä. Melko pian oli selvää, että kaikkialla muuallakin oli vähemmän vettä kuin piti, eli vedet oli melkoisen alhaalla. Kaloja en aloituspaikaltani saanut, vaikka tuokin on syksyllä ollut yksi parhaita paikkoja.

Aamuhämärä


Alueet oli melko koskemattomia, mutta vähän matkan päästä löysin kuin löysinkin kahden ihmisen jalanjäljet ja pulkanjäljet. Lähdin seuraamaan vanhoja jälkiä, kun ajattelin siinä ainakin varmasti jään kestävän. Muilla alueilla tein 20-50m välein varmistusreikiä kun tarkkailin jään vahvuutta, joka vaihteli siihen asti 12-20cm. Yhdelle alueelle oli tehty muutama reikä pienin välein ja potkittu reilusti laikkuja jäälle. Kokeilin yhdeltä laikulta aluksi ketjupilkillä, mutta kaloja ei tuntunut olevan. Vaihdoin morriin, ja huomasin, että virtaus on aika kova kun siima lähti heti sivulle. Sain kuitenkin morrilla 4 pikkuahventa tästä reiästä.

Pikkuahvenet eivät kuitenkaan herättäneet mielenkiintoa, vaan suuntasin muiden pilkkijöiden jälkiä pitkin kohti paikkaa, josta sain aivan loppusyksystä parhaat saaliini venepilkillä. Matkan varrella oli muutamia hyvän näköisiä laikkuja, mutta ahvenia ei niistä noussut. Yhden laikun reunassa oli vain 8cm jäätä, joten keskemmälle en joka laikulla tohtinut mennäkään.

Jonkin ajan kuluttua saavuin oletetulle kalapaikalle. Tein aluksi neljä reikää riviin keskeltä rantaa kohti. Toisesta reiästä sain yhden pienen ja yhden hieman alle 100g ahvenen. Ajattelin, että kohta alkaa ahventa nousta. Vaan seuraavat vajaat 10 reikää eivät sitten antaneetkaan kaloja. Alkoi olla jo aika luovuttajafiilis, mutta päätin kokeilla vielä toisesta suunnasta, josta syksyllä en saanut kaloja.

Heti ensimmäinen reikä antoi ketjupilkillä pari 150g ahventa, ja hetken päästä hauen. Päätin rauhoittaa tuon reiän hetkeksi ja tein lisää reikiä. Seuraavista melkein 10 reiästä taisi 7-8 reikää antaa filekoon ahvenia. Kaloja tuli vain 1-7kpl/reikä, mutta koko oli sen verran mukavaa, että jäin alueelle yrittämään vielä yli tunniksi. Pilkin kaikki reiät sekä ketjulla että morrilla, ja kaikki reiät aloitin ketjulla. Kappaleita sain molemmilla välineillä suunnilleen saman verran, mutta morrilla tulleet ahvenet oli keskimäärin isompia. Ketjulla pilkin pelkästään reilun metrin irti pohjasta, kun taas morrilla koko vesialueen pohjasta metri ylöspäin. Uskon tuon välivedestä pilkkimisen aktivoivan ahvenia enemmän. Kokeilin myös tuon "haukireiän" uudelleen ja sain siitä vielä melkein 300g ahvenen. Vettä oli tuolla alueella 3,5-4,5m, joten ajankohtaan nähden aika matalissa vesissä olin. Alue oli tasaisessa lumipeitteessä.

Syönti kuitenkin hiipui nopeasti, ja lähdin kävelemään autolle päin. Kokeilin vielä uudelleen sen reiän, mistä sain aamulla ne 4 pikkuahventa. Nyt en saanut enää sinttejä, vaan morriin otti samasta reiästä noin 200g ahven ja toinenkin oli kiinni, mutta karkasi. Lopuksi kokeilin vielä lähtörannasta kymmenkunta reikää tai enemmänkin, mutta alue oli suuri pettymys. En saanut tuolta alueelta mitään merkkiä kaloista, vaikka koitin 3-6m syvyyksiä.

Päivän saalis oli tuttua settiä Kulovedelle, vaikka koitinkin uusia alueita. Tuolle alueelle tulee varmaankin vielä tänä talvena mentyä, mutta mielessä on samalta järveltä niin monta muutakin potentiaalista paikkaa, että ei kaikkiin millään ehdi. Päivän saalis oli noin 4,5kg ahvenia, ja 10 suurinta painoi 2440g. Suurimmat ahvenet olivat 310g ja 300g.


Sama paikka kuin aamulla kuvattu, kaloja ei tästä tosin kuvasta huolimatta noussut

Keskikoko oli varsin mukavaa, muutamia pienempiä ahvenia tuli näiden lisäksi

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Hauhon Tuplapilkki 17.3. Iso/Vähä-Roine + treenipäivä

Hauholla pidettiin viime vuoden tapaan tuplapilkki, jossa on kilpaillaan sekä 10 isoimmasta ahvenesta että suurimmasta kokonaisahvensaaliista. Viime vuonna kun satuin puolivahingossa voittamaan 10 ahvenen kisan, niin ajattelin tällä kertaa panostaa pelkästään isompiin.

Harjoittelemassa kävin kisaa edeltävänä päivänä. Ainakin alkuperäinen suunnitelma oli katsoa syvyyskartasta mielenkiintoisen näköisiä paikkoja 7-11m vesistä ja pilkkiä niitä kaikua hyväksi käyttäen. Tässä treenistä:

Alku oli vaikeaa, rei'itin yhtä pienehköä syvännettä ja laajan syvänteen päätä. Muutamia reikiä tuli tehtyä ilman mitään kalahavaintoja. Vähitellen alkoi kalaa nousta jonkun verran 7-8m vesistä, mutta kokoluokka surkean pientä sinttiä, ehkä joku 40-50g ahven sekaan. Yhden matalikon päältä löytyi sitten railo, jota pitkin aloin kairailla. Ongelmaksi vain muodostui se, että railojen kohdalla pintajää oli pettävää ja alla oli vettä 10-30cm, ja minulla oli lenkkarit jalassa. Vaikka nyt kahdet goretex-sukat alla olikin, niin tulihan siinä kylmä. Paikoitellen railot kuitenkin kestivät ja en sentään joutunut nilkkoja uittamaan muuta kuin kulkiessa. Kairaaminen railoihin oli myös varsin työlästä kun vesi "imaisi" kairan aika hyvin jumiin.

Alkumatka railosta oli 4-7m syvyistä vettä, eikä kalahavaintoja tullut ollenkaan. Pikkuhiljaa kaloja alkoi nousta kun siirryin syvempään 8-10m veteen, mutta edelleenkin koko oli pientä. Tuohon asti tuli aika lailla aloitettua jokainen reikä tasurilla, mutta lopulta kyllästyin kun siihen ei ollut tönäissytkään koko päivänä. Vähät kalat oli tähän asti tullut morrilla. Päätin vaihtaa ketjupilkkiin silmällä ja melkein saman tien oli vähän reilumman kokoinen ehkä 100-200g ahven kiinni, mutta irtosi. Seuraavilla rei'illä kuitenkin oli vain pikkuahventa.

Kun saavuin aivan railon päätyyn, sain reiästä ensin yhden pikkuahvenen. Ylös nousevan ahvenen perässä näin kaiun avulla nousevan pari ahventa ylöspäin, ja pudotin pilkin takaisin toisen kalan eteen. Saman tien kala kiinni ja ylös nousi 325g ahven. Toinenkin irti pohjasta noussut ahven oli luultavasti reilun kokoinen, mutta se hävisi alueelta.

Tuon jälkeen saikin etsiä pitkään seuraavaa kalaa, kokeilin muutaman sadan metrin päässä olevan saaren ympäristöä hyvin monenlaisista syvyyksistä. Vain kahdesta reiästä nousi kaloja, 6m ja 8m vedestä, koko taas surkean pientä! Hyvän oloinen matala kohta ja vedenalainen niemeke tuolta alueelta löytyi, mutta kun kala on pientä niin silloin se on.

Tämän alueen jälkeen kokeilin enää pikaisesti pois lähtiessä vähän matalampaa vettä. Nousihan sieltä 2-4m vesistä pikkuahventa, mutta melko nihkeää tahtia. Kun reenissä ei yhtä enempää isoja ahvenia noussut, pisti vähän harkitsemaan mitä sitä kisassa yrittää.

Kisatapahtumiin:

Kilpailuaikana oli 9-14, 30min siirtymillä molemmin puolin. Osanottajia näytti olevan aavistuksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Lopulta päätin vaikeasta treenistä huolimatta keskittyä isomman ahvenen etsintään. Sainhan sentään treenissä vähän osviittaa mahdollisista syvyyksistä mistä isompaa hakea, kun se ainoa iso ahven + yksi karkuutus olivat noin 10m vesissä. Tuo treenattu paikka ei kuitenkaan lopulta niin paljoa houkuttanut, ja menin kisassa aivan eri alueelle kuin mitä harjoittelin. Hieman sain pohjatietoakin tuosta paikasta, että siinä olisi joskus isompaa ollut.

Aloituspaikalla kuitenkin piteli hiljaista, ei merkkiäkään edes pikkukaloista. Taktiikkanani oli aloittaa ketjupilkillä, ja kalojen mahdollisesti löytyessä koittaa välillä morrilla ja tasurilla. Vähän matkan päässä oli laikkua, ja sain siitä sentään sen 10 ahventa täyteen - kaikki pieniä. Löysin alueelta ihan hyvän oloista lumetonta railoa myös 10m syvyydeltä, mutta kalaa ei siitä tullut. Tuossa vaiheessa kisaa oli takana jo yli tunnin verran.

Tein lenkin samalle alueelle kuin mistä sain kalat viime vuonna. Osasi olla hiljaista, jokusia pikkuahvenia. Matkan varrella poikkesin kuitenkin yhdelle laikulle ja siitä sain morriteltua yhden toivoa nostattavan 80g ahvenen. Myöhemmin palasin lähelle tätä aluetta, ja huomasin noin 100m ulompana rannasta menevän pitkän railon, jossa oli laajalti lumetonta aluetta. Ei muuta kuin sitä tutkimaan.

Kun pääsin railolle, oli vettä noin 12-13m...lähdin kairailemaan kohti lähtörantaa. Hiljalleen madaltui, ja 11m vedessä osui reikä kohdalleen. Hetkessä oli ylhäällä pari 250-300g ahventa ja jonkun verran 50-150g kaloja. Kymmenkunta ahventa otti aivan heti kiinni kun pilkin sai alas, ja sitten hiljeni. Vaihdoin morriin, ja pitkällisen morrittelun tuloksena sain vielä yhden 200g ahvenen ja kolme n. 70g ahventa. Lähialueelta ei kuitenkaan kaloista tullut lisää havaintoja.

Jatkoin railoa eteenpäin ja sieltä täältä sai 1-3 ahventa reiästä, muuten oli tyhjää. Yksi 100g ja noin 70g ahven nousi enää loppukisan aikana eli 2,5 tunnissa, pikkuahventen lisäksi. Vaikeaa oli, mutta arvelin 10 ahveneni riittävän kisassa korkealle, olihan tulokseni ainakin parempi kuin edellisvuonna.

Punnituspaikalla melko äkkiä selvisi, että 10 ahvenen kisassa kahdelle tuli turpaan, ja molemmat sattuivat tulemaan kisaan vieläpä samalla autolla, eli isä ja Jouko. Tosin 10 ahvenen kisa oli tuolla joka sarjaan erikseen.

Tuloksia en netistä löytänyt, mutta tässä jotain mitä muistuu mieleen: (voi olla virheitä..)

Miehet kaikki ahvenet:
1. Juha Rantala 8,7kg
2. Ahti Leppänen?
3. 4-5kg?

Miehet 10 isointa:
1. Jouko Soikkeli 2085g
2. Atte Mustalahti 1400g
3. ? 1200g

Miehet 60v+ kaikki ahvenet:
1. ? 6,6kg
2. Tapio Mustalahti 6,1kg+
3. Pertti Järvinen 6kg+

Miehet 60v+ 10 isointa:
1. Tapio Mustalahti 1665g
2. ??? 700g
3. Risto Mäenpää ???350g?

tiistai 6. helmikuuta 2018

Kisaennätys uusiksi!

Viikko sitten tiistaikisoissa tapahtui jotain, mitä en olisi kyllä treenin perusteella ikinä arvannut, kun parantelin omaa vanhaa Vanajavedellä tekemääni kisaennätystä yli neljällä kilolla. Kisapaikkana tiistaina oli siis Pyhäjärven (Lempäälä) Typynniemi.

Tässä kuitenkin aluksi treenistä. Treenaamassa kävin 2 päivää ennen kilpailua eli sunnuntaina. 
Treenaamaan menin lenkkarit jalassa, kun kuvittelin, ettei jäällä ole vettä...väärässä olin! Jään päällä oli muutaman millin jääkerros, jonka alla oli rantavesissä vielä pahimillaan yli 10cm vettä ennen varsinaista jäätä. Meinasi olla kylmää touhua, vaikka käytän toki lenkkareissa kahta vedenpitävää sukkaa päällekkäin. Mutta kun sukat eivät ole enää uusia niin jossain kohtaa nekin veden päästävät läpi ja jalat pääsivätkin kastumaan.

Kiertelin Säijänselällä alueita, joissa tiesin viime vuonna olleen kalaa, ja tutkin myös monta selkämatalikkoa läpi. No, näillä matalikoilla oli matalimmat kohdat 5m syvää, joten kovin matalasta ei voida puhua. Selkäpakoilla oli todella hiljaista, taisin saada niistä vain yhden ahvenen. Rantavesistä ahventa kyllä nousi, mutta ei sellaista tahtia että niistä pilkittäisiin edes 5kg tulosta kisassa.

Viime vuoden erään pikkukisan voittopaikalta löytyi sentään vähän kaloja, mutta tiesin että alue ei kestäisi sitä jos paikalle tulee lisäkseni muitakin kisailijoita. Minulla oli tiedossa, että Kierimo ei ole kisa-aluetta, mutta kävin siellä vielä huvikseni kairailemassa vähän sinne ja tänne. Tuli sieltä kalaa paljon paremmin kuin mistään muualta, mutta ei oikein sielläkään mikään paikka vakuuttanut. Jos kisassa olisi kuitenkin päästetty sinne, olisin varmasti myöskin mennyt.

Treenipäivän saaliini oli noin 4kg ahventa, joista niistäkin valtaosa tuli Kierimon alueelta. Olikin siis aika lailla selvää, että joutuu kisan aikana etsimään kalaa sellaisilta alueilta, joissa en ehtinyt treenaamaan.
Sunnuntaina jäällä näytti tältä

Reenisaalista...melkoisen pientä kalaa ja muutama bonari

Sitten kisatapahtumiin!

Kilpailuaika oli 10-14, ilman menoaikaa ja 30min paluuajalla. Kierimon alueet rajattiin raa'asti kisa-alueesta pois, joten kehittelin kisataktiikan lopulliseen muotoonsa vasta kun jäälle päästiin. Päätin kuitenkin aloittaa tuolta yhdeltä alueelta, josta treenissä sain jonkun verran kaloja. Kuvittelin sen alueen olevan yksin pilkkiessä sellainen 5-8kg paikka. Näin reilu 7vk nilkkamurtuman jälkeen ei meno ollut vielä kauhean nopeata, mutta uskalsin jonkun verran hölkätä aloituspaikalleni mihin tuli matkaa se reilu 3km. Aikaa taisi tuohon siirtymään mennä noin 25min. 

Kauaa ei tarvinnut aloituspaikkaa pilkkiä, kun totesin paikan pettäneen aika lailla pahasti. Vain yhdestä reiästä taisin saada 5 pikkuahventa ja muuten oli ihan tyhjää. Alueelle tuli perässäni 2 kisailijaa ja kolmas kisaaja myös vähän matkan päähän, hiljaista näytti olevan heilläkin. Noin 7-8 reiän jälkeen hylkäsin alueen ja lähdin juosten siirtymään vajaan kilometrin päähän paikkaan, joka kartalta näytti mielenkiintoiselta, mutta jäi jostain syystä katsomatta treenissä.

Puolivälissä kun olin siirtymässä kyseiseen kohtaan, tajusin kuitenkin kahden hupipilkkijän olevan juurikin sillä alueella mihin olin siirtymässä. Hupipilkkijöiden vieressä kisaamisen ajatus ei miellyttänyt, joten kävin vielä tuossa välissä kokeilemassa rantavesiä erään lahden suulta muutaman reiän verran. Vaan ei kaloja kuulunut sieltäkään. 

Päätin sittenkin siirtyä tuolle alueelle (muutaman sadan metrin päähän), jossa nuo 2 pilkkijää olivat. En kehdannut kuitenkaan ihan heidän lähelle mennä, vaan jäin etsimään kalaa reilun 50 metrin päästä. Kaksi ensimmäistä reikää olivat tyhjiä, ja kolmannestakin tuli vain yksi 10g ahven. Neljäs reikä sitten jääkin sitten mieleen ikuisesti. :)

Reiän aloitin tapsipilkillä, ja sain heti alkuun muutaman noin 40g ahvenen. Katsoin kelloa ja se näytti vasta 11.05, aikaa oli siis reilusti! Kalat tuntuivat ottavan sen verran ahnaasti, että vaihdoin äkkiä kaikkein nopeimman mahdollisen pilkin mitä mukana vain on, tässä tapauksessa se oli volframipainotettu 55mm Sepeteus varustettuna nro 12 ketjukoukulla. Tähän ahvenen silmä syötiksi ja siitä alkoikin melkoinen tykitys. 

Vettä oli alla viitisen metriä, mutta metriä enempää en saanut parvea nousemaan. Ensimmäisen tunnin sain kalaa melko lailla yhtä syöttöä ja 12 aikoihin ahventa oli repussa arviolta 15 kiloa. Kun kalantulo ei toisenkaan tunnin aikana lakannut, oli kysymys enää siitä meneekö oma kisaennätys rikki ja jos menee niin meneekö myös 30kg rajapyykki rikki. Jossain vaiheessa jouduin lämmittelylenkin hölkkäilemään kun ei tahtonut sormet eikä varpaat kummatkaan tarjeta. Tahti kuitenkin hiipui ensimmäisen tunnin jälkeen jonkun verran ja pientä ahventa alkoi tulla reiästä yhä enemmän. Lopulta en saanut kaloja nousemaan pohjasta kuin sen 30-40cm eli pohjasta asti joutui hinaamaan kalat koko loppuajan. Aivan lopuksi ennen kuin olin lopettelemassa sain vielä pari yli 300g ahventa ja muutenkin kalan koko oli ihan hyvää viimeisen vartin ajan. Ahven oli hyvin sekakokoista ja välillä alla oli selvästi isompaa kalaa ja välillä pienempää.

Kisan jälkeen isä laski osasta kaloistani keskipainoksi 62 grammaa, joten saaliini koostui noin 450 ahvenesta. Ainoa mikä kisan jälkeen hieman harmitti, oli että 30 kilon raja ei mennyt rikki. Pilkkimisen lopetin noin klo 13.40, joten kerkesin tuosta reiästä pilkkimään 2h 35min ja paluuaikaa jäi tuohon reilun 4km matkaan 50min. Rannassa jäi aikaa jäljelle vielä noin 10min, joten riskiä ottamalla olisi 30kg hyvinkin voinut olla otettavissa. Mutta otetaan enemmän riskiä sitten joskus taas ensi kerralla, kun on ennätykseen mahdollisuus..jos tällaista mahdollisuutta enää tulee.

Tulokset: (kopioitu kilpakoukku.netistä)

MIEHET:

1. Mustalahti Atte 28 766 g
2. Kota-aho Kauno 10 763 g
3. Haapala Jouko 7 253 g
4. Oksanen Martti 6 780 g
5. Koivuluoto Martti 6 688 g
6. Järvinen Pertti 5 570 g
7. Huhtakallio Pentti 4 944 g
8. Välkki Pekka 4 801 g
9. Aalto Reino 4 656 g
10. Helin Matti 4 539 g
11. Mustalahti Tapio 4 072 g
12. Leppänen Ahti 3 745 g
13. Kokkola Juha 3 287 g
14. Ahlman Tapio 3 214 g
15. Heikkinen Kauko 3 106 g
16. Murtokanta Antti 3 105 g
17. Kahilainen Rainer 3 008 g
18. Piironen Pertti 2 947 g
19. Vaani Aulis 2 834 g
20. Tammi Tauno 2 735 g
21. Mustalahti Rauno 2 710 g
22. Sytelä Antti 2 462 g
23. Kauriinmäki Jukka 2 303 g
24. Keskumäki Lasse 1 900 g
25. Karppinen Urho 1 862 g
26. Tonttila Tarmo 1 828 g
27. Käpynen Antti 1 490 g
28. Honkanen Veini 1 429 g
29. Näppinen Jouko 1 386 g
30. Korhonen Eero 1 384 g
31. Tammisalo Reijo 1 247 g
32. Suhonen Mauno 1 197 g
33. Villenius Heikki 1 048 g
34. Siitonen Erkki 1 006 g
35. Puranen Pentti 0 963 g
36. Miettinen Hannu 0 945 g
37. Huusko Esko 0 785 g
38. Rajala Seppo 0 633 g


NAISET:

1. Aalto Eila 6 908 g
2. Kota-aho Terttu 5 089 g
3. Siitonen Irene 3 540 g
4. Soukko Mirja 2 543 g
5. Mäkinen Sinikka 2 442 g
6. Mansikkamäki Sirpa 2 418 g
7. Sisso Vieno 2 254 g
8. Huhtala Eeva 2 145 g
9. Pohja Anna-Maija 1 905 g
10. Villenius Helena 1 711 g
11. Kahilainen Irma 1 076 g
12. Rodziewicz Airi 0 316 g


Suurin ahven 361 g, sai Atte Mustalahti.



maanantai 23. tammikuuta 2017

Vesijärven Kajaanselän kisat 22.1.

Eilen oli siis vuorossa toinen kilpailuni koskaan Vääksyssä Vesijärvellä. Edellisestä kisasta eli SM-pilkistä onkin kerennyt vierähtämään jo 9 vuotta. Näin jälkikäteen harmittaa kun ei tuohon aikaan tullut millään tavalla valmistauduttua SM-kisoihin eikä paikoista tai järvestä ollut tuon taivaallista hajua. Taktinen puoli oli muutenkin niihin aikoihin vähän niin ja näin, kun ekaa vuotta yleisessä sarjassa olin.

Mutta takaisin tähän päivään, tai siis eiliseen...kisa-aika oli siis 9-14 ja 30min siirtymät molempiin suuntiin. Aluetta oli todella reilusti, mutta vain muutama pilkkijä lähti juoksemaan yli 5km päähän. Oma kisapaikkakaan ei kovin kaukana lähdöstä ollut. Ja revähtäneen lonkankoukistajan takia en olisi juossut, vaikka olisin mennyt kauaskin.

Aloituspaikkani tuntumaan tuli myös pari tuttua kisailijaa, ja vähän matkan päässä molemmin puolin 10-15 kisailijaa lisää. Eka reikä osui erittäin hyvin kohdilleen, ja siitä saikin noin 2,5-3 kiloa nostella ahvenia. Syönti tosin ei tuntunut heti kisan alussa kovin rajulta, vaan pieniä taukojakin tuolla reiällä oli. Toinen reikä noin 10m päähän ja se antoi tasan 100 ahventa, eli ainakin 2 kiloa lisää. Ainakin osui hyvä alku tällä kertaa kisaan!

Hyvää alkua seurasi kuitenkin huonoa jatkoa. Seuraaviin noin 10 reikään vain yhdestä reiästä kaloja, ja siitäkin "vain" alle 30kpl. Pikkuhiljaa tuon jälkeen kuitekin tyhjät reiät tulivat harvinaisemmiksi, ja sellaiset 20-60 ahventa oli normaali määrä reiästä koko loppukisan ajan. Väkeä pyöri siinä alueella melko paljon, mutta kala-alue ei loppunut silti ollenkaan. Itse asiassa viimeiset 2 tuntia menin koko ajan 15-20 metrin reikävälillä ja vain yhdestä reiästä nousi alle 20 ahventa. Pikkuhiljaa siirryin myös syvempään veteen ja 6m vedessä oli koko hieman suurempaa. Sinne olisi saanut siirtyä jo aikaisemmin.

Yhtä noin puolen tunnin suvantovaihetta lukuunottamatta kalaa tuli melko tasaisen hyvin kisan alusta loppuun. Pilkin siis koko ajan samalla pilkillä, ja samalla koukulla. Koukkuna siis omatekemä ketjukoukku nro 12 koossa ja pilkkinä Viljasen pysty, jota nykyään käytän lähinnä yli 4m vedessä pelkästään. Syöttinä pelkästään ahvenen silmiä, ja kala ei tuntunut aristelevan vähän isompaakaan silmää. Herkin mahdollinenhan väline tuo ei 14-grammaisena pilkkinä ole, mutta eilisen syönnillä tärpit yleensä huomasi. Kala ei ihmeemmin kyllä pohjasta irti noussut, ja päätin treenin perusteella suosiolla pilkkiä pohjan tuntumasta koko ajan. Yksittäiset kalat nousivat kyllä treenipäivänä "kädelle asti".

Kaloja en laskenut, mutta sanoisin niitä olleen yhteensä noin 750kpl. Aamulla oli kalan keskikoko pitkään varmaan 20g alapuolella, mutta loppupäivästä tuli sen verran 30g ahvenia, että keskikoko vähän koheni. Yksi yli 100g ahven osui loppupäivästä sekaan ja muutama noin 60g.

Alueelta kaikki muut saivat reilusti vähemmän kalaa muuan Juhaa lukuunottamatta, jolle oli jälleen taipuminen. :)

Kakkospalkintoa kouraan...(kuva: Juza)


TULOKSET:

Nuoret 18
1. Askolin Roni 840

Naiset
1. Haaraoja Anneli 7 491
2. Nikula Pia 4 292

NV60
1. Korpeinen Anja 6 599
2. Kaakko Ritva 5 025
3. Kopra Terttu 4 280
4. Heininen Aila 4 092
5. Orpana Seija 2 856

Miehet
1. Rantala Juha 18 751
2. Mustalahti Atte 16 886
3. Nikula Harri 14 060
4. Jaakkola Jussi 12 116
5. Saarinen Janne 11 886
6. Savirinne Asko 11 277
7. Salonen Jyrki 11 141
8. Heinänen Pekka 10 553
9. Saarinen Niko 10 350
10. Halttunen Harri 9 821
11. Korelin Timo 9 692
12. Hietakangas Aleksanteri 9 666
13. Lääperi Petri 9 021
14. Horppu Timo 8 832
15. Kuusela Vesa 8 435
16. Piiroinen Pertti 8 384
17. Virtanen Marko 8 352
18. Karhu Ari 8 284
18. Kuntsi Ville 8 284
20. Sipola Harri 7 715
21. Stöd Henry 7 178
22. Pesäkivi Risto 6 145
23. Kangaspunta Juha 5 776
24. Tohka Riku 5 699
25. Stenberg Toni 5 264
26. Larinen Niko 4 790
27. Villanen Tero 4 015
28. Pirttikoski Janne 3 383
29. Askolin Jorma 1 535

MV 60
1. Kuittinen Veijo 10 681
2. Kotakallio Kari 10 040
3. Mattila Kauko 8 916
4. Korhonen Pertti 8 554
5. Lustig Tapio 8 445
6. Jääskeläinen Kauko 7 940
7. Viljanen Pekka 7 609
8. Uusi-Piuhari Markku 6 676
9. Tanskanen Paavo 6 672
10. Puustinen Kari 6 557
11. Pussinen Eino 5 551
12. Leikas Esko 5 210
13. Pelkonen Tauno 3 951
14. Laakso Seppo 3 768
15. Rämö Sauli 3 391
16. Arkko Heikki 2 065
17. Haarala Hannu 1 381
18. Laaksonen Veli 1 160

MV70
1. Korpeinen Eero 9 316
2. Mustonen Veikko 7 604
3. Lingvist Pentti 4 220
4. Kaakko Reino 4 189
5. Pöysti Pentti 3 994
6. Saastamoinen Kalevi 3 813
6. Kärkkäinen Osmo 3 813
8. Lehtinen Juhani 3 671
9. Rantala Kalevi 3 305
10. Orava Aimo 3 202
11. Kuisma Kari 2 865
12. Pokki keijo 1 963
13. Aaltonen Urho 1 922
14. Orpana Arvo 1 303
15. Pölkki Jarkko 1 228

Kilpailijoita oli kaikkiaan 81.
Kalaa tuli kaikkiaan 460, 744kg

Vesijärvi/ Kajaanselkä: kisatreenit 20.1. & 21.1.


Kajaanselän kisa-aluetta kauhistelin vähän etukäteen, että mitähän tuosta mahtaa tulla. On meinaan kisa-alueella kokoa reilusti. Kuvassa näkyy vain murto-osa kisa-alueesta, vaikka tuossakin näkyy noin 4km päähän lähdöstä.


Lähtöpaikka Vääksyn Kalmarinrannassa


Kajaanselän kisa-aluetta kauhistelin vähän etukäteen, että mitähän tuosta mahtaa tulla. On meinaan kisa-alueella kokoa reilusti. Kuvassa näkyy vain murto-osa kisa-alueesta, vaikka tuossakin näkyy noin 4km päähän lähdöstä.

Ainoa pilkkikerta Kajaanselällä tätä ennen oli itselläni SM-pilkissä 2008. Silloin menin kylmiltään Kuperiaistenpohjaan, josta sainkin alussa kalaa todella hyvin. Se ilo loppui vain lyhyeen.

Joka tapauksessa perjantaina aloittelin treenit aika läheltä samoja paikkoja mitä SM:ssä pilkin. Kaloja siellä ei nyt ollut, ja suuntasinkin melko nopeasti kohti selkävesiä. Tasasyvyiseltä alueelta noin 4m vedestä osui päivän ensimmäinen ahven, noin 150g. Seuraava kala, pieni ahven nousi vasta kun pääsi yhdelle isolle matalikolle. Matalikon jälkeisestä penkasta noin 9m vedestä tapsipilkkiin juntattiin vähän kovemmin ja ylös nousi 405-grammainen ahven. Kokeilin reiän vielä morrilla, mutta se ei enempää kaloja antanut.

Päivän kolmas ahven


En jäänyt tuohon pilkkimään yksittäisten isompien kalojen toivossa, kun tarkoitus oli löytää kaloja ihan parveksi asti. Jatkoin matkaa reiluin välein rei'ittäen. Syvästä ei muuta enää noussut, mutta pikkukalaa oli heti runsaasti kun pääsin seuraavalle matalikolle. Noin 15g ahventa nousi hyvää tahtia monesta reiästä, mutta totesin kala-alueen pieneksi ja kalat liian pieniksi. Lähialuetta pyörin vähän aikaa ristiin rastiin, mutta sen parempaakaan paikkaa en siitä löytänyt. Yksi reikä tosin alkoi aika lupaavasti, kun heti pilkin saatuani pohjaan vedin ekan houkutusvedon ja samalla nousikin kaksi ahventa kerralla ylös. Koukkuun kerkesi iskeä n. 20g ahven ja perholukolla rokastin noin 100-grammaisen. Eipä ole muistaakseni ennen tullut tuplia tolla tavalla. Perholukolla muistaakseni tosin kaloja olen saanut ennenkin. :)

Tuplatärppi...

Seuraavaksi siirryin Varjansaarelle ja tuli tutkittua siellä melkoisen suuret alueet eri syvyyksistä. Kaikki kalat tosin osuivat noin 4-5m vedestä. Ihan selkeä yksi alue löytyi, missä oli kohtalaisesti kalaa ja muuten tyhjää. Yhdestä reiästä sain heti alkuunsa kaksi 150g ahventa peräkkäin, ja ympäriltäkin pari bonuskalaa. Ei silti mitenkään vakuuttanut tuokaan alue.

Siirryin tuon jälkeen aivan keskelle selkää ja kokeilin pari syvemmän veden penkkaa isomman ahvenen toivossa. 10-20 reikää ei antanut mitään merkkejä kaloista, joten jatkoin taas matkaa, tällä kertaa Kallio-Lakko -nimisen saaren likelle. Sieltä löysin pienen alueen, jossa oli erittäin hyvin pikkuahventa 5-6m vedessä. Pidin paikkaa kuitenkin aika huonona, koska sinne oli paljon matkaa ja alue todellakin oli korkeintaan 30x30m missä kaloja oli.

Lauantaina Eero ja Aleksanteri liittyivät treenivahvuuteen. Aloituspaikka oli rantapenkka, mutta siitä siirryttiin nopeasti selkäpakoille kun kalaa ei tullut. En tosin saanut sieltä ensimmäiseen kymmeneen reikään kuin kolme ahventa, mutta sen jälkeen osui monta reikää peräkkäin kohdilleen ja kalaa tuli melkoisen hyvää tahtia. En kuitenkaan ottanut niitä kuin 5kpl/reikä. Eero ja Allu saivat myös hyvin kaloja, mutta vähän eri kohdasta. Kala-alue tuntui olevan molemmilla alueilla reilun kokoinen. Mitään bonuskaloja ei tullut, vaan kala oli keskipainolta 20-25g. Parhailla rei'illä jopa 30g.

Kokeiltiin tuon jälkeen vielä 5-6 pakkaa tai vähän matalampaa aluetta lisää ja kaikissa niistä oli kaloja. Kolmessa paikassa tuntui olevan peräti hyvin. Yhdellä matalikolla testasin pilkkiä yhden reiän loppuun asti ja sain 44 ahventa. Eero kokeili toisella pakalla ja tulos 57 ahventa. Nuo antoivat jotain osviittaa kisan kalantulosta. Pidin melko varmana, että pisimmät kalaputket tulevat olemaan vielä selvästi pidempiä kun reikä vaan osuu oikeaan kohtaan. Tapsin sai monta kertaa irrottaa niin syvältä kurkun perältä, että päätin jo tuossa vaiheessa pilkkiä kisan nopealla ketjupilkillä tapsipilkin sijasta.

Eero lopetti treenit tässä kohtaa, mutta Allun kanssa jatkettiin vielä pari tuntia. Kokeiltiin vielä pari uutta matalikkoa. Toisessa oli kalaa joka reiässä, mutta ehkä hieman liian syvässä. Toisella alueella oli niin paljon tyhjää, että siitä ei ollut edes varapaikaksi kilpailuun.

Treenisaaliini oli noin 7 kiloa. Etupäässä pilkin 5 ahventa/reikä, muutamasta reiästä vähän useampia, mutta alle 10kpl. Poikkeuksena se yksi reikä minkä tyhjensin. Odotettavissa oli, että kisassa kärkipään saaliit nousevat lähemmäksi 20 kiloa kuin 10 kiloa. Kun vertasin kisaan Enonselällä, jossa ongin pikkuahventa reilut 16 kiloa jokunen vuosi sitten, niin pidin mahdollisuudet samansuuntaiseen määrään ihan hyvänä. Ajattelin, että jos joku löytää enempi sekakokoista kalaa, olisi 20 kiloakin rikottavissa. Itse päätin pilkkiä varman päälle pikkukalaa niin nopeasti kuin kerkeää alusta loppuun.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Klaukkalan Valkjärven kisat 1.1.

Valkjärvelle himoitsin joskus aiemmin jo kisoihin menoa, mutta ilmeisesti aina on ollut lähempänä muita kisoja. Nyt ei muita kisoja ollut, joten pääsin tutustumaan kisan merkeissä tähän kalaisaan järveen, josta yleensä kohtalaisen hyviä saaliita saadaan. Järvellä on pituutta vain noin 3 kilometriä.
Lähtö oli kuvan lännenpuoleiselta uimarannalta

Kisa-aika oli 9.30-14, menoaika 15min ja paluu 30min. Pohjakarttaa katseltuani ja parilta järvellä olleelta kyselleenä päätin mennä pilkkimään järven itäpuolen rantapenkkoja, jotka ovat vähän loivempia kuin länsipuolen rannat. Ilmeisesti kartanlukutaidossani on kuitenkin parannettavaa, sillä ekat reiät osuivat 6-7m veteen, vaikka yritin hakea noin 3m syvyyttä aloitussyvyydeksi. Rannat olivat paljon jyrkemmät kuin luulin. Aivan rannasta löytyi kyllä sitten kaloja 2-4m syvyydestä. Kisan alkutaipaleella paras kalaputki oli ehkä 30 ahventa, ja parista reiästä tuli myös muutamia ahvenia. Kalan koko oli pientä 10-15g, ja sekaan tuli pari vähän isompaa. Syönti vaikutti kuitenkin hyvältä ja kalat ottivat mielellään 55mm Sepeteukseen ketjulla ja silmällä.

Kalat tuosta kuitenkin nopeasti loppuivat, ja olin jonkin aikaa kalattomana, tai sain yhdestä reiästä yhden ahvenen. Mietin vähän mihin päin siirtyisin, ja päätin kuitenkin jatkaa samaa rantaa vielä eteenpäin, kun siinä oli vielä pieni väli rei'ittämättä. Muutaman reiän jälkeen osui ja kunnolla, ja sain ketjulla ja silmällä ainakin 100 ahventa ihan putkeen. Kun syönti vähän hiipui, vaihdoin tapsiin ja sain sillä vielä yli 30 ahventa, kunnes hiljeni. Lähialueelta en saanut enää lisää kaloja, siis en ainoatakaan.

Siirryin reilusti eteenpäin järveä pohjoissuuntaan ja päädyin noin 6m veteen. Sieltä yksi 150g ahven ja muutamia pikkuahvenia. Syvyys ja kalatahti ei kuitenkaan vakuuttanut ja menin matalampaan pieneen porukkaan koittamaan vanhoista rei'istä tapsilla. Ekasta reiästä n. 10kpl ahvenia, mutta sen jälkeen taas tyhjää. Alueella oli yksi kymmenen metriä pitkä alue rei'ittämättä ja tein siihen keskelle reiän. Siitä sain heti noin 20 ahventa, mutta jälleen ympäriltä vain yksi ahven.

Edempänä näkyi vielä 200 metrin päässä rantaa, mitä oltu pilkitty ollenkaan. Juoksin sinne, mutta välittömästi perässäni tuli 3-4 muutakin kisailijaa ja enpä päässyt rauhassa sitä aluetta pilkkimään. Sain joka reiästä ahvenia, mutta kovin syvästä 4-5 metristä ja ahvenet olivat kaikki 10g luokkaa. Juoksin lenkin vähän tästä eteenpäin alueelle, jossa oli muutama kisailija. Muutaman reiän tein ja yhdestä reiästä sain vain 2 ahventa ja muuten tyhjää. Juoksin takaisin sinne mistä tulinkin, ja koko loppuajan aika lailla juoksentelin paikasta toiseen, ihan viimeiset 25 minuuttia pilkin suosiolla niitä 10g ahvenia 4-5 metristä, kun en muualtakaan mitään saanut.

Olipas vaihteleva kisa...yksi tosi hyvä reikä, muutama vähän parempi sattumareikä n. 20 ahventa ja loppuaika täysin juoksemista, hakemista ja 10g ahvenien kanssa nyhjäämistä. Loppusaldo reilut 4 kiloa ahvenia ja kappaleita varmaan 350. En olisi uskonut tuon riittävän kisassa mihinkään, mutta niin vain oli kisan 3. suurin saalis. Kisa tuntui silti menevän todella surkeasti lukuunottamatta tuota yhtä hyvää reikää, joka nosti sijoitusta aika roimasti.

Tulokset:

Naiset:

1.Väänänen Jaana 2895gr
2.Väänänen Tarja 2400
3.Heikkilä Kirsti 2260
4.Järvinen Marja 2080
5.Kalliomaa Tuula 1875
6.Hurskainen Marjatta 1165

Veteraanit:

1.Mähönen Raine 3590
2.Karhu Seppo 3485
3.Tapaninen Tapio 3305
4.Laurikainen Reijo 3225
5.Sundell Seppo 3185
6.Haanpää Ari 3125
7.Wallenius Martti 2880
8.Lepistö Mauno 2720
9.Saari Toivo 2490
10.Harju Juhani 2330
11.Pesonen Alpo 2290
12.Rintamäki Aarne 2135
13.Vallittu Raimo 2102
14.Saarelma Tapio 2020
15.Inkiläinen Aimo 1915
16.Nurmi Martti 1860
17.Purola Pentti 1795
18.Simonen Martti 1730
19.Kemppainen Martti 1665
20.Sundell Antero 1635
21.Tuomi Reijo 1475
22.Laakso Seppo 1385
23.Nurmi Lasse 1360
24.Vatanen Aulis 1345
25.Kukkamäki Sakari 1330
26.Rikkonen Terho 1090
27.Saviniemi Kalervo 900

Yleinen:

1.Lindberg Harri 5640
2.Rantala Juha 5015
3.Mustalahti Atte 4205
4.Selen Roni 3773
5.Järvinen Pertti 3675
6.Rummukainen Timo 3315
7.Väänänen Mikko 3240
8.Kalin Juha 3095
9.Vakkala Jussi 3045
10.Lääperi Petri 3005
11.Moilanen Jukka 2915
12.Korkeila Jyri 2885
13.Halonen Mikko 2860
14.Sirola Raine 2855
15.Nikkanen Ville 2820
16.Raivio Lasse 2750
17.Laakso Esa 2620
18.Sundberg Esa 2580
19.Toroskainen Seppo 2285
20.Heikkonen Jari 2050
21.Tapio Jokinen 2020
22.Viitanen Juha 1910
23.Stick Erkki 1855
24.Hakala Jari 1875
25.Järveläinen Jouko 1760
26.Kanninen Matti 975
27.Oittila Jouni 870

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Lahden Vesijärven kisat, Myllysaari 18.12.

Kisan lähtö oli siis Vesijärvellä tällä kertaa Enonselän eteläosista Myllysaaresta. Olosuhteet olivat kisalle aika ihanteelliset: pienen pieni tuulenvire, nollakeli ja lentokeli jäällä, lunta pari senttiä. Kilpailuaika oli 10-14 ja siirtymät 30min. Palkinnoiksi oli varattu runsaasti joulukinkkuja.

Kilpailuun lähdin todella pitkästä aikaa suunnistuspiikkarit jalassa. Niitä ei ole tullut juuri käytettyä, kun tuppaa jalkapohjat aina heti kipeytymään päkiän kohdalta. Viime talvena käytin enimmäkseen ihan perus Adidaksen Gorelenkkareita, joihin itse ruuvasin ruuvinastat. Ajattelin kuitenkin luopua ruuvinastojen käytöstä, vaikka kyllä niissäkin kohtuullisen hyvä pito on. Tässä onkin lähinnä Icebug-nastalenkkarien hommaaminen ollut mielessä pilkkikisatouhuihin, ja parit uudet goretex-sukat sain aikaiseksi ostaa, vanhat kun tahtovat vuotaa.

Mutta itse asiaan! Kisa alkoi ja ei muuta kuin juoksujalkaa treenatulle paikalle n. 4,5km päähän. Pari minuuttia jäi vielä luppoaikaa ennen pilkinnän aloittamista, kun siirtymään meni noin 28 minuuttia. Yllättävän helpon tuntuista oli juoksu, vaikka tässä on monenlaisista jalkavaivoista kärsitty syksyn mittaan. Aloin pilkkimään Sepeteus 55mm -pilkillä ketjun kanssa, johon sain treeneissä parhaan "tuntuman". Kalaa tuli kisan alussa joka reiästä, mutta putket olivat pääasiassa 10-20 ahvenen mittaisia. Alueelle tuli lisäkseni kolme muutakin kisaajaa, joista ainakin kaksi lisäkseni löysivät myös aika nopeasti kaloja. Kala tuntui olevan kohtalaisella syönnillä, mutta jostain syystä kalaputket olivat vähän lyhyempiä kuin mitä olisin kuvitellut. Yhdestä reiästä sain kuitenkin paremman noin 60 ahvenen putken, mutta oikeastaan siitä päivän vaikeudet alkoivat, kun kalaa ei tahtonut enää kovin hyvin ekan tunnin jälkeen löytyäkään. Alku oli kyllä hyvä, ja klo 11 oli ahventa kasassa jo ainakin 3 kilon verran.

Alueelta loppui pikkuhiljaa tila, mutta sieltä täältä osui vielä 10-20 ahvenen reikiä, ja klo 12 maissa ahventa oli repussa kyllä yli 5 kiloa. Koitin vähän levittyä pilkkialueeltani vähän joka suuntaan, sivuille, syvempään ja matalampaan, mutta ainoastaan samalta syvyydeltä löytyi hieman kaloja sieltä täältä.

Kun kello näytti 12.50 oli näin jälkikäteisarvion mukaan ahventa kasassa noin 6,5 kiloa. Päätin ottaa riskin ja juoksin pitkän siirtymän yhteen paikkaan mistä sain torstain treenissä hyvin ahventa. Pettymys oli kova, kun kolmeen ekaan reikään ei parhaalta treenialueelta tullutkaan nykyäkään. Hetken aikaa mietin että mitäs nyt, ja päätin sitten juosta vielä takaisin Enonsaarelle, kun en järkevämpääkään keksinyt. Tällä kertaa kokeilin siitä railolta, missä perjantaina oli paikoitellen ihan hyvin kalaa...no nyt ei tuntunut olevan vaan tyhjää! Vasta aivan viimeiset 10-15 minuuttia sain jälleen kalaa kahdesta viimeisestä reiästä, kun olin likellä sitä aluetta mistä aamupäivällä kalaa saatiin.

Saaliini riitti kisassa kuitenkin toiseen sijaan asti, mistä olin kyllä yllättynyt. Odotin treenien perusteella muutenkin kisaan noin 10kg saaliita koko kärkikolmikkoon, mutta ilmeisesti osuin vain treeneissä harvinaisen hyville alueille. Itse asiassa koko kisan kärkinelikkö tuli juurikin samalta alueelta, mistä kisan aloitin. 10kg jäi kaikilta rikkomatta, mutta yksin pilkkien olisi tuo ollut kyllä arviolta 12 kilon paikka. Mutta harvemmin näissä kisoissa yksin pääsee samalla alueella pilkkimään.
Koko kilpailun pilkin alusta loppuun samalla pilkillä, ja kalan keskipainoksi arvioisin 15-17 grammaa. Pari 70-100g bonuskalaa sain yhdestä reiästä peräkkäin, mutta muuten oli pientä.

TULOKSET

Nuoret
1. Teemu Saarinen 3710
2. Antti Kerkkä 916

Naiset 60v

1. Seija Orpana 1442
2. Terttu Kopra 1356
3. Ritva Kokko 1336
4. Arja Taponen 1324

Miehet 60v

1. Markku Uusi-Piuhari 4562
2. Tapio Tapaninen 3886
3. Pekka Viljanen 3546
4. Tapio Lustig 3328
5. Sauli Rämö 2914
6. Kari Puustinen 2856
7. Kauko Mattila 2664
8. Olavi Palosaari 1728
9. Tauno Pelkonen 1652
10. Juhani Ritvanen 1592
11. Juhani Taponen 1490
12. Eino Pussinen 1346
13. Reijo Louna 1298
14. Heikki Arkko 1118

Miehet 70v

1. Pentti Lindqvist 4038
2. Kalevi Saastamoinen 2824
3. Veikko Mustonen 2558
4. Osmo Kärkkäinen 2088
5. Kalervo Hytönen 1826
6. Keijo Pokki 1810
7. Martti Kainulainen 1730
8. Eino Marttila 1626
9. Kalevi Rantala 1598
10. Tuomo Rakkola 1410
11. Jaakko Pölkki 1376
12. Juhani Lehtinen 1340
13. Pauli Alt 1064
14. Arvo Orpana 1056
15. Pentti Pöysti 1050

Miehet

1. Juha Rantala 8870
2. Atte Mustalahti 7188
3. Jukka Lahtinen 5288
4. Keijo Halonen 4702
5. Kalle Paavola 4252
6. Timo Korelin 4206
7. Niko Saarinen 4026
8. Harri Sipola 3712
9. Teemu Pussinen 3638
10. Jussi Rossi 3298
11. Henri Stöd 3086
12. Jukka Moilanen 3074
13. Jyri Korkeila 2896
14. Risto Pesäkivi 2688
15. Janne Saarinen 2412
16. Ari Karhu 2224
17. Harri Halttunen 2172
18. Paavo Tervo 1964
19. Jouni Saarinen 1296