tiistai 29. tammikuuta 2013

Säkylän Pyhäjärvellä 27.1

Sen verran turhautti aikaisempien päivien nihkeä kalantulo, että halusin vain mennä johonkin pilkille mistä mahdollisimman varmasti saisi ainakin jokusia kiloja ahvenia. Naantalissa oleva kisakin olisi kiinnostanut, mutta sinne päin ei tuntunut olevan tarpeeksi riittävän innokkaita lähtijöitä joten se jäi väliin. Säkylässä oli viikkoa aiemmin kisoissa ollut mukavasti ahventa matalassa vedessä ja matalasta lähdin sitten niitä tavoittelemaan värikoukulla ja morrilla vuoron perään. Päätimme Raunon kanssa sitten suunnata Kalikkaan.

Ensimmäinen reikä osui todella matalaan noin 60 sentin syvyiseen veteen, mutta siitä reiästä nousi siltikin yli kilon verran ahvenia. Lähialueelta ei kuitenkaan lisää ahvenia noussut. Kokeilin pikku hiljaa edetä syvempään veteen aina 3-3,5m veteen asti, mutta siltä väliltä nousi vain yksittäisiä ahvenia. Rauno jumittui yhdelle kohtaa ja sanoi samasta reiästä tulleen noin 3 kiloa ahvenia. Itsekin sitten siitä lähistöltä löysin reiän josta sain ainakin toistakymmentä ahventa. Siirryin samaa rantaa kauemmas ja hetken päästä osui reikä joka oli päivän parhaani. Ehkä 2kg sain tästä reiästä ahventa. Vettä oli 2,5 metriä, mutta ahventa sai värikoukulla metrin siimallakin.

Rauno siirtyi noin 50m päähän ja alkoi heti saamaan kalaa ensimmäisestä reiästä. Aloin hetken päästä rei'ittämään tätä minun ja Raunon välistä aluetta ja siitä löytyi useampi ihan kohtuullinen reikä joista parhaista tuli yli kilon verran ahvenia. Tällä alueella sitten pyörin noin 1,5m vedessä melkein koko loppupäivän ja kalaa tuli välillä paremmin ja välillä huonommin. Morritteluksi se kuitenkin meni loppua kohden ja vanhojen reikien kiertelyksi. Vanhoistakin reijistä sai välillä kymmenenkin ahventa peräkkäin.

Itselle kertyi lopulta keskipainolta ehkä 60-70g ahventa 11,5 kiloa ja Raunon saaliskaan ei paljoa tästä eronnut. Matalassa tuntuu olevan nyt ihan mukavasti tuota suht pientä ahventa Säkylässä mutta ei juurikaan isompaa ainakaan tuolla alueella, Raunolle taisi osua pari yli 200g ahventa, itselleni ei yhtäkään.

Seuracupissa 26.1

Viime launtaina tuli edustettua Vammalan Urheilukalastajia Satakunnan cup-pilkissä Huittisten kalakerhoa vastaan. Kilpailu käytiin Vammalan Ylistenjärvellä. Lähtö oli, kuten linkistäkin näkee, Äijälänperältä. Kilpailussa oli 8 pilkkijää molemmista seuroista ja sijoituspisteet ratkaisivat voittajan.

Odotukset saaliin suhteen olivat etukäteen sen suuntaiset, että kilo tulisi olemaan jo kova tulos. Ja kyllähän se oli sillä vain yksi pilkkijä vastustajan joukkueesta ylitti kilon maagisen rajan noin 1,3kg ahvensaaliilla. Muutenkin turpaan tuli Huittisten joukkueelle melko selvästi, pisteet olivat jotain tyyliin 63-78 Huittisten hyväksi.

Järvi oli itselleni melko tuttu etukäteen, tosin tuolla ei enää yleisiä kisoja ole järjestetty moneen vuoteen. Keväällä tuolla kaiken kalan kisoissa on saaliit olleet lähemmäs 10 kiloa kärkipäässä, mutta näinkin keskitalvesta järvi tuppaa olemaan melko nihkeä, vaikka onkin varsin kirkasvetinen. Tiesin järveltä vain yhden melko varman pohjakivikon missä ahventa yleensä on ja säntäsin tietysti suoraan sinne (toiselle puolelle järveä). Kisa alkoikin mukavasti kun ensimmäiseen puoleen tuntiin sain noin puoli kiloa ahvenia. Parhaasta reiästä tuli jopa ketjupilkillä kymmenkunta ahventa aivan perä jälkeen. Muuten ongin kuitenkin melkein koko kisan pelkällä morrilla 0.10mm siimoilla. Yli 4m vedestä tuli koitettua myös tapsilla.

Mutta siinä se lauantaipäivän kalantulo sitten olikin omalta osaltani. Pyörin loppuajan vähän siellä sun täällä, mutta ennen kaikkea siellä missä ei olisi kannattanut. Sain tuon aamun jälkeen yhteensä enää 5 ahventa koko kisassa, joten aivan hukassa olin kaikki viimeiset 3,5 tuntia. Hieman erilaisilla paikkavalinnoilla olisi sijoitus noussut rutkasti kenties voittoon saakka. Monet jotka kilpailun loppupuolella siirtyivät lähtörantaan moninkertaistivat kalansaaliinsa. Välillä jo meinasinkin ottaa "varman päälle" ja mennä loppuajaksi sinne mihin muutkin menivät mutta eipä tullut mentyä. Kävin vieläpä onkimassa uudelleen tarkasti tuon alueen mistä aamulla kaloja sain, mutta eipä tullut enää ahvenen ahventa kyseisestä kohdasta. Ei sitten millään.

Saaliini jäi 665 grammaan, mutta sekin riitti sentään 16 osanottajan kisassa 6. sijaan. Tuli vaihteeksi vedettyä kilpailu jossa taktinen puoli epäonnistui melko täydellisesti. Mutta eipä oma seura olisi tuosta jatkoon mennyt vaikka olisin ollut kärjessäkin.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Hupipilkillä 24. ja 25. tammikuuta

Torstaina kerkesin vain pari tuntia olemaan Rautavedellä, ja ahven oli varsin tiukassa. Jäällä olin vasta vähän ennen klo 14. Heti lähtörannasta sain muutamia ahvenia ensimmäisestä reiästä, mutta sen verran pieniä että en jäänyt enää päivystämään alueelle. Siirryin vajaan kilometrin päähän vakipaikoilleni ja sain sieltä 4kpl ihan hyvän kokoisia ahvenia morrilla 4-5 metristä, mutta niiden lisäksi vain muutamia pieniä ahvenia. Neljä isointa ahventa painoi yhteensä vähän yli kilon ja yhteensä ahventa oli pari kiloa.

Torstaipäivän lopuksi potkin lumettomia kohtia eli laikkuja tuolle alueelle mistä kaloja sain, ja ongin sitten perjantaina näitä paikkoja. Syönti vaan oli aivan nollassa enkä kolmessa tunnissa saanut kuin 2 yli 100g ahventa, ja nekin tulivat eri paikoista kuin torstain isommat ahvenet. Ei tainnut kiloakaan kertyä ahventa yhteensäkään. Käväisin vielä Rautaveden jälkeen pikaisesti Roismalanlahdella ja sieltä nousi ekasta reiästä 3kpl 50-150g ahvenia, mutta siihen jäi. Kokeilin vielä rannasta miten pikkusintti on syönnillään, mutta eipä sieltäkään tullut noin 5 reiästä kuin vajaa 10 pikkutirriä.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Lounais-Suomen PM-pilkkiin Rautavedelle

Jo aikaisin syksyllä sain tiedon että Hämeen PM-pilkki pidetään Orivedellä/Längelmävedellä. Ilman muuta olin sinne lähdössä, kunnes sain tiedon että Lounais-Suomen PM on samana päivänä Sastamalan Rautavedellä, Heinoonlahdella. Rautavesi kun on melkeinpä kotiveteni niin pitkään oli vahvasti harkinnassa jälleen Lounais-Suomen piirin seuraan liittyminen. Päätös ei ollut mitenkään helppo, mutta lopulta tuli liityttyä Vammalan Urheilukalastajiin, ja edustan tuota seuraa ainakin myös ensi lauantain seuracup-ottelussa. SM:ssä aion silti edustaa Linnavuoren Urheilukalastajia.

Vaikka Rautavedellä on tullut pilkittyä muutaman viime talven aikana monet kymmenet kerrat, juuri kyseinen kisa-alue on järvestä niitä oudoimpiin kuuluvia itselleni. Kahdesti tuolla kuitenkin olen kisassa ollut, mutta niistäkin alueista melkein kaikki on PM-alueen ulkopuolella missä olen pilkkinyt. Saaliini aikaisemmissa kisoissa on niin ikään ollut todella mitättömiä, viimeksi taisin nipin napin kilon rajan rikkoa.

Kisa-aluetta pidän ennen kaikkea haastavana. Isoa ahventa on ja paljon, mutta se on sitten eri asia kuka ne löytää ja saa vielä syömäänkin. Pieni ahven on Rautavedellä kuten Roismalanlahdellakin vähentynyt vuosi vuodelta, ja saapa nähdä tuleeko niitä juurikaan nytkään. Toki pientä jonkun verran on, mutta enpä usko niitä kilotolkulla kenekään saavan. Isommista kertyy hetkessä vaikka kuinka monta kiloa jos sattuu löytämään. Kisa-alue on myös todennäköisesti väkimäärään nähden todella pieni, mutta uskon että ainakin selemmältä jostain tilaa löytyy. Se on sitten asia erikseen onko siellä kalojakin. Takarajalle on matkaa ainoastaan 2 kilometriä, enpä ole tainnut ennen noin "suuressa" kisassa olla noin pienellä alueella.

Toki 2007 vuonna Lounais-Suomen PM pidettiin Littoistenjärvellä, joka on noin 1,5km pitkä. Silloin oli aluetta vieläkin vähemmän kuin tämän talven PM:ssä, joten pieni alue ei mitenkään uutta ole Lounais-Suomen puolella.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Näsijärvellä kisoissa

Tänään tuli oltua toista kertaa koskaan Näsijärvellä pilkillä. Aikaisempi kerta oli joskus nuorten sarjan aikoihin n. 7v sitten Kaiharinlahdella, jolloin kisa meni täysin päiväkävelyksi ja saalista kertyi vain 700 grammaa.

Tämän päivän kisan lähtö oli Siivikkalanlahden suulta, Suomensaaresta. Kisa-alueena oli ainoastaan Siivikkalanlahti. Kilpailuaika piti olla 9-14, mutta sitä päätettiin lyhentää tunnilla koleahkon sään vuoksi. Keli kuitenkin lämpeni päivän aikana melko paljon ja näin kenties lämpimin tunti jätettiin pilkkimättä.

Sellainen käsitys itselläni Näsijärvestä oli, että ahventa voi joutua etsimään syvästäkin yli 6m saakka. Ajattelin kalan löytyvän jostain 4-7 metristä, mutta näin ei sitten ollutkaan. Selvästi yli tunti kului kului että sain ensimmäisen ahvenen ylös. Aloitin kartalla näkyvän vedenalaisen niemekkeen läheltä, jonka reunassa oli jollakin kohtaa myös ilmeisesti pienikokoinen pakka. Tätä pakkaa en kuitenkaan löytänyt, tosin paljoa en etsinytkään. Penkka vaikutti hyvältä myös ainakin kartalta katsottuna mutta eipä ollut kalaa ei.

Siirryin kilpailualueen ainoalle karikolle, jossa oli myös jonkunlaisia pintakiviä ja heinikkoa. Aloitin syvästä siirtyen matalemmaksi. Viidestä metristäkään ei vielä nykyäkään, mutta seuraavalla reiällä olikin kalaa vain puolisentoista metriä ja siitä nousi myös muutama ahven. Tällä alueelle sitten pyörin lähestulkoon koko loppuajan sen kummempia parvia löytämättä. Ahventa nousi 1,5 metristä 3 metriin, mutta eniten pilkin 2 metrin syvyydessä. Parhaat reiät antoivat hieman alle 20 ahventa, ja koko vaihteli 10-35g väliltä. Välillä tuli monta 10-15g ahventa peräkkäin, kun taas välillä koko oli järjestään 25-35g. Bonuskaloja osui päivän aikana sekaan tasan kaksi kappaletta, molemmat noin 100g.

Välineiden osalta kuten vähän muutenkin oli täyttä hakemista koko päivä. Aloitin tapsilla, kokeilin ketjua silmällä melkein tuloksetta, mutta pienemmän pilkin kanssa tuntui kyllä ottavan. Välillä vaihdoin värikoukkuun ja se tuntui toimivan hetkittäin, mutta syönti meni nopeasti pelkäksi pilkin tönimiseksi. Taisi olla sitten väärän värinen koukku kun ei kelvannut, punaista tarjosin.

Lopulta päädyin pilkkimään tapsilla, ensin kärpäsentoukalla, mutta huomasin silmän toimivan yhtä lailla. Tällä sitten ongin loppuajan. Suuri virhe välinesähellyksen lisäksi tänään oli myöskin se, että yritin väkisin erilaisilla välineillä saada kalan ottamaan paremmin. Loppujen lopuksi kaloja ei mistään reiästä saanut millään välineellä kovin montaa ja parhaalta taktiikalta näytti runsas kairaaminen ja reiän vaihto välittömästi kun hiljeni.

Kilpailun voittaja pilkki samalla alueella kuin mistä itse kalat sain, mutta kauempana rannasta ja hieman syvemmästä. Olisi ilmeisesti itsekin pitänyt reijittää vain matalikon reunamia ja olla vähemmän matalikon päällä. Päältäkin kuitenkin joitakin yli 10 ahvenen reikiä tuli.
Voittajalla oli kalaa noin 5,4kg, kakkosella n. 4,3kg ja itse olin kolmas saaliilla 3420g. Osanottajia ei ollut yleisessä sarjassa kuin yhdeksän tai kymmenen ja yhteensäkin osanottajia oli noin 25kpl. Eli vähän tynkäkisan tuntua noin osanottajamäärän kannaltakin. Olisi kai pitänyt itse markkinoida tuotakin kisaa vähän enemmän.

Outo on tämä Näsijärvi jostain syystä pilkkijärvenä vaikka sijaitsee niin lähellä. Ihan mukavan oloinen järvi kuitenkin, mutta kisa jäänee ainoaksi tällä järvellä tänä talvena. Toinenkin kisa olisi Kaiharinlahdella, mutta näillä näkymin suuntaan silloin eri kilpailuun.

perjantai 18. tammikuuta 2013

SM-pilkki 2014 Ilmoilanselällä

Jatketaan sen verran vielä SM-pilkkiaiheella, että ensi vuoden SM-kisat järjestetään Hämeenlinnan Hauholla Ilmoilanselällä. Osa alueesta ulottuu myös Pälkäneen puolelle. Kisa pidetään 8. maaliskuuta.

Lähtöpaikka on aika lailla keskellä järveä ja sekä vasemmalle että oikealle pääsee noin 4 kilometrin päähän. Ongittavaa syvyyttä järvessä on paljon, mutta se ei tarkoita sitä että tilaa olisi kalaa antavilla paikoilla paljon. Kahdesti olen itse kyseisellä järvellä pilkkinyt ja oikukas on järvi syönneiltään. Löytyy sekä isoa että pientä ahventa ja sekä syvästä että matalasta. Matalimmillaan noilla kahdella käynnillä olen saanut kalaa 1-2 metristä ja syvimmillään 9-10 metristä. Paras vähän isompien ahventen pari löytyi toissatalvisella käynnillä 6 metrin vedestä ja viime talvena ei löytynyt kuin pientä ahventa 2 metrin vedestä jonkun verran.

Järvi on mielestäni aika tunnettu isoista ahvenista ja monet tuolla käyvät varta vasten pilkkimässä yli 500g ahvenia. Näillä ison ahvenen paikoilla ei kuulemma pikkuahvenista juuri riesaa ole, vaan kun ison ahvenen parven löytää niin ahvenet myöskin ovat isoja. Joka tapauksessa alue on mielestäni varsin pieni SM-tason kisaksi. Saa nähdä kuinka kuinka täyteen pilkkijöitä tuo tulee SM:ssä. Joka tapauksessa kiva saada SM-pilkki välillä noinkin lähelle omaa kotipaikkaa. Enpä ole itse Hämeessä ennen SM-pilkissä päässyt kilpailemaan.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

SM-pilkki 2013 -alueen kisat 13.1.2013

Tulevalla SM-pilkkialueella, Viitasaaren Keiteleellä järjestettiin viime sunnuntaina kilpailut. Lähtöpaikka oli SM-alueen pohjoispäässä Muikunlahdella.

Osanottajia oli kuuleman mukaan toista sataa, mutta vain yksi pilkkijä onnistui kerryttämään saalista yli 3kgverran. Kuulemma myös suuri osa pilkkijöistä oli pilkkinyt todella matalassa. Sitä en osaa sanoa, pilkkikö kisan voittaja myös matalasta kalansa. Kilpailun tulokset voit katsoa Keski-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin sivuilta.. Tästä linkistä pääset myös SM-pilkki 2013 kisasivuille. 17.2 järjestetään SM-alueella seuraavat kilpailut. Josko silloin kalaa nousisi paremmin.

Yllättävää kyllä oli että suuri osa pilkkijöistä oli jäänyt noin vähälle saaliille. Sen verran kalaisena olen Keitelettä pitänyt juttujen perusteella. Toisaalta samalla muistuu mieleen Lohjanjärven ensimmäiset onnettoman pienet saaliit viime talven kisoissa, ja silti itse SM-kisassa vedettiin yli 12 kilon voittosaalis.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Sepepilkeistä

Tässä vähän jatkoa aiemmin kirjoittamilleni pilkkijutulle
http://pilkkikilpailut.blogspot.fi/2012/12/kilpapilkeista.html

Sepepilkkejä olen käyttänyt kisoissa suhteellisen vähän aikaa, vuodesta 2010. Siihen asti olin käyttänyt ketjupilkkinä lähinnä Pentti Viljasen tekemiä pystypilkkejä, ja pilkintäfilosofiani oli sellainen, että käytin ketjupilkkiä ainoastaan kovalla syönnillä, ja muulloin käytin tapsia.

Vasta 2010 aloin tutustua enemmän pienillä pystypilkeillä pilkkimiseen ketjun kanssa, ja Pikku-Sepestä tuli heti suosikkipilkki silmäsyötin kanssa. Syvemmässä vedessä (4-6m) välivedestä pilkkien vähän isompaa ahventa käytin Tapsisepeä sekä 11g että 14g mallissa ketjun kanssa. Tosin varsinkin paksumman lumen aikaan tuli huomattua Tapsisepe ketjun ja silmän kanssa tehokkaaksi välillä myös pkkuahvenelle alle kahdenkin metrin vedessä. Mielestäni sekä Tapsisepet että Pikku-Sepet ovat ennen kaikkea monikäyttöisiä pilkkejä.

Pikku-Sepe  
Pikku-Sepeä käyttäen olen pärjännyt ihan hyvin ahvenkisoissa sekä tapsin että ketjun kanssa. Pilkki soveltuu pikkuahvenelle (miksei isommallekkin kalalle) heikohkolla syönnillä noin 4m vesiin asti, mutta sen syvemmälle en tuolla juuri lähde. Tätä pilkkiä olen käyttänyt sekä ruskeavetisillä pikkujärvillä että isoilla ja kirkasvetisimmillä järvillä. Pilkki on kokoisekseen mielestäni aika nopea, ja uinti on varsin hienon näköistä värinää sivuille päin houkutusvetoja tehtäessä. Pilkki ei ole värikoukun kanssa mielestäni kuitenkaan erityisen hyvä, vaikka kyllä sillä sitenkin kaloja saa. Ehkä värikoukkupilkki saa olla tietyllä tapaa vähän hitaampi. Pikku-Sepeä käytän nykyään eniten silloin kun pilkin pikkuahventa ylös tekniikalla kala yhdellä vedolla ylös.

Tapsisepe 11g
Tapsisepe 14g, (alhaalla rosterikuvioinen jota en ole käyttänyt)
Tapsisepeä käytän sen nimestä poiketen melkeinpä ainoastaan ketjun kanssa. Vaikea sanoa miksi näin teen, mutta ehkä pilkki on omaan makuun turhan leijaava tapsipilkintään. Tapsilla kun käytän melkein pelkästään lähes pystysuoraan alas vajoavia nopeita pilkkejä. Tapsilla en myöskään tavoittele yli 100g ahvenia muuta kuin todella syvästä yli 6m vedestä. Tapsisepe 11g kevyempänä pilkkinä leijaa enemmän sivulle kuin 14g versio, ja käytän sitä lähinnä silloin kun yksinkertaisesti tuntuu siltä, että pilkin pitää leijata, jotta kalat saa iskemään tai houkuteltua paikalle. 14g versiota tosin voi käyttää syvemmässä vedessä, sillä sillä saa paremman tuntuman syvässä. Aivan jään alta pilkkimisessä Tapsisepet eivät varmasti ole niitä parhaita pilkkejä, mutta jo 1,5m siimalla on tullut hyviä onnistumisia aina voittoon saakka. Itse en kylmällä kelillä edes tarkene vetää kaloja ylös yhdellä vedolla, sillä sitä ei pysty kunnolla tekemään kynsikkäät kädessä. Tämän vuoksi hyvällä syönnillä suosiolla kehin käyttäen noin 1,5m siimaa ja nopeita pilkkejä. Parissa kisassa toissatalvena nappasin kaksi kakkossijaa peräkkäin 11g Tapsisepellä pohjasta pilkkien alle 2m vedestä silmän ja ketjun kanssa, mutta silloin oli runsaasti lunta jäällä. Ainakin huonoissa valoisuusolosuhteissa suuren pilkin voimakas värinä houkuttelee hyvin kaloja paikalle, ja myös nappaamaan pilkkiin mikäli ahvenet ovat myös syönnillään.

Kilpasepe
Kilpasepe on pilkkikalustossani uusi tulokas, ja aloin käyttää sitä vasta viime talvena. Pidän pilkkiä melko saman tapaisena kuin Tapsepejä, mutta sillä hieman pienikokoisempana on käyttösyvyydet pienemmät. Kilpasepe soveltuu jo joten kuten yhdellä vedolla kalojen ylös vetelyyn. Yli 5 metriin taas en juurikaan tällä pilkillä lähtisi. Uinti on jonkun verran vielä eloisampaa kuin Tapsisepeissä, ja arvelisin pilkin olevan parhaimmillaan paksumman lumen aikaan noin 3m vesissä. Kilpasepeä en ole kokeillut vielä tapsin kanssa, mutta mahdollisesti sitä tulee joskus koitettua myös siinä touhussa.

Sepeteus 48mm
Sepeteus 48mm on ketjupilkki jota en ole vielä kisoissa käyttänyt, mutta hieman olen hupipilkillä testaillut. Testiä tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Pilkki muistuttaa jonkun verran käyttämiäni Viljasen pystypilkkejä, mutta on selvästi pienikokoisempi, mutta samalla alhaalta paksumpi. Uinti ei ole kovin erikoinen ja pidänkin pilkkiä aika lailla hyvän syönnin pilkkinä pohjasta pilkittäessä 2-5m vesistä. Ehkäpä tämänkin pilkin aika kisoissa tulee vielä.

Yhteisenä tekijänä Sepepilkeistä voisin sanoa niiden olevan ennen kaikkea varsin nopeita ja varmauintisia pilkkejä silmällä syötitettynä, joten ne nopeutensa puolesta sopivat varsinkin pienehkön ahvenen nopeaan pilkintään. Yksittäisten isojen ahventen pilkintään uskoisin vieläkin kevyempien ja leijaavimpien pilkkien soveltuvan paremmin. Tällaisille pilkeille itselläkin saattaisi olla kysyntää, mutta jostain syystä sellaisia ei ole oikein tullut etsittyä kun tulee aika herkästi tasapainopilkillä koitettua jos isompaa ahventa koitan.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Roismalanlahden kisa 13.1

Enpä tiedä olenko koskaan ollut niin turhautunut Roismalanlahden kisan aikana kuin tänään olin vaikkapa puoli tuntia ennen kisan loppumista. Siksi tuntuukin erittäin oudolta, että osanottajia oli kisassa yhteensä toista sataa ja oma saaliini olikin lopulta koko porukan 2. suurin.

Samalla sain selvästi huonoimman saaliini Roismalanlahden kisasta lukuunottamatta ehkä yhtä kisaa nuorten sarjassa josta on jo aikaa likemmäs 10 vuotta.

Mutta sitten itse kisaan. Aloitin täsmälleen siitä mistä eilisessä treenissä parhaiten kalaa sain, mutta eipä siitä juuri apua ollut. Värikoukulla aloin onkia ja 3 ahveneen jäi ensimmäisen reiän saldo. Parista seuraavasta en tainnut saada niinkään montaa. Tämän jälkeen tuli pari hieman parempaa reikää, mutta eipä tuokaan tahti tai kalan koko (5-15g + pari bonusta n. 40g) juuri lohduttanut. Melko pian kävin keskellä selkää havutuksen lähellä kokeilemassa sen alueen mistä eiliset harvat isommat ahvenet sain. Muutaman reiän kokeilin ja eipä tullut sitten nykyäkään morrilla. Ei muuta kuin takaisin sinne mistä tulin, tosin vähän matkan varrelta uusia reikiä kokeillen. Pikkusepe + silmä -yhdistelmää käytin ketjun kanssa ja sain näistä rei'istä yhden pikkuahvenen. Sitten siirryin aika lailla lähelle paikkaa missä olin ennen selälle siirtymistä. Muutamia pieniä ahvenia sain joka reiästä, mutta tahti ei edelleenkään tyydyttänyt ja jatkoin samaa rantaa rei'ittäen kohti ojansuuta, vettä oli alla noin 1,5 metriä. Pilkin vuorotellen värikoukulla ja silmällä enkä huomannut juuri eroa syönnissä: huonosti ja pientä molemmilla. Ei merkkiäkään viikon takaisesta pikkuahvensyönnistä samoilla paikoilla kun sain samasta reiästä helposti toista sataa pikkuahventa. Nyt oli hyvä jos sai kymmenkunta.

Aikani vielä nyhjäsin samoilla alueilla, kunnes sain tarpeekseni ja päätin kokeilla isompaa ahventa koko loppuajan. Kello näytti vähän yli kahtatoista ja pakin pohjalla lojui ehkäpä kilon verran pikkutirrejä. Havutuksen tuntumassa kairailin kohti kirkkoa, ja sain tältä väliltä yhteensä yhden noin 30g ahvenen morrillani. Aivan kirkon rannasta sain pari 30g ahventa lisää ja pari viime kevään kudusta peräisin olevaa läpikuultavaa pikkutirriä. Kokeilin vielä hetken aikaa kirkon edustaa hieman syvemmästä, mutta ahvenet loistivat poissaolollaan. Niilläkin alueilta olen todella monesti filekalat vetänyt, mutta tänä talvena siinä ei niitä ole tuntunut oikein olevan ollenkaan.

Aloin etsiä aikani kuluksi pienikokoista matalikkoa, joka sijaitsee pari kolmesataa metriä rannasta kirkon ja Kaalisaaren välillä. Eipä sitä vieläkään löytynyt. Lähdin kairailemaan kohti Torranniemeä, kunnes huomasin isosetäni Timon ja vajaa kymmenen särkeä hänen pilkkireikänsä vieressä. Kisa oli jo aivan lopuillaan, varttia vaille 2 tässä vaiheessa. Ajattelin kysyä Timolta onko noussut isompaa ahventa kun niin kauan oli reiällä viihtynyt että särkiäkin oli noussut noin monta. No Timo sanoi ahventa olevan 5-6 kiloa ja ne oli kolmea ahventa lukuunottamatta nousseet samasta reiästä edellisten 2 tunnin aikana. Hyvin oli Timo saanut rauhassa ahvenia nostella, sillä aivan lähialueella ei ollut juuri kukaan kairaillut.

Pilkin viimeiset 15 minuuttia vierekkäin Timon kanssa, ja heti alkuun sain tasapainopilkillä kolme ahventa, joista 2 tuli ylävedestä. Vettähän tällä paikalla oli nelisen metriä. Ei tullut kolmen ahvenen jälkeen tasurilla tapahtumia enää mistään syvyydestä, ja aloin onkia morrilla. Alkuun ei noussut ekaan 5 minuuttiin kuin ahven tai kaksi, mutta aivan viime minuuteilla sain muutaman ahvenen aika lailla peräkkäin, jopa 2 ahventa viimeisen minuutin aikana.

Ehdin aika lailla tuplata saaliini näillä noin 8 ahvenella (keskipaino n. 150g), mutta olin aika epävarma saaliin riittämisestä tänään palkintosijoille. Kalaa oli kuitenkin melkein joka reiässä alueella josta aloitin ja monet olivat siellä kisan alusta loppuun. Arvelin parhailla heistä olevan kalaa 3 kilon päälle, mutta toisin kävi - kukaan ei saanut kahta kiloakaan rikki sieltä.

Timo oli kisassa täysin ylivoimainen 6,4kg:llä, itse olin tosiaan kakkonen puolen kilon erolla seuraavaan. Siitä alaspäin seuraavilla oli 1,5kg-2kg ketkä palkinnoille pääsivät. Veteraanien voitto meni hieman alle 2 kilolla ja naisten sarjassa ei tainnut olla kellään 1,5 kiloa.

Päivittelen tänne tarkempia tuloksia jos ne ilmestyvät Tyrvään Sanomiin.
Ulkomuistista kuitenkin yleisen sarjan kärki:
1. Timo Mustalahti 6,4kg+
2. Atte Mustalahti 2540g
3. Kalle Paavola 2005g
4. Seppo Pönni 1,7kg+

Roismalanlahden kisatreeni

Tänään oli sitten kisat melkeinpä kotivesillä Roismalanlahdella, siellä kun tulee joka talvi pilkittyä ainakin jonkun verran. Mutta ensiksi vähän eilisestä treenistä.

Eilisen päivän uhrasin kisaan treenaamiseen, joista ensimmäiset 4 tuntia olin selkävesillä havutuksen lähettyvillä. Etsin kalaa kairaten suorassa linjassa noin 30m välein. Ongin muuten koko ajan mormyskalla, mutta tarkistin joitakin reikiä tasurilla tuloksetta. 4 tunnin aikana vain yhdestä reiästä sain 3kpl yli 100g ahvenia, joista isoin oli 280g. Näiden lisäksi sain vain pari noin 100g ahventa ja muutaman pienen, joten melkoisen tiukassa oli kala. Nuo 3 isompaa tulivat kuitenkin peräjälkeen ja lähdin sitten reiältä pois. 1-1,5 tunnin päästä kävin alueella tarkistamassa tilanteen, mutta ei tullut kuin pari pikkuahventa. Ehkä siitä sitten vaan pyyhkäisi pienehkö parvi isompia ahvenia ohi.

Siirryin loppuajaksi torranniemen edustalla olevan syvänteen länsireunaan, ja heti ensimmäisestä reiästä tuli 3kpl noin 50g ahvenia. Seuraava reikä antoi saman kokoisia ahvenia jo kymmenkunta ja jokusia pienempiä. Tällä alueella ongin värikoukulla ja silmäpilkillä, ja ainakin värikoukku tuntui toimivan hyvin. Lähialueelta koitin vielä muutaman reiän ja joka reiästä tuli jotain, mutta ei kovin montaa. Suurin ahven näistä rei'istä kuitenkin noin 100g. Siirryin samaa rantaa lopuksi vielä enemmän länteen päin, mutta en saanut kuin jokusia alle 10g ahvenia. Autolle kävellessä kokeilin vielä tuloksetta pari reikää Kaalisaaren läheiseltä reimarilta ja lähdin sitten pois.

Treenisaaliille kertyi painoa hieman yli 2,2kg, eli ei kovin hääppöisesti Roismalanlahdelta. Parhaimmillaan vuonna 2009 treenissä sain 10kg ahventa, vaikka otin korkeintaan 3 ahventa samasta reiästä. Onhan tuo kala aika tiukassa ollut Roismalassa koko talven lukuunottamatta muutamaa laikkua joista paksumman lumen aikaan sain ihan mukavia saaliita.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Blogipäivitykset myös Kalastus.comista

Sellainen tiedotus tähän väliin, että jatkossa nämä samat blogipäivitykset löytyvät myös Kalastus.comin etusivulta, eli täältä. Toivottavasti sitä kautta saan myös tänne enemmän lukijoita.

Todettakoon nyt jo kuitenkin että täällä on ollut viime aikoina yli tuplasti lukijoita verrattuna viime talveen keskimäärin. 250 lukukertaa päivässä alkaa olemaan tavanomainen lukema kun viime talvena lukemat pyörivät enimmäkseen sadan paikkeilla. 20 tuhannen lukukerran rajapyykki tulee täyteen lähipäivinä.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Kokemäen Sääksjärvellä

Tuli päästyä Kokemäen Sääksjärvelle välivuoden jälkeen kisoihin, kun viime talvena ei ollut jäitä. Lähtö oli Kaskistenlahden leirintäalueelta. Järvellä tavallisesti pilkitään pientä 15g ahventa 5-10kg tuloksia. Tällä kertaa ei ahven ihmeemmin syönnillä ollut, kuten ei parilla edelliselläkään kerralla. Lisäksi saaliserot kasvoivat epätavallisen suuriksi, noin kilon ahvensaaliita oli melko paljon. Suurin saalis n. 4,5kg osui naisten sarjaan ja hieman vähemmän oli miesveteraanisarjan voittajalla. Yleisen sarjan voittaja nosti kalaa n. 3,2kg ja itse olin yleisen sarjan toinen saaliilla 2695g. Osanottajia oli noin 60-70 ja oma saalis oli tällä kertaa koko porukan 5. suurin.

Sääksjärvi on ollut ainoa järvi missä olen todennut värikoukun kenties parhaaksi vaihtoehdoksi ja siksi pilkin värikoukulla Sääksjärvellä nytkin. Pilkkivalinta vain oli erilainen kuin viimeksi. Viimeksi tuolla värikoukulla pilkkiessäni käytin pienikokoista Tapsan Saukkoa, nyt tulikasteensa kisoihin sai Reiman Velho. Monet ovat haukkuneet kyseisen pilkin melko lyttyyn, mutta omaan käsialaan pilkki on tuntunut sopivan heti alusta alkaen. Ilmeisesti turhan rivakasti uitettuna pilkki heittää voltin ja koukku jää siimaan kiinni. Itselläni ei käynyt niin päivän aikana kertaakaan.

Kisan alussa katselin vähän mihin porukkaa eniten kasautuu ja pyrin menemään alueelle missä ei liiaksi muita ole. Moisionsaaren rannasta tuli aloitettua ja ideana oli rei'ittää siitä kohti lähtörantaa. Aluksi oli kuitenkin sen verran heikkoa, että käväisin Lintalankarin rannassa kokeilemassa ja katselemassa saako sieltä joku kalaa kun siellä porukkaa oli. Melkoisen harvassa näytti olevan kalojen saajat ja itsekin onnistuin vain yhdestä reiästä saamaan vähän useampia ahvenia ja lähdin alueelta pois ja suoraan takaisin siihen mistä aloitin. Eipä tuntunut olevan kalaa ja rei'itin rantavesiä pitkin kohti lähtörantaa. Kovin pitkälle ei tarvinnut edetä kun alkoi tulla jonkun verran tapahtumia. Melko yksittäisiä kalat kuitenkin olivat ja tyhjänpyytämiseksi se meni hyvin pian. Sen verran kalaa kuitenkin alla välillä oli että pääsi vähän välineitä kokeilemaan ja kyllä se värikoukku vaan tuntui pelittävän. Täysin turhaa oli tapsia veteen laskea värikoukulla reiän ongittua. Lisäksi tapsipilkkijöitä näyttivät särjet ja kiisket kiusaavan jonkun verran.

Jatkoin rei'ittämistä lähtörantaan päin tuloksetta, mutta yhdessä kohdassa yksi pilkkijä näytti kaloja jonkun verran saavan. Muut totesivat ympärillä paikan tyhjäksi ja poistuivat yksitellen. Itse säntäsin melko pian kuitenkin vielä tälle samalla alueelle aloittaen vanhoista rei'istä ja heti kahdesta ensimmäisestä sain molemmista kymmenkunta ahventa. Tämän jälkeen kairasin vielä rannempaan noin 1,5m veteen kaksi uutta reikää joista toisesta tuli selvästi koko päivän parhaani. Reilusti yli kilon verran sain hetkessä ahvenia tästä reiästä, mutta ympäriltä nousi vain yksittäisiä.

Oikeastaan koko loppuaika olikin yksittäisten pikkuparvien ylös nostelua, parhaimmillaan sain noin 5 ahvenen pituisia putkia sekä uusista että vanhoista rei'istä. Viimeisen 15 minuuttia päätin uhrata aikaisemman pienen löytämäni kala-alueen onkimiseen. Alku oli erittäin tahmeaa, mutta päivän viimeiseksi jääneestä reiästä kalaa nousi siihen tahtiin että syönniltä piti lähteä kesken punnitukseen. Eipä ollut kuin pari minuuttia siinä enää aikaa ahvenia nostella joten kovin kummoista määrää en enää kerennyt poimimaan.

Vaikea kisa kaiken kaikkiaan, mutta pilkkitekniikka ja välineet ainakin tuntuivat toimivan jos vain kalaa oli alla ja tuloksena oli paras sijoitus koskaan värikoukulla. Eiköhän jostain pikkuahvenpaikasta se voittokin vielä joskus irtoa värikoukkuvälinein.

Roismalanlahdella 5.1

Eilen tuli käytyä etsiskelemässä erästä pienikokoista selkäpakkaa Roismalanlahdelta, mutta eipä tuota löytynyt useiden kymmenien reikien kairaamisella joten annoin olla. Siitä oli kuitenkin isoa ahventa aiemmin noussut huhujen mukaan ja itsekin siitä viime talvena jonkun verran kaloja sain kun siinä kerran olin.

Tämän jälkeen siirryin rantavesiin alle 2m veteen ajatuksena ottaa vähän tuntumaa pikkuahvenen pilkintään kun sitä oli luvassa tänään Sääksjärvellä josta juttua seuraavassa blogikirjoituksessa. Pitkän matkaa kairailin värikoukkua uittaen ilman mitään kalatapahtumia, mutta saavuttuani tuttuun edellisvuosien silppuahvenpaikkaan alkoi tapahtua. Parista ekasta reiästä ei kovin montaa ahventa tullut, mutta kolmannesta niitä nousi toistasataa alle tunnin pilkinnän aikana. Ideana oli lähinnä testailla Reiman Velho -nimistä pilkkiä jolla olin pilkkinyt aiemmin lähinnä ketjun kanssa ja silläkin aika vähän. Pilkki tuntui toimivan kyllä sekä ketju, että värikoukulla.

Muutaman reiän pilkin vielä ympäriltä joista yhdestä tuli ahventa myös hyvin. Syönti kuitenkin lakkasi siihen kun tuli pimeä: jäällähän olin vasta pitkälti puolen päivän jälkeen. Lopuksi laskin ahvenet ja kappaleita oli tasan 150. Nämä tulivat noin 1,5 tunnissa, joten kalaa ei ihan koko aikaa tullut mutta melko hyvin kuitenkin. Vanhat reiät antoivat kalaa nopeasti uudestaankin kun niiltä kokeili.

torstai 3. tammikuuta 2013

Uudessakaupungissa

Tulipa käytyä pitkästä aikaa lounaissaaristossa pilkillä. Uudessakaupungissa en ollutkaan koskaan ennen pilkillä käynyt. Paikasta oli aiemmin tullut kalaa ihan hyvin ja tämän tiedon perässä kaloja lähdettiin hakemaan eräältä selkämatalikolta. Kalaa tuli pari ensimmäistä tuntia tasaisen epätasaisesti sieltä täältä, mutta ei kovin montaa ahventa mistään. Pääasiassa tuli pilkittyä vihreällä morrilla. Tasapainollakin ahvenia ylös sain kun kokeilin. Vesi oli erittäin sameaa ja näkösyvyyttä oli noin 5 senttiä, mutta silti kalaa nousi yllättävän hyvin. Räikeät värit tuntuivat antavan noin sameassa vedessä parhaiten saalista. Ei vesi kuitenkaan kuulemma aiemmin yhtä sameata ollut vaan se oli samentunut ilmeisesti sulamisvesien ja virtauksen voimistumisen vuoksi.

Siirryin erään kaislikon eteen kokeilemaan löytyisikö merialueille tyypillistä kaislikkoahventa. Sitä löytyi jonkun verran pieneltä alueelta mutta ahvenen keskikoko oli varsin surkeaa korkeintaan 70 grammaa. Mitä matalammasta kaloja löysi sitä suurempaa se oli. Ranta oli kuitenkin varsin jyrkkää enkä alle metrin veteen uskaltaunut. Matalassa yllättäen parhaiten toimi pieni värikoukkupilkki ja pieni pystypilkki kärpäsentoukalla. Silmäsyöttiä kokeilin myös mutta se ei tuntunut kaloille oikein kelpaavan.

Siirryin hetken päästä samalle pakalle mistä aloitinkin ja sain jokusia ahvenia, mutta syönti ei juuri kohentunut. Kolmen pilkkijän joukko oli ollut melko pitkään yhdellä alueella mutta he lähtivät siitä pois. Näin jäällä heidän jättämiään pieniä ahvenia ja menin kokeilimaan samoista rei'istä morrilla ja jokainen reikähän antoi kalaa. Parhaasta reiästä viitisen kiloa keskipainolta 150g ahvenia aivan peräjälkeen. Viimeiseen 1,5 tuntiin kerkesin noin 8 kiloa ahventa nostamaan ja sitten syönti loppui auringon laskettua. Loppusaalis vajaa repullinen eli noin 16 kiloa keskipainolta vähän yli 100g ahvenia. Suurimmat ahvenet taisivat jäädä niukasti alle 300 gramman.

Ihan mukava oli vaihteeksi pilkkiä merelläkin ja kulkukeli jäällä oli loistava ja samoin kairaaminen vaivatonta. Jäätä oli silti turvalliset 20-30cm. Värikoukkukin tuntui maistuvan meriahvenille huomattavasti paremmin kuin saman kokoisille järviahvenille.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Rautavedellä

Tänään tuli oltua kolmisen tuntia Rautavedellä. Kaikki lumet oli jäältä lähteneet ja odotukset ei sitä myötä kovin suuret olleet. Aiemmat kalat kun oli tulleet lähes kaikki laikkupaikoista ja muuten on ollut todella vaikeata. Nyt oli sitten vaikeata koko aika. Viime kertojen paikoilla noin 3 metrin vedessä tuntui olevan todella hiljaista ja vain yhdestä reiästä nousi kolme ahventa peräkkäin. Loput ahvenet tulivat syvemmästä ja olivat todella yksittäisiä. Taisi jäädä neljään ahveneen paras reikä. Tasapainopilkillä en viitsinyt juuri syvyyksiä kauhoa kun kalaa tuntui olevan viidessä metrissä ja pohjassa. Eli morrilla tuli kaikki ahvenet. Tasurissa oli kyllä reilu kiloinen hauki kiinni joka reiällä pyristeli itsensä väkäsettömästä koukusta irti kun ei kerralla reikään tullut.

Muutama filekala kuitenkin jäälle nousi ja suurin noin 250g. Lisäksi pari noin 200g ahventa ja muutama noin 100g ahven + muutama pikkusintti päälle. Särki oli syönnillä ja sitä nousi syvemmästä vedestä melkein joka reiästä. Hyvin muuttui särjen syönti viikon takaisesta kun silloin tuli 4 tunnissa vain yksi särki. Kyllä se lumien lähteminen näköjään välittömästi aktivoi särjen syöntiä.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Roismalanlahdella 31.12

Pikapisto tuli tehtyä Roismalanlahdelle eilen loppupäivästä. Jäällä tuli oltua vasta klo 13 jälkeen ja siellä tuli kyllä oltua klo 15.30 asti eli hämärään saakka. Aluksi rei'itin selkävesiä, mutta sain vain muutaman ahvenen joista yksi yli 100g. Siirryin rantoihin kokeilemaan onko pikkuahven otillaan ja olihan se. Määrä tosin oli yhtä huonoa kuin pari talvea tätä talvea ennenkin, eli käytännössä reiästä saa keskimäärin 5 alle 10g ahventa / reikä.

Lopuksi koitin vielä kirkon edustalta ja ylös pari noin 100g ahventa ja jonkun verran pikkuahvenia eli ei kovin vakuuttavaa. Vaikeaksi tuntui menevän kalantulo kun lumet alkoivat hävitä jäältä ja laikut käytännössä katosivat. Tosin jälkikäteen kuulin että kirkon edustalta oli eilen aiemmin noussut samana päivänä isompiakin ahvenia ja suurin ainakin 800g.

 Huomenna kokeilemaan Rautavedelle.

Aleksanderin pilkki

Aloitetaanpas tällä kertaa niin että laitan heti alkuun tuloksia, kun ne löytyivät Kyröskalan sivuilta. Kilpailu oli tosiaankin kaiken kalan kisa ja käytiin Kyrösjärvellä. Lähtö oli Ikaalisten kylpylältä.

Eli kärkipää eri sarjoissa:

Miehet: (38 punnitsi kalansa)
1. Nyman Jorma 1564g
2. Zakhoaev Anton 1232g
3. Mustalahti Atte 1000g
4. Ivanov Alexandre 730g
5. Paavilainen Matti 714g
6. Stupnikov Andrej 672g
7. Laaksoharju Unto 584g
8. Eerikäinen Eero 484g
9. Mikkola Arto 478g
10. Liesjärvi Erkki 472g

Naiset: (24 punnitsi kalansa)
1. Saarela-Mäkynen Eija 434g
2. Nyman Sirkku 426g
3. Lehtonen Jonna 332g
4. Savolainen Marjatta 312g
5. Tuominen Vuokko 312g
6. Siuronen Suvi 254g

Nuoret alle 18v
1. Jokinen Jussi 46g

Nuoret alle 12v
1. Kariluoma Joni 66g




Kalantulo ei tosiaankaan päätä huimannut.
Oma saalis (tasan kilo) koostui 17 tai 18 särjestä, yhdestä kiiskestä ja 2 pasurista. Voittosaalis nousi parin sadan metrin päästä omasta paikastani ja sisälsi puolen kilon lahnan, muistaakseni yhden isomman ahvenen, parikymmentä pikkuahventa ja muutamia särkiä. Itse valitsin särjelle soveliaimmat välineet ja koitin särkeä alusta loppuun 0.08mm siimoilla ja pienen pienellä volfram-morrilla 2,5-4m vedestä. Välillä koitin tapsillakin mutta täysin tuloksetta. Kaksi parempaa reikää oli päivän aikana, toisestä 8 särkeä ja toisesta 7kpl. Kilpailussa sai mäskätä järjestäjän myymillä mäskeillä ja itse käytin tätä mäskiä aika aktiivisesti. Voi tosin olla että se ei kalantuloa juuri kohentanut. Voittaja onki kaikki kalansa mäskittömistä rei'istä vaikka kokeili myös reikiä mihin oli muut mäskiä laittaneet.

Ahven oli aamulla jonkun verran aktiivista kun jotkut niitä aamulla saivat ja joillekkin osui hieman suurempiakin. Tuntui että valtaosa särkikaloista nousi lumettomien alueiden vanhoista rei'istä pitkällä houkuttelulla, kuten kisan voittajallekkin kävi. Itse sain muuten lumettomalta mutta yksi reikä oli parempi yllättäen lumisella alueella.

Sijoitus on tietysti se mikä itseäni jäi harmittamaan, kun rahapalkinnot menivät sivu suun. Miesten sarjan ykkönen kun sai 1000 euroa ja kakkonen 500 euroa niin itse sain valita tavarapalkinnon ja senkin valitsin vaihteeksi huonosti. Ottamallani Samsungin kännykällä on arvoa vain reilu 20 euroa. Ei kai sitten auta kuin parantaa ensi vuoteen kun ei ne taidot riittäneet.