Roineen kisat 25.1. + treeni 24.1.

 Treenaamassa kävin kilpailua edeltävänä päivänä, jäällä olin vasta vähän ennen puolta päivää, mutta olin hämärään noin klo 16 saakka. Kokeilin selältä pari aikaisempien vuosien huippupaikkaa, kalaa niissä oli nytkin mutta mielestäni aavistuksen liian pientä ahventa. Tyhjiä reikiä ei kuitenkaan ollut juuri ollenkaan ja pitkiä putkia olisi tullut. Siirryin rantavesiin, kalaa ei ollut ehkä ihan yhtä laajasti, mutta sitä tuli parempaa tahtia reiän osuessa kohdalleen ja koko oli selvästi isompaa kuin selkävesillä. Melko nopeasti alle 3m vedestä löysin myös yksittäisiä isompia 150-250g ahvenia pienten lisäksi. Tyhjääkin oli välillä pitkä rivi reikiä, mutta löysin kaiken kaikkiaan neljä selkeämpää hotspottia joista kalaa tuli monesta reiästä todella hyvin, mutta melko pieneltä alueelta. Lisäksi löytyi pari vähän heikommalta tuntuvaa aluetta, joissa kuitenkin oli kalaa lähes joka reiässä. Ahven tuntui olevan hyvin syönnillään, ja usein 2,5m vedessäkin ahvenet nousivat melkein heti jääkannen alle. Ennustin treenin perusteella kisaan useita yli 15kg saaliita viime vuoden tapaan.

Kisa-aika oli Roineella jälleen 9-14, puolen tunnin paluuajalla. Jäälle oli hiljattain satanut muutaman sentin lumikerros, ja myös treenipäivän ja kisapäivän välillä satoi lunta. Tuo lumi tuli kuitenkin sen verran kovan tuulen kera, ettei jäälle sitä jäänyt oikein ollenkaan. Kisa myös alkoi lumisateisena. Päätin aloittaa kisan samasta paikasta, josta viime vuonna sain valtaosan voittosaaliistani. Edellispäivänä olin tehnyt alueelle vain 4 reikää, joista kolmesta sain hyvää tahtia ahvenia. Tämä aloituspaikka kuitenkin petti pahasti, tein noin 10 reikää saaden ahvenia vähemmän kuin 10kpl.

Hölkkäilin seuraavalle paikalle noin kilometrin päähän. Nihkesti alkoi kalantulo sielläkin. Muutama lähes hutireikä ja ihan lyhyitä kalaputkia. Yhdestä reiästä läheltä rantaa kuitenkin osui kunnolla. Vettä oli alla korkeintaan 2 metriä, ja sain samasta reiästä hyvää tahtia noin 4kg ahventa. Tuossa oli mukana varmaan toistakymmentä 50-200g ahventa. Pari lyhyempää kalaputkea löytyi vielä lähialueelta, mutta ei mitään riemunkiljahduksia aiheuttavaa. Tyhjiä reikiä tuli taas useita. 

Juoksin seuraavalle paikalle muutaman sadan metrin päähän, ekasta reiästä taisin saada 4 ahventa, mutta kaikki oli noin 70g. Seuraava reikä alkoi nihkeästi pienen pienillä ahvenilla, mutta niiden jälkeen kohdalle osui isompien ahventen parvi ja sain kaikkiaan ainakin 10kpl yli 100g ahvenia samasta reiästä pienten lisäksi. Isoin ahven oli yli 300g, ja yksi noin 400g pääsi reiällä karkuun. Samanlaista tykitystä alueelta ei enää tuon jälkeen löytynyt, mutta yksi reikä antoi yli 70 pikkuahventa, ja yksittäisiä parempia kaloja sain kyllä lähialueen rei'istäkin, mutta mitään pitkiä kalaputkia ei enää tullut. 

Alue alkoi hyytyä, ja vielä oli monta treenipaikkaa kokeilematta. Päätin kuitenkin jäädä loppuajaksi lähialueelle, enkä lähtenyt tuon kalamäärän kanssa enää kauempaa lähdöstä hakemaan lisää. Ahventa sain tuolta samalta alueelta noin 10kg noin 2,5 tunnissa. Kisaa oli vielä noin tunti jäljellä, ja viimeisen tunnin alku oli vaikea, noin 10 reiästä sain ahventa vain yhdestä, eikä siitäkään kovin montaa. Aivan viimeisen 30min sain onneksi 3 kalareikää peräkkäin, joista jokaisesta sain 20-40 ahventa. Bonuskaloja ei enää sekaan osunut, vaan kokoluokka oli varsin tasaista 30g.

Kisan ensimmäisen tunnin pilkin Miro Meurosen Ferrari-pilkillä ja 2H-silmäkoukulla, loppuajan Sepeteus 48mm. Kisapäivänä ahven ei juuri ollenkaan pohjasta noussut, vaan koko kisan pilkin pohjan tuntumasta 2-3,5m vedessä. Saaliissani oli ahvenia 602kpl, keskipainoltaan 30,56g. Kaksi suurinta ahventani oli yli 300g ja yli 100g ahvenia oli yhteensä 22kpl. Ihan mukavat ruokakalat tulivat siis myös!

Kisa oli tiukkaakin tiukempi, ja 200g voittoni on hyvin marginaalinen. Käytännössä kisan viimeisen 2min aikana tulleet ahvenet tekivät ratkaisevan eron. Yksikin tyhjä reikä lisää koko kisan aikana olisi voinut kääntää voiton toisin päin.

Tulokset: (kilpakoukku.net foorumilta)

naiset:

1. Järvinen Marja 9910g
2. Kahilainen Irma 6260g
3. Mansikkamäki Sirpa 4515g
4. Tuppurainen Mirja 4310g
5. Villenius Helena 2770g
6. Nilosaari Virpi 1260g


miesveteraanit:

1. Naukkarinen Esko 14210g
2. Rämö Jari 11200g
3. Pesonen Matti 10485g
4. Järvinen Pertti 10015g
5. Kääriäinen Arto 9900g
6. Kahilainen Rainer 7970g
7. Käpynen Antti 6760g
8. Välkki Pekka 6430g
9. Huurre Arto 6270g
10. Honkanen Veini 6120g
11. Tammi Tauno 5960g
12. Mikkola Arto 5190g
13. Helin Matti 5110g
14. Sytelä Antti 3520g

miehet;

1. Mustalahti Atte 18400g
2, Rantala Juha 18200g
3, Tanner Pasi 11650g
4. Bankowski Tommi 9610g
5. Latja Marko 3065g
6. Nilosaari Kari 2830g 

suurin ahven; Järvinen Marja 440g ja suurin muu kala: Kahilainen Rainer 125g särki

Vasemmalla Ferrari ja oikealla Sepeteus 48mm

Yli 100g kisakalat

Kisan eka tunti tällä...

Loppukisa tulikin kehittyä. Molemmissa vavoissa kärki on hiilikuitua.

Pohjoismaiden mestaruuspilkki 16.3.2024 Norja

 Perjantai-illan tiedotustilanteessa julkistettiin PM-pilkin alue. Yllätyksenä se ei tullut, että kisa-alue oli samalla Storsjøen-järvellä kuin esikisakin, mutta havujen toisella puolella. Kisa-alue oli esikisaan verrattuna pieni, mutta kuitenkin ihan reilun kokoinen reilun 70 pilkkijän kisaan. Alue oli noin 4,5km pitkä ja keskimäärin 1-1,5km leveä. Kartan mukaan varteenotettavan oloisia paikkoja oli monella suunnalla, mutta silmään pisti etenkin vasemmalla noin 1,5km päässä olevat kivikot, jotka selvisivät ilmakuvista.

Eteläinen osa kisa-alueesta, lähtörannasta vasemmalla. Punaisella takarajat ja kartalta katsottuna varteenotettavat ottipaikat

Pohjoinen osa kisa-alueesta. L=lähtöpaikka. Ruksilla varteenotettavat paikat ja ?-merkillä pari "jokeripaikkaa". Kuvan oikeanpuoleisen ruksin kohdalla ilmakuvissa näkyneet kivikot.

Joukkuepalaverin pidimme heti kisajärven julkistuksen jälkeen. Palaverissa emme sen kummemmin yhdessä pohtineet kartalta ottipaikkoja, mutta kävimme läpi esikisan osalta varsinkin ottisyvyydet, paikkatyypit ja välinepuolta. Tuntui, että kalaa nousi kaikilla pilkkityypeillä ja jokainen sai keskittyä käyttämään niitä välineitä mitä parhaiten hallitsi. Yhteneväistä oli se, että Vesan esikisan voittosaalista lukuun ottamatta kaikki esikisassa pärjänneet saivat kalansa matalasta alle 3m vedestä. Selkämatalat olivat niitä paikkoja mistä esikisassa pääosin kalat saatiin, mutta toisaalta mantereiden rantoja pilkki todella harva, joten niistä tuli tietoa aika vähän.

Pidimme illalla vielä omaa palaveriamme miesten joukkueen eli minun, Sampan ja Jorin kesken. Kaikkia tuntui kiinnostavan eniten lähdöstä vasemmalle oleva alue sisältäen pitkän saaren takana olevan kivikon, samalla kohtaa selällä olevan saaren ja näistä paikoista kauemmas lähdöstä olevat pari pikkusaarta. Varsinkin pitkän saaren takana olevat kivikot näyttivät ilmakuvista herkullisilta ja muutenkin tuolla alueella oli paljon sopivan syvyistä vettä. Ensisijainen suunnitelmamme oli pilkkiä alemman kuvan eteläisen saaren pohjoispuolelta "varmat täsmäkalat" pois ja sitten siirtyä kivikoille, missä pilkittävää aluetta on runsaasti.

Tulostimme joukkueen kesken Navionics Web Apin kautta kisakartat, jotka asettelimme muovitaskuihin. Kartat oli pakko suojata tuulelta ja sateelta, sillä ennuste näytti kisaan kovaa räntä/lumisadetta navakan tuulen kera. Taittelimme kartat siten, että lähinnä tuo eteläinen osa kartasta jäi muovitaskusta näkyviin. Sen verran varmoja olimme, että siihen suuntaan joka tapauksessa menemme.

Kilpailuaamu koitti, ja täytyy sanoa että tuli kyllä nukuttua huonosti ja pari kertaa piti käydä niistämässä, kun molemmat sieraimet oli tukossa. Kisa-aamuna oli myös kurkussa tuntemuksia, mutta olo oli kuitenkin kilpailukykyinen.

Kilpailussa oli 30min menoaika, ja varsinaista kiirettä ei näyttänyt porukalla jäälle olevan. Kuitenkin näytti siltä, että juuri tuonne lähdöstä vasemmalle kivikoille lähti kaikista eniten väkeä. Näkyvyys oli kovasta lumisateesta johtuen kuitenkin niin huono, että lähtörannasta katsottuna oli mahdotonta sanoa, miten väki hajaantui kauempana. Silmiinpistävää oli, että vasemmalle emme havainneet lähtevän yhtäkään norjalaista, vaan pelkästään suomalaisia ja ruotsalaisia. 

Tässä vaiheessa oli selvää, että meidän taktiikka meni täysin uusiksi, ja vasemmalle ei lähdetä jos eivät norjalaisetkaan lähde. Me päätimme Sampan ja Jorin kanssa jäädä lähtöalueelle tarkkailemaan mihin päin Norjan joukkueen yleisen sarjan miehet lähtevät. Erityistarkkailuun otimme Magnus Riksfjordin. Lopulta norjalaiset hajaantuivat, Magnus lähti kävelemään oikealle kauimmaiselle saarelle, ja kaksi muuta norjalaista seisoivat lähtörannassa vielä 12min ennen kisan alkua, kunnes lähtivät kävelemään rantaa pitkin oikealle...siis suuntaan mihin ei edellisiltana edes harkittu lähteä. Meidän kolmikolla meni täydellisesti pasmat sekaisin, ja arvottiin ihan viimeisille minuuteille asti mitä tehdään. Lähellä oli myös, että oltaisiin jääty lähdöstä lähimmän pikkusaaren rantaan, johon näytti jäävän enimmäkseen juniorisarjalaisia ja naisia. 

Hetken päästä Samppa lähti kahden norjalaisen perään, jotka lähtivät rantaa pitkin oikealle. Jorin kanssa jäimme pohtimaan, mitä teemme. Sitten katsoimme kun Samppa pysähtyikin pari kolme sataa metriä ennen norjalaisia. Emme tienneet mistä on kyse, joten juoksimme kysymään Sampalta että mitä nyt. :D Samppa selitti, että hän antaa ensin norjalaisten rauhassa asettua aloilleen, että he eivät huomaisi että heitä seurataan ja tekisi harhautusta. Kisan alkuun oli enää 5min. Itse ajattelin, että kisan alkuun on sen verran vähän aikaa, että tuskin enää tässä kohtaa harhauttavat. Lähdimme koko kolmikko juoksemaan norjalaisten paikalle, ja ehdimme juuri ja juuri saamaan itsemme valmiiksi ennen kuin kisa alkoi. Norjalaiset asettuivat noin 20m välein toisistaan, ja itse aloitin heidän välistään. Samppa jäi lähtörannan puolelle ja Jori kauimmaiselle puolelle. 

Lähtölaukaus kuului, ja vieressä pilkkinyt norjalainen sai heti isolla tapsipilkillä pari noin 70g ahventa. Itsekin sain yhden hyvin kellertävän noin 40g ahvenen avausreiästä. Koko porukallamme oli kuitenkin varsin hiljaista, mutta Jori sai muutamia ahvenia heti kisan alkuun. Norjalaiset siirtyivät hiljalleen vähän kauemmas rannasta noin 3-4m veteen, kun me muut pilkimme hieman matalampaa vettä. Jorin vierestä sain yhdestä reiästä 4-5 ahvenen putken ja vierestä pari ahventa lisää. Tuli vähän poukkoiltua suunnasta toiseen, ja yhdestä kohtaa tuli vielä pari noin 3 ahvenen reikää lisää. Ahvenet ottivat pilkkiin aika lailla heti kiinni, käytti sitten tapsia tai ketjua. Jori sai vielä yhdestä vanhasta reiästä hyvän putken ahvenia, mutta minulla ja Sampalla alkoi olla hyvin hiljaista. Norjalaisten pilkkiminen oli enempi vähempi kyttäämistä. Saivat kyllä hyvän kokoisia 100-150g ahvenia, mutta ilmeisesti ihan 1-2kpl reiästä ja kyttäämällä eli joutuivat odottelemaan.

Itselläni oli todella hiljaista, ja pikkuhiljaa epätoivo valtasi mielen, että tällä tahdilla ei tätä kilpailua kannata jatkaa. Huikkasin Sampalle, että nyt ei hermot kestä tätä touhua tämän enempää ja vaihdan paikkaa lähtörannan läheiselle saarelle. Kilpailua oli takana jo tunti, eikä minulla ollut kasassa kuin noin 15 ahventa keskipainolta 50g. Juoksin saaren viereiseen niemennokkaan, jossa oli pari ruotsalaista ja yksi suomalainen kisaaja. Sain jo ekan vartin aikana tästä paikasta saman verran kalaa kuin sain ekasta paikasta ekaan tuntiin. Myös ruotsalaiset saivat kaloja, mutta eivät tuona aikana ihan niin paljoa kuin minä. Syönnin hieman hiivuttua joukkueen kapteeni Harry Vinni tavoitti minut, ja kertoi että Mannisen Tarja oli "tokan saaren" kohdalta niemennokasta saanut todella hyvän startin kilpailuun ja reppu täyttyy hyvää vauhtia keskipainolta 70g ahvenista. Harry oli käynyt jo Jorin ja Sampan kanssa jutulla, ja pojilla oli heti noussut reput selkään vinkin saatuaan. :) Itse kokeilin vielä pari kolme reikää tuloksetta, ja päätin tehdä saman. Samalla samaa aluetta pilkkinyt veteraanisarjan Arto Kääriäinen sai saman vinkin ja siirtyi myös samaan niemennokkaan, siis noin kilometrin päähän.

Taisin olla hieman myöhässä, sillä niemennokka oli jo täynnä suomalaisia ja lisäksi yksi ruotsin(?) pilkkijä. Muutamia ahvenia vielä nousi, mutta porukka jatkoi matkaa eteenpäin rei'ittäen. Itse sain yhdestä reikien välissä olevasta raosta vielä 4 ahvenen putken 100g kaloja, ja tuon reiän vierestä vielä yhden ahvenen lisää. Tuon jälkeen hypin välillä syvempään veteen ja sieltä takaisin rantaan...tuloksetta. Kello oli tuossa vaiheessa sen verran, että kisa oli jo puolivälissä. Saaliini tuossa kohtaa aika tarkalleen 2 kiloa. Näytti uhkaavasti siltä, että kisastani tulee aivan täysi fiasko. Porukasta toiseen juokseminen ei enää ollut vaihtoehto, vaan jotain muuta tulisi keksiä. Kuin tilauksesta kapteenimme Harry tuli jutulle, ja antoi vinkin saaren rannassa olevasta rei'ittämättömästä alueesta, jonka lähellä oli kylläkin yli 10 hengen seurue. Lisäksi sain vinkin 200-300m päässä olevasta paikasta, josta Korhosen Helmi oli saanut kaloja melko hyvin, mutta sitten siirtynyt pois kun kuuli Tarjan paikasta, josta tuli isompaa kalaa. 

Hetken tilannetta mietittyäni tulin siihen tulokseen, että saaren rantaan ei kannata mennä, kun lähistöllä oleva porukka todennäköisesti piirittää minut, jos satun kaloja saamaan. Valitsin siis vinkeistä jälkimmäisen, ja lähdin kairailemaan rantaviivaa pitkin kohti paikkaa, mistä oli kaloja tullut. Sillä suunnalla ei ollut muita kuin yksi pilkkijä Norjan naisveteraaneista, joka tuntui viihtyvän varsin pienellä alueella. 

Etenin jyrkkää rantapenkkaa pitkin noin 4m reikävälillä kairaillen. Ensimmäisten 100m matkalla sain kaloja noin joka toisesta reiästä, ja kaloja tuli aina reiästä 1-6kpl. Yhdessä kohtaa uittelin pari minuuttia myös reilun kokoista haukea, joka kuitenkin irtosi. Parin reiän jälkeen oli pienempi hauki kiinni, joka tuli myös ylös asti. Päästin hauen takaisin ja vaihdoin samalla reikää. Tuntui kuitenkin, että vihdoin aloin saada päivän juonesta kiinni, ja reppuun alkoi kertyäkin jotain. Ohitin tämän norjalaisen veteraanisarjalaisen, ja melko pian hänen takaa alkoi kalaa tulla huomattavasti paremmin kuin päivän aikana aiemmin. Arvioisin, että sain ahvenia 12 reiästä peräkkäin, ja rei'itin edelleen hyvin lähelle rantaa nauhamaisesti noin 1,5m veteen. Jossain kohtaa vähän isompaa ahventa nostaessani meni siima poikki, taisi haukien uittelu olla siimalle liikaa. Vaihdoin menettämäni 50mm JK-pilkin tilalle 48mm Sepeteuksen ja kalantulo jatkui kutakuinkin samanlaisena. Pelkästään nämä reiät antoivat arviolta 50 ahventa keskipainon ollessa edelleen noin 50g. Näin kertyikin yhtäkkiä saalista 30 minuutissa 2,5 kiloa. Ainoa hidaste tuossa kohtaa oli kairaaminen! Tuossa rannassa oli aivan järkyttävän raskas kairata. Muutaman pyöräytyksen jälkeen oli varmaan lähelle 10cm vesikerros, ja kaira tuntui hirttävän totaalisesti kiinni. Viimeiset kierrokset väänsin pitämällä kairasta kiinni ja juoksemalla ympyrää reiän ympärillä, kun tosiaan käsistä meni täysin voimat. Välillä koitin myös nostaa sohjoja välissä ylös, ja se helpotti hieman.

Viimeinen tunti kisasta oli yhtä taistelua. Jatkoin vielä samaa rantaa noin 100m, kunnes kaloja tuli enää noin joka kolmannesta reiästä jos sitäkään. Kairaaminenkaan ei muuttunut yhtään helpommaksi, vaan välikerros jäässä tuntui vain pahenevan tai sitten minä hyydyin. Apinan raivolla koitin väkisin vääntää reikiä sen mitä jaksoin. Välillä juoksin takaisin päin vanhojen reikien viereen tekemään uusia, ja välillä takaisin tekemään jonon jatkoksi vielä uusia reikiä. Vaikeaksi meni, mutta sain kuitenkin jonkun verran kalaa lukuun ottamatta aivan viimeistä 15 minuuttia, jonka aikana taisin saada enää 2 ahventa. Tuota ennen sain pienemmällä ketjupilkillä vielä parista reiästä noin 5 ahvenen putken, pitkän vaikeamman hetken jälkeen.

Kisa loppui, ja päällimmäinen tunne oli pettymys. Ahventa oli repussa arviolta kuutisen kiloa, ja tiesin ettei se tule riittämään mihinkään, niin huonosti kisa meni. Arvelin, että sellainen 8 kiloa olisi voinutkin jo olla ihan kärkipään tulos. Punnitusjonossa melko pian kuitenkin selvisi, että ei se kisa sitten ihan niin huonosti mennytkään. Porukan saaliit vaikuttivat kauttaaltaan olevan pienempiä kuin edellispäivän esikisassa. Käytäntö oli, että oman tuloksensa sai vilkaista, mutta tulokset pidettiin muuten salassa iltaan asti, jolloin on palkintojenjakotilaisuus. Hämmästyin, sillä kalaa oli kuitenkin enemmän kuin mitä arvioin, tarkalleen 7594g. Kävin heittämässä pilkkikamat bussin viereen, ja siirryin jonon taakse odottelemaan joukkuekavereiden tuloksia. Ensimmäiseksi Jorin tulos reilut 6kg...vaikutti hyvältä joukkuetulosten kannalta. Nousimme Jorin kanssa lumikasan päälle tähyilemään punnitusjonosta Samppaa. Hetken päästä huomattiin jonossa Samppa ja kädessä mukavan kokoinen kalapussi!!! JES! Ja itse asiassa selkeästi suurin pussi mitä lopulta koko jonossa näkyi, 8,5 kiloa. Ruotsalaisten saaliit olivat vähän kysymysmerkki, mutta kapteenistomme vakuutti, että olemme vahvoilla joukkueena ja muutenkin. Itse en uskaltanut luvata itselleni sijoitusta kuin väliltä 2-4...pessimisti ei pety. :)

Illalla ennakkospekulaatioissa todettiin Suomen olevan vahvoilla monessa sarjassa ja minullekin oltiin jo lykkäämässä hopeamitalia kouraan ennen illan tilaisuutta. Tuloksissa julkaistiin ensin joukkuetulokset ja sen jälkeen henkilökohtaiset 3 parasta. Kun oma nimi näkyi kakkosena oli se pakko uskoa, ensimmäinen henkilökohtainen mitali "isosta PM:stä" oli tosiasia. Näin ehkä pitkäaikaisin unelmani oli totta. Ja kiitos Sampalle, että vielä jatkossa saa tavoitella myös sitä itse henkilökohtaista mestaruutta. ;) Tärkeintä oli kuitenkin nyt pärjätä joukkueena. Suomalaisten ilmeet olivat muutenkin epäuskoisia, sillä niin ylivoimainen oli koko Suomen joukkueen panos. Kaikkiaan 8 eri sarjasta Suomi voitti peräti 6. Kokonaiskalamäärillä mitaten ero oli valtaisa.

Kokonaistulokset:

1. Suomi 98 597g

2. Ruotsi 72 056g

3. Norja 64 795g

Miesten sarjan tulokset:

1. Samppa Ylönen 8593g

2. Atte Mustalahti 7594g

3. Jonas Back 6676g (Ruotsi)

4. Magnus Riksfjord 6481g (Norja)

5. Jori Vihtalahti 6141g

6. Thomas Larsson 6095g

7. Steinar Schjager 5314g

8. Erik Södergårds 5279g

9. Hans Egil Hansen 3477g

Loput tulokset ja lisää kuvia ja juttua TÄSTÄ LINKISTÄ

Vielä muutamia kuvia reissusta:

Kisapäivän sääolot

Palkintojenjaon odottelua

Kisojen jälkeen taas paistoi aurinkokin

"Poika lähti kiertämään bussissa"

Kultakolmikko, yksi Suomen kuudesta

Menestysjoukkue kokonaisuudessaan

Ulkokuvaukset pidettiin jo torstaina, kun tulevien päivien sää oli tiedossa...
aurinkoa ennen ja jälkeen kisojen

Punaisella ympyröitynä omat pilkkimäni paikat ja vihreällä Sampan voittopaikka

Kiitos vielä kaikille reissuun osallistuneille ja erityiskiitos sponsoreille, jotka olivat matkaamme tukemassa:

Sälli Oy

Ellu-pilkit

Liikuttavan onnellinen Enonkoski

Ponsse

Js-matkat

Ariterm Service Oy

Eräluvat.fi

Tapsa-pilkit

Viitasaaren lukio

Kalasydän Oy

Esa Peltonen

Kuljetus Villman

Biomar Oy

Silmäsairaala Valo

SSAB Pulkkila

Varpuke Oy

Pohjoismaiden mestaruuskisojen esikisa 15.3. Storsjøen

 Tässä omaa raporttiani Norjan kisoista, aluksi esikisasta. Esikisajärvihän oli selvillä jo ennen Suomesta matkaan lähtöä. Sen verran kerkesin jo Suomen puolella tietoa paikasta kaivamaan, että järveltä oli pilkitty hiljattain n. 13,5kg kisatulos, ja muutenkin viime vuosina voittosaaliit ovat olleet 10kg molemmin puolin. Sen sijaan yli 10v sitten tuolla voittosaaliit olivat olleet vain luokkaa 3-5kg. Netistä löytyi Youtube-videoita, joissa järvestä saatiin jigillä melko hyvän kokoisia ahvenia ihan hyvinkin. Talvivideoita sen sijaan ei juuri löytynyt, mutta yhdellä videolla joku sai pari ahventa tapsipilkillä 4-5m vedestä. Näillä pohjatiedoilla järvestä lähdettiin reissuun...Ennen kisaa vielä kuulin, että edelliskisassa 2 vai 3vk sitten oli voittajalla ahventen keskipaino ollut 26 grammaa.

Esikisaan otin hyvin moninaisen vapa-arsenaalin mukaan: tapsipilkkejä, pelkkiä morreja, ketjupilkkejä ja värikoukkupilkkejä. Eksyipä repun vapataskuun myös yksi tasuri ja jigi.

Esikisassa oli 30min menoaika, 4h pilkkiaika ja 45min paluuaika. Vettä satoi vaihtelevalla voimakkuudella ja jään päällä oli vettä. Esikisalle en sinänsä arvoa juuri antanut, vaan tarkoitus oli kaivaa järvestä tietoja siltä varalta, että varsinainen kisa olisi samalla järvellä. Lähtörannassa oli havutus, joka meni lähellä olevaan pitkään saareen, ja saaren takana havutus jatkui saaren takana olevaan niemenkärkeen. Veikkaukseni tässä kohtaa oli, että seuraavan päivän kisa-alue olisi havutuksen toisella puolella. 

Päätinkin aloittaa kilpailun lähtörannan havuilta, jos se antaisi yhtään tietoa myös seuraavan päivän oletetusta alueesta. Muutamia reikiä pilkin, mutta havaintoja kaloista ei tullut. Päätin kävellä vajaan kilometrin päähän läheisille pikkusaarille, mihin jäikin jonkin verran kilpailijoita. Lähemmäs kun kävelin, huomasin että kaikki alueen pilkkijät saivat ahvenia. Itsekin aloin heti saamaan kalaa ketjupilkillä kun alueelle pääsin. Ahvenet olivat kohtuullisen kokoisia, noin 30-grammaisia keskipainolta. Kokeilin ketjupilkin jälkeen tapsia samoissa rei'issä kun syönti lakkasi, mutta sain korkeintaan 1-2 ahventa lisää/reikä, eivätkä nuo kalat edes ottaneet heti. Ekat kalat sain n. 2,5m vedestä, mutta nopeasti huomasin ahventa olevan myös matalammassa. Pilkin pari kolme reikää värikoukulla, saaden parhaasta reiästä n. 20 ahventa. Sen verran monta kalaa irtosi reiän reunaan, että vaihdoin hetken päästä takaisin ketjupilkkiin. 

Alueella oli tila aika vähissä, mutta sain jatkuvasti lyhyitä kalaputkia kun kairailin porukan reunaan. Olin ihan hyvässä kalatahdissa, vaikka tulikin otettua rennosti ja välineitä testailtua. Kala-alueen laajuus kiinnosti, ja päätin irtautua porukasta selvemmin ja kävin muutaman sadan metrin päässä koko ajan kairaillen. Koko tältä lenkiltä sain yhden ainoan ahvenen, vaikka tähtäilin reiät n. 2m veteen. Jossain kohtaa "luovutin" ja palasin takaisin kala-alueelleni. Samalla yksi norjalainen tuli jostain kauempaa ja käveli suoraan aikaisemman kala-alueeni viereen. Kello oli tuossa kohtaa noin 12 ja ahventa kasassa arviolta 3kg.

Vaihdoin pienempään silmäpilkkiin ja kokeilin kalaa yhä matalammasta. Sain monta hyvää 10-23 ahvenen reikää pieneltä alueelta, mutta kalan keskikoko pieneni. Perusahven oli 15-20g, mutta välillä sekaan tuli jokunen 50-70g ahven. Yllättävää oli, kuinka tiheästi reikiä sai tehdä kala-alueelle. Tuntui järkevältä tehdä reikiä jopa 2-3m välein ja silti lähes joka reiästä sai kalaputken. Ahvenet ottivat yleensä heti kun pilkin sai veteen. Yhdestä vanhasta reiästä sain yllätyksekseni myös 200g bonariahvenen alle metrin vedestä.

Kala-alue oli lopulta 2m välein täynnä reikää, ja jäljelle jäi oikeastaan kolme eri vaihtoehtoa: kiertää vanhoja reikiä, tehdä uusia vanhojen väleihin tai lähteä syvemmälle/eri paikkaan etsimään uutta paikkaa. Aluksi sovelsin kahta ensimmäistä vaihtoehtoa laihoin tuloksin, ja viimeisen 20min rei'itin vähän syvempää n. 3m vettä "puhtaita" alueita, saaden muutamia lyhyitä kalaputkia. Vaikutti siltä, että loppua kohden vaikeaksi meni muillakin.

Harjoituskisan saaliini reilut 7 kiloa riitti niinkin korkealle kuin yleisen sarjan 6. sijaan. Huomionarvoista oli se, kuinka vähän norjalaisia oli kisassa mukana. Yleisen sarjan kärkisijat menivät pääasiassa ruotsalaisille. Suomen joukkueen varakapteeni, veteraanisarjassa pilkkinyt Vesa Rahikkala pilkki kilpailun suurimman saaliin reilut 9 kiloa. Vesan saalis koostui keskipainolta hyvän kokoisista ahvenista ja ne nousivat morrilla norjalaisten vanhoja reikiä kiertelemällä 5-6m vedestä.

Miesten yleisen sarjan tulokset:

1 Jonas Back Forserum SFK 8686 (Ruotsin maajoukkue)

2 Erik Södergaards Borlange SFK 8132 (Ruotsin maajoukkue)

3 Thomas Ødegård Gjøvik& Toten 7752 

4 Christer Fossen Acerina 7622 

5 Tommy Gustavsen Raufjøringen 7618 

6 Atte Mustalahti Finland 7115 (Suomen maajoukkue)

7 Thomas Larsson Guldkroken 6693 (Ruotsin maajoukkue)

8 Dag Even Nygårdseter Raufjøringen 6541 

9 Magnus Riksfjord Pimpel Sør 6508  (Norjan maajoukkue)

10 Jim Bekken Raufjøringen 6294 

11 Ole Magne Berget Løiten Jff 6293 

12 Samppa Ylönen Finland 6242 (Suomen maajoukkue)

13 Stian Østvåg Acerina 5567 

14 Tom Erik Stømner Raufjøringen 5533 

15 Vojciech Olejarz Odal SFK 5296 

16 Tor Heine Østmo Odal SFK 5265 

17 Tero Kankaopàà Finland 5078 

18 Aasmund Sæther Gjøvik& Toten 4950 

19 Martin Espelid Eidsvoll Skog Jff 4923 

20 Hans Egil Hansen Agder Sportsfiskere 4912 (Norjan maajoukkue)

21 Markus Hansen Odal SFK 4856 

22 Johnny Kildalen Odal SFK 4742 

23 Jori Vihtalahti Finland 4537 (Suomen maajoukkue)

24 Ronny B. Pettersen Acerina 4312 

25 Steinar Schjager Oslo Sportsfiskere 4154 (Norjan maajoukkue)

26 Johan Axelsson SSFK 2284 

27 Kristian Ståhl Forshaga AFK 2113

Haastattelussa Pohjoismaiden mestari Samppa Ylönen

 Suomi jyräsi ylivoimaiseen voittoon Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Norjan Odalissa Storsjøen-järvellä. Kilpailut käytiin sankassa lumipyryssä ja tuulessa 16. maaliskuuta. Oma raporttini kisasta tulee myöhemmin, mutta tässä koko kilpailun suurimman saaliin pilkkineen Samppa Ylösen haastattelu!

Keskellä Pohjoismaiden mestari ja vieressä loput mitalistit

Harjoituskilpailu käytiin 15.3., joka oli lopulta sama järvi, mutta eri alue kuin varsinaisessa kisassa. Kerro harjoituskisasta, mitä havaintoja teit järvestä (kalasto, syvyydet, veden väri, olosuhteet ja välineet yms)?

- Harjoituskilpailussa kilpailijat jakaantuivat pääasiassa pienten saarien ja luotojen ympärille. Itse menin suunnilleen alueen puoliväliin, jonne suuntasi muutamia norjalaisia, joiden toimintaa oli tarkoitus tarkkailla. Kaloja kertyi n. 6,2kg ja sijoitus oli 12/27. Veden väri oli kirkasta ja jo toisesta avannosta sain kilpailun ensimmäiset ahvenet. Kalastin saaren päässä olevalla matalalla alueella n. 3 tuntia, ja ahvenia tuli lähes joka avannosta. Kuitenkin vain yhdestä reiästä tuli yli 10 ahvenen putki. Yleensä avannosta tuli 1-3 ahventa kokoluokassa 30-50g ja ne iskivät välittömästi kun pilkin sai pudotettua pohjaan. Kalastin syvyyksiä 2-5m kuitenkin siten, että yli 3,5m vedestä en saanut tärppiäkään - parhaan syvyyden ollessa noin 2,5m. 

-Viimeisellä tunnilla lähdin kokeilemaan löytyykö lähistöltä isompaa kalaa, saaden vain yhden n. 300g ahvenen. Ongin pääasiassa erilaisilla Saku-pilkeillä sekä vanhoilla, että uustuotannolla testaillen eri värejä niin pilkeissä kuin tapsimorreissakin. Muita testattuja yhdistelmiä olivat mm. 50mm Pöysti ja 40mm McLaren ketjulla, Saukko+, Nipan Prisma ja pari muuta nopeaa tapsipilkkiä. Lopulta tuntui, että kokokuparisen pilkin alla oleva kultapallo/keltaoranssi tapsimorri olisi antanut kaikista parhaiten kalaa, mutta myös kirkkailla pilkeillä tuli saalista saman värisellä tapsimorrilla.

Harjoituskisapäivän sää oli vesisateinen
(Kuva poimittu Ruotsin maajoukkueen Facebook-sivulta, linkki)

 

Selvisi, että kisajärvi on sama kuin harjoituskisassa, mutta alue oli pienempi. Mitä ajatuksia se herätti kisataktiikan suhteen?

- Päällimmäisenä oli helpotus, että vesistö oli sama. Pienemmästä kisa-alueesta johtuen arvelimme saalismäärän putoavan hieman pienemmäksi kuin esikisassa. Perjantain esikisan kaltaisia kalapaikkoja (matalikot/saarien rannat) oli lauantain kisa-alueessa vähemmän, ja arvelimme olevan tärkeätä käydä juuri nämä paikat läpi ensimmäisten pilkkijöiden joukossa.

Lähtöpaikka oli esikisassa ja PM-kisassa sama. Kuvassa vasemmalla rajattu pienempi PM-kisan alue. 
Kisan lähtö X:n kohdalta.

Kerro PM-kilpailun kulusta ja esim. taktiikasta ja käyttämästäsi välineistä? Oliko joukkueella yhteistä taktiikkaa?

- Koko Suomen joukkueen yhteisessä palaverissa kävimme läpi perjantain esikisan havainnot ja lopputulemana oli ajatus mennä onkimaan 30-50g ahvenia matalaan alle 3m veteen. Perjantaina hyviä tuloksia tuli niin tapsi, ketju kuin värikoukkupilkeilläkin sekä joitakin isompia ahvenia syvemmältä mormyskalla. (Esikisan suurin saalis Vesa Rahikkalalla morrilla 5-6m vedestä isommilla kaloilla).

- Miesten joukkueen kesken käytimme illan aikana monta tuntia tutkien useampia eri karttaohjelmia/pohjakarttoja sekä kahta eri satelliittikuvaa. Lopulta kilpailutaktiikaksi tuli lähteä lähdöstä vasemmalle, josta löysimme hyvännäköisiä luotoja sekä kivikoita. Tarkoitus oli myös seurata isäntämaa Norjan joukkueen paikkavalintoja.

- Aamulla kun kisan alkusiirtymä (30min) alkoi oli melkoinen yllätys, kun vasemmalle ei näyttänytkään suuntaavan yhtään norjalaista. Jäimme miesten joukkueen kesken seuraamaan lähtörannan edustalle, kuinka pilkkijät ryhmittyvät, ja lopulta löysimmekin itsemme aloittamasta kilpailua lähtörannasta katsottuna oikealle lahden pohjukasta. Seurasimme alueelle kahta norjalaista. 

- Kilpailun alussa ensimmäisen 45min aikana sain arviolta 700g ahvenia, mutta kalastus oli vaikeaa ja kalat yksittäisiä. Vieressä pilkkineet norjalaiset saivat rei'istä pidempiä kalaputkia itseeni verrattuna. Arviolta noin tunti kilpailun alusta Suomen kapteeni Harry Vinni tuli toista kertaa kilpailun aikana kysymään kuulumisia ja kertoi, että seuraavan niemen takana on kalapiste. Teimme välittömästi sinne noin 1,2km siirtymän Jorin (Vihtalahti) kanssa. Kyseisessä kohdassa oli hyvänkokoista kalaa pienellä alalla, mutta se oli nopeasti ongittu läpi 6-7 suomalaisen ja yhden ruotsalaisen pilkkijän voimin. 

- Tämän jälkeen muut joukkueen jäsenet lähtivät joko ulompana olevan luodon taakse tai jatkoivat rantaa oikealle. Vasemmalle rantaa katsottaessa oli näkyvissä laikkuja lumessa ja itse lähdin onkimaan niitä läpi. Siirryttyäni n. 100m eteenpäin löysinkin kalaa laikkujen ympäriltä/penkasta n. 3m vedestä, saaden jopa yhden pidemmän arviolta 30 kalan putken: seassa yksi 700-800g välille oleva ahven. Loppuajan kilpailusta pilkin rantaa eteenpäin saaden tasaisesti 30-50g ahvenia aina muutamia avannosta. Pilkkinä oli pääasiassa kokokuparinen Saku varustettuna kulta/kelta-oranssilla morrilla n. 5cm tapsissa. Syöttinä käytin eri värisiä kärpäsentoukkia surviaisilla höystettynä.

Tällä Saku-liukupilkillä pilkittiin PM-kultaa! Kuva: Samppa Ylönen

Kisan olosuhteet vaihtuivat esikisan vesisateesta/kahluukeleistä (jäällä paikoin 5-10cm vettä) varsinaisen kisan sankkaan lumipyryyn ja tuuliseen säähän. Vaikuttiko tämä taktiikkaasi tai paikkavalintoihisi jotenkin?

- Ei ollut suurta vaikutusta. Ajatuksena oli lähtökohtaisesti onkia tapsilla joka tapauksessa muutenkin, ja jos löytyisi hurjasti syövää kalaa niin sitten vaihtaa ketjuun. Pilkkien ja morrien väreissä oli kirkkaita ja tummia yhdistelmiä valmiina. Ehkä ainoastaan lumisateen tuomaa oli ajatus etsiä kalaa myös matalammasta alle 1m vedestä.

Kisan aikana satoi uutta lunta jäälle yli 5cm.

Suomi oli kisassa ylivoimainen. Mikä mielestäsi ratkaisi voiton sinulle/Suomelle?

- Vesistö sopi suomalaisille hyvin, koska ahvenia sai monenlaisilla pilkeillä, ja jokainen pääsi onkimaan omilla vahvuuksillaan. Myös kapteenitoiminta oli erittäin laadukasta ja toimi hyvin. Oma kokemukseni oli, että ahvenet tulivat reiästä heti avannon teon jälkeen ja avannolle oli turha jäädä pidemmäksi aikaa odottamaan uutta syöntipyrähdystä. Toisaalta muutama kilpailija sai myös kaloja pitkällä houkuttelulla ja osa sai myös hyvin kaloja vanhoista rei'istä matalasta vedestä. Kuitenkin aktiivinen työnteko palkitsi Suomen työteliästä joukkuetta. 

- Henkilökohtaiseen tulokseeni vaikutti se, että kilpailun puolivälissä löytynyt kala-alue oli laaja, joten siinä oli tilaa useammallekin pilkkijälle tehdä paljon reikiä. Valtava merkitys oli myös sillä, että Heinosen Jari kalasti kenties Norjan kirkkaimman tähden, Magnus Riksfjordin vieressä lähes koko päivän vieden häneltä tilaa ja tärkeitä kaloja. Ilman kyseistä "saman tontin ongintaa" olisi järjestys kärjessä ollut mitä suuremmalla todennäköisyydellä erilainen mitä se nyt oli.

Kuvaile Suomen joukkueen joukkuehenkeä ja kapteenistoa, sekä informaation kulkua kisan aikana?

- Joukkuehenki oli omien havaintojeni ja useamman kerran mukana joukkueissa olleiden kertomusten perusteella erittäin hyvä. Kapteenisto oli loistava ja ammattitaitoinen, Pohjoismaiden paras! Sopiva pilke silmäkulmassa koko ajan. Henkilökohtaisella tasolla sain sen informaation mitä tarvitsin, eli ohjauksen kohti kala-alueita, ja väliaikatietoina kuvauksen yleisestä syönnin tasosta eri alueilla - etenkin sen, että vasen reuna lähdöstä katsottuna oli ollut huono. Hieno esimerkki oli se, kun kapteenisto lähetti yksitellen kilpailijoita alueelle, josta löysin kalaa herättämättä muiden maiden kilpailijoiden mielenkiintoa äkillisellä yleisöryntäyksellä.

Mikä maaottelupilkissä oli merkittävin ero "tavallisiin viikonloppukisoihin" verrattuna?

- Kapteeniston toiminta/tiedonjako.

Milloin ja miten olet aloittanut kilpapilkinnän? Kauanko ja minkä verran olet kisannut?

- Kävin äitini mukana muutaman kilpailun ollessani n. 10v, mutta varsinaisesti kilpapilkintä alkoi vuonna 2003 liityttyäni Suonenjoen talvionkijoihin. Kilpailin tuolloin nuoret alle 18v sarjassa ja kilpailukausia kesti talvet 2003-2006, kunnes täysi-ikäisyyden myötä tuli muita mielenkiinnonkohteita, jotka menivät kilpapilkinnän ohi. Uudelleen kilpapilkintä alkoi pikkuhiljaa vuonna 2017 ajatuksena, että se tukisi kalan etsimisen yms. kautta kilpamormyskointia. Sen jälkeen harrastaminen on ollut enemmän ja vähemmän säännöllistä vaihtelevien elämäntilanteiden takia.

Kuvaile itseäsi kilpapilkkijänä (vahvuudet, heikkoudet, mitä välineitä hallitset)?

- Ongin oikeastaan vain tapsipilkillä, ketjulla vähän ja värikoukulla harjoittelumielessä. Mormuskointia olen harrastanut ja sen laskisin vahvuudeksi. Heikkoutena on kala-alueiden tunnistaminen/löytäminen ja vähäinen kokemus.

Mikä kilpapilkinnässä on parasta?

- Keskustelut samanhenkisten ihmisten ja joukkuekavereiden sekä muiden ihmisten kanssa kisojen pohtiminen ja suunnittelu. Nykyisin laitan ison painoarvon myös lajin tuomalle liikunnalle. Toki onnistumisen kokemukset antavat lisää virtaa myös arkeen.

Sinulla on kalastuksesta muutakin maajoukkue-edustusta perinteisen kilpapilkinnän lisäksi, kerro näistä? Mikä on lajien suurin ero ja tukevatko ne toisiaan jotenkin?

- Muut lajit ovat mormuskointi ja kilpaonginta. Suurimpana erona näissä toki, että kilpaonginta on sulan veden laji, jota voisi lyhyesti kutsua tekniseksi mato-onginnaksi, jossa saa käyttää muun muassa kelaonkea. Kilpaonginnassa ja mormuskoinnissa molemmissa kalastusalue on rajattu pieneksi suhteessa kilpapilkintään, ja niissä saa käyttää houkutusaineita/kalastetaan usein kylläisiä ja täyteen syötettyjä kaloja, johtuen kilpailua edeltävästä harjoittelujaksosta. 

- Kilpaonginnassa koko kilpailuaika ollaan rannalla arvotulla paikalla ja mormuskoinnissa arvotussa ruudussa, jonka koko vaihtelee kilpailijamäärän mukaan periaatteella n. 400m2/kilpailija. Morriruudussa saa varata avantoja lipuilla, joita on käytössä 2kpl/kilpailija. 

- Mormuskointi ja kilpapilkintä tukevat toisiaan jääkalastuksen muotoina osin kaluston, tekniikan ja kalan käyttäytymisen opettelun kannalta. Kilpaonginnan soveltaminen suoraan on hiukan haastavampaa. Siitä saatava suurin tuki talvilajeihin voisi olla kalan käyttäytymisen ja reagoimisen huomaamisen opettelu erilaisiin muutoksiin.

Onko PM-voiton jälkeen vielä suuria tavoitteita pilkinnässä? Kerro muista saavutuksistasi?

- Pilkinnässä tavoite ja toive olisi joku päivä olla saavuttaa joukkue-SM-mitali. Saavutukset ovat aika vähissä, seuraavana PM:n jälkeen ehkä nuorten alle 18v SM-pronssi vuodelta 2004 Luumäen Kivijärveltä.

Onko sinulla ideoita, miten saataisiin lisää nuoria pilkkikisoihin?

- Lajin esille tuominen lasten/nuorten keskuudessa sekä seura-aktiivien toiminta kerhotoiminnassa ja yhteiskyytien yms. järjestelyn kautta mahdollistaa kilpailuharrastuksen. Pahoin pelkään, että näillä ei lisää nuoria vielä saa houkuteltua mukaan. Ehkä yksi mahdollisuus olisi sallia nykyisin muodissa oleva luotain-pilkintä. Kilpailupuolelle voisi olla helpointa saada sellaisia lapsia/nuoria, jotka käyvät pilkillä jo muutenkin. Kilpailutoimintaa voisi esitellä esimerkiksi kouluissa.

Miten kausi tästä jatkuu?

- Pari pienempää kisaa etelässä ja haaveena olisi päästä lähtemään Kuusamon pilkkiviikolle.

Tässä vielä kilpailun kokonaistulokset miesten sarjan osalta:

1. Samppa Ylönen 8593g

2. Atte Mustalahti 7594g

3. Jonas Back (Ruotsi) 6676g

4. Magnus Riksfjord (Norja) 6481g

5. Jori Vihtalahti 6141g

6. Thomas Larsson (Ruotsi) 6095g

7. Steinar Schjager (Norja) 5314g

8. Erik Södergårds (Ruotsi) 5279g

9. Hans Egil Hansen (Norja) 3477g.

Loput tulokset löytyy esimerkiksi Tästä linkistä

Pyhäjärven kisa, Kierimo 17.2.

Pyhäjärven kisaan lähdöstä tein päätöksen flunssan vuoksi vasta kisa-aamuna. Aamulla olo tuntui kohtalaisen hyvältä, joten päätin lähteä kisaan. Sääennuste näytti tuulista nollakeliä, ja jäällä oli paikoin reilusti vettä, mutta paikoin myös jonkun verran lunta kuivemmilla paikoilla. Treenaamassa olin käynyt pikaisesti edellisenä viikonloppuna, tehden 5-10 reikää muutamalle eri alueelle. Tuolla otannalla parhaiten kalaa tuli Kierimosta eli hyvin läheltä kisan lähtöpaikkaa. Treenissä en tainnut saada kuin yhden tai kaksi yli 50g ahventa, jotka tulivat Ohralahdesta.

Aloitin kisan kohdasta, jossa viikkoa aiemmin sain parista reiästä peräkkäin hyvin kaloja. Nyt piteli hiljaista, ja lähdin kairailemaan kohti lähtörantaa. Aika moni näytti vetävän kalaa hyvää tahtia heti ekasta reiästä. Minulla päivän 3 ekaa reikää oli tyhjiä, neljännestä sain muutaman ahvenen ja viidennellä reiällä istuin noin tunnin saaden ehkä 7 kiloa ahventa. Peruskala oli 25-30-grammaista, ja silloin tällöin tuli sekaan isompi yksilö 50-200g. Tuon reiän jälkeen tein pari hutireikää ja parista reiästä sain lyhyen kalaputken. Sitten osui taas paremmin ja taas sain noin 7 kiloa ahventa samasta reiästä noin tunnissa. Kaikki ympärilläni pilkkivät näyttivät myös saavan pitkiä putkia samoista rei'istä. 

Reikä hyytyi siis noin 7 kilon jälkeen, ja tein noin 15m päähän seuraavan reiän. Sama homma, jälleen noin 7kg reikä. Kun tuo reikä alkoi hyytyä, oli repun astia aivan täynnä kalaa. Kippasin valtaosan kaloista pariin muovipussiin ja heiluttelin jonkun aikaa käsiä saadakseni lämpöä. Tein uuden reiän ja jatkoin pilkkimistä ja vilkaisin samalla kelloa: tunti kisa-aikaa jäljellä. Tuosta reiästä sain vielä 50-60 ahventa putkeen, mutta kalan koko pieneni koko ajan. Viimeisen tunnin aikana sain vielä tuon jälkeen yhden noin 50 ahvenen reiän, mutta muuten loppu oli vaikea. Yhtään yli 40g ahventa en enää viimeiseen tuntiin saanut. Olin myös koko kisan pilkkinyt ahvenet yhdellä vedolla ylös, mutta viimeisen 30min pilkin aivan pohjan tuntumasta, kun en oikein enää ylempää kaloja saanut.

Yksi tuollainen 7kg reikä kun olisi vielä viimeiselle tunnille osunut, olisi oma kisaennätys mennyt rikki ja ehkä samalla se 30 kilon rajapyykki. Mutta jäi jälleen seuraavaan kertaan! Joka tapauksessa oma kappalemääräennätys kisoissa meni varmasti rikki ja kisan voitto tuli. Tuossa 27 kilon saaliissa arvioisin olevan 950-1000 ahventa. Noin 2 kiloa seassa oli fileerattavan kokoisia, mutta loput 25 kiloa aika lailla samaa miljoonaveljeä 15-35 gramman väliltä. Kisan pilkin koemielessä 45mm mittaisella Kaj-pilkillä ketjun ja silmän kanssa, vaikka kaiketi tuokin pilkki on värikoukkupilkiksi suunniteltu. Mitään muuta pilkkiä en kisassa edes kokeillut. 

Kyllä sormet on kovilla näissä kisoissa. Mutta ehkä noihin sormenpäihin tulee pikkuhiljaa paksumpi iho ja kovettumat jos koko talven viikoittain 1000-2000 ahvenelta taittaa niskat. Teippaustakin kokeilin jo aiemmin Roineen kisaan, mutta eipä nuo teipit sormissa kauaa pysy kun kädet kastuvat. Ekan tunnin jälkeen taisin Roineen kisassa repiä viimeisetkin teipit irti. Kalantappotekniikasta sen verran, että kaikilta alle 150g ahvenilta taitan niskan vasemmalla kädellä, taittaen kalan niskan oikean jalan sisäreiteen. Kierimon kisassa muutaman kerran kävi niin, että kohmeisista käsistä ahven onnistui hyppäämään reppuun. Onneksi sieltä kuolleiden seasta oli helpohko löytää yksi pomppiva yksilö, jotta sai siltäkin hengen pois. 

Rajusti on kalaa Kierimon alueella. En muista käyneeni koskaan kisaa, jossa 25 kilolla on pilkitty nelossija, varsinkaan järvikisoista.

Kuvassa isoimmat ahveneni + viidenneksi sijoittuneen Pasin kaloja.

Tulokset:

naiset:

1. Pernu Heidi 11675g
2. Järvinen Marja 8870g
3. Tuppurainen Mirja 8210g
4. Kahilainen Irma 7730g
5. Rintamaa Margit 4315g
6. Rodziewicz Airi 2100g

veteraanit +65v:

1. Rämö Jari 19610g
2. Rantanen Väinö 17010g
3. Välkki Pekka 16330g
4. Järvinen Pertti 14280g
5. Piironen Pertti 14220g
6. Helin Matti 13815g
7. Ahlman Tapio 13330g
8. Murtokanta Antti 12520g
9. Huurre Arto 11795g
10. Kahilainen Rainer 11480g
11. Honkanen Veini 6680g
12. Lamminpää Heikki 4690g
13. Käpynen Antti 3915g
14. Sytelä Antti 3555g
15. Rintamaa Keijo 655g

miehet:

1. Mustalahti Atte 27240g
2. Lehtimäki Pasi 25740g
3. Rintamaa Pekka 25460g
4. Kankaanpää Tero 25400g
5. Tanner Pasi 22240g
6. Leppänen Ahti 17090g
7. Liikaoja Rami 17000g
8. Näppinen Jouko 14320g
9. Saarinen Niko 14010g
10. Aaltonen Valtteri 7290g 

suurin ahven ja suurin muu kala: Kahilainen Rainer ahven 345g ja kuha 510g 

ahventa yht:375,275kg

Roineen kisa Vedenottamontie 3.2. + treeni 27.1.

 Roineen kilpailussa olin aiemmin ollut mukana ehkäpä neljästi. Näistä kaksi ensimmäistä kertaa meni heikosti, mutta kaksi edellistä päättyi kakkossijaan. Tavoitteena tietysti tällä kertaa oli ykkössija, mutta tiedostin että voittaakseen Roineella täytyy kyllä kaiken mennä nappiin. 

Treenaamassa kävin viikkoa ennen kisaa. Ei ehkä optimaalista, mutta varmasti viikkoakin ennen kisaa saa enemmän tietoa kalapaikoista kuin että ei kävisi ollenkaan. Mutta ei ole tällaista viikko ennen kisaa treenaamista juuri koskaan ennen tullut edes kokeiltua.

Treenissä tuli esiin tavallaan positiivinen ongelma, sillä kalaa tuntui olevan lähes kaikkialla mihin reikiä teki. Alueella oli ollut kahta päivää aiemmin torstaikisat, ja varsinkin lähtörannan lähiympäristö oli sen johdosta varsin tiheästi rei'itetty. Tarkemmin rei'itettyjä kohtia en itse edes treenannut, vaan jatkoin matkaa siihen asti mihin reikärykelmät loppuivat. Löysin heti kaloja, mutta aluksi en kovin hyvin. Vettä tuossa oli sellaiset 2-2,5m. Noin sadan metrin päästä löytyi kohta, jossa sain 3 reiästä peräkkäin hyvin kalaa - potentiaalinen kalapaikka. Jatkoin rantaa eteenpäin, mutta yksittäisiä kaloja enempää en enää tuolta reunalta saanut. 

Otin noin 500m siirtymän ja löysin pitkältä pätkältä ahventa aivan rannan tuntumasta. Pari ensimmäistä reikää meni hutiin, mutta sen jälkeen kymmenkunta reikää peräkkäin antoi kaloja. Osa rei'istä hyvin ja osa huonommin. Vettä oli kolmisen metriä, mutta parhailla rei'illä sai kaloja nostella metrin siimalla. Kello alkoi olla jo aika paljon, sillä aloitinkin treenin vasta puoli 12 aikaan, kun odottelin että aamun kovempi pakkanen menee ohi. Päätin lähteä kiertelemään selkäpakkoja, ja kahdelta niistä sainkin hyvin kalaa, mutta kalat olivat vielä pienemmällä alueella kuin aikaisemmissa paikoissa. Loppupäivänä kävin vielä huomattavasti kauempana noin 3km päässä kisan lähtöpaikasta, ja sain sieltäkin hyvin ahventa kohtalaisen pituiselta 50-100m alueelta. Lähtörantaan palatessa jo aivan hämärässä klo 16.30 aikoihin sain vielä parista reiästä oikein hyvinkin ahventa. Näitä viimeisiä kohtia vaan ehdin sen verran vähän treenaamaan, että ne jäivät kisaan puhtaasti varapaikoiksi, vaikkakin vaikuttivat potentiaalisilta nuokin. Lähes kaikki treenikalat sain 2-4m vedestä, ja sitä syvemmässä vaikutti hyvin hiljaiselta. Ainoa mikä jäi enemmän mietityttämään oli se, että olisiko pitänyt vain koko treeni uhrata tuon matalamman alle 3m veden tutkimiseen...onhan se aina matalasta nopeampi nostaa kala ylös kuin syvästä.

Kisapäivä

Kisa-aika oli siis 9-14, puolen tunnin paluuajalla. Sääennuste näytti aika kovaa tuulta, mutta onneksi aamu oli kuitenkin varsin tyyni ja koko päivän lämpötila plussan puolella. Kisaan otin pelkästään silmäpilkit/ketjupilkit mukaan. Olin todella pitkään kahden vaiheilla, että aloitanko kisan selkäpakalta vai rannasta. Oikeastaan päätöksen tein vasta automatkalla kisaan, kun treenaamassa edellispäivänä ollut Pasi kertoi rannoista tulleen edelleen hyvin kalaa.

Juoksin tuon noin kilometrin alkusiirtymät aloituspaikalle. Alku nosti kuitenkin pienen tuskanhien pintaan. Taisi olla 3 ensimmäistä reikää tyhjiä, neljännestä yksi ahven. Se oli kuitenkin tyyntä myrskyn edellä, sillä tuon jälkeen oikeastaan taivas aukeni ja ahventa tuli aivan joka reiästä hyvin ehkäpä 6-7 reikää peräkkäin. Paras reikä antoi ehkä 200 ahventa, joista noin puolet nostelin metrin siimalla. Huonoimmatkin reiät antoivat tuosta reikärivistöstä yli 60 ahventa. Siihen asti kun sain yksin edetä tuota reunaa homma sujui, mutta sitten alkoi muita lipua alueelle ja kalantulo tyrehtyi. Kello ei ollut edes kahtatoista, ja ahventa oli kasassa jo 13-14 kiloa. Siltikin täytyy sanoa, että tuossa kun jokaisen kalan myös tappoi ja pilkin koko ajan siimasta vetämällä, tuli siimasotkuja jonkun verran ja pilkki oli monesti poikittain kun sen reikään heitin. Varmasti talvi - pari menee että tuo homma alkaa kunnolla rullaamaan siten, että kalojen tappaminen ei hidasta hommaa ollenkaan.

Joka tapauksessa tein vielä alueelle muutamia reikiä huonolla menestyksellä. Katsoin, että noin sadan metrin päässä Pekka alkoi saamaan kalaa hyvin, mutta en ängennyt enää samalle alueelle, sillä sielläkin oli jo muitakin. Päätin vaihtaa paikkaa noin puolen kilometrin päähän, josta sain treenissä muutamassa reiässä kalaa hyvin. 

Alku oli heikko, mutta sain sentään tyhjää paremmin kaloja. Sellaisia 8-20 ahvenen reikiä, mutta tahti ei ollut ollenkaan sellaista kuin kisassa aiemmin. Jatkoin rantaa eteenpäin, ja muutaman hutireiän jälkeen kuitenkin osui, ja sain samasta reiästä tasan sata ahventa, eli päivän toiseksi paras reikä. Jatkoin rantaa edelleen eteenpäin, mutta kalat olivat taas vähissä...palasin takaisin päin ja kokeilin tehdä vielä lisää reikiä tuon hyvän reiän lähelle, ja sainkin vielä kahdesta reiästä yhteensä noin 50 ahventa. Vilkaisu kelloon ja 10min aikaa jäljellä. Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt tuo loppu etsiä vain samaa rantaa eteenpäin uutta kalareikää, mutta jäin kokeilemaan koko viimeisen 10min tuota samaa pientä aluetta heikoin tuloksin. Varmasti alle 10 ahventa sain enää viimeiseen 10 minuuttiin.

Punnitukseen kävellessä hieman harmitti tuo heikommin mennyt jälkipuolisko kilpailusta. Toki se alku meni niin hyvin, että ei voi oikein olettaakaan saman jatkuvan viittä tuntia putkeen. Olin luottavainen, että saaliini riittää mitalisijoille saakka, mutta en niin luottavainen että se riittäisi voittoon saakka. Mutta tällä kertaa tuo kuitenkin riitti! Pilkin koko saaliini 18470g yhdellä ja ainoalla pilkillä eli Sepeteus 48mm ketjulla ja silmällä. Lopulta pilkin tuolla siimastavetovavalla koko kisan, vaikka etukäteen ajattelin kehiväni kalat. Koko kisa meni siihen tyyliin, että aluksi lähempää pohjaa ja parhailla re'illä sain hinattua parven joksikin aikaa kannen alle. Välillä joutui hakemaan sitä syvyyttä, mihin asti kalat pohjasta nousevat.

Tulokset: (kopioitu kilpakoukku.net foorumilta)

 naiset:

1. Saraketo Emilia 6460g
2. Kahilainen Irma 4720g
3. Mäkinen Sinikka 3355g
4. Tuppurainen Mirja 3000g
5. Mansikkamäki Sirpa 2410g

veteraanit +65v

1. Rantanen Väinö 15830g
2. Helin Matti 13340g
3. Välkki Pekka 13120g
4. Pesonen Matti 9790g
5. Käpynen Antti 6810g
6. Kuusinen Pekka 6230g
7. Honkanen Veini 6120g
8. Kahilainen Rainer 6030g
9. Huurre Arto 4750g
10. Sytelä Antti 1385g
11. Lamminpää Heikki 1180g
12. Santonen Matti 885g

miehet:

1. Mustalahti Atte 18470g
2. Takaniemi Pentti 17880g
3. Tanner Pasi 17780g
4. Rantala Juha 16860g
5. Hietakangas Aleksanteri 14960g
6. Sauren Mika 13500g
7. Saarinen Marko 10980g
8. Lehtimäki Pasi 9190g
9. Toiva Tomi 7000g
10. Latja Marko 2550g
11. Silfver Henrik ei punnitusta suurin ahven; Tanner Pasi 375g ja suurin muu kala: Tuppurainen Mirja särki 105g ahventa yht: 224520g