perjantai 30. maaliskuuta 2012

MJ-karsintaan valmistautumista

Huomenna on vuorossa maajoukkueen loppukarsinta Mikkelissä. Ehdottomasti yksi kauden kohokohdista näin etukäteen ajateltuna ja mitä tahansa siellä voi tapahtua. Järvi tunnetusti kerrotaan vasta paikan päällä, joten varustevalinnat tuottavat aina hieman päänvaivaa. Tapana on ollut ottaa vähintään 20 vapaa mukaan ja sitten järven syvyydet suurin piirtein tiedettyäni karsin puolet välineistä pois ennen kisan alkua. Yleensä kisa-alueet ovat olleet ainakin alle 4km mittaisia, välillä jopa alle 2km.

Tällä hetkellä näyttäisi, että mukaan lähtee kehittäviä morrivapoja noin 4kpl, tapsivapoja n. 4kpl, diagonaalimorrivapoja n. 4kpl, kehittäviä ketjupilkkivapoja n. 4kpl, diagonaalivapoja ketjupilkeille n. 4kpl ja varmaan pari tasurivapaa. Jokaisesta mukaan otettavasta välineestä tarkistan siiman kunnon ja uusin solmut ja tarkistan että kelat toimivat niin kuin pitääkin. Tietyistä vavoista pitää myös tietysti tarkistaa, että keloissa on tarpeeksi siimaa. Koukut tarkistan myös huolellisesti ja mukaan lähtee varmasti vain todella hyvällä koukulla varustettuja morreja ja koukkuja.

Kaikkeen täytyy varautua alle metrin syvyisistä ruskeavetisistä järvistä aina syviin ja kirkasvetisiin, joista voi joutua kalaa etsimään jopa yli 10 metristä. Jalkineistakaan ei osaa etukäteen sanoa kannattaako pitää saappaita vai lenkkareita jalassa joten otan molemmat matkaan. Jos sattuisi toista kertaa koskaan käymissäni loppukarsinnoissa se käymään, että takarajalle olisi yli 4km...Oletan, että tuolla on puolen tunnin siirtymäajat ja kilpailuaika 10-14, niin on mielestäni ennenkin ollut. Samaten pitää varautua kaikenlaisiin saalismääriin noin kilosta ylöspäin, joten herkimmät mukaan tulevat välineet ovat kyllä varsin ohutsiimaisia.

Yöksi luvataan Mikkeliin liki 10 astetta pakkasta, joten tuskin ainakaan loskaa jään päältä löytyy jos nuo lämpötilat toteutuvat. Aamullakin kisan alkaessa pitäisi olla vielä vähän pakkasen puolella. Päivällä menee hieman plussan puolelle ja auringon pitäisi paistaa koko kisan ajan. Ilmanpaineen puolesta kalan pitäisi huomenna olla syönnillään: pientä matalapainetta ja paine nousussa. Toki jos johonkin tosi vaikeaan rutakkoon vievät niin voi kilo olla kova sana kisassa.

Aikaisemmat loppukarsintanihan olivat muistaakseni 2011 Jääsjärvi, 2006 Kylliönjärvi, 2005 Paljojärvi, 2004 Palvajärvi ja 2003 Mallos. Joukkueeseen ekaa (nuorissa) kertaa päästyäni pidin karsintoihin tosiaan muutaman vuoden väliä, suurin syy siihen oli kyllä se että niin hyviä muita kisoja oli samoina päivinä. Hieman silti harmittaa kun en viimeisenä nuorten sarjan vuotena joukkueeseen pyrkinyt kun vahvoilla olisin varmasti ollut...

Mutta ei muuta kuin varusteita viilaamaan ja huomenna Mikkeliin.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kilpailuissa Kurjenjärvellä

Sunnuntaina tuli käytyä Virtojen Kurjenjärvellä ensi kertaa koskaan kisassa ja samalla ensi kertaa koskaan pilkillä kyseissä paikassa. Odotukset olivat kisan suhteen ristiriitaiset, sillä olin sellaisessa käsityksessä, että tuolla on voittosaaliit viime vuosina vaihdelleet suuresti noin 3 kilosta jopa 14 kiloon. Arvelin, että todennäköisesti tuolla nyt tulisi olemaan jotain 6-8kg saaliita.

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan suurin osa porukasta näytti olevan heti aamusta aika epätoivoisia kun kaloja ei näkynyt eikä kuulunut. Itse sain heti ensimmäisestä reiästä yhden ahvenen, mutta seuraavaa sai odottaa sietämättömän kauan, noin puoli tuntia. Ottipaikkoja oli tutut koittaneet jakaa ennen kisaa ja eräiden pintakivien tuntumasta aloitin, mutta siitä ei sen yhden ahvenen lisäksi toista tullut.

Siirryin seuraavalle alueelle, mutta sieltäkään ei tuntunut ahventa nousevan. Pari pilkkijää siellä kuitenkin niin hyvin tuntui viihtyvän, että ajattelin heidän ainakin jotain saaneen ja lähdin sinne päin kairailemaan. Muutamasta reiästä sain morrilla ja pystyllä joitakin pieniä ahvenia, kunnes päätin kokeilla tasapainolla. Ja kas kummaa kun heti 3kpl 100g+ ahvenia peräkkäin, mutta sitten oli taas hiljaista. Sen verran tuli tuossa kuitenkin heti luottoa tasuriin, että sillä tuli aloitettua jokainen reikä siitä lähtien, välillä tarkistin morrilla mutta se ei juuri tulosta tuottanut vaan ahvenet jotka olivat tullakseen tuntuivat kyllä ottavan tasuriin ihan hyvin. Määrää olisi vain saanut olla huomattavasti enemmän, sillä kisan ekan tunnin jälkeen yli 2 ahvenen reikiä en löytänyt ensimmäistäkään.

Isä tuli ekan tunnin jälkeen myös samalle alueelle ja morritteli kalaa enemmän kuin mitä minä sain. Kuvittelin, että kyllä porukalla olisi 5 kilon saaliita ainakin ollut kun kalat kuitenkin tuntuivat ihan hyvin syövän jos kohdalle osui. Mutta ei vaan yleisen sarjan voittajallakin oli kalaa vain alle 3 kiloa. Isä pääsi tiukassa kisassa yleisen kolmanneksi ja itse jäin niukasti palkinnoilta vajaan 2,2kg:n saaliilla. Sijoitus mitä ilmeisemmin kuudes tai seitsemäs. Vetereraanisarjassa kuitenkin yksi oli selvästi yli muiden. Hieman jäi silti harmittamaan yksi todella iso kala, mitä todennäköisemmin ahven joka repeytyi irti pystypilkin koukusta ekan tunnin aikana. Myös viimeinen puoli tuntia meni itsellä täysin huruksi, ei ensimmäistäkään ahventa enää. Tuli reijitettyä täysin puhtaille alueille ja ongittujen lähelle ja ongittua uudestaan kalaa antaneitä reikiä, mutta ei sitten yhtikäs mitään. Vaikea järvi ei voi muuta sanoa.

Syvyyksistä olin kuullut, että puolesta metristä tulee vain yksittäisiä, mutta täytyy sanoa että en juurikaan sen syvempää järvestä löytänyt. Mutta yksittäisiähän nuo olivat. ;)

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kaikulan pilkkikisat

Pilkkikilpailut Pyhäjärven Kaikulassa 24.3 klo 9-14 + 0,5h

Viime vuonna kyseinen kisa jäi väliin maajoukkueen loppukarsinnan takia, mutta nyt tuli lähdettyä kun ei tärkeämpää osunut samalle päivälle.

Päätin hyvissä ajoin että missään tapauksessa en treenaamassa käy kyseiseen kisaan, kahdesti olen sen tuolla viimeksi tehnyt ja lopputulokset olivat heikkoja (n. 10. sija molemmilla kerroilla).

Päätin myös hyvissä ajoin sen, että tulen pilkkimään koko kisan Pajulahdessa alle 3 metrin syvyydessä ketjupilkillä ja silmällä, tulee kalaa sitten tai ei. Viimeksi tuolla tuli pilkittyä kovin syvässä 4-6m eikä siitä oikein mitään tullut.

Kisa oli myös ensimmäinen kisa Pyhäjärvellä koskaan missä pilkin siimasta vetämällä, oikeastaan tänä talvena on vasta tullut "kunnolla" harjoiteltua sitä. Tavoitteena oli siis onkia koko päivä siten, että yhdellä vedolla saa vedettyä kalan ylös.

Ihan täysin tuo tavoite ei kyllä täyttynyt, mutta suurimmaksi osaksi kylläkin. Viitisenkymmentä reikää tuli kairattua Pajulahdelle, kaikki alle 3m veteen paitsi muutama ensimmäinen mitkä lipsahtivat syvään jyrkän rannan vuoksi. Ihan lähelle kiviä kairasin ensimmäisenkin reiän mutta vettä oli yli 4m. Reiät pyrin hylkäämään välittömästi jos ahventa ei tullut siten että ne sai yhdellä vedolla ylös.

Heti ensimmäisestä alle 3 metriin osuneesta reiästä alkoi pientä ahventa nousta, mutta se lakkasi hyvin nopeasti. Noin 5kpl vastaavia, noin 300-500g reikiä alueelta löytyi ja sitten hiljeni täysin. Pari pilkkijää heilutteli käsiään vähän matkan päässä sen näköisenä, että menin kokeilemaan olisiko siellä kalaa vielä minullekkin ja ensimmäinen reikä alle 20m päähän heistä tuotti heti tulosta päivän parhaan reiän muodossa. Tästä reiästä taisi noin kolme kiloa tulla ahventa kaikkineensa. Muita yli kilon reikiä ei tainnut ollakkaan tällä alueella, mutta sellaista 300-700g tuli hyvin monesta reiästä.

Kun kalaa antava alue alkoi olla täynnä reikää, häivyin alueelta mikä oli ehkäpä virhe mikä maksoi voiton tänään. Eipä löytynyt enää kunnon paikkaa tästä siirtymisen jälkeen. Aivan Pajulahden toisesta päästä mistä aloitin löysin reiän mistä kilon verran sain ahventa, mutta ympärillä oli melkoisen tyhjää. Lähdin kairailemaan takaisin päin tuloksetta ja pilkkiaikaa oli puolisen tuntia jäljellä. Päätin juosta takaisin aamupäivän reijille jos sieltä vielä sattuisi ahventa tulemaan kun alue oli jo toista tuntia rauhoittunut. Yhdestä reiästä sain lupauksia herättävästi noin 30 ahventa, mutta lähellekkään vastaavaa ei alueelta löytynyt vaikka lisääkin vielä reijitin.

Aivan viimeiseksi 5-10 minuutiksi menin vielä aamun ekoille kalaa antaneille reijille ja yhdestä niistä lopulta alkoi ahventa nousta. Noin 15kpl ehdin nostella ennen ajan päättymistä ja aivan täysi syönti oli päällä.

Ahven oli tänään todella pientä, keskipaino ei varmasti ylittänyt 15g. Pari 100g sattumakalaa eksyi sekaan mutta ne eivät paljoa tuohon vielä vaikuta. Ahventa oli siis yhteensä noin 700kpl, ehkäpä enemmänkin. Painoa näille kertyi 9485g, mikä riitti kakkossijaan voittajalle selvästi yli kilolla häviten. Taakse päin oli myös kilon verran eroa kisan kolmoseen ja neloseen melkein saman verran.

Jos oikein muistan niin veteraanisarjan voittajalla oli kalamäärä samaa luokkaa kuin yleisen viidennellä, joten tällä kertaa yleisessä selvästi kovimmat saaliit.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

SM-pilkki 2012


11.3.2012 oli sitten se suuri päivä. Päivä jolloin piti puolustaa viime vuoden Suomen mestaruutta.

Jäälle päästettiin arviolta 47 minuuttia ennen kisan alkua, joten kiire ei ollut paikkaani johon oli matkaa noin 5,6km. Melko hidasta vauhtia lähdin liikkeelle ja kiristin hieman loppua kohden ja olin noin 5 minuuttia ennen perillä kun sai alkaa pilkkimään. Odotukset hieman kasvoivat, sillä vain pari pilkkijää tuli samalla alueelle vähän ennen lähtölaukausta.

Alku olikin sitten suuri pettymys, sillä heti pari ekaa reikää oli täysin tyhjiä. Eikä seuraavistakaan noussut ahvenia kehuttavasti, taisi olla 3 ahventa parhaasta reiästä. Porukkaa tuli nihkeästä kalantulosta huolimatta alueelle lisää ja hetken päästä siinä oli jo kymmenkunta henkeä. Reijittelin aluetta niin kauan kuin torstain kala-aluetta oli jäljellä. Parhaasta reiästä tuli ainoastaan 5 ahventa ja kisa alkoi olla sitä myöten selvä ja alkoi onkiminen jämäsijoista.

Ekan tunnin jälkeen juoksin kakkospaikkaan Vohloistenlahden suulle ja siellä oli ainakin 50 pilkkijää yhdessä rykelmässä. Se siitäkin paikasta. Menin porukan toiselle puolelle missä oli vielä hiema tilaa kairata ja sainkin heti kymmenkunta ahventa kun osuin vähänkin sopivaan syvyyteen. Vaan eipä ollut enää tilaa etsiä toista yhtä hyvää reikää kun heti minut piiritettiin. Juoksin vielä hiema kauemmaksi ja sain kohtalaisia n. 5 ahvenen reikiä. Kala-alue tuntui loppuvan ja menin takaisin niille paikkeille mistä aloitin.

Vikan 2 tuntia melkeinpä menin kahta vanhaa reikää edes takaisin ja kalantulo oli ehkä parasta koko päivänä, mutta erittäin heikkoa silti! Parhaimmillaan taisi tulla 7 ahventa peräjälkeen. Yksi yli 100g ahvenkin osui sekaan.

Tulipa sitten nyhjättyä vikat 2 tuntia kun tuntui ettei ole mitään enää tehtävissä tuolla alueella.

Sen verran hyvin monet tuntuivat tuosta kalaa vetävän että varmaa niillä joilla heti aamulla osui reiät kohdalleen oli saaliit jopa yli viittä kiloa. En olisi uskonut ikinä että tuostakaan olisi sellaisia määriä voinut saada - treenien perusteella. Varsinkaan tuollaisesta väkimäärästä.

Hämmästys vain kasvoi punnitusjonossa kun yhä isompia pusseja n. 8 kg asti alkoi ilmestyä. Oma saalis jäi 3,1 kiloon ja sijoitus 174. Hämmästys vain koveni kun Eero kertoi kisassa olevan monia yli kympin pusseja ja ne oli tulleet vieläpä Liikkiöstä, mistä ei kovin ihmeellisesti kalaa saatu. Eerolla oli itsellään juuri 3 kiloa täyteen. Aivan käsittämätön syönnin muutos. Eipä vaan tuollaista muutosta ollut siellä mihin itse kisassa menin. Eikä Eeron paikassakaan mikä oli lähellä omaani mutta syvemmässä. Vaan väärä ratkaisu tuli tehtyä kun kuitenkin Liikkiön ison ahvenen potentiaali oli harvinaisen hyvin tiedossa.

Ei onnistunut kuitenkaan Juuso vaikka Liikkiöön hänet ohjasin paikalle mistä tuli ainakin kisan kolmonen ja nelonen noin 11kg saaliilla. Kuitenkin puoli kiloa enemmän kuin minulla. Isäkin sai lähemmäs 5kg Lylyistenlahden suulta vaikka alue tuntui varsin hiljaiselta perjantaina, ihan yhtä käsittämättömän tuntuista. Myös Hirmuholmasta tuli monia 5kg+ pusseja johon porukkaa ohjasin.

Onpahan todettava taas kerran että ei se treenaaminenkaan aina auta yhtään mitään. Melko 100% varmuudella olisin Liikkiöön painellut ilman treenejä ja tuloskin olisi voinut olla ihan toista luokkaa. Ei tätä lajia vaan tunnu koskaan oppivan ja hyvä ehkä niin. Monet enemmänkin treenanneet jäivät vieläkin heikompiin sijoituksiin kun eivät arvanneet että syönti paranee.

Keskiviikosta perjantaihin ainakin syönti joka päivä vaan huononi, arvelin sen johtuvan pääasiassa pilkkijöiden kasvaneesta määrästä ja ylös otetuista kaloista. Ilmanpaine laski lauantaiksi ja sunnuntaina se oli kyllä aika optimaalisissa lukemissa, mutta noin hakatulla alueella ei olisi tätä siltikään ikinä uskonut. Kalaa on täytynyt olla Liikkiössä hyvin kun kuuleman mukaan sinne noin 70 henkeä paineli.

Tässä vielä kisan tulokset.

Oma piiri pärjäsi hienosti, kun yleisessä kolme viiden sakissa ja moni muukin pärjäsi hyvin. Samat kolme olivat kaikki Hämeen PM-pilkissäkin neljän joukossa. Hämeeseen taisi tulla yksi kulta, yksi hopea ja yksi pronssi.

Tässä vielä Lohjan Kalaseuran tekemä youtube-video



...Sekä erään jäällä kulkeneen paikallisen ei-kilpapilkkijän video


SM-ennakkotunnelmat

Treenit eivät todellakaan paljoa luvanneet, ja taktiikan kisan laadin niin että nelisen kiloa kalaa saisin. Uskoin vahvasti sen riittävän korkealle, niin monelta kuulin juttua että kalaa ei sitten tule millään. Isä sai kahden muun meidän seuralaisen kanssa perjatain treenissä yhteensä reilut 10 ahventa. 2 ahvenen saajia oli perjantain treenissä varmasti monta. Välillä pyörittelin mielessä että ehkä 4,6kg voisi olla kisan suurin saalis, mutta samalla arvelin että kai aina joku saa isompaa ahventa sen yli 5 kiloa, mahdollisesti syvästä vedestä.

Aloin ihmettelemään Eero kanssa että onko meidän paikat oikeasti näin hyviä, kun kuitenkin perjantainakin sain toistasataa ahventa. Odotukset oli tavallaan korkealla mutta tavallaan taas ei sillä ei omatkaan paikat kovin hyviltä tuntuneet.

Pitkään mietin lähdenkö kisassa Liikkiöön vai lähelle eteläpuolen havutusta, mistä torstaina tuli hyvin kalaa. Lopulta päätin mennä eteläpuolelle ja neuvoin Ruohosen Juuson Liikkiöön kertoen missä perjantaina oli kaloja. Samoin Eero neuvoi isällensä Liikkiön paikat. Itse annoin isälleni vaihtoehdoiksi Hirmuholman ja Lylyistenlahden suun. Lylyistenlahden hän sitten valitsi ja sitä vähän suosittelinkin ehkä enemmän. Ruthin Villelle myös lauantaina linkkasin reikiä mistä perjantaina joitakin kaloja tuli, Vivamon suunnalta ne yksittäiset reiät.

Aamulla viel Koivulan Juhalle näytin Hirmuholman paikat ja Eero oli tehnyt saman monelle muulle joten siellä varmasti riitti porukkaa kisassa.

SM-treeni: perjantai

Perjantaina olikin paljon tehtävissä, sillä kunnon paikkaa ei ollut vieläkään löytynyt. Aloitimme Paloniemen lahtivesistä ja siellä tulikin varmaan puolet päivästä käytettyä aikaa. Hirmuholman kohdilta löytyi selvästi parhaiten, parhaasta reiästä otin 20 ahventa ihan peräkkäin. Sen verran paljon siinä porukkaa pyöri, että aika pian kuitenkin tein ratkaisun että en siihen tulisi kisassa menemään. Ruolahden suulta sain myös 16 ahventa. Muuten alueelta tuli vain yksittäisiä ahvenia.

Eerokin lopulta kävi Hirmuholman kohdilla ja sai myös parikymmentä ahventa yhdestä reiästä. Muuten ei hänkään saanut koko alueelta kuin yksittäisiä. Sen verran epätoivoiseksi jo veti että jopa Junko-nimisen saaren eteläreuna reijitettiin vaikka ei yhtään kalapaikalta näyttänyt. Molemmat saatiin ekoista reijistä 1 ahven mieheen jonka jälkeen tyhjää. Lylyistenlahden suu teki mieli tarkistaa, muttei viittitty mennä ottipaikoille pilkkiin kun lähettyvillä oli pilkkijöitä tyhjää pyytämässä. Päätettiin käydä Liikkiössä, kun aikaa oli ihan hyvin vielä. Muutama reikä tehtiin matkan varrelle tuloksetta.

Liikkiön rantaan parin metrin veteen kairasin ekan reiän ja aivan peräkkäin 3kpl 35g ahvenia ylös ja jätin reiän kesken. Vierestä sain vielä parista reiästä nopeaan tahtiin ahvenia, mutta sitten olikin aivan tyhjää kun aloin kiertää Liikkiön saarta. Melkein koko saaren kiersin ja Eero sanoi saaneensa Liikkiön lähdön puolelta 4 reiästä ihan hyvin ahvenia. Käytiin vielä Liikkikön takana havutuksen lähellä sekä Liikkiön ja rannan välissä mutta ei yhtäkään ahventa. Nopeasti koitin alueelta vielä mistä Eero kaloja sai, mutta en saanut kuin yksittäisiä.

Kairailtiin takaisin Paloniemen suuntaan 3-4m vettä, mutta kaloja ei enää näkynyt. Ekan niemennokan kohdalta löydettiin pieni pakka ja pakan päältä Eero sai kymmenkunta ahventa, itse sain maksimissaan kahta ahventa reiästä siitä läheltä.

Tämän jälkeen käytiin pari sataa metriä lähempänä Tiirankaria, mistä keskiviikkona sain ne pari hyvää reikää. Tein viitisentoista reikää tälle alueelle saaden vain 2 ahventa. Kello alkoi olla sen verran että käytiin nyt vielä lopuksi Lylyistenlahden suulla, taisin saada 11 ahventa ja Eero jotain 5. Kalaa oli kyllä siinä missä ennenki mutta muuten ei kyllä kalantulo vakuuttanut, joten päätin olla menemättä kisassa tällekkin alueelle.

Treenisaaliit:
Minä 2,75kg, Eero 1,95kg


SM-treeni: torstai

Tämän päivän tarkoituksea oli kartoittaa eteläpuolen takarajan alueet, varsinkin kiehtoi josko sieltä jostain 50-100cm vedestä löytyisi hyvin ahventa. Ekat reiät tehtiin aivan takahavutukselle ja Eero sai heti ekasta reiästä pari ahventa. Itse aloitin rannemmasta tuloksetta. Syvempään siirryin niin sain 5 ahventa samasta reiästä ja jätin reiän kesken.

Tältä alueelta saatiin vielä yksittäisiä kaloja 1-2 ahventa reiästä korkeintaan eli ei kovin kehuttavaa. Sohvasaarta kohti reijitettiin matalia alueita täysi tuloksetta, kunnes saavuimme kohtaan missä kartalla lukee Louhikko. Siinä oli pari henkeä pilkillä jotka nostelivat ahvenia ylös vähän väliä. Muutama kymmenen metriä ennen heitä sain heti parista reiästä todella nopeaan tahtiin muutaman ahvenen ja kalaa tuntui olevan hyvin. Syvemmästä tai matalemmasta ei tuntunut tulevan kuin yksittäisiä ja kalat tuntuivat olevan aika tarkkaan 1,5m syvyydessä jään paksuus mukaan lukien syvyyteen. Ruissaarta pitkin sitten käytiin takahavutuksella länsipuolella ja reijitettiin sieltä takaisin päin - ei ensimmäistäkään ahventa. Sohvasaaren edusta aika lailla skipattiin tutkimusalueesta ja alettiin taas pilkkiä tuosta lähettyviltä missä lukee Saarikko. Ei saatu matalasta eikä edes 3 metristä siitä mitään, mutta vähän selemmällä oli porukka joka veti kaloja "jatkuvasti" ylös. Joukossa isompiakin yli 100g jopa. Käytiin pikaisesti siinä ja joka reiästä tuli enempi vähempi kalaa. Sen jälkeen kohti itää reijitettiin 0,5-4m vettä ja kalat olivat erittäin satunnaisia.

Siirryttiin Vohloistenlahdelle, Eero meni rantoihin ja minä keskemmälle. Löysin 2-4m penkasta todella hyvin ahventa yhdeltä kohtaa, mutta se oli aivan täynnä reikiä eli moni varmasti tiesi paikan kalaiseksi. Eero ei matalammasta saanut kuin joitakin 5-20g ahvenia. Seuraavat reiät tehtiin muutama sata metriä ennen Vivamon uimarantaa ja heti ekalta alueelta sain kymmenkunta ahventa, Eero ei yhtään. Sitä lahtea sitten reijitettiin uimarantaan asti ja yhden hyvän reiän sain siltä väliltä. Muuten ei sitten tullutkaan mitään eikä Eero saanut mitään.

Seuraavaksi reijitykseen Lahokallion ja Hiljainenniemen välinen lahti. Eero reijitti taas rannassa ja itse vähän ulompana 3-5m vettä. Yhdestä reiästä sain 4 ahventa peräjälkeen mitkä jäivät ainoiksi tältä lahdelta.

Vähän Lahokallion jälkeen oli kaislikkoa mistä sain vähän toistakymmentä pientä ahventa. Eero reijitti tällä kertaa ulompana eikä saanut mitään.

Siirryttiin Multaanpään eteläpuolelle, missä karttaan merkattu matalikko. Vaan eipä löydettykään sitä. Eero sai kyllä siitä alueelta silti 220g ahvenen, joka oli koko 3 päivän treenisession selvästi isoin. Käväistiin vielä Helperin ja Liessaaren välissä sekä Liessaaren päästä työntyvällä niemekkeellä. Molemmista taisin saada 1 ahvenen.

Mulla tältä päivältä 2,5kg ahventa, Eerolla 1,35kg.

SM-treeni: keskiviikko

Keskiviikkona se alkoi, tutustuminen SM-kisajärveen, Lohjanjärveen, jolla en ollut koskaan käynyt. Aluksi kairailtiin Eerikäisen Eeron kanssa kaikki selkäpakat läpi. Päätettiin, että Eero pilkkii ketjulla ja minä morrilla. Kalaa tuli erittäin nihkeästi ja vain yhdestä reiästä taisi Eero saada yli 5 ahventa, itse taisin saada 2 ahventa parhaasta reiästä.

Pakkojen jälkeen oli tarkoitus tutkia Lylyistenlahti kokonaan suulta pohjukkaan asti. Heti lahden suulla olevan kaislikkomättään vierestä Eero sai ahvenia monesta reiästä peräkkäin. Itse reijitin kaislikosta syvänteen päähän päin, jossa oli noin kolme metriä syvää. Pari ekaa reikää oli tyhjiä, mutta jo kolmannesta alkoi ahventa iskeä koko ajan. Kokeilin kaikki välineet ketjusta ja tapsista morriin ja tasapainoonkin ja kaikki tuntui kelpaavan. Tasurilla sain jopa välivedestä 100g ahvenen. Sitten hipsin syvemmälle lahteen kairailemaan.

Ei löytynyt koko lahdesta ensimmäistäkään ahventa vaan paljastui, että kaikki kalat ovat lahden suulla eri syvyyksissä 0,5-3m vedessä. Lopuksi ennen lahdesta poistumista kokeiltiin Eeron kanssa vielä kaislikkopuskan sisästäkin alle metrin vedestä ja sieltäkin tuli heti ahvenia ja isoin oli noin 100g.

2-4m vettä kairailtiin seuraavaksi tavoitteena päästä Liikkiöön asti. Ekat hyvät reiät osui jo vähän ennen Tiirankaria, parhaasta nostelin päälle 20 ahventa ja jätin siihen. Pari samanlaista reikää osui Tiirankarin toiselle puolellekkin, toinen mulle toinen Eerolle. Muutama sata metriä tästä kohti Liikkiötä löysin pari todella hyvää reikää noin 3 metrin vedestä, mutta ympäriltä ei tullut yhtikäs mitään. Eero reijitti alueen ohi hieman kauempana selällä saamatta mitään.

Seuraavaksi käytiin ennen Liikkiötä olevalla alle 6 metrin pakalla. Molemmat tehtiin pari kolme reikää ilman kalahavaintoja. Seuraavaksi muutama reikä Liikkiön takana olevalle pakalle johon kartalla merkitty 4,9m matalin kohta. Eipä saatu nykäystäkään sieltäkään. Seuraavaksi takahavutuksien alueet käytiin kattavasti läpi, molemmille taisi tulla yksi pikkuahven. Tämän jälkeen Eero reijitti vähän Liikkiön pohjoispuolta, itse reijitin Liikkiön läheisen pohjoisrannan koko matkalta noin metrin syvyyttä pommittaen. Yhdessä kohtaa oli vähän kaislikkoa niin kairasin siihen reunaan. Vettä oli jään alla vain 20-30cm. Pari nypäytystä ja mitä? Oliko se nyppy? Hetken päästä ylös päivän isoin ahven 120g. Perään vielä yksi pieneni ja yksi tärppi. Sitten lakkasi. Useita reikiä tein lähialueelle ja ainoa tärppi oli pilkin jääminen pohjaan kiinni. Sen verran matalaa oli että työnsin käden avantoon ja irrotin pohjasta.

Tämän alueen jälkeen oli pieni väli ilman kaislikkoa kunnes sitä taas tuli lisää. Sieltä taidettiin Eeron kanssa saada yksi ahven mieheen.

Kello alkoi olla sen verran että alettiin lähteä takaisin kohti Paloniemeä, johon auto jätettiin. Matkalta reijitin vähän sitä aluetta mistä olin 2 reiästä peräkkäin saanut hyvin ahventa, mutta enpä saanut enää nyppyäkään.

Treenisaaliit: minä 3,6kg, Eero 1,93kg

tiistai 6. maaliskuuta 2012

PM-pilkissä

Toissapäivänä olin siis Hämeen piirinmestaruuskisoissa, Toijalassa Vanajavedellä. Nyt viitsii niistä kirjoittaa kun saatiin tuloksetkin.

Kyseisellä vesialueella en ollut pilkkinyt koskaan ennen kisaa edeltäviä treenikertoja.
Treeneistä sanon sen verran että tuli käytyä vähän siellä sun täällä, mutta torstaina tein jo päätöksen että aloitan pohjoisrannalta läheltä takarajaa, sillä siellä tuntui olevan pienellä alueella suht paljon isoa ahventa. Treenipäivistä lauantai meni melkeinpä sitä tarkkaillessa että meneekö joku onkimaan/hakkaamaan paikkani tyhjäksi - ei mennyt. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi saanut mennäkin sillä menin tälle paikalle kisassa heti alkajaisiksi eikä isoja enää löytynytkään. Vajaan tunnin verran tuhrasin aikaa saaden 250g ja 150g ahvenet sekä noin kilon verran pieniä - ei hyvä. Koitin ketjupilkillä, tapsilla ja morrilla, mutta eipä ollut paljoa eroa pyytävyydessä vaan kaikki antoivat pientä.

Sitten juoksujalkaa melkein 2km siirtymä toiseen paikkaan, paikkaan jossa varmuudella oli hyvin 15g ahventa. Heti ekasta reiästä aloin kiskoa metrin siimalla pikkuahventa (pikkupysty silmäsyötillä) ja sama toistui monella muullakin reiällä. Hieman alle kympin kerkesin siihen 3 tuntiin nostella mitä aikaa jäi ja ehdin vielä kisan viidenneksi. Toisella taktiikalla olisi kyllä hopea vähintään ollut varma mutta eipä mahda mitään. En olisi vain millään uskonut etukäteen että 12kg:llä olisi niin korkealla, sen verran hyvin tuntui niin monessa paikassa kalaa olevan ja isojakin tuli sekaan. Eipä vaan tainnut isompi ahven syödä kisapäivänä alkuunkaan niin hyvin kuin treeneissä.

Ei kyllä toiminut välineetkään kisassa ja tarkoitan lähinnä koukkuja, eivät jääneet kalat kiinni eivätkä pysyneet. Eipä sitä silloin oikeen saalista kerry. Päätin että oli viimeinen kerta kun lähden noin puutteellisilla ketjukoukuilla kisaan ja eilen tein itse koukut lähinnä SM-kisaa silmällä pitäen. Mihinkään hifistelyihin en tuollaisissa mättöpaikoissa rupea vaan tein kaikista ketjukoukuista yksivärisiä.