Rautavedellä 17.1.

 Edellispäivän nihkeän syönnin perusteella vesistö vaihtui Pyhäjärvestä Rautaveteen. Rautavedellä ei pikkuahvenista yleensä paljoa riesaa ole, joten jos vähänkin kaloja saa on siinä suurin osa yleensä ruokakalakokoa.

Kävin kokeilemassa yhden "varman" paikan, josta aivan viimejäitä lukuunottamatta on aina tullut ainakin jonkun verran kaloja. Viime talvena en jäiden puutteen vuoksi täälläkään päässyt kertaakaan käymään. Lahden perältä menin jäälle ja jäätilanne ei rannassa kauheasti houkutellut, mutta onneksi oli jääsauva mukana ja sen turvin rannasta uskalsi mennä myös kauemmas. Ensimmäisen 50 metrin aikana jäätä oli vain 5-7cm ja parissa kohtaa se risahteli, jään päällä oli reilusti lunta ja loskaa, joka ei ollut pakkasesta huolimatta jäätynyt. Ilmeisesti järvellä on ollut myös juoksutuksia sen verran, ainakin rantavesissä oli vettä noussut jäälle. Ulompana oli jäätä 10-20cm, joten ainoastaan rannan lähellä oli heikot jäät. Keli oli todella sumuinen, silloin ei välttämättä paras syönti ole vielä aamusta, mutta saapa nähdä...

Kalapaikoille kuitenkin pääsin ja ensimmäinen 6 reiän reikärivi antoi heti 6kpl 70-120g ahvenia, tyhjää parempi aloitus. Vettä oli tuossa viitisen metriä, ja kalat ottivat morriin sen jälkeen, kun olin tasuria heilutellut jonkin aikaa joka reiällä. Seuraavat reiät olivat tyhjiä myös kaiun mukaan, mutta hetken päästä alla vaikutti olevan paljon pikkukalaa, ehkä kuoretta, salakkaa tai särkeä. Näistäkään rei'istä ei ahvenia noussut, mutta ajattelin niiden varmaankin olevan lähettyvillä, kun pikkukalatkin löytyivät. Pikkukalat olivat pienessä syvänteessä 5-6 metrissä. Kun siirryin hieman alle 4m veteen alkoi ahveniakin löytyä. 7cm tasuria uittelin jonkin aikaa ja kiinnostuneita kaloja nousi lähelle pilkkiä, mutta eivät ne kuitenkaan siihen ottaneet. Vaihdoin jigiin ja alkoi tapahtua, olisiko siinä 4 ahventa tullut peräkkäin, joista isoin yli 300g. Kalaa oli alla edelleen, mutta jigi ei tuntunut enää kelpaavan. Vaihdoin morriin ja kalantulo jatkui. Muutaman ahvenen jälkeen kalat katosi useaan otteeseen, mutta sain tasurilla parven aina houkuteltua uudestaan alle, vaikka en saanut kaloja siihen iskemään. 2-3 kiloa taisi tuosta reiästä ahventa lopulta nousta.

Tein lisää reikiä eri suuntiin, mutta varsinaista parvea ei mistään enää löytynyt. Sieltä täältä aina joku reikä antoi 1-2 ruokakalaa. Vanhoista rei'istä en saanut mitään, kun kokeilin. Aivan lopuksi siirryin matalampaan 3m veteen ja siellä kalaa oli enemmän, mutta pienempää. Yhdestä reiästä taisin tasurilla saada kymmenkunta ahventa, mutta suurin osa oli kokoluokkaa 50g. Loppupäivästä oli aika hämärää, kun päivän selkiytymisen jälkeen sumu tuli uudelleen. Se ei silti mainittavasti syöntiä tuntunut huonontavan.

Päivän keli

Päivän saldo oli noin 5kg filekalaa, joista suurin oli 339g ja toisiksi suurin hieman alle 300g. Muutama 100-250g ahven tuli pienellä tasurilla, jigikalojen ja morrikalojen lisäksi. Ihan tietoisesti jätin pystypilkit pois reissusta, kun harvemmin ne tuolla kovin hyvin pelittävät. Vähän oli vielä normaalia huonompi saalis kyseisestä paikasta, mutta hyvä siihen nähden että tuo alue oli ollut jäässä vasta noin 10 päivää. Joskus kun tuonne jäät tuli jo marraskuussa, oli syönti aivan erilaista ja ahvenet täynnä kuoretta. Kuoretta varmaan on nytkin, mutta ahvenet ovat vaan niin passiivisia etteivät niitä aja. Yhdellä ahvenella oli vatsassa pari jotain pientä särkikalaa ja yhdellä pieni rapu, muuten mahat olivat tyhjiä.

Päivän ottipelit: itse valmistavani jigipää Lunker Cityn jigillä,
itse valmistavani morri ja Viljasen tasuri.

Isompien järvien korkkailua 11.1.

Vielä tammikuun 11. päivä pääsi isoillekin järville osittain pilkkimään, mutta nyt on taas ne jäät muisto vain.

Tuona päivänä ensisijainen tarkoitus oli kuitenkin kokeilla pari paikkaa Suodenniemen Kourajärveltä. Tuolla järvellä en ollut koskaan aiemmin käynyt, mutta tiedossa oli pari ottipaikkaa joista kesällä oli tullut ahvenia ainakin 500g kokoluokkaan asti.

Jäälle koitin aluksi järven pohjoispäästä, mutta eipä siitä tullut mitään. Aivan liian virtaisaa aluetta. Ajelin järven länsipuolelle seuraavaksi, ja sieltä pääsikin "hyvin" jäälle, varovainen sai olla siis sielläkin. Jäätä ei liiaksi ollut, noin 7 senttiä. Pääsin kuitenkin kairailemaan juuri sitä aluetta kun oli tarkoituskin. Vaan kaloja ei näkynyt, ei ensimmäistäkään edes luotaimessa, vaikka kokeilin noin 1,5h ajan monipuolisesti 2-8m syvyyksiä. Tällainen hukkareissu taas tällä kertaa.

Takaisin autolle ja miettimään seuraavaa siirtoa. Päätin ajella Rautavedelle Palvialanlahdelle. Yllätyin, sillä jäällä oli pilkkijä jo ennen minua. Ja pilkki juuri sitä seutua kuin mitä itsellänikin oli tarkoitus. Jäätä oli saman verran kuin Kourajärvellä, eli 7 senttiä. Vähän matkan päässä näkyi kuitenkin selvä jäätymisen raja, millä kohtaa jäät olivat tulleet myöhemmin. Jokaisen reiän aloitin tasurilla, ja muutaman reiän jälkeen tärppäsikin: 100g särki. Hetkeksi jo innostuin että olisi "heti" ahvenia löytynyt.

Muutaman reiän jälkeen pari kalaa kävi tasuria katsomassa, mutta ei kelvannut. Pudotin tilalle morrin, ja melkein saman tien toinen kala otti kiinni. Ylös nousi 250g ahven. Toinen kala kuitenkin pakeni eikä sitä enää kaiussa näkynyt. Yksikin ahven toi intoa paljon lisää ja tein alueelle runsaasti lisää reikiä, mutta tuloksetta. Pieniä särkiä nousi harvakseltaan morrilla, tasuri ei herättänyt oikein mitään mielenkiintoa. Hetken päästä koitin vielä jigillä, ja sillä sain yhden pikkuahvenen.

Kävin vielä lahden toisella reunalla koittamassa, mutta siellä jää oli heikompaa enkä päässyt sinne asti kun oli tarkoitus mennä. Päätin kävellä takaisin autolle ja miettiä seuraavaa siirtoa. Kävin vielä samasta järvestä toisella lahdella, mutta siellä ei lähellekään päässyt pilkkipaikoille asti.

Lopuksi ajattelin käydä vielä katsomassa jäätilannetta Pyhäjärvellä Huhtaanselän länsiosissa. Sielläkin yllätyin jäänvahvuudesta, ja myös siellä oli pilkitty ennen minua. Ihan muutaman reiän tein vanhalle ottipaikalle ja yhdestä reiästä nostin parikymmentä pikkuahventa, joukossa yksi 160g ahven.

Kourajärvellä

Päivän kokonaissaalis ei ollut taas kummoinen

Rautavedellä 12.1.

Rautavedelle pääsin vihdoinkin "kalapaikoille" muutama päivä sitten. Joulukuun lopussa tuolla ei vielä ollut jäätä pilkkimiseen. Enpä päässyt korkkaamaan aluetta ensimmäisenä, vaan alueelle oli tehty jo varmaan toista sataa reikää.

Lyhyen siirtymän aikana matkan varrella oli kuitenkin pari laikkupaikkaa, jotka kokeilin ennen vakipaikkaan saapumista. Ensimmäisen laikun kohdalla vettä oli vain kolmisen metriä, eikä alla tuntunut olevan kaloja. Toinen laikku oli lähempänä vakipaikkoja, ja tuolta reiältä aloinkin heti saamaan ahvenia. Vettä oli tässä noin 4,5 metriä. Pari noin 100g ahventa nousi tasurilla saman tien, mutta siihen tyssäsi. Vaihdoin jigiin ja sain vähän aikaa ahvenia hyvää tahtia. Kovin isoja ei noussut, mutta filekokoa kuitenkin. Välillä käytin myös morria. Arviolta 1,5 kiloa nousi ahvenia tästä reiästä. Koitin vielä laikun toisesta päästä, mutta siellä oli matalampaa ja vain pikkukaloja alla.

Siirryin eteenpäin noin 20m välein reikiä kairaten. Yksittäisiä ahvenia nousi ainoastaan, kunnes saavuin kohtaan jossa oli vanhoja reikiä tiheämmin. Nähtävästi kalaa oli tuossa ollut ja oli edelleenkin, sillä tuo reikä antoi mukavan kokoisia 100-250g ahvenia useampia. Vettä oli alla neljä metriä. Pari ensimmäistä ahventa sain jigillä, mutta loput morrilla. Aloin tekemään alueelle lisää reikiä ja melkein jokaisesta sain ainakin yhden yli 100g ahvenen.

Kun olin mennyt aluetta jo jonkin aikaa ristiin rastiin, huomasin pienen pienen railon, jonka kohdalla oli vettä lumen ja jään välissä. Ajattelin, että ennen edellisten lumien satamista tuo kohta oli saattanut olla jopa lumettomana, ja päätin lähteä kairailemaan tuon juuri ja juuri erottuvan railon kohdalle. Ensimmäiset pari reikää eivät ihmeempiä kaloja antaneet, mutta kolmannella reiällä alkoi tapahtua. Alla oli selvästi enemmän kalaa kuin millään muulla reiällä oli ollut, mutta jälleen syönti hiipui jigiin parin kolmen ahvenen jälkeen. Vaihdoin morrivehkeisiin, ja aloin saamaan ahvenia harvakseltaan. Kala tuntui aika lailla jurottavan pohjassa, ja sainkin valtaosan ahvenista 30-100cm pohjasta. Aivan yksittäisiä ahvenia sain ylempää, ja nekin vain silloin kun näin kaiusta ahvenien nousevan perään kun kehin koukussa olevia ahvenia ylös.

Syönti oli kuitenkin aivan onnetonta ja morrin kokoa sai pienentää siitä mihin olen tottunut, siiman paksuutena käytin 0.12mm, mikä on vielä melko turvallinen, kunhan ottaa ahvenia niskasta kiinni kun ne tulevat reiälle. Tuntui siltä, että mitä vaimeampi tärppi, sitä isompia olivat ahvenet. Heti kun surviaiset alkoi mennä huonoksi eivät ne tuntuneet ronkeleille ahvenille enää kelpaavan. Montaa alle 100g ahventa ei tästä reiästä noussut, vaan koko oli hyvin mukavaa 100-300g.

Tuon reiän jälkeen oli ahvenia kasassa ehkä 7-8 kiloa, ja ihmeempiä kaloja ei enää tuon jälkeen noussutkaan. Lopuksi kiertelin tosin lähinnä vanhoja reikiä, ja onnistuin jigillä saamaan vielä pari 200g ahventa ja jonkin verran pienempiä. Kokeilin uusiksi myös tuon "laikkureiän", josta sain päivän ensimmäisetkin kalat, mutta en siitä saanut yhden yli 100g ahvenen lisäks kuin pikkuahvenia, jota tuntui riittävän.

Päivän kokonaissaldo oli 8-9kg ahvenia, joista kolmekymmentä oli yli 100-grammaisia. Suurimmat ahvenet nousivat morrilla ja ne painoivat 340g ja 290g.

Maisemaa kalapaikalta

Päivän parhaimmisto

Jigi antoi monesta reiästä 1-3 filekalaa, mutta ei pidempiä putkia

Rautavedellä 14.1.

Rautavedellä tuli käytyä tutuilla Karkun/Kiuralan vesillä isän kanssa. Pilkimme aluksi aika lailla virran reunassa, mutta jäätä oli tuollakin alueella jo yllättävän paljon. Aikaisemmin jäätyneillä alueillta 15-20cm ja uuden kirkkaan teräsjään alueella noin 12cm. Ahvenet olivat todella pahasti hukassa. Kaiku oli tällä kertaa matkassa mukana, mutta eipä siitä näyttänyt tällä kertaa paljoa apua olevan. Hyvin harva kala nousi edes pilkkiä katsomaan.

Haaveissa oli myös se ensimmäinen tasuriahven tänä talvena, mutta enpä saanut ahvenia kuin tönäisemään tasuria aamulla pari kertaa ja kyllästyinkin siihen aika nopeasti. Loppupäivän peliaikaa saivatkin vain värikoukkupilkit ja morrit. Isä onnistui muutaman paremman kokoisen ahvenen tuolta aloitusalueelta saamaan, mutta itse en saanut kuin muutaman aivan pienen ahvenen ja yhden n. 200g bonusahvenen. Varsin kattavasti tuli kuitenkin kairailtua kaikki edellisvuosien ottikohdat tuolta alueelta.

Kalaa tuli sen verran nihkeästi, että päätettiin kävellä vajaan parin kilometrin päähän toiseen tuttuun ottipaikkaan. Tuolla alueella olikin käynyt jo muita pilkillä ja yksi alue oli rei'itetty erityisen tiheästi läpi. Kokeiltiin sitten tuota samaa aluetta ja melkein jokainen reikä antoikin ahvenia, mutta kokoluokka oli vain todella pientä. Muutamia isompia ahvenia kuitenkin sekaan ja ainakin tuo 200g raja rikkui selvästi noin 250g ahvenella.

Tuo alue kuitenkin alkoi hiipua ja päiväkin oli niin pitkällä, että takaisin kävellessä kokeiltiin vielä aamun reikiä nopeasti läpi. Itse en niistä enää mitään mainittavaa ylös saanut, mutta isä sai vielä muutaman filekalan samalta kohtaa kuin aamullakin.

Nihkeissä merkeissä alkoi tämä kausi kyllä ruokakalan pyynnin osalta, mutta eiköhän sitä ahventa kohdalle osu vielä näiltäkin vesiltä tänä talvena. Vähät kalat tulivat pääosin samoista syvyyksistä kuin Kuloveden puoleltakin edelliskerralla, 3-4m vesistä.

Päivän ahvensaldoni