Pilkkikaudelle jatkoa 6.1.2021

 Pilkkitauko venähti lopulta noin kolmen viikon mittaiseksi. Paikoitellen Pirkanmaalla on kuuleman mukaan pilkitty tänäkin aikana, mutta monin paikoin vesisateiden myötä varsinkin rannat aukesivat useilta pikkujärviltä. Pääosin pienimmät järvet pysyivät kuitenkin ainakin jonkunlaisessa jääpeitteessä.

Loppiaisena keskityttiin vielä pienempiin järviin, kun suunnattiin Jarin kanssa Pälkäneelle. Järvi selvisi minulle vasta aamulla, enkä ollut siellä ennen pilkkinyt, paitsi kerran veneestä.

Jäätilanne oli etukäteen arvoitus, ja tuo osoittautuikin hyvin vaihtelevaksi. Paikoitellen jäätä oli jopa noin 12cm, mutta se oli paljolti lumesta muodostunutta kohvajäätä. Lunta ei paljoa jäällä ollut, mutta lumisimmissa kohdissa oli jäätä vain 4-5 senttiä, joten taas nähtiin kuinka se vähäkin lumi estää jäätymistä...

Kala oli hyvin tiukassa. Aloiteltiin matalasta noin metrin vedestä ja kalatapahtumia ei liiemmin ollut. Jari pilkki värikoukulla ja itse aloittelin morrilla. Noin 1,5m vedestä sain itse ensimmäiset kalatapahtumat kun kaksi pikkuahventa ottivat morriin. Tuo ei kuitenkaan kalahanoja avannut, vaan hakusessa oli. Syvemmästä 2,5-3m vedestä sain sentään sieltä täältä aina jotain, mutta ahvenet olivat surkean pieniä noin 20g luokkaa. Välillä pilkin silmäpilkillä, ja sillä sain kaloja ihan yhtä hyvin (eli siis huonosti). Jonkun aikaa rei'itin syvempää yli 4m vettä, mutta sieltä en saanut kalatapahtumia yhtä pasuria lukuunottamatta.

Saalista sain muutaman kymmenen pikkuahvenen verran, ja pisinkin kalareikä oli vain 4 ahventa. Jari sai hieman enemmän määrää, mutta kala oli suunnilleen saman kokoista.

Paluumatkalla kotiin poikkesin vielä Lempäälän Sääksjärvelle, jossa kävin viime talvena muutaman kerran. Tarkoitus oli lähinnä käydä koittamassa pari täsmäpaikkaa ja katsoa jäätilannetta. Yllätys oli suuri, sillä jäätä oli tukevasti 10-15cm ja se oli myös hyvälaatuista. Lunta ei ollut jäällä paljoa, enimmilläänkin vain pari senttiä. Tunnin ehdin olemaan ennen pimeän tuloa ja parikymmentä reikää tuli tehtyä, kolmelle eri alueelle. Ensimmäisestä paikasta yksi 10g ahven ja viimeisestä paikasta kolme ahventa, joista suurin noin 100g. Sentään jotain elonmerkkejä, mutta kyllä osasi olla hiljaista. Ainakin vielä jaksan silti uskoa, että kalojakn vielä tänä talvena saadaan.

Perussinttiä Pälkäneeltä

Sääksjärven maisemia

Pilkkikausi jatkuu viikonloppuna isommilla vesillä, todennäköisesti Lahden Vesijärvellä. Jos vaikka saisi vähän paremmin jo tuntumaa kaloihinkin. Valitettavasti taitaa olla niin, että kaikki yleiset pilkkikilpailut on toistaiseksi peruttu koronan takia. AVI kieltää kaikki yli 10 hengen yleisötilaisuudet, ja sellaiseksi nähtävästi myös pilkkikisat lasketaan...mutta näillä mennään.

Laitoin pitkästä aikaa esille valmistamiani 3-haaraisia värikoukkuja. LINKKI Aluksi värikartta kattaa 9 eri väriä, joilla mielestäni pärjää jo useimmissa paikoissa hyvin. Kaikkia värejä/kokoja ei ole vielä valmiina, mutta lisäilen niitä sitä mukaa kun ehdin värjäilemään. Värikoukkujen lisäksi luonnollisesti tapsimorrit ja ketjukoukut ovat edelleen saatavilla.

Kuulumisia ja pilkkikauden avaus

Tervehdys, lukijat! Kirjoitustauko pääsi venähtämään melkoisen pitkäksi. Korona peruutti viime kevään isommat kisat ja myös kaikki aivan loppukauden pienemmätkin kisat. En oikein harmitukselta saanut motivaatiota kirjoitella hupipilkkireissuista, joita kuitenkin tein viime keväänä runsaasti. Sen verran tiivistän keväästä vielä, että pari kahden päivän reissua tuli tehtyä Raippaluotoon, yksi päiväreissu Seinäjärvelle ja muutama pikkujärvi tuli kairailtua läpi. Yksi kisakin vielä kevääseen mahtui kun otin vielä voiton kauden viimeisestä kisasta, kaiken kalan kisoista Tampereen Peltolammilla. tulokset linkistä 

Kalantulo ei keväällä päätä huimannut missään, yksi Raippaluodon päivistä antoi kymmenkunta kiloa ahventa, mutta muuten onnistumiset olivat harvassa.

Minun piti alun perin kisata pohjoismaiden mestaruuspilkissä Norjassa viime talvena, mutta koronan siirrettyä kisat piti Ruotsin tänä talvena järjestää kyseinen kilpailu. Nyt tulevatkin kisat siirrettiin koronan vuoksi jo vuoteen 2022, ja näin ollen maajoukkuekarsintojakaan ei tulla ilmeisesti järjestämään kuin aikaisintaan 2023 ensi kerran. Tilanne turhauttaa mutta minkäs teet. Melko isot kysymysmerkit leijailevat myös 2021 SM-pilkin yllä.

Ulkoilmalaji kun pilkintä on, niin pienempiä kisoja pidettäneen tulevana kautena suhteellisen normaalisti, jos ei ihmeempiä rajoitteita tule. Voipi olla jäätilanne se suurempi haaste. Itse asiassa myös viime talven SM olisi peruttu myös jäätilanteen vuoksi, ei ainoastaan koronan.

Sen verran otin syksyllä tuntumaa kirjoitteluun, että kirjoitin Vapaa-ajankalastajalehteen muutaman sivun jutun pilkkikisoihin valmistautumisesta. Lukaiskaa ihmeessä, jos lehden käsiinne saatte. :)

Pilkkikauden avaus

Pilkkikauden avaus venyi tänä "syksynä" melko pitkälle. Kauden avasin tänään 16.12. Vain kahdesti muistan, että olisin kauden avannut tätä ajankohtaa myöhemmin. Kohdejärvenä oli tällä kertaa Nokian Alinenjärvi, jonka jäätilannetta kävin tarkastelemassa sunnuntai-iltana. Tuolloin jäätä oli yhdessä rannassa 5,5 senttiä, ja kelit pysyivät vielä tiistaihin asti pakkasella. Pieneksi yllätyksekseni Pirkkalan Motonetissä oli kuin olikin jo kärpäsentoukkia myynnissä, jotka maanantaina kävin ostamassa.

Vettä satoi lähes kaatamalla, joten ajattelin että en varmaan hämärään asti viitsi olla, vaikkakin ennusteen mukaan sade olisi iltapäivällä lakannut. Puoli 11 aikoihin tänään kauden ensimmäinen reikä ja melkein saman tien morrilla ensimmäinen ahven ylös. Toisesta reiästä nousi kaksi ahventa, joista jälkimmäinen oli jo selvästi yli 100g, mutta sen jälkeen menikin hakemiseksi. Kairailin viime talven pari parasta paikkaa läpi, mutta en saanut kuin pari tärppiä ja yhden mikrokoon ahvenen. 

Kauden avauskala

Palailin takaisin päivän aloituspaikalle ja tein kymmenkunta reikää lisää. Ihmeitä se ei kuitenkaan tehnyt, muutama pieni ahven saaliina. Ajattelin kokeilla vielä vähän matkan päästä yhden täsmäpaikan, ja heti ensimmäinen reikä sinne tuottikin tulosta, kun samasta reiästä nousi ylivoimaisesti päivän paras kalamäärä, 5kpl ahvenia joista yksi yli 100g. Parista viereisestä reiästä sain vielä jotain kalatapahtumia, mutta sitten meni taas tyhjänpyytämiseksi ja päätin lähteä kotiin kuivattelemaan vaatteita...

Reilu 2h jäällä tuli vietettyä ja 14 ahventa taisi olla kokonaissaldo. Vaikeaa oli. Moni reikä jäi kokonaan pilkkimättä, kun jäällä ollut vesi teki sen verran voimakkaan pyörteen reikään. Joutui etsimään "kuivempia" paikkoja, joissa oli vähemmän vettä jäällä. Jäätä oli vain 5-8cm, joten aika paljon sain jääsauvalla hakkailla kun piti tietyt paikat varmistaa, että jää kestää. Näiden vesisateiden myötä rantajäät menevät nopeasti todella huonoiksi, enkä kautta jatka ennen kuin uudestaan tulee pakkasia. Nähtäväksi jää koska se tapahtuu. 

Hieman parempaa kalantuloa olisin kyllä odottanut, tosin melkein kukaan tuttu ei ollutkaan nyt ensijäiltä kummoisiakaan saaliita saanut. Ilmeisesti vedet pääsivät aika viileiksi/sekoittumaan ennen jäätymistä. Mikäli nämä pienet järvet jäässä pysyvät, niin uskon syönnin paranevan huomattavasti, jos vaan kestävät jäät saadaan. Jos jääpeite välissä sulaa kokonaan pois, voipi kalat olla taas tosi tiukassa sitten kun jäätä uudelleen saadaan.

Pilkkikausi osa 2: 6.12.

Ensimmäiset jäät pikkujärvissä olivat ja menivät, mutta itsenäisyyspäivänä kerkesin käymään uudestaan ensijäillä. Tosin tämä järvi jolla nyt kävin, oli marraskuun alkupuolella lähes kokonaan sula. Järvi on siis alle kilometrin mittainen, kirkasvetinen ja syvä, ja sijaitsee Sastamalassa.

Jäätilannetta en ollut käynyt paikan päällä katsomassa, mutta Nokian Vihnusjärven jäällä kävin viimeksi torstai-iltana ja totesin jään kestävän ainakin Vihnuskodin laiturin vieressä.

Keli oli perjantaina tosi synkkä ja sateinen, joten en hirveätä kiirettä pitänyt aamusyönnillä, jota tuskin olikaan. Joskus 9.30-10 aikoihin pääsin rantaan, ja totesin heti että nyt saakin katsoa vähän tarkemmin mistä kohtaa jäälle yrittää. Kävin ensin ilman pilkkivehkeitä jäällä katselemassa mistä uskaltaisi pulkan kanssa mennä. Rantajäät olivat notkolla ja vettä jäällä reilusti.

Suhteellisen turvallisen tuntuisesti kuitenkin jäälle pääsin ja kävelin suoraan "viime vuoden parhaille re'ille". Viisi reikää tein, enkä kuitenkaan saanut kuin yhden särjen. Muilla rei'illä ei kaiussa edes näkynyt kaloja, joten jatkoin matkaa toiselle "varmalle" paikalle.

Parin tyhjän reiän jälkeen alkoi ahventa löytyä. Kalan koko oli kohtuullisen hyvää noin 100g ja niitä nousi morrilla hiljalleen. Vettä oli alla 5 metriä. Mistään kunnon syönnistä ei kuitenkaan ollut kyse. Olisiko vajaat 10 ahventa noussut, ja sen jälkeen 10 särkeä ja vaihdoin reikää. Aloitin tapsilla, ja sain yhden ahvenen siihen ottamaan. Sitten kalat tuntuivat kyllästyvän, mutta sain vielä morrilla 3 ahventa lisää.

Kalantulo jatkui hyvin samanlaisena seuraavan reilun tunnin ajan. Osa rei'istä ei antanut ensimmäistäkään kalaa, mutta 1-5 kalan reikiä oli useita. Kalan koko jonkin verran nousi tuon ensimmäisen kalareiän jälkeen, ja sain nauttia jo noin 150g keskikoosta parin isoimman ollessa yli 300g. Muutama ahven kelpuutti tapsin, mutta loput kaikki tulivat morrilla. Ketjupilkkiä ja tasuriakin koitin, mutta ne eivät herättäneet kaloissa oikein mitään kiinnostusta. Ahvenet tuntuivat makaavan aivan pohjassa.

Kauden ensimmäinen yli 300g ahven

Kalaa nousi alueelta siis harvakseltaan ja kaikki tulivat hyvinkin samalta syvyydeltä 5-6m, vaikka reikiä tein 4-8m vesiin. Aloin olla sen verran kohmeessa, että lähdin kävelemään aivan järven toiseen päähän yhdelle viime talven ottipaikoista, ja itse asiassa kiersin melkein sen jälkeen vielä kaksi muutakin viime talven paikkaa saamatta kuitenkaan yhtäkään ahventa! Syvyyksiä koitin monipuolisesti 3-9m, mutta ei niin ei. Särkiä sen sijaan oli riesaksi asti monella kohtaa, tosin särjet olivat pääasiassa välivedessä vain 3-4m pinnasta, vaikka vettä oli 8-9m.

Keli sateen tauottua keskipäivällä

Kello oli jo jotain 15, kun päätin vielä kokeilla muutaman uuden reiän tuolta alueelta, josta jo sain kaloja. Muutama ensimmäinen reikä vaikutti tyhjältä. Yhdellä reiällä joku kävi koittamassa, mutta ei jäänyt kiinni. Seuraavalla reiällä en ehtinyt muuta kuin pudottaa tapsipilkin, kun ilmeisesti hauki kävi koittamassa. Kaloja tosin oli alla vielä tuon tärpin jälkeenkin. Muutamia tärppejä sain, ja ihmettelin kun ei sitten tartu millään.

Nostin pilkin ylös ja eipä siellä morria enää ollutkaan vaan hauki oli purrut siiman poikki ja en hölmönä sitä heti tajunnut. Laitoin tilalle toisin tapsivehkeen vähän isommalla pilkillä, mutta kalat eivät tuosta innostuneet. Vaihdoin pelkkään morriin, ja sain sillä reiästä 4 ahventa, ja kaikki yli 150g. Nuokaan ahvenet eivät mitenkään peräkkäin tulleet, vaan ehkä noin 3-4 minuutin välein sain aina yhden härnättyä ylös. Vaikka kalat makasivat pohjassa, heräsivät ne syömään välillä vasta kun morrin nosti metrin pohjasta.

Kalantulo oli tällä järvellä kovin nihkeätä verrattuna vuoden takaiseen, mutta toisaalta keskikoko oli nyt huomattavasti parempaa n. 130g. Viime vuonna keskikoko pyöri 40 ja 80g välillä.
Suurimmat ahvenet painoi 350g ja 340g ja 10 suurinta painoi 2330g. Liki kaikki kalat nousi 4mm hopeisella volframimorrilla.

Jäänpaksuus vaihteli noin 4 sentistä 9 senttiin, joten ei varmasti samana päivänä ollut koko järvi jäätynyt. Huono puoli tuossa oli se, että tuo kaloja antanut alue oli vain siinä 4-5 sentin jäässä. Tällä hetkellä siellä ei ole välttämättä edes kolmea senttiä jäätä, joten pakkasia toivotaan!

26 ahventa / 3.3kg

Pikkujärvien testailua Lempäälässä 12.11.

Tiistaina tuli vielä käytyä pilkillä, mutta sen jälkeen joutui vetäytymään pilkkitauolle jäiden huvettua lähes olemattomiin. Tänään perjantaina pikkujärvet olivat vielä jäässä, mutta loputkin jäät taitavat kokonaan sulaa pois viikon sisään. Koville se vähän ottaa, mutta tulee varmaan sunnuntaina käytyä sitten Ratinassa laiturikisat ja vene laitettua takaisin vesille ensi viikolla.

Tiistain pilkkipaikkaa sai hyvän tovin miettiä, ja päädyin lopulta Lempäälän Iso Keurujärvelle. Tuossa järvessä on kaiketi ainakin joskus ollut hyvän kokoista ahventa. Koskaan aiemmin en ollut itse käynyt.

Rannat olivat hieman heikossa hapessa, mutta rantakiven päältä pääsi vielä tukevasti jäälle. Jäätä oli ainakin likelle 10 senttiä. Heti ensimmäisellä reiällä oli kaiussa eloa (yksi kalahavainto), mutta tärppiä ei siitä syntynyt. Hiljaista oli sen jälkeenkin. Vajaa 10 seuraavaa reikää ei antanut tärppejä ja vain parilla reiällä joku kala vilahti kaiussa. Ensisijainen tavoite oli saada edes jokin kala näytille. Lopulta tärppi tuli ja ylös nousi...särki. Ei ihan sitä mitä etsin, mutta ehkä tyhjää parempi.

Järven kapeassa päässä näkyi isoja kiviä rannassa, joten ajattelin olisiko niiden edustalla ahvenpaikkaa. Kairailin aika monipuolisesti 1,5-4m vesiin. (juuri sen syvempää ei vielä löytynytkään), mutta hiljaista piteli. Lopulta 4m vedessä yhdellä reiällä aikani uitin morria ja tapsia tuloksetta, ja päätin kokeilla pientä tasuria. Melkein saman tien nappasi, mutta koko ei päätä huimannut. Joka tapauksessa päivän ahvensaldo auki.

Päivän avausahven

Tein reikiä 30-40m välein keskelle järveä, mutta tilanne ei oikein tuntunut eroavan rantavesistä mitenkään. Ehkä joka kolmannella tai viidennellä reiällä näkyi edes yhtään kalaa kaiussa, ja ne vähätkin olivat tosi ronkeleita. Lopulta yksi pikkuahven erehtyi morriin. Melkein järven toisessa päässä oli 6-7m syvä monttu ja tuon montun reunalta sain tasurilla vielä yhden pikkuahvenen.

Sen verran vaisu oli tämä järvi, että noin 1,5-2h jälkeen päätin vaihtaa järveä. Ei ollut vain oikein mitään ideaa että minne. Päädyin sitten Merunjärvelle, kun oli lähellä. Tuosta järvestä ei ollut mitään etukäteistietoa. Jäälle päästyäni vähän googlettelin järven tietoja ja selvisi että tuo järvi on umpeenkasvanut. Ehkä vähän pienemmällä tasamatalalla järvellä olisi edes hetken viitsinyt yrittää, mutta nyt luovutin jo 2 reiän jälkeen. Vettä löysin noin metrin verran.

Merunjärvi

Enää ei ollut paljoa aikaa olla pilkillä, joten päätin käydä vielä Höytämönjärvellä Merunlahdella katsomassa onko siellä ylipäätään jäätä. Yllätys oli suuri, sillä jäätä oli aivan saman verran kuin näillä reilusti pienemmillä järvillä. Ja jäässä näytti olevan tuon Merunlahden ulkopuoleltakin niin pitkälle kuin silmä kantoi. 

Ehkä 10-15 reikää ehdin kokeilla ja sinä aikana taisi nousta 4 ahventa ja 3 särkeä. Ahvenet nousivat samasta reiästä reilun 3 metrin vedestä. Heikkoa oli, mutta luulen että tuolta olisi voinut ihan kalojakin saada jos olisi kerennyt kauemmin koittaa.

Höytämönjärvi / Merunlahden suualue

Vaikeaa on tosiaankin löytää pikkujärviä joista pilkillä tulee oikeasti hyvin kaloja, jos puhutaan yli 100g ahvenista. Suurimmalla osalla järvistä tuntuu olevan iso haaste saada se yksikin yli 100g ahven ylös. Muutama potentiaalinen paikka on kuitenkin itselläni tiedossa mitä tekisi mieli kokeilla, eiköhän sitä jossain vaiheessa joulukuuta taas jäätä saada uudemman kerran. Olisi vain tehnyt kalan syönnille hyvää jos nämä jäät olisivat pysyneet. Nyt pääsee taas vedet sekoittumaan ja jäähtymään lisää kun vedet käyvät sulana välissä.

Pilkkikausi avattu 6.11., venepilkillä 3.11.

Pilkkikauden pääsi tänä vuonna avaamaan aiemmin kuin pitkään aikaan. Saapa nähdä pysyykö tämä jääpeite pikkujärvissä vai joutuuko välillä ottamaan vielä veneen alle - toivottavasti ei.

Sunnuntaina olin vielä Pyhäjärvellä venepilkillä ja pitkän etsimisen jälkeen sain nelisen kiloa ihan hyvän kokoista ahventa. Ei kyllä silloin tullut vielä mieleenkään että kauden pääsisi jo keskiviikkona avaamaan. Tiistai-iltana poikkesin töiden jälkeen Pirkkalan Vähäjärven rannassa ja totesin sielläkin jo jään kantavan kun potkimalla ei reikää saanut aikaiseksi.

Kuore maittaa edelleen Pyhäjärven ahvenille

Sunnuntain maisemaa

Sunnuntain venepilkkisaalis, taas 11-12m vedestä tapsilla

Keskiviikkona kävin ensimmäisenä Sastamalassa katsomassa järven, jossa tuli viime vuonna muutama kerta käytyä alkutalvesta. Koekairauksia ei tarvinnut tällä kertaa suorittaa, sillä yli 90% järvestä näytti olevan vielä sula. Ei siis vielä kiirettä tuolle järvelle - harmi!

Katsoin kartasta niin vähän matkan päässä oli pieni noin 200m pitkä lampi. Tuolla en ollut koskaan ennen käynyt. Jäätä oli rannassa noin 6-8cm, joten ei muuta kuin lisää reikiä kohti lammen keskivaiheita. Rannat oli aika syvät, nopeasti syveni 4 metriin, mutta toisaalta keskellä oli vettä vain 5 metriä. Kaloja näkyi kaiussa noin joka toisella reiällä, mutta ne eivät oikein pilkistä innostuneet. Lopulta joku kävi nappaamassa, mutta ei tarttunut. Melkein ehdin lammen toiseen reunaan saakka kunnes se tapahtui, kauden avauskala oli ylhäällä. Kokoluokka oli samaa kuin monesti aiemminkin, eli melko tarkkaan 10 grammaa. Ainakin selvisi mitä kaloja ne olivat, jotka varovasti välillä kävivät morria tönimässä.

Kauden avauskala

Tällaiselta paikalta kauden avauskala nousi, vettä oli tässäkin nelisen metriä

Tein tälle lammelle vielä muutamia reikiä ja sain toisen pikkuahvenen...tuntui että tuota sinttiä on lammessa aika runsaasti, mutta se ei syönyt melkein ollenkaan. Voi olla, että lammessa on myös suurahvenia, mutta itse etsin mieluummin paikkoja joissa keskikoko on kohdillaan. Siksi vaihdoin jo tässä vaiheessa järveä.

Kello oli sen verran paljon, että vaihtoehtoja ei montaa ollut mihin menisi. Vajaan 10km siirtymällä pääsin paikkaan, jossa myös kävin viime talvena pari kertaa. Tämä järvi on puolisen kilometriä pitkä ja pitkän mallinen, joten uskoin sen olevan hyvin jäässä. Oikeassa olin, ja jäätä oli ihan saman verran kuin tuolla lammellakin. Täällä kalat olivat viime kaudella vähissä ja pienissä pisteissä, joten odotukset ei niin korkealla olleet. Tein reikiä vähän sinne sun tänne, ja sain silmäpilkillä jokusia pikkuahvenia 2-4,5m vesistä. Välivedessä oli runsaasti särkiä ja seassa myös jokusia pikkuahvenia.

Järvellä on yksi pieni pakka ja lähdin sitä etsimään. Tuossa on joka suuntaan jyrkät penkat, joissa syvenee nopeasti kahdesta metristä neljään, ja "selän" puolella viiteenkin metriin saakka. Pakan päällä on 1,5-2m syvää. Viime talven paras reikä kyseisellä järvellä oli tämän pakan reunassa, joten jonkinlaisia odotuksiakin oli.

Aloitin pakan syvimmästä reunasta, ja siinä tuntui olevan jonkun verran pikkuahventa ja taas paljon särkiä. Tuon jälkeen osui muutama tyhjä reikä, kunnes pakan toisesta reunasta onnisti! 50-150g ahvenet ottivat hetken ahnaasti morriin. Vettä oli tuossa vain 2 metriä. Kun otti tuntui hiipuvan niin kokeilin pienellä tasurilla, mutta se ei tuntunut kaloissa herättävän mitään mielenkiintoa. Vaihdoin takaisin morriin, ja ahvenia nousi harvakseltaan. Kalat tuntuivat olevan aivan pohjassa kiinni, mutta silti ne innostuivat syömään enemmänkin yli puoli metriä irti pohjasta, silloin kun innostuivat...
Tärpit olivat kovia, kun vaan sai ahvenet ottamaan. Morrin sai monta kertaa kaivaa aivan kurkun perältä saakka.

Tein pakan reunoihin kymmenkunta lisää reikää, mutta tuo ei tuottanut tulosta. Ainoastaan yksi ahven nousi näistä rei'istä, vaikka ne hyvin osuivat pakan reunaan. Palasin vielä kerran ottireiälle, ja vielä yksi ahven nousi ylös.

Enää en uusia reikiä vääntänyt, vaan päätin lähteä pois, kun piti töihinkin vielä lähteä. Joka tapauksessa ihan mukava avausreissu kun sai muutamia ahvenia myös pannulle!

Päivän saalis

Suurin ahven n. 150g

Aika lähteä pois

Pikkujärvellä Sastamalassa 6.12.

Itsenäisyyspäivänä tuli käytyä toistamiseen tällä pikkujärvellä. Suunnitelmana oli pilkkiä täysin eri alueita kuin viimeksi, sillä en uskonut enää ihmeempiä nousevan samoilta paikoilta. Aloitin tapsipilkillä, mutta varustauduin oikeastaan kaikilla mahdollisilla välineillä morreista tasureihin.

Ensimmäinen reikä jäähän ja hetken päästä kaiussa näkyi ensimmäinen kala, joka tuli pilkkiä katsomaan. En saanut tuota kuitenkaan iskemään pilkkiin ja jatkoin matkaa. Rei'itin melkoisen jyrkkää rantapenkkaa 4-8m vedessä, mutta kaloja ei näkynyt eikä kuulunut varmaan 15-20 ensimmäiseen reikään.

Pienen lahden suulla alkoi yhtäkkiä madaltua, ja sain päivän ensimmäiset ahvenet reilun 3 metrin vedestä, yllättävän matalasta. Tuosta reiästä nousi yhteensä 10 ahventa, joista tosin vain yksi oli yli 100g. Myös seuraava reikä antoi kalaa määrällisesti aika saman verran, mutta selvästi isompaa. Myös päivän suurimmaksi jäänyt 319g ahven nousi tästä reiästä. Syvää oli tässäkin reilut 3 metriä. Pilkkiä sai reiällä jonkin aikaa uittaa, että parven sai alle, mutta ensimmäisen ahvenen napattua sai monta aivan peräkkäin ja parvet nousivat mielellään heti jään alle.

Aivan tuollaisia reikiä ei enää lähialueelta löytynyt, mutta yksittäisiä 100g+ ahvenia ja yksi puolen kilon hauki nousi sieltä täältä kun jatkoin rantaa eteenpäin, tällä kertaa tutummasta 5-6m vedestä. Eräässä mökkirannassa tuossa vaiheessa alettiin ilmeisesti suunnitella avantouinnille menoa, joten väistin alueelta ja vaihdoin aivan toiselle puolelle järveä, lähelle paikkaa johon viimeksi tällä järvellä lopetin.

Vähän matkaa jatkoin tuloksetta jyrkähköä 3-8m penkkaa, kunnes yhtäkkiä madaltui. Kävi täysin sama kuin aamulla, sain kalaputken varsin matalasta reilun 3m vedestä. Tuo oli kuitenkin vasta esimakua tulevasta. Rei'ittelin reilun 50m matkan eri syvyyksiin saaden yksittäisiä ahvenia, kunnes löysin reikärivistön, mihin viimeksi tuolla lopettelin. Kairasin uuden reiän vanhan viereen (reiän joka ei edes viimeksi antanut kaloja). Vettä oli aika tasan 8 metriä, mutta yllätyksekseni näin syvästä alkoikin nousta ahventa ylivoimaisesti päivän parasta tahtia. Ahvenet yltyivät hetkittäin oikeinkin rajulle syönnille ja sain parven nousemaan pariin otteeseen vain 1-3m jään alle. Melkein jokaisella ahvenella oli morri aivan kurkun perällä, mikä hieman hidasti hommaa. Olisi varmaan kannattanut vaihtaa ketjuun tai tasuriin tuossa kohtaa, mutta pelkäsin parven uivan pois jos turhaantuu aikaa.

Noin 20 ahvenen jälkeen kalat loppuivat tai uivat muualle, ja siirryin seuraavalle 10-15m päässä olevalle reiälle, jossa oli noin 6,5m vettä. Myös tästä reiästä sain aluksi todella hyvää tahtia kaloja, mutta putki oli huomattavasti lyhyempi. Sain kuitenkin syönnin loputtua ronkittua vielä pelkällä morrilla 4 ahventa, jotka olivat ihan hyvää kokoa.

Tässä vaiheessa olisi ihan hyvin voinut lähteä kotiin, sillä en saanut enää muuta kuin pari särkeä ja muutaman pikkuahvenen. Alkoi olla sen verran hämärääkin jo, että kala ei varmaan enää syönyt.

Päivän kokonaissaldo oli noin 7kg ahventa, joista 10 isointa painoi tällä kertaa 1820g. Jonkin verran oli kala pienempää kuin viimeksi, mutta hyvä saalis kuitenkin.

Pilkkeinä oli käytössä etupäässä Tapsisepe 11g ja eräs Lindroosin värisevä pilkki, jonka nimeä en tiedä.

Kuva otettu päivän parhaalta paikalta

Ahvenilla mahassa todella pieniä särkiä ja jokunen ahven/kiiski

Osa ahvenista pääsi heti iltapalaksi

Pitkäjärvellä 29.11.

Sastamalan Pitkäjärvelle tein kauden neljännen pilkkireissun. Järvessä on ainakin ennen ollut isoa ahventa, ja myös oma pilkkiahvenennätys on kyseisestä järvestä. Kalantulo tuolla on kuitenkin hyytynyt pahasti viime vuosina, mutta useimmiten ruokakalat on saanut kasaan edelleenkin. Täällä olen pilkkinyt lähes yksinomaan morrilla, ja sillä päätin nytkin aloittaa.

Nyt oli myös kaikuluotain ensimmäistä kertaa tuolla mukana, vaikka on kyse todella matalasta max 4m syvästä järvestä. Järvellä oli muutamia hyvän näköisiä railoja, joista oli puskenut vettä jäälle. Lunta oli tosin vain puolen sentin verran. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tuollakin lumimäärällä "laikut" jo jonkin verran houkuttavat kalaa alleen. Teho tietysti kasvaa huomattavasti, kun lunta tulee lisää.

Aloitin rei'ittämällä noin 15m välein yhdelle railolle, ja heti sain muutamia ahvenia, joista pari isointa yli 100g. Hyvä alku sikäli, että tuo ei ole ainakaan ennen ollut parhaita paikkoja tuolta järveltä.

Aloitusrailo

Seuraavaksi siirryin alkutalven vakipaikalleni, joka on monesti ollut ensijäillä se varmin paikka. Nähtävästi tämä oli ollut jonkin muunkin pilkkijän tiedossa, sillä juurikin tuolle alueelle oli jo tehty 15-20 reikää. Noh, tein itse muutamia reikiä lisää alueelle, mutta en saanut paria ahventa kummempaa.

Seuraavaa railoa kohti, ja se osoittautui kovin kalattomaksi - ainakin aluksi. Nimittäin ahventa löytyi yllättäen todella läheltä rantaa kaislikon reunasta. Kolme peräkkäistä reikää antoi jokainen ainakin yhden filekalan. Yhtään "kunnon" ahventa ei kuitenkaan vieläkään noussut. Jatkoin seuraaville railoille, joissa oli 1-2m syvää, mutta en löytänyt oikein enää kaloja. Hieman syvemmästä vedestä joku reikä antoi vielä pari filekalaa, mutta ympärillä oli hiljaista. Jyrkästä rannasta löysin ahventa tasaisemmin, mutta kokoluokka pyöri maksimissaan 70 grammassa, joten en jäänyt siihen pitkäksi aikaa yrittämään.

Päätin lähteä kiertämään uudelleen parhaita reikiä railoilta, ja se tuotti jonkin verran tulosta. Tällä kertaa pilkin reiät silmäpilkillä (ketjulla). Ahvenet ottivat välivedestä, vaikka vettä oli alla keskimäärin 1,5-2 metriä. Mitään kunnon ottia ei ollut, mutta päivän parasta kuitenkin. Lähialueelle railon viereen tein vielä muutamia reikiä saaden yksittäisiä pienehköjä ahvenia, ja sen kummempaa ei enää noussutkaan.

Kokonaissaaliini oli 3,3kg/67kpl, joten järven ahven on kyllä edelleenkin kohtalaisen kokoista, vaikka se onkin pienentynyt viime vuosina. Suurin ahven painoi 170g.

Kohtuukokoista ahventa järvessä riittää

Pilkkikausi avattu 3 päivän pilkkiputkella

Pilkkikauden pääsin avaamaan sunnuntaina avovaimon vastusteluista huolimatta, kun oli "vasta vähän riitettä rannassa". No, tässä tapauksessa tuo riite tarkoitti 6-8 sentin paksuista teräsjäätä, eli melko tavanomaiset olosuhteet kauden alulle. Hurjimmathan olivat jo lauantaina aloittaneet kauden tällä seudulla.

Kelit kohdallaan kauden avauksessa

Kausi alkoi tänä talvena samalta järveltä Lempäälässä kuin kerran aiemminkin. Silloin täytyi ensimmäistä tärppiä odottaa jopa tunti, mutta tällä kertaa ensimmäinen ahvenensintti nousi noin 20min yrityksen jälkeen. Tuota seuraava reikäkin antoi pari pikkuahventa, mutta sitten olikin hiljaisempaa. Syöttejä en tähän kauden avaukseen ottanut mukaan, vaan aloittelin värikoukkuvehkein.

Yhdestä reiästä nousi lopulta muutaman kalan putki, kunnes hiljeni. Kaivoin repusta yhden silmäpilkillä varustetun vavan ja kokeilin sillä. Saman tien tarrasi kiinni päivän suurin ahven, joka tässä tapauksessa tarkoitti noin 60g kyrmyniskaa...reikä antoi vielä muutaman ahvenen, mutta niiden lisäksi en saanut kuin aivan yksittäisiä ahvenia koko loppuaikana.

Tämä parin tunnin käynti antoi yhteensä 19 ahventa. Kalat tuntuivat olevan järven ainoan montun reunalla noin 1,5-2,5m vedessä. Valtaosa tästä järvestä on alle metrin syvää.

Avauspäivän saldo

Maanantainakin olin pilkillä vain pari tuntia, tällä kertaa oli testissä Nokialla oleva järvi, jossa en ollut aiemmin käynyt. Syvyyksistäkään en netistä löytänyt mitään etukäteistietoa, enkä muutakaan tietoa järvestä.

Kohti tuntematonta, tähän ensimmäinen reikä uudelle järvelle

Tällä kertaa otin myös "matovehkeitä" mukaan, ja aloitin niinkin perinteisellä kalustolla kuin Pikku-Sepe tapsilla ja kärpäsentoukalla varustettuna, tietysti omavalmistemorri "laava" siiman päässä.

Heti ensimmäinen reikä antoi 3 pienehköä ahventa, ja toinen reikä kaksi filekoon ahventa. Kuvittelin jo löytäneeni oikein filekalojen pesäkkeen, mutta kyllä vain vaikeaksi osoittautui tämäkin järvi. Jään läpi näkyi hienosti lumpeet ja ahvenvidat, ja oli helppo arvioida syvyyksiä tuon avulla. Vesi oli tässä järvessä melko kirkasta, ja keskemmällä oli yllättävän syvää noin 5 metriä.

Kauden ensimmäinen pannukarkea ylhäällä!

Kiersin lopulta koko järven kairaillen noin 20 metrin reikävälillä. Yksittäisiä ahvenia nousi sieltä täältä, mutta ainoa mitä löytyi parviksi asti oli särkiä. Hämärää kohden särjen syönti tuntui vain yltyvän. Kahdesta reiästä sain vielä yksittäiset isommat ahvenet, joten pääsi jo fileitä paistelemaan. Kalat nousivat tästä järvestä 1,5-4m vedestä, mutta eniten tuntui tapahtumia olevan 2-2,5m vedessä. Yhteensä sain 21 ahventa.

250g, 240g ja 2x160g, 3kpl tapsilla ja yks morrilla

Vaikka saalista ei enempää noussut, antoi tuo intoa tutkia järveä tarkemmin. Harvasta järvestä saa tällaisiakaan kaloja ensijäillä parin tunnin kokeilulla.

Näitä tutkimuksia jatkoin jo tiistaina kun päätin kokeilla samaa järveä heti toistamiseen. Tällä kertaa minulla oli pilkkiaikaa kolmisen tuntia. Tähtäimessä tietenkin isommat ahvenet kuin edellispäivänä, ja otin myös pilkkikaiun mukaan ensi kertaa näille jäille. Aloitin pilkinnän alueelta, josta sain edellispäivänä yhden suuremman ahvenen.

Aloituspaikka

Alku oli tällä kertaakin lupaava, kun jo toisesta reiästä sain yli 100g ahvenen. Samasta reiästä nousi myös hetken päästä kauden ensimmäinen hauki, jota ei oltu koolla pilattu. Kaiun avulla tuli aika selkeä kuva järvestä hyvin nopeasti: joko alla ei yksinkertaisesti ollut kaloja tai sitten ne eivät syöneet, vaikka niitä oli alla. Ainoastaan särjet tuntuivat olevan syönnillään tänäkin päivänä.

Kauden avaushauki

Rei'itin järveä jonkin verran tiheämmin välein kuin edellispäivänä, ja pilkinnän keskitin selvästi niihin syvyyksiin, mistä sain edellispäivänä isoimmat ahvenet. Tuo ei tuntunut kuitenkaan oikein toimivan, sillä kala oli huomattavasti tiukemmassa. Siihen saattoi tosin vaikuttaa myös se, että myös välineet oli astetta järeämmät kuin edellispäivänä. Särjetkin lähinnä tökkivät morria kun eivät saaneet sitä suuhunsa. Ensimmäiseen 2 tuntiin en saanut kuin aivan muutaman ahvenen, ja harkitsin jo pois lähtöä, mutta ajattelin vielä käydä kokeilemassa yhden alueen.

Ensimmäinen reikä tälle alueelle tarjosi kuitenkin selvästi parasta kalantuloa tälle järvelle, kun taisin saada 5 ahventa samasta reiästä. Ahvenet eivät olleet isoja, mutta eivät aivan pikkusinttejäkään. Rei'itin tuon jälkeen alueen melkoisen tarkkaan, mutta en saanut aivan läheltä enää muuta kuin pari pikkuahventa.

Päivän ahvensaldo

 Saalis oli pienoinen pettymys, joten päätin nyt rauhoittaa tuon järven ainakin joksikin aikaa ja siirtyä enemmän tutuille vesille katsomaan onko syöntiä. Tälle järvelle palailen kuitenkin varmasti ennemmin tai myöhemmin!

Houhajärvellä 28.12.

Vähän tulee nyt viiveellä nämä päivitykset, mutta loppuvuodesta tosiaan pilkillä tuli vielä käytyä.

Houhajärveltä nousi viime keväänä aika hyvin ahvenia, joten mieli teki mennä sinne kokeilemaan mitenkä näin ensijäillä ahven puraisee. Mukaan tuli myös isä ja Timo. No, kyllä oli niin hiljaista ettei ole kauheasti kerrottavaa.

Heti ensimmäisillä rei'illä oli kuitenkin elämää, kun montun reunasta nousi pari vajaa 10g painoista ahventa. Kaiun kanssa pilkin, eikä näytössäkään mitään ihmeempää näkynyt oikeastaan missään tuolla alueella. Varmaan kilometrin kuljin rei'ittäen noin 30-40m reikävälillä, eikä se tällä kertaa näyttänyt tuottavan tulosta. Vuoron perään kokeilin värikoukkupilkillä ja morrilla.

Yhdeltä alueelta lopulta sitten löytyi ahventa, mutta se oli todella pientä ja myös söi huonosti. Edes särkiä en morrilla onnistunut saamaan. Isä kiersi pidemmän lenkin ja sai muutaman vähän isomman ahvenen, mutta 100g haamuraja ei tainnut rikkoutua. Sen verran eloa oli kuitenkin, että eiköhän tuolla tule ainakin se toinen kerta vielä käytyä tänä talvena. Oma saalis jäi 23 pikkuahveneen ja kiiskeen. Ahvenista melkein kaikki alle 10g.

Pilkkikausi avattu

Pilkkikauden pääsin avaamaan tänä vuonna joulupäivänä, vaikka pari viikkoa sitten näytti aika huonolta kun mursin nilkkani aitajuoksussa. Myös viimeisen laituripilkin jätin väliin tuon loukkaantumisen takia.

10. joulukuuta 

17. joulukuuta

Jalka on edelleen jäykkä ja aika turvoksissa, mutta kun sain goresukan mahtumaan Icebugiin niin pitihän se kausi käydä avaamassa 25.12. ja kautta jatkamassa 26.12. Paikkana itselleni varmasti kaikkein tutuin vesistö eli Nokian Pyhäjärven Liukuslahti.

Joulupäivänä kun kautta avasin, ei etukäteen ollut sen tarkempaa tietoa jäistä, kun en ole pystynyt oikein jäätymistä viime viikkoina seuraamaankaan. Mutta Liukuslahti oli hyvinkin tukevasti jäässä, paksuutta noin 12-15cm. Monilla pikkujärvillä on jäässä vahvuutta myös suunnilleen saman verran. Lähialueelta aika lailla kaikki vesistöt Näsijärveä lukuunottamatta alkaa olla jäässä, mutta isoille järville pääsyä saanee odottaa vielä viikkoja näillä sääennusteilla.

Kauden ensimmäisestä reiästä nousi kuusi ahventa, ja muutenkin ahven tuntui olevan suhteellisen pirteällä otilla. Ei mitään parasta Liukuslahtea, mutta on sitä paljon heikompiakin kauden avauksia ollut. Vajaan 3 tunnin pilkinnän tulos oli arviolta 2,5 kiloa ahvenia, suurimpien ollessa 100g ja 150g väliltä. Parvet olivat pieniä, mutta syönti kohtuullisen hyvää, kun parhaimmillaan 4,5m vedestä sai ahvenia 1,5m siimalla. Valtaosa kaloista otti värikoukkuun, mutta muutamat heikompisyöntiset yksilöt joutui ronkkimaan morrivehkeillä.

Testissä oli myös alimmassa kuvassa näkyvä uusi Miro Meurosen valmistama värikoukkuvapa. Tässä yksilössä oli hiilikuitukärki, joka tuntui tunnokkaalta ainakin pienten kalojen kanssa. Saa nähdä miten tartutus pelittää näin jäykällä kärjellä vähän isompien ahventen kanssa. Vähän isompia kalamääriä pitäisi päästä kiskomaan, että osaa sanoa vavan toiminnasta tarkemmin..

Mukavan näköinen railo meni lahden läpi

Avauspäivän saldo 45 ahventa

Tapaninpäivänä tuli myös käytyä Liukuslahdella, tällä kertaa myös isä tuli avaamaan kautensa. Lunta oli satanut pari senttiä jäälle ja kaikki laikut olivat peittyneet ja kalantulo muutenkin oli paljon vaisumpaa kuin joulupäivänä. Isälle yhdestä reiästä kuitenkin hetkessä reilusti yli kilon verran ahvenia, muutamien isoimpien ollessa yli 100g. Itse en saanut kuin 2-3 yli 100g ahventa ja yhteensäkin ahvenia vain 20kpl. Jäällä tuli oltua myös se vajaa 3 tuntia tapaninpäivänäkin.

Vaikea sanoa koska sitä pääsee tänä talvena kilpailut aloittamaan. Murtuman luutumisessa menee joka tapauksessa vielä 2-4 viikkoa, mutta nilkkaortoosin turvin pystyn aika hyvin kävelemään. Toisaalta tuon nilkkatuen kanssa ei saapasta tule saamaan jalkaan ollenkaan. Tossuihin ne saa sen sijaan sopimaan hyvin, mutta nyt ei pysty oikein liikkumalla saamaan jalkoja lämpimiksi kun alkaa paleltaa. Näillä näkymin kisakauden avaus voisi olla Roismalanlahdella 13.1., mikäli kisa pidetään ja olosuhteet on sellaiset, että lenkkareilla voisi juoksematta tarjeta. No, käydään pilkillä huvikseen ja koitetaan olla helmikuun puolella kisakunnossa.

Nokian Pyhäjärvellä 4.12.

Eilen käväisin Pyhäjärven Huhtaanselällä koemielessä katsomassa ylipäätään pääseekö jäälle. Jäällä olin vasta klo 13 jälkeen. Yllätys oli aika suuri, kun lähtörannassa oli tasaisesti 12cm jäätä ja hieman ulompanakin noin 9 senttiä. Sitä en kuitenkaan lupaa, että jää kestäisi jo kaikkialla selkävesillä, kun ei ole tullut jäätymistä seurattua.

Kalantulo oli odotetun heikkoa. Pilkin aluksi vain värikoukulla ja reilun 4m vedestä tuli ensimmäiset kalatapahtumat, muutamia pieniä ahvenia. Tuon jälkeen olikin useampia tyhjiä reikiä, kunnes löysin morrilla 5-6m vedestä lisää sinttejä. Tällä kohdalla meni hyvän oloinen laikku, tosin luntakaan ei ollut puolta senttiä. Lähdin joka tapauksessa rei'ittämään laikkua pitkin kohti rantavesiä. Kalaa löytyi kuitenkin yllättävän heikosti, ja noin 5m veteen osui ainoa reikä, josta tuli enemmän kuin yksi ahven. Tuosta reiästä taisi niitä tulla toistakymmentä peräkkäin. Kala ei noussut pohjasta puolta metriä enempää pilkin perässä.

Aivan loppuajan; kelin jo hämärtyessä ja lumisateen yltyessä, päätin loppuajan vielä koittaa morrilla hieman keskemmältä 5-6m vedestä. Toiseksi viimeisellä reiällä yritys palkittiin parilla filekoon (100-200g) ahvenella ja muutamalla sintillä. Kalojen tärpit olivat kyllä todella varovaisia, joten syöntiä ei tuntunut oikein olevan. Veikkaisin, että ainakin se pari viikkoa jälleen menee, että kala alkaa jäätymisen jälkeen oikeasti ottamaan pilkkeihin.

Näkymää Huhtaanselältä

Muutama kymmentä sinttiä ja pari "bonuskalaa"

Pikkujärvellä Sastamalassa 3.12.

Lauantaina tuli testattua täysin ennalta tuntematonta järveä Sastamalassa. Ainoa tieto järvestä oli, että isoja ahvenia pitäisi löytyä. Syvyyksistä tai mistään muusta ei mitään tietoa löytynyt googlettamalla...

Heti alkuun selvisi, että järven vesi on melkoisen kirkasta. Ei toki mitään kristallinkirkasta, mutta pilkki näkyi kevyesti ainakin parin metrin syvyyteen. Jäätä sen sijaan oli yllättävän vähän noin 6-7cm, joten luulen että järvi oli kerennyt ainakun tuolta alueelta sulaa välillä kokonaan.

Ensimmäisen reiän jälkeen menin reilusti keskemmälle...ja siinä vaiheessa alkoi jo hahmottua järven syvyydet - vettä reilusti yli 10 metriä! Kartan perusteella olisin kuvitellut järven paljon matalammaksi, maaston perusteella siis. Päätin aika nopeasti alkaa etsimään kaloja ehkä tyypillisimmästä pilkkisyvyydestä, eli 2-6 metristä. Välineenä pelkkä morri kärpäsentoukilla. Jo ensimmäinen reikä 3m vedessä antoikin yhden pikkuahvenen, ja näin sain jotain suuntaa mistä syvyyksistä voisi kaloja lähteä etsimään.

Järvellä oli paljon hyvän näköisiä railolaikkuja, joita lähdin systemaattisesti rei'ittämään ja kartoittamaan lisää syvyyksiä, missä kaloja voisi olla. Seuraavan ahvenen sainkin 4m vedestä. 7 metrin vedessä kun morrin pudotin, niin oli saman tien isompi kala kiinni, mutta tuo karkasi vähän ennen kuin pääsi näkemään minkä kokoinen kala oli kyseessä.

Tuon jälkeen olikin hiljaista jonkin aikaa, kunnes 10-20 "tyhjän reiän" jälkeen osui 4m vedessä päivän paras avanto, kun saman tien tuli yli 200g ja yli 100g ahvenet ja muutama pienempi. Pari seuraavaa reikää oli tyhjiä, mutta kolmannesta nousi taas pari hieman reilumpaa ahventa. Siinä oli syvyyttä enää pari metriä.

Tuon jälkeen tuli koitettua samalta alueelta erittäin kattavasti syvyyksistä 1-10 metriä, mutta saaliina oli vain pari pikkuahventa 5-8m syvyyksistä. Kiersin myös kohtuullisen kokoisen lenkin ja kokeilin vielä muutamat laikkupaikat, mutta paria pikkuahventa ja paria 100g särkeä enempää ei tuolta lenkiltä tullut.

Loppuajan päätin kokeilla vielä tarkemmin samaa aluetta, kuin mistä kaikki isommat ahvenet sainkin. Tuo oli järven ainoa paikka, mistä löysin edes vähän loivemmin syvenevää rantaa, ja ilmeisesti se oli siksi kalojen mieleen. Loivan rannan päätteeksi oli kuitenkin varsin jyrkkä penkka. Kokeilin aluksi kalaa antaneet reiät uudelleen morrilla, mutta se ei tuottanut kalatapahtumia. Siinä vaiheessa alkoi morrin nytkytys sen verran kyllästyttää, että heitin veteen saman värikoukkupilkin kuin millä edellispäivänä sain 430g ahvenen. Tein aluksi alueelle muutaman uuden reiän. Ensimmäinen reikä ja melkein saman tien oli joku reilumman kokoinen kala kiinni, joka tuntui kyllä hauelta. Seuraavalla reiällä sama juttu, mutta vähän pienemmän tuntuisen kalan kanssa. Sillä erolla että tämä kala tuli ylös asti ja se oli sittenkin ahven, vaikka tuntui haukimaiselta. Värikoukun se oli imaissut aivan kurkun perälle siten, että pilkkikin oli osittain suussa. Tuon jälkeen tuli samasta reiästä vielä muutama 50-100g ahven, mutta sitten hiljeni. Kokeilin vielä muutamia uusia reikiä tuloksetta, kunnes luovutin ja lähdin pois.

Järvi oli aika haastava, mutta sen verran mielenkiintoinen, että veikkaisin meneväni tuonne joskus uusiksi. Voi olla, että kala ei oikein aktiivista vielä ollut, kun ilmeisesti järvi oli käynyt sulana välillä. Paikoitellen jäätä oli kyllä 13-14cm, joten osa järvestä oli ollut jäässä varmaankin pidempään.

Päivän kokonaissaalis, isoimmat 250g luokkaa

Aivan loppuiltapäivästä poikkesin vielä Nokian Teernijärvelle katsomaan jäätilannetta, ja yllätyksekseni jäätä oli noin 6-7cm ainoastaan ja railon kohdalla niin heikkoa, että jää ritisi enkä yli mennyt.

Teernijärven jäänpaksuus...

Pikkujärvellä Nokialla 2.12.

Kauden neljäntenä pilkkipäivänä suunnattiin Nokian vesille eräälle pikkujärvelle. Täällä oli kuuleman mukaan ainakin jäätä turvallisesti, joten osittain siksi se oli paikanvalintana. Siltikin jäät muodostui aluksi ongelmaksi, sillä emme kaverin kanssa päässeet ensimmäisestä paikasta jäälle lainkaan, vaan jää oli rannassa koholla ja petti allani. Tuli siinä toinen saapas kasteltua, mutta ei sen kummempaa. Muutaman kymmenen metrin siirtymä, ja toisesta paikasta jäälle pääsi ongelmitta.

Jäätä oli varsin mukavasti noin 13-14cm joka suunnalla. Aluksi kokeiltiin yksi menneiden vuosien varmimmista paikoista, mutta paria tärppiä enempää tapahtumia ei siitä tullut. Tuli kokeiltua värikoukulla ja tasapainopilkillä aluksi. Kyllästyin aika nopeasti "pinnasta pohjaan ja pohjasta pintaan" pilkintätapaan ja päätin pilkkiä pelkästään värikoukulla ja noin 50-70cm irti pohjasta. Olisiko ollut toinen reikä tuolla taktiikalla, kun värikoukkua vietiin 430g ahvenen toimesta, reilusti isoin ahven tälle kaudelle toistaiseksi. Tuli tuohon jäätyä kyttäileen vielä tasureilla ja morreilla, mutta kalahavaintoja ei enempää tullut. Tämä 430g ahven tuli pienimmällä Vim-pilkillä ja nro 12 värikoukulla, mutta sen jälkeen vaihdoin 42mm Vimiin nro 10 koukulla, jolla ongin pääasiassa loppuajan.

Jatkoin rei'ittämään eteenpäin, mutta tyhjältä vaikutti vajaat 10 seuraavaa reikää. Yhdeltä reiältä sitten nousi vajaa 100g ahven ja hetken päästä pari todella kovaa tärppiä, jotka eivät ikävä kyllä tarttuneet. Joko kävi hauki koittamassa tai sitten reilumpi ahven...Tältä alueelta sain enää pari pienehköä ahventa, jonka jälkeen tein reilumman siirtymän, jonka päätteeksi löysin kun löysinkin vähän kalaa. Kalan koko oli vain keskimäärin pientä kyseisen järven mittapuulla. Yhdellä reiällä sain kuitenkin edes ensimmäistä kertaa syönninpoikasta aikaiseksi näillä jäillä, kun kymmenkunta ahventa tuli aivan peräjälkeen kun pilkin sai alas. Tältä alueelta ei kuitenkaan sinttien lisäksi noussut kuin yksi reilu 150g ahven ja pari noin 100-grammaista.

Kalantulo tuntui tuon alueen jälkeen hiipuvan lopullisesti, ja keli tahtoi lumisateenkin myötä olla sen verran hämärä, että päätettiin lähteä pois. Kokonaissaaliini oli vähän vajaat 2 kiloa ahvenia, joten pilkille saa mennä seuraavinakin päivinä!

Päivän ensimmäinen ja selvästi isoin ahven, 430g

Tämän näköistä pilkkipaikkaa, lunta oli noin sentti

Pikakäynti Nokian Alinenjärvellä 19.11.

19.11. kävin Kulovedellä kääntämässä veneen, ja totesin että ei veneellä olisi rannasta enää päässytkään kun jäätä oli rannassa useampi sentti. Hyvillä mielin siis vene talviteloille ja takaisin tullessa poikkesin Alinenjärvelle, ideana selvittää vähän jäätilannetta ja kalan aktiivisuutta. Mukana oli vain pari vapaa värikoukkupilkeillä varustettuna. Näky järvellä oli sellainen mitä ei juuri muulloin näe kuin ensijäillä, eikä aina silloinkaan. Aivan kirkas läpinäkyvä jää, ja pohjaan näki jään läpi noin metrin syvyydessä vielä. Kala oli todella tiukassa, taisin saada 7 pikkuahventa, joista 6kpl tuli peräkkäin samasta reiästä. Vakipaikaltani en saanut yhtäkään kalaa, tosin vesi oli erittäin matalalla.

Se hyvä puoli jään kirkkaudessa oli, että tiesi etukäteen onko vaarana kairata kiveen. Moni paikka oli kivikkoisempi kuin mitä lumiseen aikaan kuvitteli. Aika monessa paikassa oli melkein pintaan asti ulottuvia kiviä enemmän kuin luulin. Jäätä oli noin 8-15cm, joten aika turvallisin mielin jäällä sai kulkea. En tosin pilkkinyt kuin tunnin, sillä sen jälkeen alkoi satamaan varmasti kovempaa vettä kuin ikinä ennen mun pilkkireissuilla. Siihen kun yhdisti kovan tuulen ja kalattomuuden niin jäi pilkkimiset lyhyeen.

Talvimaisemat kohdillaan...