Koukkujen teko sai siitä alkunsa, kun omat käytössä olleet koukut eivät yksinkertaisesti olleet riittävän hyviä. Itselläni ainakin on koukun valinnassa tärkeimpinä kriteereinä kestävyys, jämäkkyys ja terävyys. Pikkuahvenelta tulee uskaltaa vetää koukku huulen läpi irti.
Kamasanin koukkuihin, jotka värikartasta löytyvät, olen ollut kyllä todella tyytyväinen. Kauden aikana ei yksikään koukku vääntynyt tai katkennut. Koukku on todella jämäkkä myös pienimmässä koossa. Myöskään yksikään pilkkiketju ei katkennut. Ainoa ongelmakohta on väripallojen liikkeelle lähteminen. Tosin niitäkään ei lähtenyt liikkumaan kuin pari kolme kauden aikana. Asian olen korjannut yleensä pikaliimapisaralla väripallon juureen.
Mustadin koukkuihin kolmihaarakoukuissa olen myös ollut ihan tyytyväinen. Yhdestä pienestä koukusta katkesi tosin yksi koukku, kun koitin puristaa väkäsiä kasaan. Muissa koukuissa kuin tuossa yhdessä ei ole ongelmia ollut. Mutta pientä tasalaatuisuuseroa noissa koukuissa saattaa kyllä olla. Koukkua on kuitenkin kehuttu erittäin jämäkäksi myös väkästen poistamisen jälkeen. Omien havaintojen mukaan koukkua ei 12 koossa katkea käytössä oikein millään. 14 ja 16 koossa on tullut satunnaisia katkeamisia, 14 koossa kuitenkin harvoin.
Värikoukkuja en saanut kunnolla toimimaan kuin joulukuussa. Silloin kala oli aktiivista ja otti hyvinkin värikoukkuun. Tosin keväällä parilla pikkujärvellä myös toimi jonain hetkinä tosi hyvin.
Suosituimmat värit
Tilatuimpia värejä värikoukuissa olivat: kumppani, tuho, kultahippu, dalmatialainen, meteoriitti ja tähti ainakin. Itse käytin eniten varmaankin värejä skorpioni, herkku, tuho, kumppani ja raita. Yllättävää oli se, että erikoisen näköisiä värejä tilattiin paljon enemmän kuin perus "oranssi-kelta-vihreitä" tai punaoransseja.
Ketjukoukkujen puolella tilattiin vähän perinteisempiä värejä. Ferrari, mönkiäinen, herkku, porkkana, mehujää, attu ja jalokivi kuuluivat ainakin suosituimpiin. Itselläni oma luottoväri on musta-punainen (skorpioni), mutta etenkin keltaisen yhdistelmät on kovassa käytössä.
Koukkujen koko
Koukkujen koosta ketjukoukuissa selvästi käytetyin itselläni oli tuo Kamasanin koko 14. Se menee keskipainolta 10-40g ahvenille. Alle 10g ahvenelle käytin kokoa 16. Yli 40g ahvenille kokoa 12. Kokoa 10 käytin lähinnä hupipilkillä, kun en tainnut kisoissa hirveästi yli 150g ahvenia saada koko talvena. 12 koko menettelee kyllä sinne 150g kokoon asti.
Kolmihaarakoukuissa noudatan saman tapaista kokoluokkaa, tosin en ehkä niin herkästi ala vielä koukkua suurentaa, vaan 14 kokoa käytän välillä vaikka keskipaino olisikin sitä 50g. 16 koko on myös kolmihaaran käytössä paljon tavallisempaa kuin ketjukoukussa. 16 kokoinen kolmihaara menee vielä aika hyvin 10-15g ahvenille, ja pieni koukku saa lähes poikkeuksetta pienet värikoukkupilkit uimaan paremmin.
Tapsimorrit
Tulevaksi kaudeksi alan valmistaa myös tapsimorreja. Muutamia morreja tehtiinkin jo maalis-huhtikuun lopussa. Voi olla, että jossain vaiheessa tehdään myös volframimorreja, mutta niillä ei ole niin kiire kun niitä kukkarosta vielä löytyy. Aika näyttää, tuleeko nuo tapsimorrit myös tänne blogiin myyntiin, mutta ilmeisesti tulee.
Tähän asti käytössä olleet tapsimorrit, mitkä mistäkin hankittuja, ovat olleet enempi vähempi huonoja. Viimeksi hankkimistani tapsimorreista irtosi koukut. Koukut oli siis erikseen juotettu kiinni, ja ne eivät pysyneet. 7 morrista kaksi hajosi heti ensikäytöllä. Suuri osa morreista myös mitä vuosien varrella on tullut käytettyä, ovat olleet enempi vähempi kertakäyttökamaa liian helposti vääntyvän koukun vuoksi.
Aluksi näitä tapsimorreja teemme kokeeksi ainakin Partridgen, Kamasanin ja Fulling Millin perhokoukuista. Koot 12, 14, 16 ja 18 ovat melko lailla riittävät. Ehkä muutamia kokoa 10 voi myös tarvita isommalle ahvenelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti