Raippaluotoon tuli lähdettyä jäitä etsimään, kun kyyti sinne tarjoutui. Etukäteen ei ollut varmaa, pääseekö siellä edes jäälle.
Pikku-Vistanille tuli tarvottua, mutta siellä ei jäätä ollut kuin yhdessä rannassa ihan pieni kaistale. Jäätä siinä oli enimmillään 6 senttiä, ja vettä ei jään alta löytynyt kuin korkeintaan 30 senttiä. Periaatteessa siitäkin olisi kalaa voinut tulla, mutta kun ei niin ei.
Siirto pumpulle, ja siellähän ei ollut jäätä sitten lainkaan. Hieman Revolle päin mentäessä oli kolme eri lahtea jäässä, ja niistä tuli koitettua, mutta tuloksetta. Jäätä oli hyvin heikosti sielläkin, mutta yhdessä lahdessa pääsi kokeilemaan yli metrinkin vedestä.
Ei muuta kuin turhan kävelyn eli metsässä yli 10km rämpimisen jälkeen takaisin autolle. Sinne oli ilmestynyt toinenkin auto, ja pari pilkkijää oli jäällä Revofjärdenin puolella. Revolla näkyi muutenkin olevan vielä hyvin jäitä laajalla alueella. Ei kuitenkaan sinne lähdetty koittamaan.
Siirryttiin autolla Klobbfjärdenille, mistä jonain vuonna sain pari kertaa ihan hyvän ahvensaaliin isän kanssa.
Tällä paikalla ei ollut jäiden kanssa mitään ongelmia, mutta kalaa ei yksinkertaisesti löytynyt tai se ei syönyt. Monesta syvyydestä ja paikasta tuli koitettua, mutta ei sitten mitään kalahavaintoja. Jäätä tosiaan oli 9-15cm.
Pettymys oli aika kova, kun kalaa ei tullut vaikka potentiaalisen näköisiä paikkoja tuolta Paniken suunnalta löytyikin.
Takaisin ajellessa käväistiin vielä Seitsemisen kansallispuistossa yhdellä lammella, ja sieltä sentään tuli muutamia ahvenia isoimman ollessa noin 100g. Jäätä oli siellä tasaisesti jonkun verran yli 10cm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti