Haastattelussa Pohjoismaiden mestari Jaana Väänänen

Vuoden 2017 pilkkimaaottelu käytiin Norjan Gjövikissä Lillehammerin kupeessa Skumsjöen -nimisellä järvellä. Tänä vuonna ainoa suomalainen henkilökohtainen Pohjoismaiden mestari oli naisten sarjan voittanut Jaana Väänänen, jonka tulos 4625g oli toisiksi suurin koko kilpailussa.

Tässä jutussa olevat kuvat tulivat Suomen joukkueen kapteenilta Sami Kainulaiselta, joka laittoi kuvia/tilanneraporttia kisojen aikaan  Facebookin Pilkkihullut-ryhmään. Kiitokset tästä vielä Samille!

Haastattelussa olevaan pilkkiranking-kysymykseen liittyen lukijoille vinkiksi: Facebookista löytyy Mikko Toiviaisen ylläpitämä "Suomen pilkkiranking" -niminen ryhmä, johon Mikko on koonnut rankingpisteitä eri kilpailusarjoista! Linkki ryhmän sivulle

Haastateltavana Jaana Väänänen:

Milloin aloitit kilpapilkinnän/pilkinnän?

- Pilkkiminen on meillä sukuvika, vanhempani sekä veljeni ovat kilpapilkkijöitä. Suvun jokavuotisia "jäsentenvälisiä" on järjestetty jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.

- Kilpapilkinnän aloitin vuonna 2001, alkuun tuli käytyä vain muutama kisa talvessa. Vähitellen innostus kasvoi ja kilpailujen määrä nousi nykyiseen, eli noin kolmeenkymmeneen per kausi. 

Mikä lajissa on parasta?

- Viikonlopun pilkkikisoissa parasta on totaalinen irtautuminen työasiosta, luonto ja liikunta. Toki myös kalan löytäminen ja oikean onkitavan oivaltaminen on palkitsevaa.

Mitkä ovat mielestäsi avainasiat menestykseen?

- Menestymiseen tarvitaan mielestäni kovaa työtä,  avointa mieltä, eikä vesistöjen tuntemisestakaan ole haittaa.


Vahvuutesi ja heikkoutesi kilpapilkkijänä?

- Vahvuuteni pilkkijänä on kohtuullisen hyvä fyysinen kunto ja monipuolisuus onkijana.

Kehitettävää on mm. porukkaonginassa ja maltissa, etenkin huonolla syönnillä.

Mitä välineitä käytät? 

- Pilkin tapsilla ja värikoukulla ja jonkin verran myös morrilla.

Onko PM-voiton jälkeen vielä suuria tavoitteita pilkinnässä? Kerro muista saavutuksistasi?

- Suomenmestaruuskisoissa menestys on ollut vaatimatonta, joten siellä olisi mukava joskus pärjätä.

Harjoitteluun ei vaan meinaa olla aikaa, joten ehkä sitten joskus eläkkeellä...

- Sm-esikisan olen voittanut kahdesti, piirinmestaruuksia seitsemän. Maajoukkueseen olen päässyt kolme kertaa.

Valmistaudutko kesäaikaan pilkkikauteen jollain tavalla, onko muita harrastuksia?

- Harrastan perhokalastusta, jigausta ja uistelua, kuntosalia ja lenkkeilyä. Pilkkikauteen en valmistaudu mitenkään ihmeemmin.

Mitä mieltä olet ranking-järjestelmistä pilkinnässä? Ovatko ne tarpeellisia?

- Ranking-lista on ideana hieno, tosin pelkkään sm-menestykseen perustuvana hieman yksipuoleinen. Jos huomioitaisiin lisäksi piirinmestaruus, sekä mj-karsinta saataisiin homma mielenkiintoisemmaksi. Olisi kyllä laatijalle melkoinen savotta.

Miten mielestäsi saisi lisää nuorta väkeä pilkkikisoihin?

- Nuorten mukaan saaminen onkin haasteellisempi homma. Urheilullista puolta voisi olla hyvä korostaa. Vetouistelun puolella nuoria on, joten auttaiskohan jos pilkilläkin sallittaisiin kaikki mahdolliset tekniset apuvälineet?

Miten neuvoisit kilpapilkinnästä kiinnostunutta alkuun pääsemisessä?

- Alkuun pääsemiseksi suosittelen liittymään paikalliseen kalaseuraan. Kokeneempien vinkit ovat tarpeen.

PM-kisaa ennen käytiin harjoituskilpailu. Kerro tuosta kisasta ja oliko siitä apua ”suureen” kilpailuun?

- Harjoituskisa järjestettiin kapean rusehtavavetisen n. 5km pitkän järven pohjoispäässä. Jäätä järvellä oli noin 60cm ja sen päällä n. 15cm vettä ja sohjoa. Syvyyskäyrillä varustettua karttaa ei vesistöstä ollut saatavilla. Eteläpää oli rauhoitettu, mistä arvasimme sen varsinaisen kisan areenaksi. Pohjoismaiden mestaruuskisa oli järjetetty samalla järvellä kuutta vuotta aiemmin, ja myös tuolloin oli harjoiteltu ensin toisessa päässä. Joukkueessamme oli onneksi myös noihin kisoihin osallistuneita, joten jonkinlaista ennakkotietoa saatiin. Veden pinta järvessä oli useamman metrin aiempaa alempana, joten kalapaikat olivat tainneet ainakin osittain vaihtua.

- Harjoituskisassa en ahvenparvia löytänyt, ainoastaan yksittäisiä kaloja. Ahvenet olivat tummia, kooltaan n .25g - 40g, tarkasti samassa syvyydessä rantapenkassa ja kohtuullisen pienissä pisteissä. Norjalaisia tarkkailemalla selvisi, että he tuntevat järven pohjanmuodot ja kalapaikat todella hyvin. Kalustoa en vähillä ahvenillani oikein päässyt testaamaan, mutta onneksi mieheni Mikko osui kaloille, ja löysi oikeat välineet varsinaiseen kisaan.

Alue kilpailussa (eteläpuoli) ja treenikilpailussa (pohjoispuoli)

Kerro PM-kilpailun kulusta ja esim. taktiikasta ja käyttämistäsi välineistä? Oliko joukkueella yhteistä taktiikkaa?

- Kisaa edeltävänä iltana pidimme joukkueen kesken palaveria seuraavan päivän koitoksesta. Kokenut kapteenimme Sami Kainulainen arvioi aivan oikein, että ensimmäisen tunnin jälkeen vähät kalaisat kohdat on lyöty seulaksi, ja sen jälkeen ongitaan vanhoja reikiä morrilla. Norjalaisten vahva paikkatuntemus pantiin myös merkille, ja päätimmekin naisten kanssa ottaa suunnistusapua Norjan naisjoukkueesta.

- Kisan aloitusvälineiksi valitsin 40-millisen värisevän pikkupilkin, sen alle sidoin 10cm tapsin päähän oranssilla karvalla höystettyn violetin morrin. Morriongintaan varustauduin tummaksi patinoituneella 3mm morrilla.

- Kisa alkoi erinomaisesti, heti ensimmäisestä reiästä tuli 50g ahven ja pari pienempää. Myös kolme seuraavaa reikää antoi muutamia kaloja. Sitten osuikin oikein kunnolla - ongin aluksi tapsipilkillä ja sain sillä melko nopeasti n. kilon 20g-40g ahvenia, sekaan tuli myös muutamia 50g-70g kaloja. Tässä vaiheessa vaihdoin morriin ja sain kymmenen ahventa lisää. Tärpinväli rupesi kuitenkin käymään pitkäksi, joten pudotin pienen värikoukkupilkin avantoon, jota voimakkaasti uittamalla yritin saada ahveniin lisää intoa. Tuntui toimivan, sillä kun vaihdoin taas morriin sain kohtuullisen nopeasti seitsemän ahventa lisää. Seuraavat kaksi tuntia vaihtelin värikoukkupilkin uittamisen ja morrionginnan välillä, kunnes reikä lopulta hiipui. Tässä vaiheessa neljän tunnin kisasta oli aikaa jäljellä tunti ja kalaa repussa n.3,5kg. Loppuajan ongin morrilla aluella olevia vanhoja reikiä, ja sainkin useampia neljän - kuuden kalan reikiä.

Tulokseni 4625g riitti naisten sarjan voittoon. Myös muut suomen naiset saivat hyvin kaloja, joten voitimme kultaa myös joukkueena - kiitos Tiina ja Tarja!

Millainen maajoukkuereissu oli kokonaisuudessaan? Lähdetkö Pyhännästä tavoittelemaan uutta maajoukkuepaikkaa lauantaina?

- Kaiken kaikkiaan huikea reissu, superhyvä porukka ja huippu kippari. Kiitos ihan kaikille!

- Niin kivaa se oli, että myös vuoden 2018 maajoukkueeseen yritän mahtua.

Tässä vielä pari kisakuvaa:

Koko Suomen joukkue

Mestari itse

Kisan tulokset:

Tytöt:

1. Cecilie Olsen Olsberg N 3440
2. Anna Mattson R 2695
3. Salla Hovatov S 2400
4. Iida Issakainen S 2155
5. Karolinen Grenberg N 1735
6. Therese Larsson Jernberg N 1335
7. Josefin Andersson R 1230
8. Helmi Sarpola S 960
9. Anja Larsson R 430

Joukkue: Norja 6510, Suomi 5515, Ruotsi 4355

Pojat:

1. Vegard S. Rindal N 3805
2. Lars Magnus Björnstad N 2320
3. Daniel Bergman R 2250
4. Jere Kuusinen S 1760
5. Waltteri Ramula S 1710
6. Kalle Koivusalo S 1280
7. David Öman R 1265
8. Sigurd Bringeböen N 960
9. Oskar Göransson R 915

Joukkue: Norja 7085, Suomi 4750, Ruotsi 4430

Naiset:

1. Jaana Väänänen S 4625
2. Kjersti Solli N 3960 
3. Tiina Karhunen S 3605
4. Anette Rimmevik R 1360
5. Lisbeth Björnstad N 1245
6. Tonje Hauger N 1205
7. Tarja Manninen S 675
8. Malin Granström R 630
9. Jenni Koskela R 120

Joukkue: Suomi 8905, Norja 6410, Ruotsi 2110

Miehet: 

1. Christer Fossen N 5860
2. Thomas Ödegård N 4475
3. Jari Kirjalainen S 3150
4. Martin Söndergårds R 2190
5. Thomas Larsson R 2045
6. Mikko Väänänen S 2030
7. Tor Ivar Björnstad N 1835
8. Niko Korhonen S 17509. Andreas Bergström R 1045

Joukkue: Norja 12 170, Suomi 6930, Ruotsi 5280

Naisveteraanit:

1. Torild Langerud N 2685
2. Vuokko Tuominen S 2510
3. Sonni Ingunn Sangnes N 1970
4. Ritva Kokko S 1735
5. Ruth M. Ramstad N 1430
6. Maj-Elisabeth Sannemalm R 1160
7. Birgitta Nilsson R 795
8. Sirpa Vuohelainen S 720
9. Solveig Svee R 555

Joukkue: Norja 6085, Suomi 4965, Ruotsi 2510

Miesveteraanit:
1. Terje Lindgren N 3310
2. Bent Fjelt N 3170
3. Jouni Neuvonen S 2885
4. Nils Ekbom R 2360
5. Jan Morten Fossen N 2155
6. Mikko Ihanainen S 1640
7. John-Erik Sundqvist R 1525
8. Pertti Piiroinen S 1005
9. Torbjörn Hällström R 555

Joukkue: Norja 8635, Suomi 5530, Ruotsi 4440

Yhteistulokset: Norja 46895, Suomi 36595, Ruotsi 23125

Meriviikonloppu 25.3. - 26.3.

Tulipa käytyä ensimmäiset (ja ehkä viimeiset) kerrat merellä pilkillä tänä talvena. Tällä kertaa pilkillä Juuson kanssa.

Lauantain kohteena oli Uudenkaupungin Lautvesi. Jäätilanne oli kuuleman mukaan huono, mutta pitihän sitä vähintään käydä tarkistamassa tilanne paikan päällä. Jäällä oltiin 8 maissa. Heti ensimmäisestä rannasta pääsi jäälle, mutta rannan tuntumassa oli vain noin 15cm jäätä, josta pinta ainoastaan kovempaa. Lisäksi läheinen virtapaikka oli sula noin puolen kilometrin - kilometrin matkalta, paljon laajemmin kuin viime keväänä tuolla viimeisellä kerralla.

Hetken aikaa mietittiin mitä tehdään, ja päätettiin kiertää autolla tuo virtapaikka, ja käveltiin sitten metsän läpi jäälle toisesta paikasta. Siitä ei kuitenkaan ollut enää jäätä pitkin pitkää matkaa oletetulle kalapaikalle, mistä on tähän asti aina tullut kalaa hyvin. Jäälle pääsi hyvin, ja jään paksuus oli reilut 20 senttiä, josta vajaa 10cm kovempaa jäätä pinnassa, ja alla reilu 10cm aivan sohjojäätä. Koko alueella näkyi vain yksi pilkkijä meidän lisäksi, hän eteni toisella puolella selkää potkukelkalla, joten jostain ilmeisesti pääsi jäälle vielä aurinkoiselta puoleltakin.

Aloin pilkkimään morrilla ja Juuso värikoukulla. Ensimmäisestä reiästä sain yhden noin 150g ahvenen. Muutamasta seuraavasta reiästä pari ahventa lisää, kunnes osui yksi 6 ahvenen reikä. Tuossa vaiheessa Juusokin vaihtoi morrivehkeisiin, kun ei saanut värikoukulla muuta kuin yhden hauen. Välineen vaihdon jälkeen alkoi ahvenia nousta Juusollekkin. Todella hakusessa oli kyllä kalat, ja kun tuolta alueelta välillä siirryttiin pois, ei koko lenkiltä tullut mitään mainittavaa.

Palasimme samalle alueelle ja rei'itimme sitä tiheämmin. Useita 1-2 ahvenen reikä, yhdestä reiästä 3 ahventa ja muuten tyhjää. Syönti tuntui tosi aneemiselta. Kalan koko oli kuitenkin kohtuullista. Juusolle osui yksi 7 ahvenen reikä, mutta muuten oli aika hiljaista. 12 aikaan vähäkin syönti tuntui hiipuvan, joten alettiin pikkuhiljaa poistua jäältä. Matkan varrelle vielä muutama reikä ja niistä vielä yksi filekoon ahven.

Keli oli yllättävän kylmä ja tuulinen, joten ei kauheasti tehnyt mieli kaloja kuvailla ulkona. Oma saaliini oli 30kpl filekaloja, joista isoimmat varmaan vähän yli 300g.

Sunnuntaina päätettiin Naantalin lähistöllä vielä poiketa jonnekin pilkille. Suunnattiin Maanpäähän, jossa ainakin oli varjoisen etelärannan puolella autopaikka. Jäällä oltiin vasta joskus klo 11 jälkeen.

Jäätilanne ei juuri eronnut Lautvedestä. 15-25cm suurimmaksi osaksi tosi pehmeää jäätä. Kalaa tuli huomattavasti tasaisemmin, mutta kalan koko oli tosi pientä, eikä sunnuntain saaliin kanssa kauaa mennyt fileerausveitsen kanssa..

Särkiä ja pikkuahvenia sai melkein joka reiästä jokusia, "paras" reikä taisi antaa 14 pikkuahventa. Kolmisen tuntia viitsittiin pilkkiä, ja sinä ainaka osui sinttien sekaan pari 140g ahventa ja jokusia 60-100g ahvenia.

Vesi oli sameaa kuten Lautvedelläkin, joten ilmeisesti vesisateet/laskuojat oli tehneet tehtävänsä. Näkösyvyys oli molemmissa paikoissa noin 30-50 senttiä. Tässä muutama maisemakuva Maanpäästä, kun ei kaloissa juuri kuvattavaa ollut.

Vasemmalla selällä Naantalinaukkoa

Vähät kalat nousi rantojen läheltä, keskemmällä tyhjää...