Pilkkikauden päätös, Raippaluoto 14.4.

Tässä vielä kauden päätösreissusta, josta en heti saanut aikaiseksi kirjoitella.

Raippaluotoon päättyi pilkkikauteni tänä vuonnakin. Reissuun lähdin lopulta isäni kanssa. Ihan hirveitä poltteita ei tuohon reissuun enää ollut tuossa vaiheessa kautta, mutta piti käydä hakemassa takaisin parit goretex-sukat ja pilkkikynsikkäät, jotka muuan Juha heitti roskikseen ennen Björkön pilkkiä. :D

Raippaluodon syönneistä oli edellispäivinä kuulunut lähinnä huonoa, joten odotukset eivät korkealla olleet. Toisaalta kerran on tuonne tullut tehtyä todella kalaton reissu juuri sen jälkeen, kun oli kuulemma tullut hyvin ja isoja. Päätimme mennä Pikku-Vistanin suulle "pumpulle", kun kaiken järjen mukaan siellä on joka vuosi siihen aikaan hyvin ahventa...

Pikku-Vistanin läpi kävelimme aamuhämärässä. Jäätilanne vaikutti hyvältä, ja myös Pikku-Vistanilla (Kalskärsfjärden) oli pilkitty jo yllättävän paljon. Ilmeisesti vesi oli aiemmin ollut sen verran korkeammalla, että ahventa oli jo noussut kutulahteen. Kävelimme silti suoraan pumpulle.

Ensimmäinen reikä jäähän reilun 5km kävelyn jälkeen ja melkein heti ensimmäinen yli 300g ahven. Kalat tulivat matalasta alle metristä. Muutama reikä lisää alueelle, mutta en saanut kuin muutaman ahvenen lisää. Isä sai myös yksittäisiä ahvenia, mutta ei sen kummempaa.

Kävin muutaman vanhan ottipaikan läpi, mutta hiljaista piteli, ei enää mitään merkkiä kaloista. Sen sijaan minulle kävi ensimmäistä kertaa koskaan "vanhanaikaisesti". Onnistuin saamaan jonkin sotkun siimaan, ja sidoin morrin vahingossa katkaisemaani hukkapätkään ja heitin morrin avantoon...tajusin heti mitä kävi. Hetken koitin morria naarata pohjasta siinä onnistumatta.

Kun kalaa ei tuntunut alueella olevan, siirryin hieman kauemmas vähän syvempään veteen. Yhdestä reiästä sain 4 ahventa peräkkäin, mutta muuten piteli hiljaista. Lähdin "selälle" kokeilemaan muutamia kivikoita, ja yhden kivikon reunasta aloin saamaan vihdoinkin vähän kaloja. Kalaa tuli ainakin 7-8 eri reiästä, mutta kalaputket olivat lyhyitä. Viitisen kiloa ahvenia alkoi kuitenkin olla kasassa. Tuo alue kuitenkin hyytyi, ja kokeilin taas muutaman uuden alueen tuloksetta.

Kello oli jo yli 10, ja päätin käydä vähän evästauolla. Palasin samalla kohtaan, josta aiemmin sain sen 4 ahvenen putken. Aivan samasta kohdasta en enää ahvenia saanut, mutta 20-30m päästä muutama reikä antoi kaloja, ja yhdellä reiällä tuli sitten lopulta vietettyä pari tuntia. Tuosta reiästä sain noin 10 kiloa ahvenia, ja kalan kokokin oli sopivaa luokkaa, keskipaino 200g tietämillä. Isä tuli syönnin vasta alkaessa viereen ja sai myös omasta reiästään noin 8kg ahventa.

Syönti hiipui, joten pidimme evästauon. Isä meni kokeilemaan uudestaan kivikkoa, josta aamulla sain muutaman kilon ahvenia. No, nyt sieltä tuli vähän paremmin, sillä isä sai samasta reiästä noin 40 ahventa. Kokeilin muutaman reiän vierestä, mutta tyytyminen oli 7 ahveneen, nämäkin kaikki samasta reiästä, eivätkä tulleet mitenkään peräkkäin.

Tuon jälkeen lopeteltiin pilkkiminen, kello taisi olla jotain 15-16. Osan kaloista fileerasin valmiiksi nahkafileiksi, niin ei kotiin jäänyt niin paljoa hommaa. Ahventa sain noin 17kg ja isä n. 18kg.

Takaisin tullessa jouduimme Pikku-Vistanilla hieman kiertämään virtapaikkaa, kun jää oli päivän mittaan pehmennyt. Aamulla oli kuutisen astetta pakkasta ja päivällä plussaa noin 7 astetta. Mukava oli taas päättää kausi Raippaluotoon, täytyy joskus kokeilla useamman päivän reissu tuonne tehdä.

Pieni erä tähän väliin fileiksi..

Tauon paikka

Pumpulla jäätä oli vielä 30-40cm