tiistai 12. helmikuuta 2013

Uudessakaupungissa hupipilkillä (9.2)

Viime lauantaina tuli käytyä toistamiseen tänä talvena hupipilkillä Uudessakaupungissa, tarkemmin Lautvedellä. Tällä kertaa menin isän kanssa kahdestaan. Itse otin päivän värikoukkuharjoitteluna, ja en koittanut muilla välineillä kuin ehkä 5 minuuttia.

Viimeksi sain tuolta lopuksi todella hyvin kalaa, ja lähdin kairailemaan samoille alueille eräälle pakalle 1,5-3,5m veteen. Kalantulo oli kuitenkin todella hiljaista, vain yhdestä reiästä nousi kolme ahventa ja muista sitten vährmmän. Huomasin kyllä että en aivan samoilla paikoilla ollut kuin viimeksi, mutta pari pilkkijää oli siellä missä itse viimeksi olin eivätkä hekään näyttäneet pahemmin kaloja saavan ainakaan aamusta.

Lähdin ensimmäisen reilun puolen tunnin jälkeen kairailemaan erästä rantaa, josta viimeksi sain jonkun verran kalaa, joskin melko pientä. Nyt koko oli suurempaa, mutta määrää ei tullut edes viidesosaa viime kerrasta joten eipä vakuuttanut. Lähdin kauemmaksi samaa rantaa melkein kilometrin päähän kairaillen sinne tänne, mutta en saanut koko lenkillä kuin kaksi ahventa ja palasin takaisin rei'ille joista aiemmin vähän kaloja sain. Muutaman ahvenen sain näistä vanhoista rei'istä, mutta eipä siinä ollut enää syytä jäädä alueelle päivystämään.

Isän olin neuvonut aamusella paikalle josta kaveri + hänen isänsä saivat viimeksi hyvin kalaa lopuksi, ja lähdin kairailemaan pikku hiljaa siihen suuntaan. Löysin kuitenkin heti kalaa erään kallion eestä, ja tuli lopulta kairailtua koko kallion edusta noin 10m välein. Kalan koko ei kuitenkaan päätä huimannut, vaan yli 150g ahvenia tuli melko harvakseltaan. Toki oli seassa sellaisiakin reikiä, että kaikki kalat olivat yli 150g, mutta silloin määrää ei tullut paljoa reikää kohti. Välineellä ei tuntunut niin hirveesti olevan väliä, vaan painava ja nopealiikkeinen 4cm pitkä volframista tehty värikoukkupilkki tuntui mieluisimmalta sen nopeuden vuoksi. Kalat ottivat yleensä välittömästi kiinni kun pilkin sai pohjaan, mutta syönti lakkasi aina yhtä nopeasti kuin alkoi. Kyllä taas palasi mielenkiinto volframista tehtyihin pilkkeihin niiden nopeuden vuoksi...

Kahden aikaan päivällä pääsin sinne asti missä isä oli, ja hänellä oli kalaa jonkun verran enemmän kuin minulla ja selvästi isompaa. Itselläni isoin ahven oli varmaankin vain 250-300g, kun isällä oli isoin lähemmäs 400g. Kalan koko oli tällä alueella selvästi parempaa, mutta eipä nuo värikoukkupilkit kovinkaan hyvin pelittäneet verrattuna pelkkään morriin, jolla isä pilkki.

Isä kertoi saaneensa vanhoista rei'istä morrilla hyvin ja oikeastaan siitä syystä kävin vielä siellä kallion edessä koittamassa vanhat reiät uudelleen, mutta laihoin saalein. Ehkä 1,5kg sain enää ahvenia yhteensä näistä rei'istä, jotka ensi kerralla ongittuna antoivat kalaa noin 11 kiloa.

Loppuajan pilkin taas isän vieressä uusia reikiä kairaillen, mutta ainoastaan yhdestä reiästä sain kolme ahventa peräkkäin, ja yhdestä vanhasta reiästä yhden ahvenen. Isä sai morrinsa kanssa jonkun verran enemmän, mutta ei enää kovinkaan montaa lopuksi.

Saalista kertyi yhteensä minulle noin 16 kiloa, ja isälle noin 23kg. Itselläni oli varmasti määrällisesti ahvenia enemmän, mutta koko oli selvästi pienempää.

3 kommenttia:

  1. ei kannata laittaa niin kauheen tarkkoja paikkatietoja tänne yleiseen levitykseen kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksei kannata? Ei se omasta mielestä niin kovin tarkasti sanottu ollut kun kyse kuitenkin monen neliökilometrin kokoisesta alueesta. Muiden alueiden blogipäivityksissä on paikkoja kerrottu huomattavasti tarkemminkin...jopa alle 100 metrin tarkuudella...

      Ja eiköhän se ihan yleisesti ole tiedossa että tuolla suunnalla on ahventa hyvin vähän joka puolella ainakin Taivassalon ja Uudenkaupungin välillä. Ei tarvitse kuin katsoa viime kisojen voittotuloksia niiltä alueilta (20-26kg)

      Poista
  2. Näitä on aina kiva lueskella...

    Tälläisiä ei oikein jaksa lueskella;

    "Sain ahvenia länsi-suomesta eräältä järvelä, metallisella pilkillä jonka alla oli jonkin verran toukkia. Kalat tulivat läheltä rantaa ja useasta reiästä"

    Tämäkin jalo laji vaan näivettyy kyräilyn ja tietämyksen pihtaamisen takia. Täysin itseoppineita pilkkijöitä ei taida olla kovin monia?

    Jatka vaan samaan malliin...

    T:JH

    VastaaPoista