Loppiaisena Pyhäjärven Säijänselällä

Aluksi muutama sana 7 vuoden rupeamasta blogin parissa...

On kulunut melko lailla tasan 7 vuotta tämän blogin luomisesta ja tässä kohtaa iso kiitos kaikille lukijoille, katsotaan mitä 416. blogipäivitys pitää sisällään! Jos palautetta haluaa blogista antaa, otan sitä mielellään vastaan esim. tähän kommentoimalla tai sähköpostiini kilpapilkinta@gmail.com. Tämä kirjoittelu on ollut aika lailla reissuraporttipainoitteista, mutta olen jälleen pohtinut mikä muu voisi teitä lukijoita kiinnostaa. Olen myös hieman suunnitellut alkavani harjoittaa muutamia kertoja talvessa kalastusopastusta/pilkkiopastusta tässä Pirkanmaan vesillä. Tuo on vielä suunnitteluasteella. Luentojahan olen pilkinnästä muutaman kerran pitänytkin jo aiemmin.

Alkutalvesta on kantautunut enimmäkseen hyvää ahventen syönnin osalta. Hyviä saaliita on saatu esim. Lahden Vesijärveltä, Tampereen ja Säkylän Pyhäjärvestä, Vanajavedeltä ja Kulovedeltä. Myös merellä on monin paikoin pilkitty ja saaliit olleet ihan hyviä. Mielestäni saaliit ovat olleet yllättävänkin hyviä siihen nähden, että nuo isoimmat järvet jäätyivät vasta joulukuun puolivälissä. Olisin odottanut, että useampia viikkoja menee ennen kuin ahven alkaa kunnolla syömään, mutta olin nähtävästi väärässä. Omalla kohdallani tilanne on se, että huomenna olisi vuorossa ekg-kontrolli (sydänfilmi), ja sen jälkeen toivottavasti näkee miten kausi tulee jatkumaan. Mieli tekisi kovasti jo kisata 12.1. Roismalanlahdella, mutta saa nähdä miten käy. Joka tapauksessa rauhallisesti otetaan kisakin jos sinne lähden.

Sitten loppiaisen tapahtumiin

Sykemittarin lukeamia tarkkaillen tuli pilkittyä tämä toinenkin pilkkikerta sairaalareissun jälkeen. Sen verran viimeksi innostuin jigipilkinnästä, että tein muutaman pidempivartisen "jigimorrin" testiin. Syke kävi jopa 138:ssa, kun otin jäällä ensimmäisiä askelia. Tuo taisi kuitenkin johtua jännityksestä, kun oli odotukset aika korkealla kalantulon suhteen. Jäällä olin puoli 10:n aikoihin, ja pilkkijöitä näytti olevan siellä täällä, mutta ihan "minun" pilkkipaikalla ei ollut muita.

Keli oli varsin hämärä ja lunta satoi suuren osan päivästä

Jigejä tuli mukaan useita, tämän virittelin morrikehimisvapaan. 

Aloitin pilkkimisen jigillä jyrkähkön penkan reunasta 5m vedestä. Alla oli heti kaloja, mutta oikein saanut niitä ottamaan. Yhden noin 50g ahvenen sain lopulta jigillä ylös, mutta tuo ei kyllä nyt vakuuttanut. Jiginä käytin tällä kertaa Berkley Powerbait Power Minnow 2", jigipäänä toimi siis omatekemä pitkävartinen morri nro 10 koukulla. Uskoisin että tuo yhdistelmä kuitenkin toimii, kun pääsee Kulo-Rautavedelle kokeilemaan.

Ensimmäisestä reiästä sain pelkällä morrilla ronkittua 3 filekalaa, ja seuraavistakin rei'istä sain yksittäisiä filekaloja ylös, mutta pääosin ahvenet olivat alle 50-grammaisia. Aloitin reiät joko jigillä tai tasapainopilkeillä. Siniselkäisen Karismaxin lisäksi oli käytössä seuraavassa kuvassa oleva tasuri, jolla sainkin yhdestä reiästä hieman myöhemmin pari 150-200g ahventa.

En tiedä mikä tasuri, tietääkö joku?

Loppujen lopuksi olin tuolla reiällä todella pitkään, sillä kalaa tuntui olevan alla koko ajan sen jälkeen kun ensimmäiset kalat kaiun näyttöön tulivat. Vaihtelin vuoronperään morrin ja erilaisten tasureiden välillä, loppujen lopuksi ottavimmaksi totesin pienen harmaan Ässä-tasurin. Sain kuitenkin morrilla isoimman ahvenen tästä reiästä.

Tuuli oli melko kova, ja oli tuon reiän pilkkimisen jälkeen pakko lämmitellä välillä. Se ei ole helppoa, kun ei saa kuitenkaan syke nousta. No, kävelin rauhallisesti varmaan lähemmäs puoli tuntia, että sain itseni lämpimäksi. Vaihdoin samalla aluetta, kun jonkinlaiset ruokakalat oli jo kasassa. Kello oli varmaan jotain 12 tuossa vaiheessa.

Löysin pari pientä lumetonta laikkua ja yhden ison pitkänmallisen, ilmeisesti railon muodostaman laikun. Näillä kohdilla oli ahventakin hyvin, mutta koko oli pettymys. Vain yhden noin 150g ja pari noin 100g ahventa onnistuin näistä saamaan. Pientä 20-50g ahventa tuli yhdestä reiästä tasurillakin koko ajan ja nousipa tuosta reiästä myös Ässällä 2 ahventa kerralla. Taisi olla laikut turhan syvässä, sillä vettä oli alla 6,5-8 metriä.

Koska kunnon kokoista kalaa ei alla ollut, lähdin kokeilemaan yhtä kartalla näkynyttä vedenalaista niemenkärkeä. Tuo jäi kuitenkin mysteeriksi, sillä en gps:stä huolimatta löytänyt mitään matalaa kohtaa. Kartan mukaan vettä piti olla alle 6 metriä, mutta syvyyttä oli 8 metriä. Myös ympärillä oli syvää ja kalojakaan ei näkynyt.

Viimeiseksi tunniksi siirryin vielä takaisin tuolle alueelle, kuin mistä aamulla aloitin. Nyt vaikutti tosi hiljaiselta. Taisin tehdä lähemmäs 10 reikää, kunnes lopulta sain jonkun verran 50-150g ahvenia 6m vedestä. Nämä ottivat morriin ihan peräjälkeen sen jälkeen, kun olin tasurilla saanut ahvenen tai pari. Yhtäkkiä morriin tarrattiin kuitenkin raskaammin, ja kehin varovaisesti kalan liikkeitä myötäillen ylös 552-grammaisen raitapaidan. Yleensä tuon kokoiset tulee vedettyä kehimisvavallakin siimasta, mutta kokeilin kerrankin kehiä vähän isompaa kalaa. Tuntui päivän pelastukselta tuo ahven, kun koko oli muuten niin sinttiä!

Jonkin aikaa pilkin vielä tuon jälkeen, mutta en saanut enää ainoatakaan yli 100g ahventa. Morrilla onkiessa särjet olivat riesana varsinkin tuossa loppupäivästä. Yleensä vaihdan heti reikää, kun särkiä tulee 2-3 peräkkäin. Kokonaissaalis olis ehkä noin 6kg ahvenia, joista filekokoa vajaat 4 kiloa. Tuon puolikiloisen lisäksi taisi olla kymmenkunta yli 100g ahventa, joista muutama yli 200g. Ei hyvä saalis, mutta huonompiakin reissuja on joskus tehty.

552g ylhäällä!

Filerajan sai pudottaa nihkeänä päivänä 60 grammaan

200g ahvenelle oli kelvannut reilun kokoinen särki