Lauantaina ei alun perin pitänyt lähteä mihinkään kisoihin, mutta Marko soitteli perjantaina ja oli lähdössä Kihniön Nerkoonjärvelle kisaan ja kyseli mukaan. Päätin lopulta tarttua tilaisuuteen ja lähteä, vaikka tarkoitus tosiaankin oli levätä lauantai, jotta olisi SM-pilkissä virkeänä. Kisan lähtö tapahtui täältä. Kilpailuaika oli 10-14 + 20 minuutin siirtymät molemmin puolin.
Kisasta ei jäänyt viime vuonna oikein mitään käteen, kun vasta viimeisen tunnin aikana löysin jonkun verran kalaa. Tällä kertaa painelin suoraan tuolle samalle alueelle, mistä viime vuonna vähän kaloja sain.
Alku ei ollut kovinkaan vakuuttavaa, vaikka löysin heti sen paikan mitä etsinkin: pienen matalikon mitä ei jostain syystä ole karttaan merkattu. Ensimmäiseen puoleen tuntiin ei tullut kalahavaintoja.
Tuon jälkeen löysin matalikosta sen kaikkein matalimmat kohdat, ja niistä tuli myös päivän ainoat ahvenet. Ehkä puolessa tunnissa tai tunnissa sain viisi ahventa neljästä eri reiästä. Ahvenista oli 2kpl yli 100g, isompi lähemmäs 200g; 3 pienempää olivat 30g kieppeillä. Tuon jälkeen puoli tuntia täysin tyhjää ja alkoi hivenen turhauttaa ja lähdin etsimään kalaa muualta sitä kuitenkaan löytämättä. Pientä kiiskiä tuli vähän sieltä täältä, mutta ei vahingossakaan enää yhtään ahventa.
Kisassa ongin jokaisen kalan morrilla 1-2 metrin vedestä, jonkun verran ekan 1,5 tunnin aikana uittelin myös kevyitä ja pieniä tapsipilkkejä, kuitenkin ilman kalahavaintoja. Voi olla, että pelkkä morri ei ollut sen parempi kuin vaikka pystypilkki olisi ollut, kun valaistusolot olivat sen verran heikot. Nerkoonjärvessä on melkoisen tumma vesi ja oli vieläpä muutama yö sitten tullut 15cm lunta jäälle, mikä varmasti pimensi vedenalaista maailmaa. Sillä oli vaikutusta paitsi välineiden toimivuuteen, niin myös kalan syöntiin erittäin paljon alentavasti.
Oli melkoisen selvää, että ei ainakaan minun matkaani lähde pääpalkintona ollut taulutelevisio. Punnitusjonossa ei kyllä ollut muuta kuin melko tyhjän oloisia pusseja, mutta melko monella oli jonkun verran enemmän kuin itselläni. 1,7kg kuulin jossain vaiheessa olevan suurin siihen mennessä punnittu saalis.
Sitten jonoon ilmestyi Marko ja pussissa selvästi kisan suurin saalis, ei ollut voittajasta enää epäselvyyksiä. Enemmän kalaa kuin kahdella seuraavalla yhteensä, ilmeisesti. Sen verran heikosti kuului tuloksien lukijan ääni, että täysin varma en ole. Markon saalis oli joka tapauksessa reilu 3,7kg, ja sillä taulutelevisio matkaan. Oma saaliini 605g, riitti vähäkalaisessa kisassa noin 10. sijaan.
Marko onki valtaosan kaloista pystyllä, joten ei syönti varsinaisesti varmaan välineistä kovin paljoa kiinni ollut. Ehkä enemmänkin siitä miten niitä käytti ja missä...
Viikolla tuli käytyä Kulovedellä Sarkolanlahdella pari tuntia kokeilemassa erästä paikkaa, jossa olin käynyt jokunen vuosi sitten yhden kerran, mutta eipä sieltä sitten noussut yhtään ahventa tällä kertaa. Vaikeata tuntuu olevan kalantulo ainakin Kulo- ja Rautavedellä. Pari kolmekymmentä reikää pilkin huolellisesti 2-6m vesistä pääasiassa morrilla, mutta pystyäkin tuli heiluteltua varsinkin matalemmassa vedessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti