Lampipilkintää 7.12

Viime sunnuntaina oli vuorossa kolmas pilkkikerta tänä syystalvena, eikä sen jälkeen ole enää jäille uskaltanut. Sen verran heikoksi meni jäätilanne jo sunnuntaina. Vahvuutta toki oli noin 5-7cm, mutta jään laatukin alkoi jo heiketä siinä määrin, että jää ritisi päivällä jo melkein joka kohdassa.
Pilkintäkohteena oli siis Hollolan Haukijärvestä lähin lampi, jolla ei kartalla nimeä ole.

Lauantaina oli satanut viitisen senttiä lunta, mutta enää sunnuntaiaamuna lunta ei jäällä ollut, vaan lumi oli kastunut ja muuttunut kohvajääksi, joka tosin oli jäätynyt vain pinnasta, kun pakkasta oli yöllä niin vähän.

Jääsauva

Minulla on aina heikoilla jäillä mukana jääsauva, jolla lyön jäähän, jos olen epävarma jään kestävyydestä. Parhaiten sauva toimii kevätjäillä, sillä ensijäillä yleensä ritinästä osaa jo varoa heikkoja kohtia. Ensijäilläkin tämän tapaista kapistusta kannattaa käyttää varsinkin silloin, jos jää on kohvajäätä. Nyt oli se tilanne, että kohvajäätä oli pinnassa pari senttiä, ja loput alapuolella teräsjäätä. Jos sauvalla ei yhdellä lyönnillä mene jäästä läpi, niin silloin uskallan niihin kohtiin astua. Oikein kovalla lyönnillä meni jo sunnuntaina parissa kohtaa läpi, joten jäät alkoivat jo arveluttavat olla.

Sain seurakseni jäälle myös kaksi Jaria, jotka tulivat hieman kauempaa Hollolaan kautensa avaamaan. Kuuleman mukaan kuitenkin esim. Turengissa oli jäätilanne ollut saman tapainen, ja sielläkin oli tiistaista asti porukkaa pilkillä ollut.

Jäällä olin sunnuntaina sen verran hyvissä ajoin, että kala ei ollut juuri syönnillään vielä kun aloitin hieman hämärässä pilkkimään vähän ennen auringonnousua. Viisi reikää ehdin pilkkiä ja yhden pikkuahvenen saamaan, kun myös Jarit tulivat jäälle. Aloitin pilkinnän samoilta paikkeilta, kuin mihin lopetin perjantaina. Perjantaina tuli kuitenkin jo melkein koko lampi rei'itettyä, joten odotusarvo oli, että kalaa ei varmaankaan tule enää kuin puolet edelliskerrasta.

Sunnuntaina tulikin lähinnä rei'itettyä perjantaisten reikien väleihin. Tosin tietyt paikat rei'itin jo perjantaina 3-4m välein, joten niiden väliin oli jo aika turha tehdä uusia reikiä. Yksittäisiä ahvenia tosin sitenkin sai, mutta yksittäisiä kaloja tuli myös perjantain rei'istä. Pilkin aluksi morrilla ja tapsilla vuoron perään, ja tapsilla tuli yhdestä reiästä reilu 200g ahven. Morrilla kun reikiä tarkisteli, niin sai lähinnä pikkuisia. Huomasi kyllä jo aamupäivän aikana, että myös syönti on huonompi kuin perjantaina oli.

Ilmeisesti vähän aikaa jäällä ollut lumi sai jo hieman ahventen liikkeitä hidastumaan näin pienellä lammella, jonka vesi oli kuitenkin melko ruskeaa, ei kuitenkaan kahvin väristä. Ilmeisesti ahvenet eivät innostuneet pelkästä morrista ihan siinä määrin kuin perjantaina. Perjantaina todetun kala-alueen rei'itin päivän mittaan miltei 3m välein kaikkialta täyteen reikiä, ja eipä siihen missään kohtaa tullut tehtyä varmaan viittä tyhjää reikää peräkkäin. Kalamäärät reikää kohden olivat vain pienempiä kuin perjantaina ja kokokin hieman pienempää, varsinkin kun bonuskalat tuntuivat puuttuvan. Muutamia reikiä ongin tasapainolla saaden muutaman ahvenen, joista suurin jäi päivän 2. isoimmaksi ahveneksi. Tuo ahven oli arviolta 140g. Loppupäivästä pilkin myös 14g tapsisepellä silmän kanssa, ja silläkin sai kalaa vaikka vettä oli alla n. 1,5m.

Jarit saivat jonkin verran 70-100g ahvenia kuten itsekkin sain. Toinen heistä sai myös reilu 150g ahvenen. He onkivat lähes yksinomaan värikoukulla, ja yllättävän hyvin se näytti toimivan kun miettii, kuinka paljon paremmin morri toimi perjantaina ainakin omassa käytössä. Mutta olisi varmaan pitänyt jälleen kokeilla värikoukkuvehkeitä vähän monipuolisemmin, eikä vain kahta pilkkiä ja muutamaa koukkua. Pidän kyllä värikoukkupilkintää tasapainopilkinnän ohella ehkä haastavimpina oppia kunnolla. Muuttujia on välinepuolella enemmän kuin vaikka siinä mormyskoinnissa.

Jarit lähtivät järveltä puolen päivän aikaan jo pois, itse olin vielä melkein kahteen asti. Tosin kalantulo oli erittäin niukkaa ja en saanut kuin noin 15 pikkuahventa heidän poistumisensa jälkeen. Päätin käväistä vielä lopuksi Orimattilan puolella sijaitsevalla lammella, mutta kalahavaintoja ei reilun 10 reiän pilkinnällä tullut. Lammessa oli keskellä vettä vain 1,5 metriä, joten varsin matalasta lutakosta oli kyse. Tuollaisista on kyllä aika haastava lähteä kalaa etsimään, kun syvyyden perusteella ei voi oikein etsiä kun oli aika tasamatalaa.

Tässä oma saaliini.

Kalaa kertyi tältä ensimmäiseltä lammelta nelisen kiloa itselleni. Monelta lammelta olisi tuokin jo tavoittamaton saalis päivän aikana, joten aika hyvästä paikasta on kuitenkin kyse. Mutta nyt on kausi siinä määrin katkolla, että saapa nähdä koska pääsee jäältä jatkamaan. Pilkinnät kuitenkin jatkuu veneestä ja/tai laiturilta joka tapauksessa.