Rasmus halusi aloittaa (ja samalla lopettaa?) pilkkikautensa ja lähti eilen vielä mukaan Raippaluotoon. Kohteena jälleen Pikku-Vistan, tarkemmin sanottuna Spovrevetin pohjoispuoli, sillä eteläpuolelta ei tahdo enää kantavaa jäätä löytää.
Rantoja pitkin käveltiin viitisen kilometriä niin päästiin pilkkipaikalle. Käveleen lähdettiin neljän maissa ja viiden aikoihin oltiin rannassa. Hämmästys oli melko suuri, kun alueelta ei tahtonutkaan löytää vanhoja reikiä, ja kairat jätettiin pois siihen luottaen että reikiä olisi. Aivan aavistuksenomaisesti muutama vanha reikä erottui, mutta nekin olivat sekoittuneet lumeen ja jäätyneet niin paljon, että oli suuria vaikeuksia saada lyöntisauvoilla avattua niitä. Sitten kun ne sai avattua, ne olivat aivan täynnä sohjoa ja jäälohkareita. Eipä tullut sohjokauhaakaan mukaan otettua, joten ei muuta kuin käsin sohjoja lappaamaan pois. Aamulla se tuntui vähän vilpoiselta kun ilma oli viitisen astetta pakkasen puolella.
Ensimmäiset reiät olivat täysin tyhjiä, mutta muutaman reiän jälkeen alkoi tapahtua, varsinkin Rasmuksen vavan päässä. Kymmenisen kiloa hän 1,5 tuntiin nosteli samasta reiästä, itse pilkin kahta reikää vuorotellen saaden samassa ajassa pari kolme kiloa. Tämän jälkeen etsittiin uusia reikiä, mutta niitä ei oikein tahtonut löytää. Muutama niitä kuitenkin löydettiin ja melkein kaikki antoivat kalaa - osa hyvinkin. Morrilla ongittiin, ja kokeilin välillä tasurilla ja värikoukullakin laihoin tuloksin - vain yksi pikkuahven. Syönti oli kyllä varsin heikkoa ja suurin osa kaloista tuli läheltä pohjaa ja tärpitkään eivät kovimmasta päästä olleet.
En tahtonut itse löytää oikein minkäänlaisia reikiä, vaan sain parhaiten Rasmuksen vanhoja reikiä kiertelemällä.
Syönti oli kyllä ihan hyvää taas näin aurinkoisella kelillä 10-11 asti, kunnes se alkoi selvästi hiipua. Iltasyöntiä vain ei ollut havaittavissa vaan syönti väheni melko tasaisesti klo 18.30 asti kun jäällä olimme. Tosin kaveri sai vikaan tuntiin yhden 5kg reiän, että josko se syönti olisi siitä vielä parantunut.
Tuli ekaa kertaa koskaan fileerattua ahvenia jäällä ja lokithan siitä riemastuivat ja sai koko päivän olla tarkkana ettei ne vieneet kaloja. Kaverin muutama filekala kyllä lähti yhdessä vaiheessa lokkien matkaan kun selkänsä käänsi. Merikotkakin alueelle tuli myöhemmin pyörimään. 8,5kg vetelin ahvenia nahkafileiksi jäällä, joten ihan tarkkaa en osaa sanoa paljonko filekalaa tuli, mutta 32-35kg haarukkaan kuitenkin. Pienimpiä tuli heitettyä lokeille/takaisin avantoonkin pari kolme kiloa. Tuli saatua pari vain noin 15g ahventakin ja alle 40g ahveniakin tuli toistakymmentä. Eipä ole ennen tuolta tullut noin pieniä. Eipä tullut isojakaan sillä kumpikaan ei saanut 500g rikki eikä ehkä edes 450g. Keskipaino kyllä varmasti yli 150g taas, mutta eipä se tuolla varmaan koskaan sen alle olekaan. Kaverille tuli yli 100g ahvenia noin 24 kiloa.
Jäistä sanon sen verran vielä, että aamulla kun oli pakkasta niin jää kesti erittäin hyvin puoleen päivään asti, mutta sitten alkoi vauhdilla heiketä, ja kokeilusauva meni monin paikoin jäästä läpi. Yli 95% alueista oli kyllä edelleen sellaista ettei sauvaa saanut mitenkään lyömällä läpi. Viime keväänä kun tuli 22.4 käytyä samalla paikalla, niin sauva meni läpi melkein kaikkialla ja jää muitenkin taipui ja vettä nousi jäälle. Nyt ei sellaista ilmiötä ollut, mutta jää olikin jotenkin erilaista rakenteeltaan kuin viime keväänä. Nyt jää vaikutti olevan enemmän kerroksissa kun viime keväänä oli vain se 10cm pinta. Samoin rannat olivat kaikkialta edelleen jäässä, ja vesi huomattavasti alempana kuin viime keväänä.
Meripilkintäkauteni sai nyt päätöksen, mutta järville pitää vielä ainakin pari kertaa yrittää. Saapa nähdä vieläkö löytää kaloja tai jäätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti