Sen verran on (pilkki)kiireitä riittänyt, että ehtii tuosta loppukarsinnasta kirjoittamaan vasta nyt. Kisajärvihän oli tällä kertaa Puula. Eipä ollut pahemmin tietoa järvestä ennen kisan alkua ja vähän arpapeliä oli minne päin suunnata. Lähtörannan viereisen saaren lähdöstä katsottuna vasen puoli näytti mielenkiintoiselta kun siellä oli vedenalainen niemeke ja kivikkoa ja päätin suunnata kisassa sinne.
Kisan alku oli todella hakemista, enkä saanut nyppyäkään ennen kuin siirryin syvempään 6 metrin veteen. Sieltä sitten hiljakseen alkoi tulemaan pientä ahventa tapsilla ja saman tapainen tahti jatkui läpi kisan. Ahven oli todella pientä noin 10-grammaista, mutta sekaan tuli kuitenkin 5kpl 100-200g ahvenia. Rahkeet ei riittäneet korkemmalle kuin 16. sijaan. Olisi taas saanut vaan aktiivisemmin ja aktiivisemmin rei'ittää ja hakea kalaa, mutta ei sitä siinä aamusella heti tajunnut kun syönti tuntui todella nihkeältä vaikka kalaa tuntui alla olevan. Viimeisen tunnin aikana kuitenkin osui sitten päivän paras reikä, josta nousi yli kilon verran ahvenia. Sellainen tunne kuitenkin jäi, ettei tuolla alueella oikeen millään muulla paitsi osumalla isojen ahventen parveen olisi voinut itseään maajoukkueeseen pilkkiä. Eli paikanvalinta ei osunut kovin hyvin kohdalleen. Hankalahan se on tällaisissa kisoissa pilkkiä kun ei tiedä yhtään millaista saalismäärää tulisi tavoitella, mutta kisatyyppinä kyllä pidän tällaisista "salaisista" paikoista. Siinä vaiheessa kun itse oli pari yli 100g ahventa saanut, niin tuli kyllä heti mieleen että eiköhän jollain ole enemmänkin tuota isoa kalaa ja niin sitä sitten olikin todella monella...
En tiedä mistä syvyydestä tuolla valtaosa parhaista saaliista tuli, mutta sellainen tunne jäi että 2-7 metrissä oli kalaa jos vain olisi ollut oikeassa paikassa.
Ensi vuoden karsintoja odotellessa, jos vaikka oma taso olisi hivenen parempi. Ei auta kuin treenata kovempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti