Nokialaisella pikkujärvellä 8.12. & 9.12.

Viime viikonloppuna pilkin lähestulkoon kotivesillä, vaikkakaan tällä järvellä ei ole vuosiin tullut käytyäkään. Tämä järvi ei ihan lampikokoa enää ollut, mutta silti jäätä oli yllättävän mukavasti noin 10-15cm. Jäätilanne oli kylläkin etukäteen arvoitus, mutta kuulin että tuolla oli jo pilkitty.

Lauantaina ehdin olemaan järvellä vain reilut 2 tuntia:

Täytyy sanoa että vähän yllätyin, sillä järvellä oli lisäkseni kaiketi kuusi muutakin pilkkijää. Kaverin vinkkaamasta paikasta aloitin, mutta tuo alue oli melkein kauttaaltaan jo rei'itetty. No, kyllä lähialueelta vielä reiätöntäkin aluetta löytyi kairailtavaksi.

Aloitin tapsipilkillä syvänteen päästä, jossa oli melko tasaisesti noin 6m vettä. Hiljaista piteli, ja ensimmäisiin noin 10 reikään ei kaiussakaan mitään kummempaa näkynyt. Siirryin hieman matalampaan veteen ja melko nopeasti löytyikin kaloja, kun kaksi pikkuahventa tuli peräjälkeen. Kaikuun alkoi kuitenkin ilmestyä isompiakin kaloja, ja pitkällisen houkuttelun jälkeen pilkkiin tarrasi noin 300g ahven ja hetken päästä vielä toinen hieman pienempi, jonka jälkeen hiljeni.

Päätin kaivaa repusta Karismaxin tasapainon, ja ei mennyt kauaa kun sitä vietiin. Pienen hetken oli hyvän kokoisia kaloja alla useampiakin, ja 3 ahventa sain peräkkäin ottamaan. Ainakin kaksi ahventa pääsi irti avannon reunaan... Pienen tauon jälkeen nousi vielä neljäs tasuriahven ylös. Tuonkin jälkeen kalaa oli alla, mutta en saanut sitä ottamaan mihinkään. Kaikki välineet tuli käytyä läpi, mutta kun ei ottanut niin ei. Yksi hauki tosin erehtyi vielä tasapainoon.

Tein vielä muutaman reiän alueelle, mutta en saanut kuin pari 50g ahventa ja yhden noin 150g ahvenen. Mukavat ruokakalat kuitenkin näin pikakäynnillä, 7 isointa ahventa painoi noin 1,8kg, kaksi suurinta olivat noin 350g. En ole tuosta järvestä muistaakseni ennen saanut ahvenessa edes 200g rikki, vaikka tuossakin on tullut ainakin 15-20 kertaa käytyä aiemmin.

Koko sunnuntain satoi vettä, mutta suuntasin silti aamusta takaisin lauantain paikoille. Edellispäivän parin sentin lumipeite oli sulanut pois ja vettä oli jäällä jonkin verran. Tästä huolimatta löysin saman reiän kuin mistä edellispäivänä kaloja sain.

Nyt samalla reiällä ei kaloja näkynyt, mutta heti seuraavalla reiällä niitä oli. Kalat tuntuivat melko passiivisilta, ja "saalis" jäi yhteen tärppiin, ja seuraavalla reiällä tulos oli täysin sama. Näiden jälkeen ei edes tärppejä tullut melkein kymmeneen reikään, kunnes lopulta sain Karismax-tasurilla päivän ensimmäisen n. 150g ahvenen ylös. Välineitä vaihtelin paljon, ja hetken päästä tuli vielä Ässä-tasapainolla noin 100g ahven. Väkäsettömiä tasureita on kuitenkin nyt kaiun käytön myötä tullut käytettyä aika vähän, kun anturin vuoksi pitäisi aina kairata toinen reikä sille.

Kaloja en saanut enää tasuriin ottamaan, joten päätin kokeilla kultamorrilla, jolla en kuitenkaan edellispäivänä saanut kuin yhden pikkuahvenen. Heikolta vaikutti nytkin, mutta lopulta sain yhden noin 70g ahvenen ottamaan, mutta siihen loppui. Päätin kokeilla reiästä vielä hieman "vaatimattomammilla" välineillä, ja vaihdoin kultamorrin hieman pienempään omatekemään kuparin väriseen morriin. Pienestä näytti olevan kiinni, sillä aloin heti saamaan kaloja. Vähän väliä piti kuitenkin tasapainopilkeillä houkutella kalat takaisin alle, kun ahvenet tuntuivat kyllästyvän morreihin nopeasti. Pitkään reiällä kyttäilin, mutta sain kuin sainkin morrilla kymmenkunta 50-150g ahventa ja pari hieman isompaa.

Olin tuon istuskelun jälkeen sen verran kohmeessa (vettä oli satanut lähes tauotta), että päätin tehdä pienoisen lenkin muualle ja tutkia vähän uusia paikkoja. Oli muuten kätevä kairata "oikeisiin" syvyyksiin suoraan, sillä kaikuluotaimeni näyttää yleensä syvyyden oikein myös pulkan läpi, kunhan anturin alla on vähänkin vettä ja alla on kirkas jää.

Noh, lenkin aikana tuli lämmin mutta kaloja en löytänyt. Tuli koitettua jyrkkää rantapenkkaa, vedenalaisen niemekkeen kärkeä ja vähän loivempia penkkoja, mutta kaloja ei löytynyt. Päätin siirtyä takaisin aloituspaikkani tuntumaan, mutta kuitenkin hieman uusia kohtia rei'ittäen. Muutamalla reiällä kävi joku kala tasuria katsomassa, mutta mitään en saanut nappaamaan ja kalat uivat tiehensä.

Lopulta kuitenkin yhdellä reiällä parvi ahvenia nousi katsomaan tasuria. Yksikään ei koittanut napata kuitenkaan, joten vaihdoin äkkiä kuparimorrin tilalle. Se näytti olevan päivän sana, sillä sain monta hyvänkokoista ahventa peräjälkeen. Välillä kalojen kiinnostus lakkasi, mutta sain tasuria välissä uittamalla parven mielenkiinnon vielä pari kertaa heräämään ja sen jälkeen taas morrittelin hyvän kokoisia ahvenia ylös.

Kun syönti tuolla reiällä lakkasi, en kaloja saanut enää lähialueelta noin 10 reiän yrittämisellä. Sen verran hämäräkin oli, että päätin lähteä pois. Keli oli todella pimeä jo tuossa 14.30 aikoihin.

24 ahventani painoi yhteensä 3,85kg, joten tyytyväinen täytyy olla. Ei varmasti jäänyt viimeiseksi käynniksi tuolle järvelle tänä talvena.

0.14mm taitaa olla yleisin morrisiimani vahvuus isomman ahvenen morrittelussa näissä syvyyksissä

Päivä pulkassa!

Nämä Polyver-liukuesteet ovat ehdottomasti parhaat mitä on koskaan tullut käytettyä

lumet saivat kyytiä